URHEILIJAN KAKSOISURA; TUTKIMUKSIA Nykysuomen Sanakirjan (1996) mukaan ura, eli karrieeri, tarkoittaa ihmisen toimintaa ja menestystä jollakin alalla tai jossakin ammatissa. Tällöin kaksoisuralla viitataan tilanteeseen, jossa henkilö tavoittelee menestystä kahdella eri alalla tai ammatissa. Urheilussa termi kaksoisura (dual career) urheilun ja opiskelun tai työn yhdistämisenä on vakiintunut yleiseen käyttöön 2000-luvulla mm. Euroopan Union toimenpiteiden ansiosta (EU 2012). Toisaalta nykyaikai ammattilaisurheilu mahdollistaa pienelle osalle urheilijoista ajattelun myös toisen uran käsitteen (second career) kautta. Tässä mallissa ensimmäisen uran jälkeen kouluttaudutaan ja siirrytään täysin uudelle alalle. Tutkimuksissa sotilaan uraa on usein käytetty esimerkkinä kyseisestä mallista. Vaikka tutkimuksissa kiistelläänkin siitä, kuinka aikaisin nuorten urheilijoiden tulisi erikoistua yhteen urheilulajiin, jossa he haluavat menestyä, tulee ammatti-tai huippu-urheilijaksi pyrkivän nuoren panostaa useaan eri osaalueeseen (fyysi, psyykki, sosiaali, taloudelli) pitkäjänteisesti. Urheilijan kaksoisuran tukemisessa tuleekin huomioida ihmisen kasvuja kehitys ei vain urheilullisena suorituksena, vaan myös psyykkisen kehityksen, psyko-sosiaalisen kehityksen ja yleisen ammatillisen koulutuksen viitekehyksessä. Kuviossa l. on esitetty koonti yksilön kasvun ja kehityksen eri vaiheiden ajoittumisesta suhteessa urheiluun sekä koulutukseen. Tutkimuksissa kiinnitetään erityistä huomiota siirtymiin eri vaiheiden välillä. Lisäksi ihmisen kasvua ja kehitystä biologisista lähtökohdista tarkastelevat mallit huomioivat erilaisia fyysisen kasvun herkkyyskausia, jotka sisällä erilaiset ominaisuudet kehittyvät. Kuvio l. Urheilijan kohtaamat siirtymät urheilussa, psyykkisessä ja psykososiaalisessa kehityksessä sekä koulutuksessa. (Lähde: Wylleman & Lavallee IKÄ 10 v. 15 v. 20 v. 25 v. 30 v. 35 v. Urheiluin Alkuvaihe Kehitysvaihe Mestarivaihe (mastery) Päättämisvaihe Psykologi Lapsuus Nuoruus (Nuori) Aikui Psykososiaaline n Vanhemmat Sisarukset Kaverit Kaverit Valmentaja Vanhemmat Kumppani Valmentaja Perhe (Valmentaja) Ammatiill Peruskoulu Lukio/ ammatilli koulutus Korkeakoulutus Työllistymi ammattiin VALTIOT LUOVAT PUITTEET KAKSOISURALLE Eurooppalaisessa tarkastelussa on erotettu neljä erilaista valtion suhtautumista urheilun ja opiskelun yhdistämiseen korkea-asteella (taulukko l.). Suomalaisessa mallissa valtio toimii lähinnä vauhdittajana. Suomalai koulutusjärjestelmä korkea-asteella on itsessään erittäin joustava. Valtion tukeman urheiluakatemiatoiminnan kautta huippu-urheilijat tunnistetaan korkea-asteellaja heille voidaan räätälöidä henkilökohtai opetussuunnitelma. Valtio myös tukee huippu-urheilijoita urheilija-apurahalla sekä rahoittamalla URA-säätiötä. Päävastuu urheilun ja opiskelun yhdistämisestä kantavat Suomessa paikallisen tason toimijat TAULUKKO l. Urheilun ja opiskelun yhdistämisen mallit korkea-asteella Euroopassa. (Aquilina 2010, 33)
Malli l) Valtio lakien säätäjänä 2) Valtio mahdollistajana, vauhdittajana 3) Urheilujärjestöt urheilijoiden etujen välittäjinä 4) Laisser faire: ei virallisia rakenteita Ominaisuudet Korkea-asteen oppilaitokset velvoitetaan tuottamaan joustoja Valtio vauhdittaa urheilijoiden tarpeiden huomioimista mm. sallivilla säädöksillä Urheilujärjestöt neuvottelevat oppilaitosten kanssa joustavista opinnoista Ainoastaan yksilöllisesti neuvoteltuja ratkaisuja Valtiot FRA, HUN,POR, LUX, POL, SPA BEL, DEN,GER, FIN, SWE, EST, LAT, LIE GRE, UK AUT,CZE, N ED, IRE, ITÄ, SLO, SLV, CYP HUIPPU-URHEILUAT ARVOSTAVAT URHEILULUKIOITA Suomalaisen kaksoisurajärjestelmän peruspilarin muodostavat toisen asteen urheiluoppilaitokset: urheilulukiot ja erityisen tehtävän ammatilliset oppilaitokset. Näissä opiskelee noin 3000 nuorta urheilijaa. Urheilulukioissa oli vuoden 2013 lopulla 2370 opiskelijaa ja ammatillisissa oppilaitoksissa xxx. Kansainvälisessä 15 eri maan huippu-urheilun ohjelmapolitiikoita vertailevassa tutkimuksessa (SPLISS -tutkimus) selvitettiin huippu-urheilijoiden ja valmentajien arvioita heidän saamastaan tuesta toisen asteen koulutuksessa. Suomesta kyselyyn vastanneista 77 olympiatason tai Suomen olympiakomitean tukemasta huippu-urheilijasta peräti 68 % oli käynyt urheilulukion. Tutkimukseen vastasi yhteensä 2603 huippu-urheilijaa eri maista ja kaikkien urheilijoiden keskiarvo oli 29 %. Suomessa urheilulukioissa opiskelleiden osuus oli selvästi muita maita suurempi. Lähimpänä oli Tanska 44 % osuudella. Suomalaiset huippu-urheilijat arvioivat myös toisella asteella saaneensa tuen urheilun ja opiskelujen yhdistämisessä hyväksi tai riittäväksi. Peräti 82 % vastanneista suomalaisista huippu-urheilijoista piti tukea vähintään riittävänä (Kuvio 2.). Kaikkien maiden keskiarvo oli 68 %. Vastauksissa on syytä huomioida, että Suomessa toi aste määritellään alkavaksi perusasteen koulutuksen jälkeen. Monissa muissa maissa toi aste alkaa jo 13:toista ikävuodesta. KUVIO 2. Kuinka moni huippu-urheilijoista on arvioinut toisen asteen koulutuksessa saamansa tuen hyväksi tai riittäväksi toisen asteen koulutuksessa (SPLISS 2014). ^<y ^y u%
YLI TUHAT KORKEA-ASTEEN URHEILIJAA URHEILUAKATEMIOISSA Urheiluakatemioissa oli yhteensä 1028 korkea-asteen urheilijaopiskelijaa vuoden 2012 lopulla. Opiskelijoita löytyi yhteensä 16 akatemiasta. Eniten opiskelijoita (251) oli pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa, Tampereella ja Turussa oli molemmissa lähes 150 opiskelijaa. Jyväskylä ja Joensuu olivat lähellä sataa opiskelijaa ja Rovaniemellä korkea-asteen opiskelijoita oli 63. Muissa akatemioissa korkea-asteen urheilijaopiskelijoiden lukumäärä oli alle 50. O 50 100 150 200 250 300 KUVIO l. Korkea-asteella opiskelevat akatemiaurheilijat, TOP 6 akatemiaa. (Lähde: Lämsä et al. 2014) MITÄ PAREMPI URHEILIJA, SITÄ HITAAMPI OPISKELUTAHTI? Vuonna 2014 valmistuneessa sektoritutkimuksessa tarkasteltiin urheiluakatemioiden korkea-asteella opiskelevien urheilijoiden sijoittumista eri koulutusaloille sekä opintojen etenemistä. Akatemioiden ja oppilaitosten yhteistyössä urheilijoiden opintojen seurannan suhteen on tutkimuksen perusteella vielä paljon kehitettävää. Suurin osa akatemioiden korkea-asteen opiskelijoista opiskeli vuonna 2012 lopulla yliopistossa (66 %). Olympiatason urheilijoista peräti 72 %:a opiskeli yliopistossa. Toisaalta tutkimus osoitti myös sen, että Suomessa urheilun ja opiskelun yhdistämistä ei ole keskitetty. Urheilijat sijoittavat laajasti suurimpien asutuskeskusten oppilaitoksiin. Samalla he edustavat hyvin erilaisia koulutusaloja. Tutkimuksessa mukana olleiden korkea-asteen opiskelijoiden keskimääri opintovauhti oli 46,7 opintopistettä lukuvuodessa. Tuloksissa selvisi, että mitä korkeammalla tasolla olevasta urheilijasta on kyse, sitä hitaammin hän etenee opinnoissaan (Kuvio 3.). Keskiarvoisesti urheilijat sen sijaan opiskelevat jopa hieman nopeammin kuin kaikki yliopisto-opiskelijat Suomessa. Urheilullisen tason lisäksi opiskelupaikka sekä sukupuoli vaikuttivat opintovauhtiin. Naisurheilijoita oli suhteessa vähemmän alle 20 opintopistettä lukuvuodessa suorittaneiden joukossa ja vastaavasti enemmän yli 60 opintopistettä suorittaneiden joukossa. Ammattikorkeakouluissa opiskelevat suorittavat opintojaan hieman yliopistossa opiskelevia nopeammin. 60 50 40 30 20 10 o Olympiatukiurh. Maajoukkueurh. Alue tai kans. Taso urh. KUVIO 3. Urheilijoiden keskimääräi etenemi apinoissa tason mukaan, (pintopistettä/lukuvuosi)
OPINTOTUKI TURVAA URHEILIJOIDEN ELANNON 50 40 30 20 10 Q I^B LuJ - l L»tJ c^ ^ ^ ^ ^' ^ ^ ^ (^ ^'.<y Kuvio 3. Aikuisurheilijoiden vuositulot (n=539),18000 1190Ö 3680 Nuorten Aikuisten Olympia-tai maajoukkue maajoukkue MM-edustus KUVIO 4. keskimääräiset vuosittaiset kokonaisansiot eri tason urheilijoilla (n=337) LÄHTEET SPLISS 2014. Sport policy factors leading to International Sporting Success. Lämsä J., Korho A., Neno J., Manni T., Puhakka A., Kainulai J. & Hokka T. (2014). Kuinka hitaita Urheilijat ovat? Selvitys urheilijoiden korkea-asteen opintojen etenemisestä. KIHUn julkaisusarja, nro 47. Kärmeniemi, M., Mäki, J: & Lämsä, J. (2012). SPLISS - urheilujärjestelmät. Suomen kansalli väliraportti. KIHUn julkaisusarja, nro 39. Kärmeniemi M., Lämsä, J. & Savolai, J. (2013). Aikuisurheilijoiden sosioekonomi asema ja taloudelliset tukijärjestelmät. KIHUn julkaisusarja, nro 44.
TUTKIMUKSIA JA OPINNÄYTETÖITÄ KAKSOISURASTA Airas, Liisa (2014). Urheilijan kaksoisura: urheilu-uran yhdistämi korkeakouluopintoihin. Aikuiskasvatustieteen kandidaatin tutkielma. Kasvatustieteen ja psykologian laitos. Itä-Suomen yliopisto. Alho, Taru (2011). Luottamusprosessija luottamuksen haasteet sekä riskit verkostoyhteistyön keskiössä. Tapaustutkimus luottamuksesta Joensuun urheiluopiston ja Itä-Suomen yliopiston välillä. Pro gradu - tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Gröhn, Tomi & Riihivuori, Tomi-Pekka (2008). Urheiluakatemiat osana suomalaista huippu-urheilujärjestelmää - urheilun ja opiskelun yhdistämi korkea-asteella. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Liikuntatieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto. Hämäläi, Katja (2011). Huippu-urheilun ja ammattikorkeakouluopiskelun yhdistämi. Kasvatustieteen kandidaatin tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Manni, Timo (2014). Urheilun ja opiskelun yhdistämi nuoren urheilijan elämässä urheiluakatemiaympäristössä. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Opettajankoulutuslaitos. Jyväskylän yliopisto. Mietti, Jonna. (2014). Koordinaattorin ja korkea-asteella opiskelevan urheilijan väli ohjauskeskustelu urheiluakatemiassa. Kasvatustieteen kandidaatin tutkielma. Kasvatustieteen ja psykologian laitos. Itä- Suomen yliopisto. Nikupeteri, Tuomas (2013). Itsearviointi ja tavoitteenasettelu Lapin Urheiluakatemiassa - Arviointitutkimus psyykkisen valmennuksen menetelmän toteutumisesta vuonna 2012-2013. Kasvatustieteen pro gradu - tutkielma. Lapin yliopisto. Pahkala,Timo (2011). Opiskelijoiden kokemuksia valmentautumis-ja opiskeluolosuhteista Kouvolan urheiluakatemiassa. Opinäytetyö. Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Parhiala, Tuomas (2013). Urheilun kustannukset Vuokatti urheiluakatemian 2. asteen urheilijoilla. Opinnäytetyö, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Tikka, Johanna (2007). Opiskelevan kilpaurheilijan elämänkulku: Siirtymiä, valintoja, aikatauluja. Pro gradu - tutkielma. Sosiaalipolitiikan-ja sosiaalipsykologian laitos. Kuopion yliopisto. Turpei, Kalle (2012). Aamuvalmennuksesta oppitunnille. Joensuun yhteiskoulun lukio ja Joensuun urheiluakatemia opiskelun ja urheilun yhdistäjänä. Suomen historian pro gradu -tutkielma. Historia- ja maantieteiden laitos. Itä-Suomen Yliopisto. Yrjölä, Kirsi (2012). DUAL CAREER - Huippu-urheilun ja koulutuksen yhdistämisen vaikeudet sekä hyvät käytännöt talviurheilussa. Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Julkaisusarja B 23.