Opetuksen arvioinnin tukiaineisto Tässä materiaalissa esitetään tarkennettuja sisältöjä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan opetuksen arvioinnin kysymyslistan käytön tueksi. Taulukoissa on kuvattu kriteereittäin ja arviointinäkökulmittain sisältöesimerkkejä kysymyslistassa mainituista aiheista, jotka on merkitty tähdellä (*). Aineiston tarkoituksena on toimia apuvälineenä arviointiryhmän täyttäessä itsearvioinnin kysymyslistaa. Esimerkkien kautta aukaistaan kysymyslistassa esitettyjen aiheiden sisältöä. Samalla materiaalia voi hyödyntää tutkinnon osien opetuksen toteutussuunnitelmien laadinnassa. HUOM! Esimerkit eivät ole kaikenkattavia. KRITEERI 15: Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan järjestelmien ja prosessien toiminnan ja niiden kestävän kehityksen näkökohtien ymmärtämiseen sekä oman työn suunnitteluun kokonaisuutena kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. NÄKÖKULMA 1: Ammattialan järjestelmät ja prosessit ja niiden kestävän kehityksen näkökohdat Alan tuotteiden ja palveluiden elinkaaren vastuullisuus- ja ympäristö- sekä energiaja materiaalitehokkuusnäkökohdat Raaka-aineiden hankintaan ja tuotantoon liittyvä ympäristön muuttaminen, veden ja energiankulutus sekä vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Tuotteiden jalostukseen liittyvä veden, energian ja kemikaalien kulutus ja päästöt Tuotannon eettiset näkökohdat (tuottajien ja alkuperäisväestön oikeudet ja reilu kohtelu, tuotantotyön olosuhteet, lapsityövoiman käyttö, vaikutuksen paikallisiin elinkeinoihin ja kulttuureihin, ym.) Tuotteiden pakkaaminen (turha pakkaaminen, kertakäyttöiset ja kierrätettävät pakkausmateriaalit, ym.) Raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetusketjun energiankulutus ja päästöt Tuotteiden varastoinnin energiankulutus ja päästöt Tuotanto- ja jakeluketjun hallintorakennusten energian- ja vedenkulutus Vähittäiskaupan kiinteistöjen energian- ja vedenkulutus, jätevesien käsittelyn vaikutukset Materiaalien ja kemikaalien käyttö jakeluketjun kiinteistöissä Tuotteiden energiankulutus ja päästöt käytön aikana, huollettavuus, kestävyys ym. Asiakkaiden tietoisuuden lisääminen kestävästä kuluttamisesta ja vaihtoehdoista sekä tuotteiden huollosta Tuotteiden kierrätysjärjestelmä ja jätehuollon järjestäminen NÄKÖKULMA 2: Työprosessin kestävän kehityksen näkökohtien tunnistaminen sekä työn suunnittelu kokonaisuutena kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Työprosessin ja työympäristön kestävän kehityksen näkökohtien tunnistaminen sekä Kestävän kehityksen mukaisen työympäristön ja palvelutoiminnan suunnittelu kokonaisuutena Tavoitteena on, että opiskelija osaa hahmottaa kestävän kehityksen näkökohdat, joihin tulee kiinnittää huomiota jo työn suunnitteluvaiheessa ja hallitsee keinoja, joiden avulla työprosessin toteutus voidaan suunnitella kokonaisuutena kestävän kehityksen mukaiseksi. Keinoja: Työympäristön ja työn ympäristö-, turvallisuus- työterveys- ja turvallisuus-, hyvinvointi ja kulttuuristen näkökohtien kartoittaminen Kestävän kehityksen näkökohtien huomioon ottaminen päivittäisen työn suunnittelussa Kestävän kehityksen ohjelman tai vast. toimenpidesuunnitelman laatiminen työpaikalle Kartoitettavia keke-näkökohtia: Eettiset ja ympäristövastuulliset hankinnat Materiaalien kulutus Jätteiden lajittelu Sähkön, lämmön ja veden kulutus Kemikaalien käyttö ja päästöriskit (maa, ilma, viemäri) Liikkuminen Ruuan/elintarvikkeiden ympäristövaikutukset
Turvallisuus ja työsuojelu Tilojen siisteys ja puhtaus Elintarvikehygienia Kulttuuriset, uskonnolliset ym. näkökohdat palveluiden tuottamisessa NÄKÖKULMA 3: Työpaikan materiaalivirtojen tarkastelu kokonaisuutena ja työprosessin materiaalivirtojen hallinta Jätteen synnyn ehkäisy liiketalouden ja hallinnon alan työympäristöissä, vaikutusmahdollisuudet työn suunnittelussa Kaupan/alan muun työorganisaation kierrätysjärjestelmän tunteminen ja jätteiden lajittelun toteutus Työpaikalla syntyvät ongelmajätteet sekä niiden oikean käsittelyn ja varastoinnin järjestäminen Hankinnat: vastuu pakkauksista tarjouspyynnöissä tavarantoimittajalle, palautettavien rullakoiden, lavojen ja laatikoiden käyttö, kestävät ja pitkäikäiset laitehankinnat (esim. ATK-laitteiden kapasiteetti, yhteensopivuus ja laajennettavuus, leasing tai vuokraus), koneiden, laitteiden ja välineiden huollon järjestäminen, ym. Toimistotyö: mahdollisuus sähköisiin muistioihin, arkistointiin ja laskutukseen, kaksipuoleisen tulostuksen ja kopioinnin mahdollistavat laitteet, käyttäjien perehdytys, paperinkulutuksen seuranta, etätyöskentely ja etäkokousjärjestelyt, jaettavan materiaalin korvaaminen kokouksissa dataprojektorilla, kestoastioiden ja kahvimukien käyttöönotto, kangasrullien hankkiminen käsipyyhkeiksi Markkinointi: sähköisen markkinoinnin hyödyntäminen, markkinointimateriaalin painosmäärien mitoitus tarvetta vastaavaksi, pitkäaikaisten somistusmateriaalien käyttö Tilaukset ja tuotteiden esillepano / tuotehävikin vähentäminen (erit. elintarvikkeet): menekin seuranta ja tilausmäärät, sopivan pakkauskokovalikoiman tilaaminen tavarantoimittajalta, vanhenevien tuotteiden myynti ajoissa alennukselle, mahdollisuus lahjoittaa myymättä jääneitä elintarvikkeita ruoka-apuun, kestokassivaihtoehdon tarjoaminen kassalla Kierrätysjärjestelmä: Tehokas ja toimiva jätteiden lajittelu, kalusteiden, laitteiden ja tarvikkeiden kierrätyksen toteutus sekä kierrätystuotteiden käyttö työpaikan omassa toiminnassa Lisätietoa jätteen synnyn ehkäisystä kaupan alalla: www.ytv.fi/fin/fiksu/toissa/kaupanala/etusivu.htm Lisätietoa jätteen synnyn ehkäisystä toimistoissa: www.ytv.fi/fin/fiksu/toissa/toimistot/etusivu.htm Jätteiden lajittelu: mm. biojäte, ruokaöljyt, paistirasvat, nestekartonki, paperi, pahvi, kartonki, palautuspullot, lasi, metalli, kertakäyttöpyyhkeet, muovit Energiajätteen keräys ja siihen sopivat jätejakeet Koneiden, laitteiden, värikasettien, kalusteiden ym. kierrätyksen toteutus Palautuspullojen kierrätysjärjestelmä Paristojen keräysjärjestelmä vähittäiskaupassa Sähkö- ja elektroniikkajätteen keräys ja kierrätysjärjestelmä Lajittelun organisointi eri työpisteissä Asiakkaiden lajittelupisteen toteutus Paristot, akut, loisteputket, maalit, lakat, puhdistusaineet, öljyt, voiteluaineet, ym. kemikaalit Varastotilojen vaatimukset, jätteiden merkinnät, kirjanpito ja ongelmajätteiden toimittaminen käsiteltäväksi NÄKÖKULMA 4: Työpaikan energiajärjestelmät ja työprosessin energiatehokkuuden hallinta Kaupan/alan muun työorganisaation LVIjärjestelmän toiminta ja energiansäästömahdollisuudet Kaupan ja hallinnon alan työorganisaation koneiden ja laitteiden energiankulutus ja Uusiutuvista energianlähteistä tuleva sähkö ja lämpö, hukkalämmön hyödyntäminen ja lämpöpumput, sisävalaistuksen ja ilmastoinnin tarve- tai aikaohjaus, energiansäästölamppujen käyttö, vettä säästävät WC-istuimet, hanat ja suihkut Hankinnat: energiatehokkuus laitahankintojen kriteerinä Varastointi: kylmälaitteiden energiatehokas sijoittaminen, varastoitavien tuotteiden oikea sijoittelu kylmätilaan, huurteenpoisto, lämminvaraston tilan tehokas hyödyntäminen ja
energiansäästömahdollisuuksien huomioon ottaminen työn suunnittelussa Kaupan ja hallinnon alan ekologiset energiaratkaisut ja niiden hyödyntäminen yrittäjänä ja omassa työssä oikea varastointilämpötila Tietojärjestelmien hallinta: tietokoneiden, kopiokoneiden, tulostinten ym. laitteiden energiansäästöasetusten käyttö, laitteiden sammuttaminen yöksi Hake- tai pellettilämmitys, maalämpö, aurinkoenergian hyödyntäminen, biopolttoaineet koneissa ja ajoneuvoissa, ym. Biojätteen hyödyntäminen biokaasun tuotantoon NÄKÖKULMA 5: Työpaikan työturvallisuus- ja työterveysasioiden kokonaisuus ja niiden hallinta omassa työssä Kaupan/alan muun työorganisaation turvallisuusasioiden hallinnan kokonaisuus Omaan työprosessiin liittyvien turvallisuus- ja terveysnäkökohtien tunnistaminen ja oman työn suunnittelu näkökohdat huomioon ottaen Henkilö-, ympäristö-, tieto-, omaisuus- ja tuoteturvallisuusasioiden johtaminen ja hallinta Elintarvikkeiden käsittelyyn ja jakeluun liittyvän omavalvonnan toteutus Sisäilman laadun arviointi ja parannustoimenpiteet Kemiallisten terveysvaarojen ehkäisy (altistuminen, syövytys, palo- ja räjähdysvaara) Fysikaalisten vaarojen ja haittojen ehkäisy (esim. tärinä, melu, lämpöolot, valaistus, säteily) Elintarvikkeiden käsittely sekä elintarvikkeiden turvallisuus- ja terveysvaarat Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen Kemikaalien käsittely ja merkinnät Pelastussuunnitelma ja toiminta hätätilanteissa Poistumistiet ja niiden merkinnät Tilojen paloturvallisuus, palohälyttimet huoneissa ja muissa tiloissa Kynnysten, portaiden ym. vaarapaikkojen turvallisuus ja merkinnät Työntekijöiden työpisteiden ja työtehtävien ergonomia Työturvallisuus koneiden ja laitteiden käytössä Oman työn fyysisen kuormituksen arviointi ja työn sovittaminen kuormitukseen Työn henkiset kuormitustekijät ja niiden huomioon ottaminen Asiakkaiden turvallisuudesta huolehtiminen ja vaaratilanteiden ehkäisy (esim. tulipalo, väkivaltatilanteet, sairaustapaukset, omaisuusrikokset) Tietoturva-asiat NÄKÖKULMA 7: Muut alakohtaiset työprosessiin liittyvät keke-näkökohdat: Kestävän kehityksen asioiden hallinta liiketoimintaprosessissa Kestävän kehityksen / ympäristövastuullisuuden hyödyntäminen yrityksen kilpailutekijänä Kestävien innovaatioiden suunnittelu Tuotteiden ja palveluiden sekä yrityksen imago Tuotteiden hinnoittelu Kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden ja palveluiden kysyntä ja saatavuus Tuotannon riskien vähentäminen Kestävämmät, huollettavat ja päivitettävät tuotteet Tuotteiden elinkaaren vaikutusten hallinta Kierrätettävien materiaalien käyttäminen Tuotteiden energiatehokkuus Palvelukonseptit tuotteiden sijaan Aineettomat palvelut (esim. tietotekniset palvelut) Julkisen sektorin tuottamat hyvinvointia edistävät palvelut
KRITEERI 16: Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan työmenetelmien, välineiden ja materiaalien arviointiin ja valintaan kestävän kehityksen näkökulmasta. NÄKÖKULMA 1: Omalla ammattialalla käytössä olevien materiaalien, laitteiden ja palveluiden ympäristö-, terveys-, turvallisuus- ja vastuullisuusnäkökohtien selvittäminen ja vertailu hallinnon alalla käytössä olevat ympäristöystävälliset ja ympäristömerkityt tai sosiaalisen vastuun tunnuksen omaavat tuotteet, laitteet ja palvelut Työtehtävissä käytettäviä tuotteita: kopiopaperi, painotuotteet, WC-paperit, talouspaperit ja paperipyyhkeet, saippuat, shampoo, pesu- ja puhdistusaineet, käsipyyherullat, toimistokoneet ja -tarvikkeet, AV-laitteet, vähittäiskaupan yritykset, hotellit, Reilun kaupan tuotteet (elintarvikkeet, kosmetiikka, puuvilla), ym. Myytävän tuotevalikoiman näkökulmasta myös kaikki muut tuotteet. Lähteitä: www.reilukauppa.fi, www.ymparistomerkki.fi NÄKÖKULMA 2: Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaikutuksiltaan haitattomien aineiden, materiaalien ja välineiden valinta erilaisissa työtilanteissa Ammattialalla käytössä olevat kemikaalit, niiden ominaisuudet, ympäristö- ja terveysvaikutukset ja haitattomampien vaihtoehtojen valinta Pesu- ja puhdistuskemikaalit, desinfiointiaineet, jäähdytysaineet, polttoaineet, voiteluöljyt, maalit, lakat, liuottimet, ym. Haitattomampien vaihtoehtojen lisääminen tuotevalikoimaan NÄKÖKULMA 3: Omaan työhön liittyvien työmenetelmien arviointi ympäristön, turvallisuuden ja työterveyden näkökulmista, menetelmien vertailu ja kestävän kehityksen mukaisten menetelmien valinta Materiaalien ja veden säästö sekä koneiden ja laitteiden energiaa säästävä käyttö työtehtävissä, erilaisten työtapojen vertailu ja valinta Turvallisten ja terveellisten työmenetelmien valinta ja suojavarusteiden käyttö työtehtävissä Turhan kopioinnin/tulostuksen välttäminen Sähköisten viestintä- ja arkistointivaihtoehtojen käyttö Kaksipuolisen tulostuksen ja kopioinnin ja pienennysten käyttö sekä hukkapaperin käyttö tulostuksiin Turhan pakkaamisen välttäminen tuotteiden pakkaamisessa Kertakäyttötuotteiden käytön korvaaminen kestokäyttöisillä Tietokoneiden energiansäästötilan käyttö ja sulkeminen yöksi Kylmälaitteiden, valaistuksen, ilmastoinnin ja lämmityksen oikeat säädöt Ergonomisten työtapojen ja -asentojen käyttö Nostotekniikka sekä nosto- ja siirtolaitteiden käyttö Turvallinen koneiden, laitteiden ja työvälineiden käyttö (käyttöohjeiden noudattaminen, suojavarusteet) Turvallisten työtapojen ja suojavarusteiden käyttö vaarallisten aineiden käsittelyssä Työympäristön tapaturmavaarallisten paikkojen huomioon ottaminen työtavoissa Sähkö- ja paloturvallisuus työssä (mm. vioista ilmoittaminen, tulenarkojen aineiden käsittely, alkusammutus, työpaikan paloturvallisuussuunnitelman mukainen toiminta) KRITEERI 17: Opetus lisää tietoa vastuullisesta yritystoiminnasta, oman ammattialan kestävän kehityksen säädöksistä, määräyksistä ja sopimuksista sekä teknologista ratkaisuista, työmenetelmistä ja hallintajärjestelmistä. NÄKÖKULMA 1: Vastuullinen yritystoiminta (ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen vastuu) sekä vastuullisuus julkishallinnossa Vastuullinen yritystoiminta ja sen merkitys liiketoiminnassa Elinkeinoelämän keskusliiton määritelmä vastuullisesta yritystoiminnasta (www.ek.fi): Taloudelliseen vastuullisuuteen kuuluvat kannattavuudesta ja kilpailukyvystä huolehtiminen sekä omistajien tuotto-odotuksiin vastaaminen. Samalla yritys tuottaa
yhteiskunnalle taloudellista hyvinvointia tuottamalla tavaroita ja palveluita sekä maksamalla veroja. Hyvä taloudellinen suorituskyky luo perustan vastuullisuuden muille ulottuvuuksille. Jos yrityksen talous ei ole kunnossa eikä yritys ole kilpailukykyinen, sillä ei ole edellytyksiä huolehtia sosiaalisesta ja ympäristövastuustaan. Kaupan ja hallinnon alan organisaatioiden sidosryhmät kestävän kehityksen asioissa Ympäristövastuullisuus tarkoittaa luonnonvarojen kestävää käyttöä, jätteiden määrän vähentämistä ja ympäristöhaittojen pitämistä mahdollisimman pieninä. Siihen kuuluvia tavoitteita ovat vesien, ilman ja maaperän suojelu, ilmastonmuutoksen hallinta ja luonnonvarojen säästeliäs käyttö. Ihmisiin kohdistuva sosiaalinen vastuullisuus käsittää henkilöstön hyvinvoinnin, koulutuksen ja motivoinnin, tuoteturvallisuuden ja kuluttajansuojan sekä yhteistyön yritysverkoissa. Siihen kuuluvat myös avoin vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa sekä hyvien toimintatapojen ja yhteistyön edistäminen. Jätehuolto- ja kierrätyspalveluiden tuottajat ja neuvontaorganisaatiot Energiayhtiö ja laitetoimittajat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Kunnan ympäristöviranomaiset Motiva Järjestöt Tutkimuslaitokset ja oppilaitokset, ym. NÄKÖKULMA 2: Ammattialan kestävän kehityksen säädökset, määräykset, ohjelmat ja sopimukset hallinnon alan kestävään kehitykseen liittyvät sopimukset ja ohjelmat hallinnon alaan liittyvä ympäristölainsäädäntö ja -määräykset Alan kestävän kehityksen asioiden hallinnollinen ja taloudellinen ohjaus Elinkeinoelämän peruskirja kestävän kehityksen aikaansaamiseksi (Kansainvälinen kauppakamari ICC) Suositus yritysten yhteiskuntavastuusta (ICC) Suomen kaupan liiton kuluttajapoliittiset tavoitteet Kansallinen kestävän kehityksen strategia Kohti kestäviä valintoja (Suomen kestävän kehityksen toimikunta) Yritysten omat eettiset ohjeet ja sitoumukset Energiatehokkuussopimukset (Motiva) Rakentaminen ja maankäyttö Ympäristönsuojelu ja luonnonsuojelu Kuluttajansuojelu Terveydensuojelu Työturvallisuus ja työterveys Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Jätelainsäädäntö Elintarvikelainsäädäntö Kemikaalilainsäädäntö Tuottajavastuu jätehuollossa ja kierrätyksessä (ajoneuvot ja niiden renkaat, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, paristot ja akut, paperituotteet, pakkaukset) Myyjän vastuu tuotteesta sen koko elinkaaren aikana Käyttökiellot, rajoitukset, lupamenettelyt ja tuotenormit Taloudelliset ohjauskeinot: tuoteverot, tuet ja panttimaksut Ajoneuvojen päästöarvot NÄKÖKULMA 3: Ammattialan kestävän kehityksen mukaiset teknologiset ratkaisut, työmenetelmät ja hallintajärjestelmät hallinnon alan kestävää kehitystä edistävät käytännöt ja teknologia Logistiikka Materiaali- ja energiatehokkuus Jätehuolto Energiantuotantoratkaisut (biopolttoaineet, maalämpö, aurinkoenergia) Energiaa säästävä teknologia
Tietotekniset ratkaisut Kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavat ratkaisut Ekotehokas puurakentaminen KRITEERI 18: Opetus auttaa ymmärtämään ympäristömuutosten, yhteiskunnallisten muutosten ja teknologian kehityksen vaikutuksia omalla ammattialalla. NÄKÖKULMA 3: Yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset ammattialalla Yhteiskunnallisen ohjauksen muutosten vaikutukset yritystoimintaan Kestävään kehitykseen liittyvän lainsäädännön, verotuksen ja tukijärjestelmien muutokset, ym. KRITEERI 19: Opetus lisää tietoa kestävän kehityksen merkityksestä ihmisen tulevaisuudelle sekä vaikuttamisen mahdollisuuksista omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä. Opetus tukee opiskelijoiden ammattietiikan kehittymistä ja omien arvojen muodostumista. NÄKÖKULMA 1: Kestävän kehityksen merkitys ihmisen tulevaisuudelle Ympäristö- ja kestävän kehityksen kysymykset Ilmastonmuutos Ympäristön saastuminen Monimuotoisuuden kaventuminen Rehevöityminen Luonnonvarojen riittävyys Eroosio ja aavikoituminen Ravinnon ja veden riittävyys Ihmisoikeudet, lapsityövoiman käyttö, kehitysmaiden tuotanto-olosuhteet ja tuottajien oikeudet, ym. NÄKÖKULMA 3: Kestävän kehityksen asioihin vaikuttamisen mahdollisuudet omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä Yksilön vaikutusmahdollisuudet hallinnon alan toimijan vaikutusmahdollisuudet Kestävän kuluttamisen periaatteet ja valinnat Luonnonvarojen säästäminen Energian ja veden säästäminen Kierrätys ja lajittelu Liikkumistapojen valinta Järjestötoiminta, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ym. Energia- ja materiaalitehokkuuden huomioon ottaminen omassa työssä Työturvallisuuden ja -terveyden, hyvinvoinnin ja viihtyisyyden edistäminen omassa työyhteisössä Kestävän kehityksen mukaisen tuotevalikoiman ja palveluiden kehittäminen Kestäviin valintoihin liittyvän tiedon välittäminen, asennekasvatus, asiakaspalvelu NÄKÖKULMA 3: Omien arvojen ja ammattietiikan pohtiminen Liiketalouden alan kestävän kehityksen kysymysten eettinen tarkastelu Eettisesti vastuullinen kuluttaminen ja hankinnat, reilu kauppa Kehittyvien maiden tuotanto-olosuhteet ja lapsityövoiman käyttö Alkuperäiskansojen oikeuksien varmistaminen raaka-aineiden hankinnassa Yritysten voiton maksimoinnin, jatkuvan talouskasvun ja kestävän kehityksen välinen ristiriita
Luonnonverojen kestämätön käyttö yritystoiminnan tarpeisiin Geeniteknologian edut ja riskit Tuotantoeläinten kohtelu Kestävän kehityksen edellytykset, talouden ja ympäristön välisen ristiriidan ratkaisumahdollisuudet Kehityskysymykset, maailmankauppa ja globaali oikeudenmukaisuus Markkinoinnin etiikka KRITEERI 20: Oppilaitoksessa ja sen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä tarjotaan opiskelijoille kokemuksia ympäristön ja kulttuurien monimuotoisuudesta, sekä mahdollisuuksia turvallisten, terveellisten ja ympäristövastuullisten toimintatapojen sekä sosiaalisten ja kulttuuristen taitojen harjoitteluun. NÄKÖKULMA 1: Kokemukset rakennetusta ympäristöstä tai luonnonympäristöstä Omakohtaisten luontokokemusten ja - elämysten tarjoaminen opiskelijoille Retket tai luontopolut Toiminta- tai liikuntapäivät, ryhmäytymispäivät Opetus luonnonympäristöissä NÄKÖKULMA 2: Kokemukset sosiaalista ja taloudellisista ympäristöistä Kokemukset taloudellisessa ympäristössä toimimisesta Järjestelmien ja prosessien, kuten esimerkiksi materiaalivirtojen tai energiajärjestelmien toiminnan hahmottaminen käytännössä Mainosten viestien analysointi Kaupan tuotteiden alkuperän selvittäminen Vierailut yrityksiin tai tuotantolaitoksiin, ym. Oppilaitoksen omat tekniset järjestelmät Vierailut jätteenkäsittelylaitokseen, vedenpuhdistamolle tai tuotantolaitokseen, ym. NÄKÖKULMA 4: Turvallisten, terveellisten ja ympäristövastuullisten toimintatapojen harjoittelu Ympäristövastuullisten toimintatapojen harjoittelu osana opetusta ja oppilaitoksen arkea Materiaalien säästäminen Jätteiden lajittelu ja kierrätys Energian ja veden säästäminen, ym. NÄKÖKULMA 5: Sosiaalisten taitojen harjoittelu Sosiaalisten taitojen harjoittelu oppilaitoksen arjessa Vuorovaikutus ja -yhteistyötaidot Tavat ja kohteliaisuus, toisten huomioon ottaminen Suvaitsevaisuus, kiusaamisen ehkäisy Vastuun ottaminen yhteisistä asioista, ym.