KOTISEUTUNI PERNIÖ Oma koti kullan kallis Olen asunut koko ikäni Perniön keskustassa, Perniössä, joka kuuluu nykyään Saloon. Salon koordinaatit ovat 60,5 N 23 E. Kotimaani on Suomi, ja asun Varsinais-Suomen maakunnassa, joka kuuluu Lounais-Suomeen. Suomi on yksi Pohjoismaista, ja sijaitsee Pohjois-Euroopassa. Suomen kehyskoordinaatit ovat 60 70 N, 19-31 E. Suomen rajanaapureita ovat Ruotsi, Norja ja Venäjä. Pohjoismaihin kuuluvat näiden maiden lisäksi myös Islanti ja Tanska. Suomen oma meri on Itämeri, joka ympäröi Suomea etelässä, lännessä ja lounaassa. Haluaisin asua Perniössä myös aikuisena. Minusta Perniö on mukava, pieni paikkakunta, ja täällä järjestetään minusta paljon erilaista toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia riittää. Täällä on myös kaikki tärkeät ystäväni ja paljon mukavia ihmisiä. Moni lähisuvustanikin asuu Salon alueella. Perniössä asuu paljon lapsiperheitä, mutta myös vanhuksia. Ostoksille pääsee vaikka Saloon vajaan puolen tunnin ajomatkalla, ja löytyyhän niitä kauppoja täältä Perniöstäkin. Moni pitää Perniötä tylsänä paikkana, ja tykkäisivät asua kaupungissa. Tämä on minun lisäksi
monen muun kotiseutu, ja kaiken kaikkiaan Perniö on minusta ihanteellinen paikka asua, sen hyvät ja huonot puolet huomioon ottaen. 1. Suomen kartta. Punaisella on merkitty Perniö. 2. Perniön vaakuna
3. Kotiseutuni. ( Kartta on vihkossa) Kylmä ilmasto ja neljä vuodenaikaa Suomen ilmastoon vaikuttavia tekijöitä ovat pohjoinen sijainti, Golf-virta, länsi ja lounaistuulet, meret ja Euraasian manner. Tärkein vaikuttaja on pohjoinen sijainti. Koska maapallo on pallonmuotoinen, auringonsäteilyn määrä on pienempi pintaalaa kohden pohjoisessa kuin etelässä, jolloin säteet tulevat pohjoiseen viistosti. Ilman Golf-virtaa Suomessa olisi paljon kylmempi, koska Golf-virta siirtää päiväntasaajalta meriveteen sitoutunutta lämpöä Norjan rannikolle asti, ja siitä länsi- ja lounaistuulet kuljettavat lämpöä pohjoiseen Suomeen. Suomen ilmastoon vaikuttavat myös meri-ilmasto, sekä Euraasian mantereen
mannerilmasto. Suomessa on väli-ilmasto, jossa meri- ja mannerilmaston piirteet vaihtelevat tuulensuunnan mukaan. Maapallon suurilmastoista Suomi kuuluu kylmän ilmaston alueeseen. Ilmastolla tarkoitetaan millainen sää kyseisellä alueella tyypillisesti on. Vuosien ajan mitataan lämpötilojen ja sademäärien keskiarvoa, jonka avulla voidaan kuvata ilmastoa. Koska Suomi on pitkä valtio, sää voi olla hyvin erilainen etelässä kuin pohjoisessa. Perniön paikallisilmasto on pohjoisen ilmastoon verrattaessa paljon lämpimämpi. Siihen vaikuttaa muun muassa sijaintimme rannikkoseudulla. Meri kerää kesällä lämpöä ja talvella luovuttaa sitä rannikolle, tasoittaakseen lämpötilaeroja. Meren läheisyys vaikuttaa myös sademäärään. Rannikolla sataa enemmän kuin sisämaassa, koska kosteus tiivistyy rannikolla sateeksi. Keskilämpötila Salossa on noin 5 C. Talvella etelän ja pohjoisen keskilämpötilojen ero voi olla jopa 12 C. Kesällä lämpötilojen ero on pienempi. Paikallisilmasto määrää myös sademäärien erot. Kasvukausi on ajanjakso, jolloin kasvit pystyvät kasvamaan. Silloin lämpötilan on oltava pysyvästi päälle 5 C. Myös kasvukauden pituuden määrää paikallisilmasto. Perniössä kasvukausi kestää 180 vuorokautta. Pohjois-Suomessa kasvukausi saattaa olla jopa 80 vuorokautta lyhyempi. Sääennusteet kahdelle seuraavalle päivälle: Saloon ennustetaan keskiviikkona 28.11.2012 noin +1..-2 astetta, pilvistä ja vähän lunta. Navakkaa itätuulta. Päiväksi luvataan lumipyryä lounaasta. Pimeys päättyy klo 8:05, ja aurinko nousee 9:00. Aurinko laskee 15:30 ja pimeys alkaa 16:25. Torstaille 29.11.2012 Saloon ennustetaan -3 asteen pakkasta, lunta tulee enemmän kuin keskiviikkona. Pimeys päättyy klo 8:07 ja aurinko nousee 9:02. Aurinko laskee 15:28 ja pimeys alkaa 16:23. Suomi sijaitsee lauhkealla lämpövyöhykkeellä, mikä mahdollistaa neljä selkeästi erottuvaa vuodenaikaa. Talvet ovat Suomessa lumisia ja kylmiä, lämpömittari menee miinuksen puolelle. Kesät ovat melko viileitä, mutta lumettomia ja huomattavasti
lämpimämpiä. Talven ja kesän väliin jää selkeästi vielä kaksi vuoden aikaa; syksy ja kevät. Suomessa on siis neljä vuoden aikaa, mikä on minusta todella hienoa. Talvella voi harrastaa lumilajeja, kesällä voi uida ja makoilla rannoilla, keväällä lumet sulavat ja luonto alkaa herätä, ja syksyllä kaivetaan villapaidat esiin kaapista ja nautitaan kauniinvärisestä luonnosta. 4. Kevät 5. Kesä 6. Syksy 7. Talvi (Teijon retkeilyalueelta 2010) Ilmasto muuttuu Ilmasto muuttuu; luonnollisesti, ja ihmisten aiheuttamana. Luonnollisen ilmaston muutoksen syitä ovat kasvihuoneilmiö, maankiertoradan ja akselin kaltevuuden muutokset, mannerlaattojen liikkeet, auringon aktiivisuus, etäisyys auringosta, ja merivirtojen muuttuminen. Luonnollinen ilmaston muutos mahdollistaa elämän ja pitää lämmön maapallolla, se mahdollistaa myös jääkausien
ja lämpökausien vuorottelun. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos voimistaa kasvihuoneilmiötä. Energian tuotanto, teollisuus, sekä liikenne ja asuminen lisäävät hiilidioksidin ja kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Ilmastonmuutoksen myötä maapallon keskilämpötila kohoaa, ja eliölajien tulevaisuus on vaakalaudalla, koska ne eivät välttämättä sopeudu muutoksiin. Ilmastonmuutoksesta puhutaan kansainvälisestikin. Se koskee niin Suomea, Perniötä kuin meitäkin. Sen minkä olemme itse aiheuttaneet, tulisi myös meidän korjata. Ilmastonmuutos on minusta suuri asia, niin kuin Itämeren saastuminen, luonnon turmeleminen ja roskaaminenkin. Luonto on minulle tärkeä ja pyrin pitämään siitä hyvää huolta muun muassa ajattelemalla ekologisesti ja kannustamalla muita tekemään hyviä valintoja. Pyrin huomauttamaan kavereilleni jos he roskaavat, ja itse pyrin tekemään yhden hyvän teon luonnolle ainakin kerran päivässä. Uskon että tulevaisuudessa yhä useammat oppivat ajattelemaan ekologisesti ja ymmärtämään maapallon tilanteen. Pinnalla Salon seutu on pinnanmuodoltaan alankoa, eli maa-alue on 0-200 metriä merenpinnan yläpuolella. Varsinais-Suomen korkein paikka on Saramäki Kiikalassa. Saramäki on vähän päälle 169 metriä pitkä.
8. Olen itse käynyt Saramäellä ja voin todeta, että olihan se melko korkea paikka, vaikkakin hyvin pieni pohjoisen huippuihin verrattuna. (Kuva otettu 26.6.2010) Jalat maassa Maankamara muodostuu kallio- ja maaperästä. Kallioperä koostuu kivilajeista, maaperä taas maalajeista.
Etelä- ja Keski-Suomen kallioperästä suurin osa muodostui 1 900 miljoonaa vuotta sitten vuorenpoimutuksessa. Suomen kallioperää sanotaan peruskallioksi, koska se muodostaa maallemme perustan. Nykyisin peruskallio on vakaa. Peruskalliomme on osa Fennoskandian kilpeä, joka ulottuu Etelä-Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Kuolan niemimaalle ja Karjalaan. Fennoskandian kilven kallioperä on koko Euroopan paksuinta, jossain jopa 65 kilometrin paksuista. Kallioperä koostuu kivilajeista, joita on useita. Ne ovat kaikki syntyneet eri tavoin. Suomen kallioperän yleisin kivilaji on graniitti, jota on myös Perniön seudulla. Graniitti on syntynyt jähmettymällä magmasta, hitaasti syvällä maankuoressa. Graniitti on jähmettynyt kivilaji, eli magmakivilaji ja syväkivilaji. Graniitti koostuu kolmesta mineraalista, joita on kiille, kvartsi ja maasälpä. 9. Suomalaista graniittia Maaperä muodostuu irtaimista maalajeista, kuten moreenista, hiekasta ja mullasta. Maaperän paksuus vaihtelee paikoitellen, mutta tavallisimmin kiinteä kallioperä tulee vastaan 3-4 metrin päässä. Jääkausiaika Jääkausiajalla mannerjäätiköt ja vuoristojäätiköt peittävät suuren alueen maapallon pinnasta. Nykyiset mannerjäätiköt ovat Etelämantereella ja Grönlannissa. Jääkausiajalla lämpö- ja jääkaudet vuorottelevat. Jääkaudella lumi alkaa kerrostua jääksi, koska kesät ovat niin viileitä, ettei lumi ehdi sulaa. Lämpökaudella lumi alkaa sulaa, koska ilmasto on niin lämmin. Jääkausiajalla jääkausien ja lämpökausien vuorotteluun vaikuttaa auringon säteilyn määrän muutokset. Säteilyn määrään vaikuttaa akselin kaltevuus ja radan soikeus. Viimeisin jääkausi oli Veiksel-jääkausi, joka päättyi 11 600 vuotta sitten.
Auringon säteilyn määrään vaikuttavat tekijät. Säteilyn määrän muutokset vaikuttavat jääkausien ja lämpökausien vaihteluun jääkausiajalla. Jääkauden jälkeen Jääkausi jätti jälkeensä ainutlaatuisia merkkejä. Mannerjäätikkö muokkasi maisemamme tällaiseksi kuin se on. Mannerjäätikkö hioi liikkuessaan kalliomme paikoin sileäksi ja matalaksi silokallioksi. Jäätikön pohjassa oli kiviä, jotka rouhivat kallioon uurteita, joiden avulla voi päätellä jäätikön liikkeen suunnan.
10. Silokalliota Hangossa. (Kuva otettu obi:sta) Liikkuessaan jäätikkö murskasi kallioperästä erikokoista kiviainesta. Soraa, hiekkaa, savea ja kiviä kulkeutui jäätikön mukana, ja kasautui kallioperän päälle moreeniksi. Moreeni on Suomen yleisin maalaji. Moreenissa on sekaisin eri raekokoja, savesta kulmikkaisiin kiviin. Jäätikön sulaessa syntyi jäätikköjokia, joissa virtasi sulamisvesiä. Jäätikköjoet lajittelivat maalajeja. Ne kuljettivat ja kasasivat hiekkaa ja soraa jään sisällä, jäätikön railoihin ja tunneleihin. Jäätikön reunan perääntyessä kasaantuneesta hiekasta ja sorasta muodostui harjuja. Jäätikön reuna-alueille kulkeutuneet yksittäiset, suuret kivet voivat olla siirtolohkareita. Ennen vanhaan siirtolohkareita sanottiin pirun kiviksi, koska
uskottiin pirun heittäneen ne taivaalta pellolle. Silloin ei vielä tiedetty mistä ne ovat keskelle peltoa kulkeutuneet. 11. Siirtolohkare ja minä, Perniössä, Sydän-Saurussa Jäätikköjokien virtauksen vähentyessä, jokisuihin kasaantui hiekkaa ja soraa, jotka muodostivat tasaisia suistoja, eli deltoja. Jäätikköjoet muodostivat Suomen lajittuneet kivennäismaalajit: sora, hiekka, hieta, hiesu ja savi. 12. Delta kolmannella salpausselällä, Tuohitussa, Perniössä. (Kuva otettu obi:sta)
Savikot syntyivät, kun kevyemmät ainekset: hieta, hiesu ja savi laskeutuivat pohjaan kauempana jokisuista. Savikot ovat erinomaisia viljelyyn, joten niistä on muokattu peltoja. 13. Savikkoa Perniössä 14. Osa ensimmäistä Salpausselkää. Hangossa, Tullinrannassa, Suomen eteläisimmällä rannalla. Kiviä jäi usein pyörimään jäätikköjokien voimakkaisiin pyörteisiin tai putouksiin. Kivet hioivat ja porasivat kallioon sileäpintaisia hiidenkirnuja. Ne voivat olla jopa yli 100 000 vuotta vanhoja.
15. Hiidenkirnu, joka on murtunut. Perniössä. (Kuva otettu obi:sta) 16. Karpinmäeltä. Paikallaan pyörinyt kivi on hionut kalliota Maankohoaminen Paksu mannerjäätikkö painoi maankamaraa alasäin, jopa kilometrin verran. Jään sulaessa maa alkoi kohota, koska sen taakka keveni. Aluksi kohoaminen oli hyvin nopeaa, mutta nyt se on hitaampaa. Maa kohoaa silti jatkuvasti.
Maankohoamisen seurauksena merenlahdet kuroutuvat järviksi, jolloin merien eläimiä jää loukkuun, saarten pinta-ala kasvaa ja ne kasvavat kiinni mantereeseen, vesistöt madaltuvat tai soistuvat, muinaiset rannat kohoavat mäkien rinteille, jokien virtaussuunta muuttuu ja nykyiset rannikkokaupungit siirtyvät sisämaahan. Vedestä nousee koko ajan uutta maata. Rantaviiva muuttuu huomattavasti, sillä maan arvellaan kohoavan vielä 100-125 metriä. Kotiseudullani maankohoamisen olen huomannut esimerkiksi Salon Teijon retkeilyalueen Ancylus-järven muinaisrantana ja Karpinmäkenä, joka ennen oli saari. 17. Karpinmäellä on pronssikautinen hautaröykkiö, joka on pronssikauden alkuvuosina Skandinaviasta siirtolaisten mukana Suomen rannikolle tullut uusi hautausmenetelmä. Kiviröykkiöön haudatun vainajan mukaan laitettiin arvoesineitä. Myöhemmin polttohautaus tuli vallitsevaksi hautausmenetelmäksi. Itämeren muinaiset rannat meri- ja järvivaiheiden ajalta näkyvät nykyään mäkien rinteillä. Maisemassa muinaisrannat näkyvät maavalleina ja kivivyöhykkeinä.
18. Kaunista maisemaa Förbyssä.
19. ja 20. Kalliomaalauksia Ulkoluodossa, Förbyssä Metsät Suomen etelärannikolla on tammivyöhyke. Tammivyöhyke on havumetsän ja lehtimetsän vaihettumisalue. Tammivyöhykkeellä viihtyvät tammet, kuten muutkin jalot lehtipuut, sekä havupuut. Myöhemmin jaloille lehtipuille sopivat maa-alueet on otettu käyttöön maanviljelyssä. Luonnontilaisia metsiä on enää harvassa, koska suurin osa metsistä on otettu metsätalouskäyttöön. Luonnontilaiset metsät ovat monimuotoisempia kuin talousmetsät, koska niissä asuu enemmän eliölajeja ja elinympäristöjä on enemmän. Luonnontilaisessa metsässä kasvaa eri-ikäisiä, eri lajeja, kuolleita ja lahoja puita. Metsien monimuotoisuudesta käytetään käsitettä biodiversiteetti. Minulle metsät ovat hyviä vapaa-ajan viettopaikkoja, paikkoja joissa voi nauttia luonnosta ja hiljaisuudesta. Käyn perheeni kanssa melko usein Teijon retkeilyalueella kävelemässä.
21. Kaunis ja rauhallinen kuva Teijon retkeilyalueelta (2011) Kotiseutuni suot ovat keidassoita, eli kohosoita. Keidassoilla turve muodostaa paksuja kerroksia. Turve on eloperäinen maalaji, jossa on osittain hajonneita kasvinosia. Soiden keskiosat ovat kohonneet muuta ympäristöä ylemmäs, jonka takia keidassuot saavat ravinteita vain sadevedestä. Luonnontilaiset metsät ja suot ovat uhanalaisia. Soiden määrää on vähentänyt niiden muuttaminen pelloiksi, energiaturpeen nostaminen ja tekoaltaiden rakentamien. Soista enää 10 % on luonnontilaisia. Metsistä vain 4 % on luonnontilaisia. Metsien monimuotoisuus on vähäisempää talousmetsien takia. Osa metsistä on myös hakattu mataliksi esimerkiksi autoteiden vuoksi. Luonnontilaisia metsiä ja soita voi suojella. Ilman suojelua ne voivat kadota Suomesta kokonaan. Metsien mukana myös eliölajeja on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Perintömetsän perustaminen on uusimpia tapoja suojella metsiä. Metsän annetaan kasvaa luonnontilaisena. Aalloilla keinun Perniön seudulla on useita hyviä uimapaikkoja. Tässä muutamia kuvia järvistä, joissa käyn uimassa kesäisin..
22. Naarjärvi 23. Kirakanjärvi 24. Vähäjärvi Järvet sijaitsevat vähän syrjäisemmässä, mutta Perniön joki virtaa keskustassa. Se on kaunis, mutta tulvii varsinkin keväällä.
25. Perniön joen pinta on noussut korkealle. (9.4.2011) 26. Kaikki muistavat toukokuussa 2010 kun Perniön keskustassa lammen vesi kasteli jalat ja muutaman rakennuksen.
27. Perniön Kebabille tuli suurimmat vahingot. 28. Perniön joki joulukuussa 2012 Perniön talousvetenä käytetään pohjavettä. Pohjavesi on vettä, joka on imeytynyt maaperään, matkalla suodattunut maalajien läpi ja vajonnut, kunne se kohtasi läpäisemättömän maan. Perniön pohjavesi on todella hyvää. Pohjavettä uhkaa kuitenkin lannoitteet, ja niiden nitraatit, huoltoasemien öljytuotteet ja tiesuolan kloridit. Pohjavettä on suojeltava. Pohjavesialueet on merkitty kylteillä.
Väestö Perniön pinta-ala on 419,12 km 2. Perniössä asuu noin 5 900 ihmistä. Perniön asukkaista noin 15 % on alle 15-vuotiaita, eli lapsia. Työikäisiä, eli 15-64-vuotiaita on noin 63% ja asukkaista eläkeikäisiä on melkein 23 % Työikäisiä on kaikista eniten. Salon väestöä koskettanut ikävä tapahtuma oli, kun Nokia lopetettiin Salosta kokonaan. Työttömiä tuli paljon yhdellä kertaa, joten työpaikoista on ollut nyt kova kysymys. Tämän seurauksena ihmisiä saattaa muuttaa pois Salosta, työn perässä jonnekin muualle, jos täältä ei työtä löydy. Minun tätini oli töissä Nokialla, mutta on löytänyt nyt uuden työn, väliaikaisen tosin. Kotiseudullani on muutamia vuosittaisia tapahtumia, jotka kuuluvat kotiseutuuni. Salossa on joka vuosi syysmarkkinat, jonne menen aina kavereideni kanssa. Käymme laitteissa ja syömme lakuja sekä suukkoja. Myös Tammisaarella pidetään syksyisin markkinat, jotka ovat mielestäni monipuolisemmat, siellä on enemmän kojuja ja myyjiä. 29. Tammisaaren syysmarkkinoilta. Laitteet ovat kaikista paras juttu (Kuvassa pikkusiskoni)
Maahanmuuttajat Tunnen muutaman perheen, jotka ovat muuttaneet tänne Kosovosta. Osa on ollut täällä jo kauemmin, osa on tullut tänne vasta pari vuotta sitten. Mummoni naapurissa asuu yksi 3-luokkalainen tyttö, hänellä ei ole omia sisaruksia, mutta minä ja minun siskoni olemme hänelle kuin isosiskoja. Nämä keitä tunnen, tai tiedän, eivät kaikki osaa puhua suomea. Nuoret maahanmuuttajat oppivat mielestäni kielen helpommin. Kaikille maahanmuuttajille tarjotaan samat palvelut, ja minusta on mukavaa kun koulussamme on vähän muitakin kansalaisuuksia rikastuttamassa kulttuuriamme. Perniö on maakuntakeskus Paikka, johon on keskittynyt paljon työpaikkoja, asutusta ja palveluita, on keskus. Perniötä lähin oleva valtakunnanosakeskus on Turku. Lähin kauppakeskus, Plaza, sijaitsee Salossa. Turusta ja Helsingistä löytyy enemmän julkisia ja kaupallisia palveluita. Julkisia palveluita ovat esimerkiksi hallinto, terveys- ja sosiaalipalvelut, koulutuspalvelut ja julkinen liikenne. Kaupallisia palveluita ovat muun muassa tukkukauppa, ravintolat, rahoitus, vakuutus ja liike-elämän palvelut. 30. Kartta on Perniön keskuksesta. (On myös vihossa)
Perniön keskuksesta löytyy S-market, K-supermarket, R-kioski, Siwa, ABC, Mili, kirjasto, suutari, kirpputoreja, Kebab-ravintola, sekä muita palveluja. Perniössä on myös mahdollisuuksia urheilulle. Meillä on urheilukenttä ihan keskustassa ja liikuntahalli mäessä. Hallilla on mahdollisuus hiihtoon ja luisteluun, siellä on iso hiekkakenttä, iso sali ja kuntosali. Liikuntahallilla järjestetään monenlaista liikuntaa ja pelejä. Myös ilmaista liikuntaa on. Maaseudun rauha Suurin osa Suomesta on maaseutua. Maaseutuja on erilaisia. Perniö on kaupunkien lähimaaseutua. Valtaosa asukkaista käy töissä kaupungissa. Maatilat saavat lisätuloja sivuelinkeinosta, joka on harjoitettavaa yritystoimintaa. Elämä täällä on rauhallista ja luonnonläheistä, jota arvostavat myös muut ihmiset. 31. Perniössä viljellään paljon viljoja, kuten kauraa ja ohraa. Täällä on myös tiloja, joilla on sikoja tai lehmiä. Maanviljely ja karjanhoito ovat maataloutta. Niitä kutsutaan alkutuotannoksi, koska ne tuottavat raaka-aineita teollisuuteen. Myös maa- ja metsätalous ovat alkutuotantoa.
Teollisuutta ja liikennettä Salonseutu ja Perniö ovat Suomen teollisuusvyöhykkeellä. Suurin osa teollisuudesta keskittyy teollisuusvyöhykkeen suuriin kaupunkeihin Etelä-Suomessa. Teollisuus jalostaa alkutuotannon tuottamista raaka-aineista tuotteita. Perniössä olevia teollisuudenliikkeitä ovat esimerkiksi Wipro ja Lemminkäinen. Niitä on enemmänkin, mutta tässä oli muutama. Kotiseudullani on minusta hyvät liikennemahdollisuudet. Linja-autoja kulkee, Salosta pääsee junalla Turkuun puolessa tunnissa ja Helsinkiin. Helsingissä ja Turussa on myös satamat, joista lähtee laivoja mm. Ahvenanmaalle, Viroon ja Ruotsiin. Helsingissä on lentokenttä, josta lähtee lentoja niin sisämaahan, kuin ulkomaille. Koska Suomi on harvaanasuttu maa, yksityisautoilun määrä Suomessa on suuri. Joukkoliikenne olisi kannattavampaa luonnon kannalta, mutta myös meidän kannalta, sillä pahinta ruuhkaa voi välttää käyttämällä joukkoliikennettä. Liikenne ja teollisuus kuluttavat paljon energiaa. Energian tuottaminen vapauttaa ilmakehään kasvihuonekaasuja, jotka voimistavat kasvihuoneilmiötä ja siten ilmastonmuutosta. Teollisuus ja liikenne tuottavat ilmaan myös haitallisia hiukkasia, raskasmetalleja ja happamia yhdisteitä. Kaikki nämä päästöt huonontavat kaupunkien ilmanlaatua, haittaavat ihmisten terveyttä ja pilaavat luontoa. Energiankulutus Suomalaiset kuluttavat paljon energiaa. Suomessa asukasta kohden energiankulutus on maailman suurimpia. Ekologisella jalanjäljellä kuvataan kuinka paljon maata ja vettä tarvitaan tuottamaan käyttämämme energia, ruoka, kuluttamamme tavarat ja palvelut. Elämiseen tarvittaisiin neljä maapalloa, mikäli kaikki kuluttaisivat yhtä paljon energiaa kuin me. Oman ekologisen jalanjäljen kokoon voi vaikuttaa itse omilla valinnoillaan. ekologinen jalanjälki laskuri Suurin osa energiankulutuksesta menee teollisuuteen. Toiseksi eniten energiaa kuluu rakennusten lämmittämiseen. Kylmän ilmaston ja kylmien talvien vuoksi rakennuksia joudutaan lämmittämään. Koska Suomessa on talvella myös pimeää, valaistukseen käytetään paljon energiaa. Uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisätään koko ajan. Tuulivoimalat lisääntyvät tulevaisuudessa myös yksityiskäytössä.
Suunnitelmii Kotiseudulleni on suunniteltu uutta S-markettia, ABC:tä vastapäätä olevalle pellolle. En kauheasti pidä siitä kun S-market siirtyy kauemmas, mutta sijainti onkin parempi Perniöntien varressa tuottavuuden kannalta. Sijainti on ajateltu mökkiläisten mukaan. Tästä ässästä on tulossa kuulemma suurempi, joten uskon valikoimankin laajentuvan. Näsen kartanon alueelle ollaan rakentamassa tuulivoimalaa. Se on minusta hieno juttu, ja kannatan sitä. Miten se vaikuttaa maisemaan, sitä en tiedä. Näsen kartanon Tuulivoimapuisto OMA ARVIOINTI: Olisin voinut suunnitella aikataulun paremmin, ja aloittaa aikaisemmin. Loppua kohden tuli vähän kiire, ja kone temppuili, enkä ole kovinkaan taitava koneiden käyttäjä. Olen kuitenkin tyytyväinen itseeni, toivottavasti tämä riittää ja saan hyvän numeron päättötodistukseen. Lähteet http://fi.wikipedia.org/wiki/perni%c3%b6 http://openbiomi.files.wordpress.com/2012/04/vilma-valjanen-kotiseututyc3b6-11.pdf http://openbiomi.com/suomi-2/jaakausiaika-ja-jaakausi-suomessa/# http://openbiomi.files.wordpress.com/2012/04/pauliinan-kotiseutututkimus-pernic3b6stc3a42.pdf Tärkein lähde oli pääasiassa vihko ja ysiluokan maantiedon kirja Avara Suomi. Myös Obista on ollut suuri apu! Kuvat Suurin osa on itse, vuosien takaa, otettuja. Jotkut kuvat ovat Obista. Kuvat 1 ja 2 ovat Wikipediasta. Kuvat 7,8,11,14,25,26, ja 27 ovat äitini ottamia, mutta sain luvan käyttää niitä.
Ja lopuksi tärkein asia: Perniössä on kaikki kaverit Kuvia olisi vielä paaaaaljon enemmän! <3
Enni Vuoriranta 9b 2012