Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Samankaltaiset tiedostot
Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna Pekka Ollonqvist 18.2.

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella

Puukauppa, kesäkuu 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

Puukauppa tammikuu Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa toukokuu Puun hintojen lasku pysähtynyt

Puukauppa toukokuu Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa

Puukauppa, toukokuu 2009

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

kuutiometriä, joka ylittää viime vuoden vastaavan jakson ostomäärän viidellä prosentilla. Puun hintojen lasku pysähtyi alkuvuodesta

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, kesäkuu 2008

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, maaliskuu 2011

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa Syyskuu Tukkipuun hinnat loivassa laskussa

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Puukauppa, marraskuu 2012

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Puukauppa, joulukuu 2012

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2013

Puukauppa, toukokuu 2012

Puukauppa, tammikuu 2009

Puukauppa, kesäkuu 2009

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011

Puukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa

verrattuna oli 29 prosenttia. Mänty- ja kuusikuitupuuvarastot olivat yhteensä 4,6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Puukauppa, joulukuu 2013

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Puukauppa, elokuu 2009

noin kymmenesosa. Koko vuoden kertymää painoi alkuvuoden hiljainen puukauppa, ja huonoista korjuukeleistä

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014

Puukauppa, helmikuu 2010

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu Heinäkuun hakkuut 3 miljoonaa kuutiometriä

Puukauppa. Lokakuu Puukauppa. hiljenemässä Puukaupan hiljeneminen näkyi lokakuussa kantohintojen 0 4 prosentin

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Puukauppaa on käyty tasaista mutta verkkaista tahtia vuoden alkukuukausina.

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, joulukuu 2010

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, syyskuu 2014

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat joulukuussa 5,5 miljoonaa kuutiometriä, 9 prosenttia

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2011

Metsäteollisuus osti lokakuussa puuta yksityismetsistä 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Se on viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten, mutta ei

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Paperiteollisuuden työtaistelutoimet pitivät puumassa- ja paperitehtaat kiinni suurimman osan toukokuuta, ja se heijastui myös hakkuisiin.

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat elokuussa 4,5 miljoonaa

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012

Puukauppa Heinäkuu Kantohintojen nousu pysähtyi heinäkuussa

Puukauppa alueittain 2013

Käsitteitä. Aineistot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu

Teollisuuden ostot yksityismetsistä

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna Nimellisesti kantohinnat

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto

kuutiometriin, mikä vastaa noin 37 miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puun ostot ja hinnat marraskuu Myrskytuhopuu on vilkastuttanut puukauppaa

Metsä sijoituskohteena

Teollisuuden ostot yksityismetsistä

Syksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin. Syyskuussa metsäteollisuus osti puuta 2,1 miljoonaa kuutiometriä,

Puun ostot ja hinnat lokakuu Puukauppa piristymässä

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä

Transkriptio:

A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8 miljardia euroa - nousua vajaa prosentti Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen perusteella lasketut bruttokantorahatulot olivat vuonna 2003 yhteensä 1,77 miljardia euroa. Nousua edellisvuodesta oli vajaa prosentti. Parin prosentin laskusta huolimatta edelleen eniten tuloja kertyi Metsäkeskus Etelä-Savon alueella (199 milj. ). Keski-Suomessa tulot nousivat 178 miljoonaan euroon ja se ohitti edellisenä vuonna toiseksi eniten tuloja saaneen Häme-Uusimaan (176 milj. ). Bruttokantorahatulot alenivat Ahvenanmaalla ja viiden metsäkeskuksen alueella ja nousivat kahdeksan metsäkeskuksen alueella mm. Pohjois-Suomessa. Tärkein puutavaralaji oli edelleen kuusitukki, josta saatiin 37 prosenttia kokonaistuloista. Tukkipuutavaralajien osuus tuloista nousi edellisestä vuodesta parilla prosenttiyksiköllä ja oli 71 prosenttia. Pääasiassa kotitarvekäyttöön menevän polttopuun osuus tuloista oli 3 prosenttia. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot olivat 1,54 miljardia euroa eli samansuuruiset kuin edellisenä vuonna. Tulot nousivat yli 10 prosenttia Metsäkeskus Kainuun ja Lapin alueilla ja laskivat saman verran Ahvenanmaalla ja Häme-Uudellamaalla. Pystykauppojen merkitys lisääntyi entisestään ja niiden osuus nousi 80 prosenttiin yksityismetsien bruttokantorahatuloista. Kasvu tapahtui hankintahakkuiden kustannuksella, joiden osuus tuloista putosi 5 prosenttiyksikköä 13 prosenttiin. Kotitarvepuun osuus pysyi 7 prosentissa. Metsäteollisuus hakkasi omia metsiään selvästi edellisvuotista enemmän, minkä takia sen bruttokantorahatulot nousivat 15 prosentilla 100 miljoonaan euroon. Tulojen lisäys saatiin tukkipuista, joista saadut kantorahatulot lisääntyivät lähes neljänneksellä. Metsähallituksen bruttokantorahatulot olivat 124 miljoonaan euroa. Nousua edellisvuoteen oli runsas prosentti. Yksityismetsätalouden osuus bruttokantorahatuloista oli 87 prosenttia. Yksityismetsien osuus tuloista oli yli 96 prosenttia Metsäkeskus Rannikon, Lounais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueilla. Metsäteollisuuden osuus oli keskimäärin 6 prosenttia, ja korkein se oli Pohjois-Karjalassa (16 %), Kainuussa (10 %) ja Pohjois-Savossa (9 %). Metsähallitus sai bruttokantorahatuloista 7 prosenttia, ja sen alueellinen merkitys painottui Pohjois-Suomeen. Lapissa ja Kainuussa se sai tuloista yli 35 prosenttia.

2 Milj. 2500 2000 1500 1000 Metsähallitus Metsäteollisuus Yksityiset ja muut 500 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Kuva 1. Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin 1994 2003 muunnettuna vuoden 2003 rahanarvoon (tukkuhintaindeksi) 150 /ha 125 100 75 Yksityiset ja muut Metsäteollisuus Metsähallitus 50 25 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Kuva 2. Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin 1994 2003 metsämaan pinta-alaan suhteutettuna ja muunnettuna vuoden 2003 rahanarvoon (tukkuhintaindeksi) Taulukkoluettelo 1. Bruttokantorahatulot 2003 2. Puutavaralajien ja alueiden osuudet bruttokantorahatuloista 2003 3. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot 2003 4. Yksityismetsätalouden kantorahatulot pystykaupoista 2003 5. Yksityismetsätalouden kantorahatulot hankintakaupoista 2003 6. Yksityismetsätalouden kotitarvepuun arvo 2003 7. Metsäteollisuuden bruttokantorahatulot 2003 8. Metsähallituksen bruttokantorahatulot 2003

1. Bruttokantorahatulot 2003 1 000 0. Ahvenanmaa 970 799 5 1 774 667 479 205 1 351 229 3 354 1. Rannikko 18 505 28 732 1 514 48 751 7 733 14 281 5 048 27 062 4 706 80 519 Etelärannikko 9 938 15 285 1 238 26 462 3 282 7 364 1 697 12 342 2 553 41 356 Pohjanmaa 8 567 13 447 275 22 289 4 451 6 918 3 352 14 720 2 153 39 163 2. Lounais-Suomi 43 988 55 226 1 602 100 816 11 636 18 598 4 346 34 580 6 273 141 669 3. Häme-Uusimaa 30 421 96 361 6 898 133 679 5 787 25 006 5 164 35 957 6 313 175 949 4. Kaakkois-Suomi 47 586 49 808 4 215 101 609 9 662 14 536 4 327 28 524 4 084 134 217 5. Pirkanmaa 30 166 67 050 2 543 99 759 5 860 18 307 3 418 27 586 4 644 131 989 6. Etelä-Savo 67 696 72 845 12 472 153 013 13 985 19 368 7 829 41 183 4 517 198 713 7. Etelä-Pohjanmaa 42 337 32 106 969 75 412 15 989 10 796 6 885 33 670 5 982 115 063 8. Keski-Suomi 46 689 81 681 6 243 134 613 11 874 20 115 6 525 38 515 4 765 177 893 9. Pohjois-Savo 30 614 84 976 6 463 122 054 10 013 23 911 8 272 42 196 4 832 169 082 10. Pohjois-Karjala 51 889 44 958 6 210 103 057 15 337 16 069 5 784 37 190 3 831 144 078 11. Kainuu 47 730 14 528 166 62 424 12 415 9 339 4 059 25 813 1 761 89 999 12. Pohjois-Pohjanmaa 42 180 20 143 483 62 806 24 175 8 827 10 908 43 910 5 301 112 017 13. Lappi 42 843 6 711 0 49 555 26 064 8 176 5 252 39 493 3 330 92 378 Koko maa 543 615 655 924 49 781 1 249 320 171 200 207 809 78 023 457 031 60 568 1 766 919 3

4 2. Puutavaralajien ja alueiden osuudet bruttokantorahatuloista 2003 prosenttia Metsäkeskus Mäntytukit Kuusitukit Lehtitukit Yhteensä Mänty- Kuusi- Lehti- Yhteensä Polttopuu Metsäkuitupuu kuitupuu kuitupuu keskusten osuudet 0. Ahvenanmaa 29 24 0 53 20 14 6 40 7 0 1. Rannikko 23 36 2 61 10 18 6 34 6 5 Etelärannikko 24 37 3 64 8 18 4 30 6 2 Pohjanmaa 22 34 1 57 11 18 9 38 5 2 2. Lounais-Suomi 31 39 1 71 8 13 3 24 4 8 3. Häme-Uusimaa 17 55 4 76 3 14 3 20 4 10 4. Kaakkois-Suomi 35 37 3 76 7 11 3 21 3 8 5. Pirkanmaa 23 51 2 76 4 14 3 21 4 7 6. Etelä-Savo 34 37 6 77 7 10 4 21 2 11 7. Etelä-Pohjanmaa 37 28 1 66 14 9 6 29 5 7 8. Keski-Suomi 26 46 4 76 7 11 4 22 3 10 9. Pohjois-Savo 18 50 4 72 6 14 5 25 3 10 10. Pohjois-Karjala 36 31 4 72 11 11 4 26 3 8 11. Kainuu 53 16 0 69 14 10 5 29 2 5 12. Pohjois-Pohjanmaa 38 18 0 56 22 8 10 39 5 6 13. Lappi 46 7 0 54 28 9 6 43 4 5 Koko maa 31 37 3 71 10 12 4 26 3 100 3. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot 2003 1 000

3. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot 2003 1 000 0. Ahvenanmaa 957 791 5 1 753 666 475 205 1 346 229 3 328 1. Rannikko 18 222 28 315 1 416 47 952 7 623 14 077 4 978 26 678 4 703 79 333 Etelärannikko 9 671 14 912 1 140 25 724 3 208 7 172 1 641 12 020 2 550 40 294 Pohjanmaa 8 551 13 403 275 22 229 4 415 6 906 3 337 14 658 2 153 39 040 2. Lounais-Suomi 42 194 53 846 1 542 97 581 10 796 18 118 4 105 33 020 6 254 136 855 3. Häme-Uusimaa 28 863 92 553 6 709 128 124 5 291 23 643 4 965 33 900 6 297 168 321 4. Kaakkois-Suomi 43 809 47 264 4 070 95 143 8 080 13 184 4 035 25 299 4 054 124 496 5. Pirkanmaa 26 801 63 710 2 344 92 855 4 876 17 112 3 140 25 129 4 637 122 621 6. Etelä-Savo 61 420 66 152 12 089 139 661 11 423 16 641 7 194 35 258 4 506 179 425 7. Etelä-Pohjanmaa 41 045 31 614 934 73 594 15 404 10 625 6 763 32 792 5 982 112 367 8. Keski-Suomi 38 252 74 641 5 859 118 752 8 753 17 821 5 624 32 198 4 757 155 708 9. Pohjois-Savo 25 914 76 733 6 084 108 731 7 661 20 587 7 262 35 510 4 832 149 073 10. Pohjois-Karjala 34 670 37 962 5 616 78 248 9 045 12 395 4 677 26 117 3 822 108 187 11. Kainuu 22 673 9 943 107 32 723 6 648 5 531 2 652 14 832 1 761 49 316 12. Pohjois-Pohjanmaa 35 492 18 146 410 54 047 20 408 6 640 9 696 36 745 5 297 96 089 13. Lappi 27 111 5 809 0 32 921 13 968 3 641 3 285 20 895 3 219 57 035 Koko maa 447 421 607 481 47 184 1 102 086 130 645 180 491 68 581 379 718 60 350 1 542 154 5

6 4. Yksityismetsätalouden kantorahatulot pystykaupoista 2003 1 000 0. Ahvenanmaa 442 436 1 879 302 269 95 666 0 1 545 1. Rannikko 11 991 17 455 558 30 004 4 236 9 367 2 886 16 489 11 46 504 Etelärannikko 4 791 6 030 365 11 186 1 394 3 092 608 5 094 11 16 291 Pohjanmaa 7 199 11 426 193 18 817 2 842 6 275 2 278 11 395 0 30 213 2. Lounais-Suomi 31 802 44 876 1 054 77 732 6 714 13 793 2 722 23 228 9 100 969 3. Häme-Uusimaa 24 794 79 532 4 278 108 604 4 046 19 925 3 777 27 748 27 136 380 4. Kaakkois-Suomi 35 904 42 167 3 345 81 416 5 648 10 790 3 027 19 465 11 100 893 5. Pirkanmaa 22 241 54 574 1 725 78 540 3 787 14 519 2 346 20 652 0 99 193 6. Etelä-Savo 54 981 61 211 9 483 125 675 8 293 14 072 5 581 27 946 4 153 625 7. Etelä-Pohjanmaa 34 598 27 877 745 63 220 11 475 9 908 5 100 26 483 1 89 704 8. Keski-Suomi 33 642 70 734 5 080 109 456 6 501 16 130 4 484 27 114 16 136 586 9. Pohjois-Savo 23 736 72 995 5 162 101 893 5 833 18 802 5 785 30 419 0 132 312 10. Pohjois-Karjala 31 104 35 785 4 746 71 635 7 141 11 204 3 811 22 157 297 94 089 11. Kainuu 19 216 9 171 86 28 472 4 623 5 070 2 003 11 697 0 40 169 12. Pohjois-Pohjanmaa 27 408 14 761 221 42 390 13 741 6 080 6 459 26 280 0 68 670 13. Lappi 19 850 4 778 0 24 628 9 515 3 317 2 686 15 519 0 40 147 Koko maa 371 709 536 351 36 484 944 543 91 856 153 246 50 762 295 864 377 1 240 784

5. Yksityismetsätalouden kantorahatulot hankintakaupoista 2003 1 000 0. Ahvenanmaa 514 355 5 874 364 206 110 680 0 1 554 1. Rannikko 5 989 10 415 777 17 181 3 370 4 668 2 091 10 129 182 27 492 Etelärannikko 4 759 8 667 723 14 149 1 810 4 079 1 033 6 922 167 21 238 Pohjanmaa 1 230 1 747 54 3 032 1 560 589 1 058 3 207 16 6 254 2. Lounais-Suomi 8 470 6 810 358 15 638 3 956 4 154 1 383 9 493 1 25 131 3. Häme-Uusimaa 2 506 8 010 2 135 12 651 1 218 3 540 1 185 5 942 3 18 596 4. Kaakkois-Suomi 6 161 3 985 665 10 812 2 432 2 394 1 007 5 833 0 16 645 5. Pirkanmaa 3 209 7 799 512 11 519 1 077 2 560 794 4 431 0 15 950 6. Etelä-Savo 5 061 3 067 2 340 10 468 3 095 2 529 1 607 7 231 0 17 699 7. Etelä-Pohjanmaa 4 071 1 888 117 6 076 3 850 591 1 658 6 099 0 12 175 8. Keski-Suomi 3 800 3 060 546 7 406 2 238 1 671 1 140 5 049 27 12 481 9. Pohjois-Savo 1 468 2 309 722 4 499 1 793 1 725 1 476 4 995 0 9 494 10. Pohjois-Karjala 2 182 1 410 487 4 080 1 882 1 187 866 3 934 56 8 071 11. Kainuu 2 979 560 4 3 543 2 019 457 649 3 125 0 6 668 12. Pohjois-Pohjanmaa 5 115 1 892 41 7 048 6 626 529 3 237 10 392 1 17 441 13. Lappi 5 167 614 0 5 781 4 415 323 599 5 336 11 11 128 Koko maa 56 693 52 174 8 710 117 576 38 334 26 533 17 801 82 667 281 200 524 Hankintakauppojen puumäärä on hinnoiteltu pystykauppojen kantohinnoilla 7

8 6. Yksityismetsätalouden kotitarvepuun arvo 2003 1 000 0. Ahvenanmaa 0 0 0 0 0 0 0 0 229 229 1. Rannikko 242 444 81 768 17 43 0 60 4 510 5 338 Etelärannikko 121 215 52 388 3 2 0 4 2 373 2 765 Pohjanmaa 121 230 29 380 14 41 0 56 2 138 2 573 2. Lounais-Suomi 1 922 2 160 130 4 212 127 171 1 299 6 244 10 755 3. Häme-Uusimaa 1 563 5 011 295 6 869 28 178 4 210 6 267 13 346 4. Kaakkois-Suomi 1 743 1 112 59 2 914 0 0 0 1 4 043 6 958 5. Pirkanmaa 1 351 1 338 107 2 796 12 33 0 46 4 636 7 478 6. Etelä-Savo 1 378 1 874 266 3 518 35 40 6 82 4 502 8 101 7. Etelä-Pohjanmaa 2 376 1 849 72 4 297 78 126 5 210 5 981 10 488 8. Keski-Suomi 810 848 233 1 891 14 20 1 35 4 714 6 640 9. Pohjois-Savo 709 1 430 200 2 339 35 60 1 96 4 832 7 267 10. Pohjois-Karjala 1 383 767 383 2 532 22 4 0 26 3 469 6 027 11. Kainuu 478 212 18 708 6 4 0 10 1 761 2 479 12. Pohjois-Pohjanmaa 2 969 1 493 147 4 610 42 31 0 73 5 296 9 978 13. Lappi 2 094 418 0 2 511 38 1 0 40 3 209 5 760 Koko maa 19 020 18 956 1 990 39 966 456 713 18 1 187 59 692 100 845

7. Metsäteollisuuden bruttokantorahatulot 2003 1 000 0. Ahvenanmaa 13 8 0 21 1 4 0 5 0 26 1. Rannikko 239 391 96 726 75 182 49 306 3 1 034 Etelärannikko 227 350 96 673 51 173 43 266 3 942 Pohjanmaa 12 41 0 52 24 10 6 40 0 92 2. Lounais-Suomi 1 176 1 241 49 2 466 724 435 224 1 384 0 3 850 3. Häme-Uusimaa 1 044 3 088 122 4 254 315 1 066 126 1 506 0 5 761 4. Kaakkois-Suomi 3 061 2 286 123 5 469 1 424 1 289 271 2 984 0 8 453 5. Pirkanmaa 1 150 1 791 69 3 010 439 647 131 1 217 0 4 227 6. Etelä-Savo 4 439 4 401 264 9 104 1 965 1 928 449 4 342 0 13 446 7. Etelä-Pohjanmaa 183 127 3 313 96 41 15 152 0 466 8. Keski-Suomi 3 595 4 199 169 7 964 1 948 1 474 535 3 957 0 11 920 9. Pohjois-Savo 3 393 7 062 308 10 764 1 539 2 615 746 4 900 0 15 663 10. Pohjois-Karjala 10 681 5 269 504 16 454 3 518 2 513 703 6 735 0 23 189 11. Kainuu 4 850 1 822 3 6 675 1 011 987 343 2 342 0 9 017 12. Pohjois-Pohjanmaa 972 245 0 1 217 532 153 210 895 0 2 113 13. Lappi 604 170 0 774 244 154 90 487 0 1 261 Koko maa 35 399 32 100 1 712 69 211 13 831 13 487 3 894 31 212 3 100 426 9

10 8. Metsähallituksen bruttokantorahatulot 2003 1 000 0. Ahvenanmaa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1. Rannikko 45 27 2 73 35 21 22 78 0 151 Etelärannikko 40 23 2 64 23 19 13 56 0 121 Pohjanmaa 5 4 0 8 12 2 8 22 0 31 2. Lounais-Suomi 618 139 10 768 115 44 16 176 20 963 3. Häme-Uusimaa 513 720 67 1 301 181 296 74 551 16 1 867 4. Kaakkois-Suomi 717 258 22 997 158 63 21 242 29 1 268 5. Pirkanmaa 2 216 1 548 130 3 894 545 548 147 1 240 8 5 142 6. Etelä-Savo 1 837 2 293 119 4 248 597 799 186 1 583 11 5 842 7. Etelä-Pohjanmaa 1 109 364 31 1 505 489 131 107 726 0 2 231 8. Keski-Suomi 4 842 2 841 215 7 897 1 173 821 366 2 360 8 10 265 9. Pohjois-Savo 1 308 1 180 71 2 559 813 710 264 1 787 0 4 346 10. Pohjois-Karjala 6 538 1 727 90 8 355 2 774 1 161 403 4 338 9 12 702 11. Kainuu 20 208 2 762 56 23 026 4 755 2 821 1 064 8 639 0 31 666 12. Pohjois-Pohjanmaa 5 717 1 752 73 7 541 3 235 2 034 1 001 6 270 4 13 815 13. Lappi 15 129 732 0 15 860 11 852 4 381 1 877 18 111 111 34 082 Koko maa 60 795 16 343 885 78 024 26 723 13 831 5 547 46 101 215 124 339

Bruttokantorahatulot Metsäkeskukset 11 Vuoden 2002 tiedoista alkaen bruttokantorahatulojen laskenta on siirtynyt kokonaan Metsäntutkimuslaitoksen vastuulle, ja tulokset julkaistaan kesäkuussa ilmestyvässä Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain -metsätilastotiedotteessa. Aikaisemmin, vuodesta 1975 alkaen, tiedot julkaisi Tilastokeskus. Jo silloin laskelmat perustuvat pääasiassa Metsäntutkimuslaitoksen laatimiin markkinahakkuutilastoihin ja puun hintatilastoihin. Bruttokantorahatulot julkaistaan omistajaryhmittäin (yksityismetsätalous, metsäteollisuus, Metsähallitus) ja puutavaralajeittain. Käsitteet Bruttokantorahatulot ovat metsänomistajien saamien kantorahatulojen ja omaan käyttöön otetun puutavaran arvojen summa. Valtaosa bruttokantorahatuloista saadaan markkinahakkuista (Metsätilastotiedote 726). Yksityismetsätalouden bruttokantorahatuloihin lasketaan mukaan myös arvio omaan käyttöön otetun puutavaran arvosta. Vuonna 2003 siitä oli runkopuusta tehtyä polttopuuta noin 5 ja pien- ja vuokrasahoilla sahattua puuta noin 1 miljoonaa kuutiometriä (Metsätilastotiedote 679). Puutavaran hinnat perustuvat kalenterivuoden aikana tehtyihin alueittaisiin ja puutavaralajeittaisiin keskimääräisiin pystykauppojen kantohintoihin (Metsätilastotiedote 708). Menetelmät Bruttokantorahatulot lasketaan kertomalla vuotuiset puutavaralajeittaiset markkinahakkuumäärät puutavaralajeittaisilla keskimääräisillä kantohinnoilla metsäkeskuksittain. Puutavaralajit ovat mänty-, kuusi- ja lehtitukki, mänty-, kuusi- ja lehtikuitupuu sekä polttopuu. Polttopuun kantohintoja ei tilastoida, joten laskelmissa joudutaan käyttämään hinta-arviota (90 % lehtikuitupuun kantohinnasta). Luotettavuus Bruttokantorahatulojen laskentamenetelmässä tehdyistä yksinkertaistuksista seuraa, että - Hinnat ja määrät eivät täysin vastaa toisiaan puukaupan teon ja hakkuun välisen viiveen takia. Viive on nykyään selvästi lyhyempi kuin 1980-luvulla, joten sen vaikutus lopputulokseen on normaalioloissa pienentynyt. Suuret suhdannevaihteluista johtuvat muutokset hakkuumäärissä ja puutavaran hinnoissa lisäävät laskelmien epätarkkuutta. 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 0 Etelä- Suomi Pohjois- Suomi 13 12 1b 7 8 5 2 3 1a 11 10 - Hankintakauppojen kantorahatulot yliarvioidaan, sillä mm. leimikkotekijöiden takia niiden kantohinnat (hankintahinta-korjuukustannukset) ovat alemmat kuin pystykaupoissa. Jotta laskelmat voitaisiin perustaa hankintahintoihin, tulisi käytössä olla alueittaiset tiedot puunkorjuukustannuksista. - Pelkkien tukki- ja kuitupuutavaralajien hintojen käyttö myös erikoispuutavaralajien kohdalla johtaa kantorahatulojen pieneen aliarvioon. Pylväiden sekä pikkutukkien ja parrunaiheiden hinnat ovat korkeammat kuin vastaavien tukki- ja kuitupuutavaralajien hinnat. - Teollisuuden ja Metsähallituksen kantorahatulot todennäköisesti aliarvioidaan, sillä suurtuotannon etujen (esim. leimikkokeskitykset) takia kantohinnat voivat niillä olla korkeammat kuin yksityismetsissä. Arvio metsänomistajien oman puutavaran käytöstä perustuu Metlassa 5 10 vuoden välein tehtäviin pientalojejen polttopuun käytön (Metsätilastotiedote 631) ja piensahojen puunkäytön selvityksiin (Metsätilastotiedote 523). 9 6 4

SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A 00170 Helsinki Puh. 010 211 2139 Faksi 010 211 2104 www.metla.fi/ ISSN 1456-8268 Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN 0359-9124 Metsätilastotiedote