SUBSTANTIIVIT PERUSTAIVUTUS 1 en källa källan källor källorna 2 en granne grannen grannar grannarna 3 en trend trenden trender trenderna 4 ett område området områden områdena 5 ett bevis beviset bevis bevisen Opettele uuden sanan yhteydessä aina myös sen suku! Mikä luokka? 1 en-sukuiset A-loppuiset 2 en-sukuiset, mm. -E ja -ING-loppuiset 3 en-sukuiset, mm. -ION-, -ELSE-, -HET-, -IST-loppuiset paljon lainasanoja! ett-sukuiset, mm. -UM- ja -ERI-loppuiset 4 ett-sukuiset, vokaaliloppuiset 5 ett-sukuiset, konsonanttiloppuiset en-sukuiset, -ARE-, -ER- ja -ANDE-loppuiset (= tekijät) Tarkista poikkeukset kielioppikirjasta! EN-sukuisia on noin 70-80 %, ETT-sukuisia noin 20-30 % ruotsin substantiiveista. Jos et tiedä, kannattaa siis veikata EN-sukuiseksi. Etenkin ihmissanat (ammatit, sukulaisuussanat, ihmisten nimet...) mutta myös muut elolliset olennot ovat useimmiten en-sukuisia. esim. ett barn, ett vittne, ett syskon Ett-sukuiset sanat ovat pääosin esineitä, ainesanoja ja abstrakteja substantiiveja.
SUBSTANTIIVIEN MÄÄRÄYSMUODOT = epämääräinen vai määräinen muoto? Epämääräinen muoto * esittelet asian (tulisiko: eräs, joku, yksi?) Jag hittade EN penna på golvet. * vertauksissa SOM-sanan kanssa (= KUIN) Jag är hungrig som EN varg. * yksi edustaa kaikkia ryhmässä (jokaikinen) EN finne vet vad sauna är. Ei artikkelia: * abstraktisanat Alla talar om kärlek. * ainesanat Dricker du kaffe? * BLI / VARA + ammatti / kansallisuus / Jag blir lärare nästa år. aate / uskonto / vastaava Är du turist? jos mukana millainen Jag blir EN god lärare. Är du EN turist som talar svenska? * omistussanan perässä Här får du Lisas present. * SOM-rakenne (= -NA, -NÄ) Som barn var jag elak. * nästa-sanan ja monien pronominien perässä nästa vecka, många veckor * omat sukulaiset Har du sett morfar? * puhuttelu Medborgare! * sanonnat, rinnastukset ja luettelot i lugn och ro, bada bastu, Määräinen muoto * asia/esine on esitelty tai "tietty, se" Pennan är liten. Han har båt, bil, flygplan... Solen skiner. * usein, kun tekijänä lauseessa Lampan var på. * perässä ajan- tai paikanmääre Festen igår var fantastisk. * förra-sanan ja monien pronominien jälkeen förra året, den här boken, hela staden * ruumiinosa, vaate Jag har ont i magen. Ei artikkelia: * adjektiivi+substantiivi-ilmauksia, esim. svenska språket, Europeiska unionen, högra handen, Röda korset, Vita huset, första gången...
ERISNIMIEN SUKU JA MÄÄRÄISYYS EN-SUKUISIA: ETT-SUKUISIA: - ihmiset: den vackra Stefania Fernandez - asutut paikat: - eläimet: din välsmakande Mansikki maanosat: Asien är jättelitet. - kulkuneuvot: min snabba Helkama maat: det heta Finland - luonnonpaikat, joiden perussana en-suk.: maakunnat: det snabba Tavastland Atlanten är röd. (en ocean) vår rena Pyhäjärvi (en sjö) Eura å är bred (en å) kaupungit: det unga Åbo paikkakunnat: det stora Eura - luonnonpaikat, joiden perussana ett-suk. Mount Everest är lågt. (ett berg) Haltitunturi är högt. (ett fjäll) ******************************************************************************** ERISNIMEN ETEEN... MÄÄRÄISESSÄ MUODOSSA: EPÄMÄÄRÄISESSÄ MUODOSSA: - Pääsääntö: useimmiten - Pääsääntö: poikkeuksia - kansalaisuus: - arvonimet (ei monikoll. eikä a-lopp. naiset!) svensken Carl Gustaf president Halonen - ammatit: herr Nilsson vaktmästaren Laine målaren Palmu - eräät sukulaisuussanat: - useimmat sukulaisuussanat: hustrun Silvia sonen Carl - monikon arvonimet: prinsessorna Desiré och Louise - a-loppuiset (naisten) arvonimet: - paikannimet: kronprinsessan Victoria staden Tammerfors broder Jakob faster Amanda - kaikki muut substantiiviattribuutit, paitsi: - hotell, restaurang, kafé, bio tidningen Alasatakunta teveprogrammet De vackra och de djärva sjön Pyhäjärvi restaurang Kauttuan Kebab bio Kauttuan Kuva hotell Kauttuanhovi
ADJEKTIIVIT PERUSTAIVUTUS 3 muotoa, esim.: trevlig (perusmuoto), trevligt (T-muoto), trevliga (A-muoto) oikeinkirjoituksessa vaihtelua, esim. god, gott, goda; dum, dumt, dumma jotkut adjektiivit ovat taipumattomia, esim. bra, bra, bra; kul, kul, kul Ennen pääsanaa (sellainen se) en liten flicka / den lilla flickan Pääsanan jälkeen (se on sellainen) flickan är liten / flickorna är små en-suk. perusmuoto epämääräinen en-suk. perusmuoto yksikkö ett-suk. T-muoto yksikkö määräinen A-muoto monikko A-muoto ett-suk. T-muoto monikko A-muoto ELI: Ennen pääsanaa yksikkö en / någon liten flicka ett / något litet skåp den lilla flickan det lilla skåpet monikko några små flickor några små skåp de små flickorna de små skåpen Pääsanan jälkeen yksikkö En / Någon flicka är liten. Ett / Något skåp är litet. Flickan är liten. Skåpet är litet. monikko Några flickor är små. Några skåp är små. Flickorna är små. Skåpen är små.
TAIPUMATTOMIA ADJEKTIIVEJA helppo käyttää, koska vain yksi muoto (aina oikeassa muodossa) Suuntaa ilmaisevia: norra pohjoinen, pohjois- södra eteläinen, etelävästra läntinen, länsi- östra itäinen, itävänstra vasemmanpuoleinen högra oikeanpuoleinen övre ylempi, ylä- nedre alempi, alainre sisäinen, sisä- yttre ulkoinen, ulko- A-loppuisia: forna muinainen förra entinen, edellinen medeltida keskiaikainen nutida nykyaikainen, nykyinen framtida tuleva bra hyvä äkta aito extra ylimääräinen föga vähäinen ringa vähäinen noga tarkka nära läheinen, lähiprima ensiluokkainen stilla hiljainen S-loppuisia: avsides syrjäinen gammaldagsvanhanaikainen gratis ilmainen stackars raukka, parka Muita: fel väärä fjärran kaukainen lagom sopiva gyllene kultainen kul kiva öde autio Lisäksi: Kaikki ande-loppuiset adjektiivit ovat taipumattomia, esim. spännande (jännittävä). givande (antoisa), strålande (loistava), omfattande (laaja), blivande (tuleva)...
ADJEKTIIVIEN VERTAILUMUODOT 3 vertailumuotoa: perusmuoto komparatiivi superlatiivi tavallisin taivutus: perustaivutus -ARE -AST(E) esim. trevlig (-t, -a) trevligare trevligast(e) muita taivutuksia: perustaivutus VOKAALI + -RE VOKAALI + -ST(A) esim. stor (-t, -a) större störst(a) u -> y; å -> ä; o -> ö (ung, tung, lång, trång, låg, hög, stor, grov) perustaivutus VARTALO + -RE VARTALO + -ST(A) esim. GOD (gott, goda) BÄTTRE BÄST(A) DÅLIG (-t, -a) SÄMRE SÄMST(A) LITEN (litet, lilla, små) MINDRE MINST(A) GAMMAL (-t, gamla) ÄLDRE ÄLDST(A) OND (ont, onda) VÄRRE VÄRST(A) perustaivutus MERA MEST esim. spännande (-, -) MERA spännande MEST spännande * -isk-päätteiset adjektiivit sekä partisiipit (usein pitkiä) * muista taivuttaa adjektiivia! perusmuoto: komparatiivi: kuin-sana SOM (Madonna är lika bra som Kari Tapio.) kuin-sana ÄN (Madonna är bättre än Kari Tapio.) taipumaton (paitsi mera-sanalla taivutettavat!) superlatiivi: taipumaton (paitsi mest-sanalla taivutettavat!) pääsanan edessä käytettävä pitkää muotoa ('sellaisin se') Den här staden är störst. Det här laget är bäst. Min bror är äldst. den största staden det bästa laget min äldsta bror
PRONOMINIT PERSOONA- JA REFLEKSIIVIPRONOMINIT preposition perään EI KOSKAAN: jag, du, han, hon, vi, ni, de/dom preposition perään AINA: mig, dig, honom, henne, den/det, oss, er, dem/dom (tai omistusmuoto: Jag tycker om mina vänner.) en människa = HON; en person = HAN pronominin jälkeinen "määräisyys": vi finnar, du lyckliga människa_ (substantiivi epämääräiseen, adjektiivi määräiseen muotoon) sig = 'itsensä', 'itseään', 'itselleen' tarkkana yksikön 3. ja monikon 3. persoonan kanssa - kenelle tehdään ('häntä', 'hänet', 'hänelle' honom / henne vai: 'itsensä', 'itseään', 'itselleen' sig) sig on siis "sama" kuin lauseen subjekti Han tvättar sig. Han lagade mat åt sig. Han tvättar honom. Han lagade mat åt honom. sin / sitt / sina = '-nsa' / '-nsä' tarkkana yksikön 3. ja monikon 3. persoonan kanssa - kuka omistaa ('hänen' hans / hennes tai 'heidän' deras vai: pelkkä '-nsa', '-nsä' sin, sitt, sina) sin, sitt sina -sanojen kanssa omistaja on siis lauseen tekijä! Ulla reparerar sin cykel själv. Ulla reparerar hennes cykel själv.
RELATIIVIPRONOMINIT aloittavat aina SIVULAUSEEN (KON - SU - KIE - PRE) som = 'joka, jota, jonka (EI OMISTUSMUOTO!)'... sekä yksikkö että monikko, sekä en- että ett-sukuinen prepositio sivulauseen lopussa tai ainakin vasta verbin jälkeen Flickan som jag är kär i heter Victoria Ingrid Alice Désirée Bernadotte. jos som ei ole subjekti, sen voi jättää pois (mutta ei tarvitse) ingen + som; någon + som; sådan + som; superlatiivi + som Det är svårt att hitta en sådan bok som alla skulle tycka om. Det viktigaste som du kan göra är att upprepa. allt som = kaikki MIKÄ (subj.) vilken / vilket / vilka = 'joka, jota, jonka (EI OMISTUSMUOTO!)'... prepositio voi olla edessä Huset i vilket jag bor är en villa. (= Huset som jag bor i är en villa.) vilket = något som = 'mikä' (taivutusmuotoineen) viittaa koko edelläolevaan lauseeseen Att gå i gymnasiet är tungt vilket nästan alla gymnasister vet. vars = 'jonka (VAIN OMISTUSMUOTO!), joiden' perässä tulee omistettava asia ilman artikkeleita, esim.... vars snygga flickvän... vad = 'se mikä, se mitä' (taivutusmuotoineen) allt vad = kaikki MITÄ (obj.) Allt vad du säger är struntprat. där / dit / då = 'jossa' / 'jonne, johon' / 'jolloin' ei prepositiota eteen
KYSYVÄT PRONOMINIT (eli interrogatiivipronominit) käytetään kun ei tiedetä tai halutaan tietää jotain prepositio tulee lauseen loppuun (Vem tittar du på?) tarvitaanko OM sivuauseessa? Milloin? tarvitaanko perään SOM sivulauseessa? Milloin? vem? ("valinnainen monikkomuoto": vilka) = kuka?, ketkä? perään ei saa laittaa substantiivia ( vilken, vilket, vilka)! vems? = kenen?, keiden? omistusmuoto perään adjektiivista A-muoto, substantiivista artikkelit pois vad? = mikä?, mitä? perään ei saa laittaa substantiivia ( vilken, vilket, vilka)! vad för en?, vad för ett?, vad för? = mikä?, millainen?, "minkä tyyppinen?" muista artikkeli yksikössä! vastaukseksi substantiivi (tyyppi/malli ym.; paketti-, kuorma-, henkilöauto) vilken?, vilket?, vilka? = mikä?, "minkä niminen?" vastaukseksi substantiivi (nimi; Volvo, Saab, Peugeot, Citroën...) hurdan?, hurdant?, hurdana? = millainen? vastaukseksi adjektiivi (punainen, nopea, rähjäinen, saastuttava) Älä unohda näitäkään (vaikkeivät pronomineja olekaan): hur? = miten? när? = milloin? varför? = miksi? var? = missä? vart? = mihin, minne? varifrån? = mistä (paikasta)? näiden eteen ei prepositiota! som helst = tahansa
INDEFINIITTIPRONOMINIT Epämääräisiä muotoja näiden jälkeen: någon, något, några någonting 'joku', 'jokin', 'kukaan', 'mikään' pelkkä någon = joku (ihminen); pelkkä något = jokin (asia); pelkkä några = jotkut (ihmiset) kielteisten lauseiden epämääräinen artikkeli (eli: inte en inte någon) esim. Jag tror att jag inte har någon bil. (siis ei:... att jag inte har en bil.) 'jotakin', 'mitään' någonting = ett-sukuinen, perään adjektiivi T-muodossa ingen, inget, inga ingenting all, allt, alla allting 'ei kukaan', 'ei mikään' pelkkä ingen = ei kukaan; pelkkä inget = ei mitään; pelkkä inga = ei ketkään 'ei mikään', 'ei mitään' ingenting = ett-sukuinen, perään adjektiivi T-muodossa hajoaminen (esim. ingenting inte + någonting) SANAJÄRJESTYS! 1) sivulauseissa, paitsi jos subjektina: esim.... att jag inte vet någonting. 2) liittoverbimuodoissa: esim. Jag har inte gjort någonting. 3) verbi + prepositio: esim. Jag tycker inte om någonting. 'kaikki' pelkkä allt = kaikki (asiat); pelkkä alla = kaikki (ihmiset) 'kaikki' allting = ett-sukuinen, perään adjektiivi T-muodossa (en) annan, (ett) annat, andra 'toinen', 'muu' epämääräiset artikkelit useimmiten edessä yksikössä pelkkä andra = muut ihmiset många fler(a) de flesta få färre mycket / massor av 'useat', 'monet' 'useat', 'monet', 'useammat' 'useimmat' 'muutamat', 'harvat', 'vähän' 'harvemmat' 'paljon'
mera lite mindre varje varannan, vartannat varenda, vartenda var och en; vars och ens 'enemmän' 'vähän' 'vähemmän' 'jokainen' 'joka toinen' 'jokikinen' 'jokainen ihminen'; 'jokaisen ihmisen' (omistusm.) Määräisiä muotoja näiden jälkeen: själv, självt, själva 'itse' ('jopa, vieläpä, -kin') muista taivuttaa! Själva (den) finska presidenten... båda (= bägge) 'molemmat' Båda (de) nya böckerna köpte jag. hela 'koko' Hela (den) lilla staden väntade då. Ilman pääsanaa: man (subj.) 'monia suomennoksia' tuntematon tekijä, passiivi en (obj.) 'monia suomennoksia' tuntematon tekemisen kohde Man tror ofta att ens föräldrar inte förstår en. ens (omistusm.) 'monia suomennoksia' tuntematon omistusmuoto Man upptäcker snabbt att ens beteende börjar förändras. Man står i sin egen kraftcirkel, och bestämmer själv när man vill låta någon träda in i ens cirkel och när man vill stänga sina gränser.
VERBIT TAIVUTUSRYHMÄT (eli konjugaatiot) perusmuoto preesens imperfekti (perfekti / pluskvamperfekti) supiini I jobba jobbar jobbade (har / hade) jobbat II ringa ringer ringde (har / hade) ringt köpa köper köpte (har / hade) köpt III tro tror trodde (har / hade) trott IV epäsäännöllisiä opeteltava ulkoa S-verbit * taivutus kuten jos olisi "normaali" verbi (poikkeus: preesens, poista -ER / -R, lisää -S) känna, känner, kände, känt >< kännas, känns, kändes, känts Käyttö * perusmuoto: apuverbien ja niiden kaltaisten verbien jälkeen, att-sanan perässä * preesens: "tapahtuu", "on" (= nyt tai tulevaisuus) * imperfekti: "tapahtui", "oli" * perfekti: "on tapahtunut", "on ollut" * pluskvamperfekti: "oli tapahtunut", "oli olleet" Älä käytä supiinia yksin, perfektissä ja pluskvamperfektissä aina ha-apuverbi! Futuuri 1. Preesens * lauseessa tulevaa ilmaiseva lauseenjäsen, useimmiten ajanmääre Ex. Jag fyller år om en vecka. 2. Ska / Tänker + perusmuoto (EI ATT!) * ilmaisee tekijän tahtoa tai aikomuksia Ex. Vi tänker / ska resa till Indien på sommaren. 3. Kommer att + perusmuoto * neutraali futuuri Ex. Vi kommer att ha fint vårväder idag. 4. Skulle + perusmuoto (suomeksi -isi) * ns. menneen ajan futuuri, lauseessa siis aina joku muukin menneen ajan verbi Ex. Hon visste inte vad hon skulle göra.
APUVERBIT perusmuoto preesens imperfekti supiini suomeksi böra bör borde --- pitää; piti, pitäisi få får fick fått saada kunna kan kunde kunnat osata, voida --- måste måste --- täytyy, on varmaan; täytyi, oli varmaan --- ska(ll) skulle --- aikoo (fut.), pitää; piti, pitäisi, -isi vilja vill ville velat haluta, tahtoa Huom! Ei samaan lauseeseen måste-verbiä ja inte-sanaa behöver + inte / behövde + inte! Apuverbien kaltaiset verbit behöva II behöver behövde behövt tarvita *besluta I beslutar beslutade beslutat päättää bruka I brukar brukade brukat olla tapana börja I börjar började börjat alkaa *försöka II försöker försökte försökt yrittää hinna IV hinner hann hunnit ehtiä hoppas I hoppas hoppades hoppats toivoa *lova I lovar lovade lovat luvata låta IV låter lät låtit antaa, sallia låtsas I låtsas låtsades låtsats teeskennellä orka I orkar orkade orkat jaksaa råka I råkar råkade råkat sattua, joutua *slippa IV slipper slapp sluppit päästä tekemästä jotakin *sluta I slutar slutade slutat lopettaa synas II syns syntes synts näyttää, tuntua tyckas II tycks tycktes tyckts näyttää, tuntua tänka II tänker tänkte tänkt aikoa (futuuri) våga I vågar vågade vågat uskaltaa näiden perässä pääverbi perusmuodossa (* usein) ilman ATT-sanaa! saada joku tekemään jotakin = få någon att göra något
VERBIN PERUSMUOTO ELI INFINITIIVI esiintyy ruotsin kielessä joko ilman ATT-sanaa tai sen perässä Perusmuoto ilman ATT-sanaa 1. apuverbien ja apuverbin kaltaisten verbien jälkeen 2. aistihavainto (eli: se, höra, känna, be, säga, påstå) + objekti + perusmuoto Jag såg henne stjäla. (vrt. suomi: Näin hänen varastavan. = Jag såg att hon stal. = Näin että hän varasti.) Perusmuoto ATT-sanan kanssa 1. muiden verbien jälkeen Jag älskar att simma. 2. substantiivien jälkeen Jag har inte tid att simma. 3. adjektiivien jälkeen Det är så trevligt att simma. 4. pronominien jälkeen Nu har jag inte mycket att simma. 5. prepositioiden jälkeen Jag är bra på att simma. sis. lauseenvastikkeet: genom att (= tekemällä) för att (= tehdäkseen) utan att (= tekemättä) Genom att simma håller man sig i kondition. Jag kom till simhallen för att simma. Jag kunde inte leva utan att simma. 6. verbi lauseen subjektina (-MINEN) Att simma är kul!
KONDITIONAALI (eli -isi-muoto) I konditionaali (esim. olisin, tulisitte) Matkustaisin Italiaan, jos minulla olisi rahaa. Jag skulle resa till Italien om jag hade pengar. Soittaisin, jos et tulisi. Jag skulle ringa om du inte kom. SANAJÄRJESTYS! SKULLE PERUSMUOTO OM IMPERFEKTI II konditionaali (esim. olisin ollut, olisitte tulleet) Olisin matkustanut Italiaan, Jag skulle ha rest till Italien jos minulla olisi ollut rahaa. om jag hade haft pengar. Olisin soittanut, jos et olisi tullut. Jag skulle ha ringt om du inte hade kommit. SANAJÄRJESTYS! SKULLE HA SUPIINI OM HADE SUPIINI borde = pitäisi; kunde = voisi; vore = olisi näitä voi käyttää myös OM-lauseissa
IMPERATIIVI (käskymuoto) Muodostus "Mitä yhteistä perusmuodolla ja preesensmuodolla?" I BÖRJA II RING a III TRO IV SKRIV a BÖRJA r RING er TRO r SKRIV er vain yksi M (= ämmä) käskee (kom! glöm!). vara - är VAR! Käyttö Ole tarkkana refleksiiviverbien kanssa - muista taivuttaa myös refleksiivipronomini: Klä dig! Klä er! (klä III sig) Samoin perässä tuleva adjektiivi: var så god_! var så goda! * Kieltosana verbin perässä: Gå inte! S-PASSIIVI tapa, sääntö, ohje, määräys (Här talas svenska.) agentti: AV (Jag målade huset. Huset målades AV mig.) (Muista taivuttaa pronominit!) Imperfekti Perfekti & Pluskvamperf. Apuverbin kanssa (+S) Huset målades. Huset har målats. Huset ska målas. * * * * * * * * * * * * * * Preesens (käskymuodon perään +S) Huset målas. Läxorna görs. Boken läses. Mjölk köps. Muistettavaa: * uusi "subjekti" (useimmiten tekemisen kohde). * jos ei subjektia -> lisää muodollinen subjekti DET Det talas mycket om klimatförändringen. tarkkana persoonapronominien kanssa! (Vi fotograferade henne. = Hon fotograferades av oss.)
S-VERBIT S verbin lopussa ei aina tarkoita passiivia, vaan se voi kuulua kiinteästi verbiin taivuta ilman S:ää ja lisää lopuksi S; preesens: tee käskymuoto + S (kuten S-passiivi) tavallisimpia S-verbejä: andas I avundas I hengittää kadehtia fattas I puuttua fatta I = tajuta, ymmärtää finnas IV olla olemassa finna IV = löytää förändras I muuttua förändra I = muuttaa jtak hoppas I toivoa hoppa I = hypätä, hyppiä kramas I halata toisiaan krama I = halata jk kräkas II kvävas II oksentaa tukehtua kännas II tuntua känna II = tuntea (miss)lyckas I (epä)onnistua (miss)lycka -n = (epä)onni låtsas I minnas II teeskennellä muistaa mötas II tavata toisensa möta II = tavata jk samlas I kerääntyä, kokoontua samla I = kerätä, koota ses IV nähdä toisensa se = nähdä jtak / jk skämmas II svettas I synas II trivas II hävetä hikoilla näkyä viihtyä träffas I tavata toisensa träffa I = tavata jk tyckas II umgås IV tuntua, näyttää jltk tycka II = olla jtak mieltä; (+ om) pitää jstak seurustella utvecklas I kehittyä utveckla I = kehittää vistas I åldras I oleskella vanhentua
OLLA-VERBIN VASTINEITA RUOTSIN KIELESSÄ vara IV = olla (joku, jonkunlainen) Hon är Finlands president. Det är farligt att röka. finnas IV = olla (olemassa) Bakom huset finns fortfarande snö. Det finns över 120 000 ord i den här boken. ligga IV = olla (vaaka-asennossa), maata, sijaita Eura ligger i Finland. Liket låg på gatan. befinna IV sig = olla (jossakin) Vi befann oss i tunnelbanan när... De befinner sig någonstans mellan Eura och Åbo. stå IV = olla (pystyasennossa), seistä Min nya bil står på gatan. Vaset står på bordet. sitta IV = olla (istumassa), istua Jag satt hela kvällen framför datorn. I klassrummet sitter 15 ivriga elever. ha IV = olla (omistuksessa), omistaa; olla (tehnyt) (perf. & pluskv. perf.) Jag har en bok som du inte har läst. Han hade läst hela dagen.
PARTISIIPIT Partisiipin preesens (juokseva, juosten, kävelevä, kävellen) taivutuspääte: -ANDE (perusmuodon lopussa A) / -ENDE (perusmuodon lopussa muu vokaali) tala talande gå gående poikkeuksia: blivande (tuleva), givande (antoisa), tagande (ottava) verbiin liittyvät lisäsanat laitetaan partisiipin eteen (niin kuin suomessakin) må väl välmående tala fort forttalande vertailu tehdään mer(a)- ja mest-sanoilla osa partisiipeista on muuttunut substantiiveiksi (ihmistä tarkoittavat en-sukuisia, asiat ett-sukuisia) en studerande 5 ett meddelande 4 Partisiipin perfekti (juossut, juostu, kävellyt, kävelty) säännöllisten (ja joidenkin epäsäännöllisten) verbien taivutus: I II III supiini = ett-muoto talat ringt mått en-muoto: lopun t(t) d(d) (ei K-P-T-S-X-verbit!) talad ringd mådd monikko / määr. muoto: en-muoto + -A (ei -ADA! -ADE) IT-päätteisten epäsäännöllisten verbien taivutus: talade ringda mådda supiinista pois IT + EN / ET / NA sprungit -> sprung/en, -et, -na gå gången, gånget, gångna; ge given, givet, givna; betala betald, betalt, betalda; koka kokt, kokt, kokta verbiin liittyvät lisäsanat laitetaan partisiipin eteen (niin kuin suomessakin) tycka om omtyckt, -, -a glömma bort bortglöm/d, -t, -da vertailu tehdään mer(a)- ja mest-sanoilla BLI- JA VARA-PASSIIVI muodostus: bli-passiivi: bli (sopiva aikamuoto!) + partisiipin perfekti (pääsanan mukaan taivutettu) vara-passiivi: vara (preesens / imperfekti) + partisiipin perfekti (pääsanan mukaan taivutettu) agentti muodostetaan AV-preposition avulla Finlandia är tonsatt av Jean Sibelius. Presidenten blev ivrigt fotograferad utanför Slottet. Skivan har blivit slutsåld.
LUKUSANAT * opettele / kertaa huolellisesti lukusanat (KIRJOITUSASU!) ennen yo-koetta Perusluvut * substantiivi (ja adjektiivi) perässä EPÄMÄÄRÄISESSÄ muodossa, esim.: tre feta prinsessor två fula prinsar en vacker groda Järjestysluvut * määräinen artikkeli useimmiten järjestyslukujen edessä, ellei edessä ole esim. omistussanaa: den andra bilen i raden * järjestysluvun perässä substantiivi (ja adjektiivi) MÄÄRÄISESSÄ muodossa: den första stora snöstormen i Sverige min första verkliga resa utomlands * päiväys: den 15 oktober 2048 ELI: ei prepositiota! + määr. art. + nro (ei pistettä!) + oktober + ei prepositiota! + vuosi * vakiintuneet ilmaukset ilman määräistä artikkelia, esim.: andra världskriget sjunde himlen för första gången Lukusanailmauksia ÅR 2008 I ÅR I början / mitten / slutet AV 2000-talet ÅRET 2008 PÅ 1900-talet VID årsskiftet VARANNAN dag VARTANNAT år VAR TREDJE dag VART FEMTE år EN HALV timme ETT HALVT år två och en halv timme I mina bästa år I tonåren I tjugo års ålder HUNDRATALS vargar = flera hundra vargar (ett tiotal >< tiotals) ETT HUNDRATAL fåglar = cirka / ungefär hundra fåglar (ett tusental >< tusentals)
PREPOSITIOT PAIKANILMAUKSISSA MISSÄ? I -ssa, -ssä Kung Karl XVI Gustaf bor i Drottningholms slott. PÅ -lla, -llä Det står en svart bil på gatan. paikannimet aina I saaret aina PÅ julkiset tilat ja tilaisuudet PÅ työpaikat PÅ Jag bor i Raumo. Staden Reykjavik ligger på Island. Nu är hon på konsert / ishockeymatch / sjukhus. Han jobbar på en pappersfabrik. HOS luona Jag var hos henne när du ringde. VID vieressä, äärellä Teatern ligger vid torget. MISTÄ? FRÅN -sta, -stä Vi började resan från Helsingfors-Vanda flygfält. UR -sta, -stä (aina jnk sisästä) Han tog nyckeln ur fickan. MIHIN? TILL -lle, -seen, -vokaali + n Statsministern reser idag till Bryssel. julkiset tilat ja tilaisuudet PÅ koulu ja kirkko I Vi ska gå på banken / konsert / restaurang / bio. De tycker om att gå i skolan / kyrkan. MUITA BAKOM takana, taakse Det finns fortfarande snö bakom huset. FRAMFÖR edessä, eteen Vi parkerade bilen framför simhallen. FÖRBI ohi Bilen körde förbi varuhuset. GENOM läpi Många människor promenerade genom parken. MELLAN välissä, väliin Mellan husen samlades mycket folk. MITTEMOT vastapäätä Sjukhuset ligger mittemot en skog. ÖVER yllä, yli Resenärerna flög över hela Europa. UNDER alla, ali Man planerar en tunnel under Finska viken. MOT kohti Barnet sprang direkt mot mig. EI PREPOSITIOTA! hem hemma hemifrån hit här härifrån dit där därifrån utomlands (= till utlandet) utomlands (= i utlandet) från utlandet
PREPOSITIOT AJANILMAUKSISSA KUUKAUDET I (-ssa / viime / ensi) Jag kommer / kom / ska komma i oktober. VIIKONPÄIVÄT & VUODENAJAT & VUOROKAUDENAJAT I + -(A)S (viime) I lördags / i vintras hittade jag 100 euro på gatan, I + LYHYT (tänä) Ni reser till Frankrike i sommar / i kväll. PÅ + PITKÄ ("yleensä") Alla simmar på sommaren / på kvällen. PÅ + MONIKKO (-isin) Jag spelar innebandy på kvällarna / på lördagarna. PÅ + LYHYT (ensi) VAIN VIIKONPÄIVÄT! De vill komma på lördag. MUUT PÅ (-ssa / jhk aikaan) Jag cyklar till skolan på tre minuter. Jag har inte sett dig på ett och ett halvt år. (I) (ajan = - ) Prinsessan sov (i) hundra år. FÖR (-ksi) Vi reste till Spanien för en vecka. OM (kuluttua (tulevaisuus)) Jag tar studenten om två år. EFTER (jälkeen; kuluttua (mennyt)) Efter tre månader ville han komma hem. FÖR + SEDAN (sitten) Den nya skolan byggdes för två år sedan. EI PREPOSITIOTA! 1) päiväys Andra världskriget bröt ut _ den 1 september 1939. 2) "vuonna" Jag köpte min första bil _ (år) 2001. 3) edessä pronomini: _ varje lördag _ nästa sommar _ förra året _ samma dag _ den här veckan = _ denna vecka MUISTA MYÖS NÄMÄ: * i förrgår i går i fjol / i åras * i morse i dag i år * i morgon bitti i morgon i övermorgon * på sistone på 2010-talet * vid elvatiden * i början av _ i mitten av _ i slutet av _ * en gång i månaden / veckan / minuten / sekunden * en gång om året / om dagen
OMISTUSMUOTO (eli genetiivi) omistusmuodon tunnus on useimmiten -S ja sen jälkeen: * adjektiivi A-muodossa kungens stora hus * substantiivi ilman artikkeleita kungens stora hus ei S:ää: * pohjoismaiset vokaaliloppuiset paikat Eura_ gymnasium * "omistajan" lopussa suhisee -S, -X tai -Z Jonas nya bok; Max syster s:llä ilmaistaan vain: 1) omistusta 2) tekijää Kallen auto = Kalles bil lapsen itku = barnets gråt (lapsi itki) Lisan isä = Lisas pappa turistin rikos = turistens brott (turisti teki) EI SIIS ESIM. TEKEMISEN KOHDETTA (niin kuin suomessa): Palmen murha = mordet på Palme (eikä: Palmes mord) ei monta s-genetiiviä peräkkäin käytä kiertotietä (esim. prepositioita) Tukholman julkisen liikenteen lakon syy orsaken till strejken av kollektivtrafiken i Stockholm Prepositiokiertoteitä: 1) osa jostakin av / på slutet av / på romanen 2) paikan ilmaukset paikan prepositiot gatorna i Gamla stan (i, på, från, till...) en resa till / från Frankrike en karta över Helsingfors 3) ajan ilmaukset ajan prepositiot programmet för nästa vecka (i, på, under, för...) musik på 2000-talet 4) mitta ja määrä på en vinst på 3 miljoner kronor en flaska på 2 liter 5) sukulainen, ystävä... till en vän till mig 6) johtajuus ja vastuu för chefen för firman 7) ihmis(t)en ominaisuus hos nyfikenheten hos grannar suomesta voi olla apua: kaupungin kadut = kadut kaupungissa; 2000-luvun musiikki = musiikki 2000-luvulla Muita kiertoteitä: 1) yhdyssanat Stockholmpolisen, Esbobussarna 2) attribuutti (= edessä oleva määrite) republiken Finland, staden Visby 3) adjektiivi-ilmaukset franska språket, Europeiska unionen 4) verbin perusmuoto (= -minen) att sjunga karaoke, att skriva en bok
KONJUNKTIOT Alistuskonjuktiot aloittavat aina sivulauseen sivulauseen sanajärjestys att että för att jotta så att jotta, niin että eftersom koska då koska, kun därför att siksi että när kun så snart / fort (som) niin pian kuin innan (myönt. +) ennen kuin förrän (kielt. +) ennen kuin medan sillä aikaa kun, kun taas sedan sen jälkeen kun tills kunnes om jos ifall jos bara jos vain, kunpa fast(än) vaikka trots att huolimatta siitä että även om vaikka(kin) (så)som niin kuin, kuten liksom niin kuin, samoin kuin som om ikään kuin som positiivi + kuin än komparatiivi + kuin ju - desto / dess sitä - mitä såvitt sikäli kuin om -ko, -kö (kysyvän sivulauseen aloittaja) Rinnastuskonjunktiot yhdistää kaksi samanlaista lausetta toisiinsa (perässä ja edessä samanlainen lause, joko pää- tai sivulause) och ja för sillä samt sekä men mutta (ei siis SL!) både - och sekä - että utan vaan såväl - som sekä - että eller tai, vai dels - dels osaksi - osaksi antingen - eller joko - tai än - än milloin - milloin vare sig / varken - eller ei - eikä inte bara - utan också ei ainoastaan - vaan myös
SANAJÄRJESTYS Päälause 1. SUBJ PRED --- LIIKK MUUT Du var inte hemma i går kväll? 2. MUU PRED SUBJ LIIKK MUUT Varför kan du alltid svara på mina frågor? Att han åt visste jag inte då. MUISTA! päälauseessa predikaatti on aina toisena lauseenjäsenenä. Poikkeukset: verbillä alkavat kysymykset: käskylauseet: Tycker du inte om rockmusik? Hjälp mig nu! Sivulause KON SU KIE/LM PRE MUUT... eftersom hon alltid kommer lite för sent till skolan.... varför min kompis inte ville komma med på resan. MUISTA! kysyvä sivulause alkaa joko kysymyssanalla tai OM-sanalla Han frågade varför jag aldrig kunde förstå hans frågor. Jag visste inte OM du ville spela kort. jos sivulauseen aloittava kysymyssana on subjekti, lisätään SOM Jag kunde inte se vem SOM kom in. SOM-relatiivilauseessa prepositio on sivulauseen lopussa Båten som vi förra veckan reste med har gått på grund.