Tampereen OMAKOTIVIESTI Tampereen Omakotiyhdistysten Tampereen Keskusjärjestön tiedotuslehti Omakotiyhdistysten Keskusjärjestön tiedotuslehti Vastaava toimittaja Pauli jäsenlehti Vänninmaja 1/2008 2/2010 MAALISKUU KESÄKUU Kotilämpöä Tarjoa kattilalle tuolle kotisi lämpimälle sydämelle vain parasta. Teboililta Teboililta parhaat parhaat edut edut omakotiyhdistysten jäsenille: jäsenille: Teboil Teboil Biolämmitysöljy Lämmitysöljy ja ja Teboil Teboil Lämmitysöljy Biolämmitysöljy Activ Activ kilpailukykyiseen kilpailukykyiseen sopimushintaan joustavin maksuajoin. sopimushintaan joustavin maksuajoin. Teboilin Teboilin asiakkaille asiakkaille lämmitysöljyn lämmitysöljyn tilaaminen tilaaminen on on erityisen erityisen helppoa: helppoa: homma hoituu milloin tahansa osoitteessa www.teboil.fi/tilaus tai homma maksuttomassa hoituu milloin numerossa tahansa 0800 osoitteessa 183 300. www.teboil.fi/tilaus Muista tai maksuttomassa mainita omakotiyhdistyksen numerossa 0800 jäsenyytesi. 183 300. Muista mainita omakotiyhdistyksen jäsenyytesi.
Kuvaammeko viemärisi kunnon ennen vai jälkeen ikävän yllätyksen? Tiesitkö, että vuotava viemäriverkosto voi aiheuttaa rakenteissa MIKROBIKASVUSTOA! Osassa Euroopan maissa kuntokartoitus pakollinen! TKR-PUTKIJÄRJESTELMÄ on kotimainen valurauta-, pvc- ja betoniviemäreiden saneerausjärjestelmä! Vanhan viemäriputken sisälle valetaan käyttötarkoituksen mukaan uusi viemäriputki seinämävahvuudeltaan 2-5mm. TKR ON TESTATTU TUOTE Näyttääkö viemärisi tältä? Haluaisitko sen näyttävän tältä? Jatkuva lämpötilan kesto -40-+120*C Kovuutta voidaan säädellä Joustavuutta voidaan säädellä Ei haihdu haitallisia kaasuja työstettäessä eikä valmiina tuotteena Ohenteita ei käytetä Liukas Erinomainen halkeaman silloituskyky Rakennusmateriaalien päästöluokitus M1 RTS Tuotesertifikaatti vedeneristysjärjestelmä VTT-C-4747-09 Muista kotitalousvähennys 60 % Kysy myös ryhmäalennusta! ELASTIC PIPE OY TAMPERE Hannu Koskinen 0400 447 201 Juha Virtanen 040 567 3847 Jouni Savisto 050 531 6223 LVI-DIMEKS KY JOENSUU Matti Romppanen 050 562 5127 www.viemarisaneeraus.com
Tampereem Omakotiviesti 2/2010 Tampereen Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry Hatanpäänkatu 15 B 33900 Tampere www.tampereenomakoti.fi Puheenjohtaja Simo Ylisiurunen Puh. 040 529 7920 simo.ylisiurunen@ elisanet.fi Varapuheenjohtaja Antti Heinonen Puh. 050 321 3051 antti.heinonen@ tampere.fi Sihteeri Liisa Soini Puh. 0400 606 445 liisa.soini@kolumbus.fi Taloudenhoitaja Jouko Tamiola Puh. 0400 831 950 Omakotiviesti Vastaava toimittaja/ ilmoitusmyynti: Kristiina Jaaranen Puh. 040 1814 814 omakotiviesti@ tampereenomakoti.fi Toimitusneuvosto: Yllä olevat + hallituksen jäsenet Painos 10 000 kpl 48 vsk. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Jaarli Oy 2010 paino@jaarli.fi Puheenjohtajan palsta Talollisten kevätriemut Kunnon talvi oli ja meni, mutta omakotiväen pihatouhut varmaankin viivästyivät, jollei motivaation niin kevääntulon suhteen, kun lämpötilat alkoivat vasta toukokuun puolivälissä normalisoitua. Keskusjärjestön edustajiston kevätkokous pidettiin Tampereen Sähkölaitoksen koulutustiloissa Ratinassa. Edustajiston jäseniä oli paikalla noin 60 henkilöä reilusta paristakymmenestä yhdistyksestä eli viime aikoina vakiintunut määrä. Kokouksen aluksi Tampereen Sähkönmyynti Oy:n johtaja Pertti Suuripää kertoi uusista tulevista laskutusvaihtoehdoista ja verkkopalvelu- ja sähkömyyntiehtojen muutoksista, jotka johtuvat osittain uudesta tulevasta sähkölaista. Tämän mahdollistavat uudet asennetut kaukoluentalaitteet. Muistattehan, että Keskusjärjestö on neuvotellut Tampereen Sähkömyynnin kanssa pienen etuisuuden jäsenistölleen eli energian perusmaksusta saa 50 % alennuksen. Pieni raha, mutta muistakaa hyödyntää sekin etu ilmoittamalla olevanne Tampereen Omakotiyhdistysten jäsen. Kokouksen tilinpäätösasiat vuodelta 2009 käsiteltiin ja hyväksyttiin. Kokouksen puheenjohtajana toiminut Esa Rannisto (Kissanmaan oky) vastasi myös esitettyyn kysymykseen Mihin perustuu kiinteistöjen haltijoiden katuosuuksien ja kevytväylien kunnossa- ja puhtaanapito, kun siitä ei ole mainintaa missään kauppa- tai vuokrakirjoissa rasitteena? Ins. Esa Rannisto oli ammattivirkansa puitteissa tämän selvittänyt ja kertoi sen perustuvan tsaarin aikaiseen, eli ennen 1900-luvun vaihdetta tehtyyn määräykseen. Voimassaoleva laki asiasta on 669/1978. Keskusjärjestö järjesti myös 22.5.2010 kevätristeilyn Tallinnaan. Osallistujia oli odotettua vähemmän mutta hyvä että saa- 3
tiin matka järjestymään. Kaikesta huolimatta omakotiyhdistystoiminta on hieman virkistynyt, kun kentältä on tullut tietoa nuorien parien liittymistä alueyhdistyksiin. Josko sieltä ammennettaisiin uusia virikkeitä ensin omiin yhdistyksiin ja myöhemmin vaikkapa Keskusjärjestöönkin. Hyvää alkukesää nurmikoita leikaten ja pihamaita kuopsuttaen, kuka mitäkin laatua peraten! Eipä aikaakaan kun Suomen Suvijuhla on ovella, hyvää ja turvallista kokkokeliä! Kesäterveisin Simo Ylisiurunen Tesomankatu 4 ark. 8-21, la 8-18, su 12-18 Kun rakennat tai remontoit puutavarakaupan ammattilainen Pirkanmaalla * Runkopuutavarat * Ulkoverhouslaudat * Sisäverhouslaudat * Lattialaudat * Rakennuslistat * Kestopuut * Rakennuslevyt * Kuljetukset * Villat Arkisin 7 17, lauantaisin 9 13 Kesällä pidemmät aukioloajat Soppeentie 64 33470 Ylöjärvi www.ylojarvenpuu. YLÖJÄRVEN PUU OY myös lujuuslajiteltuina myös pohjamaalattuna asiakkaan haluamalla värisävyllä myös pintakäsiteltynä ja valmiiksi katkottuna toiveiden mukaan jälkikuivatut suoraan varastosta puuvalmiit ja maalatut sahatut ja höylätyt kipsilevy, vanerit, lmivanerit joustavasti ja nopeasti omalla kalustolla Rockwool kivivillat Puh. 3142 2600 Fax 3142 2660 ylojarvenpuu@ylojarvenpuu. Tosi jämerä ulkoverhouslauta 28*120 utv pohjamaalattu 1,25 /m voimassa 31.5.2009 asti 4
Sisällysluettelo 2/2010 Puheenjohtajan palsta...3 Keskusjärjestön kevätkokous 2010...6 Tampereen kevätkatselmus...9 Lakimiehen palsta...10 Näe Pyynikki uusin silmin retkillä!...13 Kevään puutarhamessut Tampereella...14 Luottamusmiehen näkövinkkelistä...18 Niemen omakotiyhdistys 60 vuotta...20 Energiainvestoinnin tuotto on kokonaisuus...21 Kotiporttikeräys nyt kierrätys on helppoa...24 Kevätristeily Tallinnaan...27 Lamminpään-Tohlopin keväässä tapahtuu...30 Rakennusmestarin palsta...32 Romutalkoot Niemessä...34 Härmälän perinteinen Vappubrunssi...36 Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry 40 vuotta...38 Lehtokotilo viihtyy hoitamattomalla pihamaalla...39 Suuri perhospuutarhakilpailu 2010...41 Uusi pinta pihalle...42 Lääkärin palsta...44 Keskusjärjestön pilkkimestaruuskilpailut...46 Ryydynpohjan ja Pohtolan pilkkikilpailut...48 Reuharin talvirieha...50 Kumpulan pakkaspäivä...51 Härmälän talviliikuntapäivä...52 Puutarhurin palsta...54 Tulta ja tuhkaa...55 Reseptivinkki: Kahden kalan juustopasta...56 Lehden julkaisemisen mahdollistivat yhteistyökumppanimme...57 Toimittajalta...58 5
Keskusjärjestön kevätkokous 2010 Tampereen Omakotiyhdistysten Keskusjärjestön vuotuinen kevätkokous pidettiin 27.4.2010 Tampereen Sähkölaitoksen tiloissa Ratinassa. Paikalla oli edustettuna 22 omakotiyhdistystä 57 osallistujan voimin. Tilaisuudessa alusti Tampereen Sähkönmyynti Oy:n johtaja Pertti Suuripää, joka kertoi uusimmat kuulumiset lähiaikoina tulossa olevista muutoksista sähkön myynnissä ja laskutuksessa. Tulossa oleva lainsäädäntö velvoittaa sähkönmyyjän raportoimaan asiakkaille toteutuneesta sähkönkulutuksesta nykyistä useammin. Vuodesta 2011 lähtien toteutunut kulutus on raportoitava vähintään kerran vuodessa ja vuodesta 2012 lähtien sähkön laskutuksen on perustuttava toteutuneeseen kulutukseen, joka raportoidaan vähintään kolmesti vuodessa. Uuden raportointimallin mahdollistavat uuden kaukoluentalaitteet, jotka on jo asennettu suurimpaan osaan tamperelaisista omakotitalouksista. Kuluttajalla on nyt mahdollisuus valmistautua muutokseen pohtimalla jo etukäteen, haluaako jatkossa saada sähkölaskunsa perinteiseen tapaan arviolaskuina vai toteutuneeseen käyttöön perustuen, jolloin tietysti yksittäisten sähkölaskujen suuruus saattaa vaihdella melkoisestikin, Suuripää summasi. Kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin mm. vuoden 2009 toimintakertomus ja tilinpäätös. Hallitukselle ei ollut toimitettu varsinaisia kirjallisia esityksiä, mutta kokouksen lopuksi käsiteltiin muita keskusteltaviksi esitettyjä asioita kuten se, mihin perustuu kiinteistöjen haltijoiden katuosuuksien ja kevytväylien kunnossa- ja puhtaanapitovastuu, kun siitä ei ole mainintaa kauppa- tai vuokrakirjoissa rasitteena. Kokouksen puheenjohtajana toiminut Ins. Esa Rannisto (Kissanmaan oky) oli ammattivirkansa puitteissa selvitellyt asiaa ja kertoi vastuun perustuvan alun alkaen jo 1800-luvun lopulla tehtyyn määräykseen, jolloin kadut olivat sinänsä vielä harvinaisuus. 1930-luvulla katujen rakentamisvastuu siirtyi kaupungille, mutta 6
kunnossapitovelvollisuus säilyi asukkailla ja 1990-luvulla vastuu siirtyi pääsääntöisesti kaupungille mutta kuitenkin niin, että kiinteistöjen omistajilla ja haltijoilla on edelleen talvikunnossapito sekä puhtaanapitovastuu perustuen voimassaolevaan kunnossapitolakiin 669/1978. Tilaisuudessa esitettiin myös toivomus, että keskusjärjestö ajaisi aktiivisesti alueyhdistyksien asioita. Samassa yhteydessä todettiin, että yksittäisten asukkaiden asiat tulisi aina käsitellä pääsääntöisesti omassa yhdistyksessä ja tuoda sitä kautta tiedoksi myös keskusjärjestölle, joka voi olla sitten edelleen yhteydessä eteenpäin asianomaisiin tahoihin. SAUNOMISEN JUHLAA! Messupuusta käytännölliset ja komeat valmislauderatkaisut Sinunkin saunaasi! Tule tutustumaan myymälässämme oleviin eri vaihtoehtoihin. Kyläojankatu 21, 33700 TAMPERE, puh. (03) 359 3100, faksi (03) 359 3110, www.messupuu.com 7
Aktia_Koti_kiinteistönvälitys_A4.ai 4.9.2009 14:38:11 C M Y CM MY CY CMY K 8
Kevätkatselmuksessa pääpaino teollisuusalueissa tänä vuonna palkitaan myös hyvin hoidettu kiinteistö Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennusjaosto tarkastaa Tampereen rakennetun ympäristön kuntoa ja siisteyttä vuotuisella kevätkatselmuksella toukokuun aikana. Rakennusjärjestykseen perustuvassa katselmuksessa kiinnitetään huomiota rakennusten ulkopuolisiin osiin: julkisivuihin, aitoihin, portteihin, pihoihin ja katuihin. Tänä vuonna jaosto tarkastelee yhdessä virkamiesten kanssa erityisesti teollisuusalueita, mutta kiertää katsomassa myös muita kohteita. Kevätkatselmuskierroksella ihmeteltiin, miten keskeisillä paikoilla voi olla tyhjillään rakennuksia, jotka rapistuvat ja ovat pahimmillaan turvallisuuden kannalta vaarallisia. Ympäristö- ja rakennusjaosto haluaakin laittaa kuntoon kaupunkikuvan kannalta tärkeät kohteet. Nyt keskitytään isoihin linjoihin, esimerkiksi Santalahden tyylisiin teollisuusalueisiin, jotka ovat jo vaaraksi terveydelle ja turvallisuudelle, kertoo ympäristö- ja rakennusjaoston puheenjohtaja Niina Rissanen. Jaosto aikoo myös ottaa haasteeksi pitkäaikaisten ongelmien ratkomisen ja löytää keinot siihen, että korjauskehotuksia noudatetaan. Kannustuspalkinto hyvästä ympäristön hoidosta Kierroksella nähtiin, kuinka talojen remontit voivat jäädä vuosikausiksi kesken. Hämmästystä aiheuttivat myös pihat, joita käytetään romuautojen, rikkinäisten kodinkoneiden ja roskien varastona. Suurimmaksi osaksi kierros kulki kuitenkin pitkin viehättäviä pientaloalueita, joissa oli kauniita ja hyvin hoidettuja pihoja ja taloja. Tänä vuonna kevätkatselmuksessa onkin päätetty palkita hyvin hoidettu ja remontoitu kohde ja näin kannustaa myös muita pitämään hyvää huolta ympäristöstä. Ympäristö- ja rakennusjaoston jäsenet jatkavat kevätkatselmuksen tekoa toukokuun ajan kiertämällä eri kohteita läpi pienissä ryhmissä yhdessä virkamiesten kanssa. Marika Haapala Tiedottaja, Tampereen kaupunki 9
Lakimiehen palsta Asianajaja, oik.lis. Tarmo Lahtinen vastaa Omakotiviestin lukijoiden kysymyksiin, jotka koskevat mm. kiinteistöjuridiikan ajankohtaisia asioita. Kiinnostavat aiheet tai selvitettävät tapahtumat tulisi esittää Lahtiselle hyvissä ajoin ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Luonnollisesti juristimme antaa alan neuvoja maksutta yhdistyksen jäsenille ja tarvittaessa hoitaa niitä pidemmällekin kohtuulliseen hintaan. Yhteystiedot: puh. (03) 212 8909, 040 5477874, fax (03) 343 9909, asianajolahtinen@yritys.soon.fi Naapuruston rajaongelmista Kesän koittaessa naapurusten mahdolliset ongelmat tonttien raja-alueiden hoidosta nousevat aika-ajoin esiin. Säännökset naapurusten raja-alueella syntyvien ongelmien ratkaisemisesta löytyvät lähinnä naapuruussuhdelaista (13.2.1920/26) ja kuntakohtaisista rakennusjärjestyksistä. Juuret Jo melkein sata vuotta vanha naapuruussuhdelaki antaa edelleen perusohjeet esim. kasvien käsittelystä kiinteistöjen raja-alueilla. Lain 8 :n mukaan, jos tontin omistajalla tai haltijalla on haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon hän oikeutettu ottamaan ne pois. Kylmänkalskahtava säännös on lyhykäisyydessään selvä. Sen perusteella kiinteistön haltija voi estää rajanaapuriaan imemästä kasvuravinteita naapuritontin puolelta. Esimerkiksi jos tontin rajan läheisyydessä on iso koivu ja naapuritontin rajan vierustalla esim. marjapensaita, joita säännöllisesti lannoitetaan, on selvää että koivun juuristo ylittää vuosien kuluessa rajalinjan ja imee hyvät kasvumehut naapurin marjapensailta. Säännös on kylmän yksinkertainen. Luonnollisesti normaalioloissa juurten katkaisusta naapurit keskustelevat. He saattavat sopia esim. koko koivun kaatamisesta. Jos keskusteluyhteyttä ei ole tai katkaisusta ei sovita, haittaa kärsivä naapuri voi omalla kustannuksellaan katkaista juuret rajalinjalta. Oksat Mainittu 8 sanoo yksittäisen puun tontin rajan yli ulottuvista oksista hieman toisin. Tässä tapauksessa oksista haittaa kärsivän 10
pitää ensin kehottaa puun omistajaa itseään katkaisemaan puunsa oksat, jotka ulottuvat naapurin puolelle. Jos hän ei niitä katkaise kohtuullisessa ajassa kehotuksen saatuaan, voi naapuri katkaista itse oksat rajalinjaa myöten. Tässäkin tapauksessa olisi hyvin toivottavaa, että oksien katkaisemistavasta sovittaisiin naapurin kanssa. Jos kuitenkaan kontaktia ei synny, oksista haittaa kärsivä voi katkaista oksat rajalinjalta ylöspäin kehotuksen ensin naapurilleen annettuaan. Jos näin menetellään, vuosien mittaan puusta voi syntyä melkoisen toispuoleinen. Kunnan ympäristöviranomaisella saattaa olla siitä huomauttamista. Laki on kirjoitettu niin, että oksienkin katkaiseminen tapahtuisi katkaisijan itsensä kustannuksella, vaikka puu onkin naapurin. Kustannuksethan voivat olla joskus hyvin suuriakin, jos työhön tarvitaan esim. nostolava-autoa. Muuri Naapuruussuhdelain 12 :ssä puhutaan esim. rajalle rakennetusta muurista. Eritasoisten naapuritonttien kyseessä ollen tällaisia rajapengerryksiä, rivinteerejä ja betonirakenteitakin löytyy. Em. muurista laki sanoo, että mikäli huonokuntoisuudesta johtuen se uhkaa sortua tai siirtyä naapurin puolelle, haittaa kärsivän tulee kehottaa muurin omistajaa korjaamaan muuri. Jos näin ei tapahdu, haittaa kärsivä voi omistajan kustannuksella suorittaa tarvittavat työt. Jos muuri on naapurusten yhteisesti rakentama, korjauskustannuksiin on mahdollisesti haittaa kärsivänkin osallistuttava. Immisiohaitta Naapuruussuhdelaissa on otettu myös laajalla yleissäännöllä kantaa kiinteistön aiheuttamaan haittaan naapurustolle. Tätä kutsutaan immisiohaitaksi. Lain 17 :ssä kielletään käyttämästä kiinteistöä niin, että naapurustolle aiheutuu kohtuutonta haittaa haitallisista aineista. Haitta voi syntyä noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutuksesta. Kun harkitaan, mikä on kohtuutonta, liikutaan tulkinta-alueella, jossa yhden sanan sisältöä on hyvin vaikea tarkkaan määritellä. Mainittu pykälä antaa tulkintaan vielä ohjeen: arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Säännös koskee siis esim. roskaamista, valumisvesiä jne. Jos naapuritontilla on esim. suuri lehtipuu, joka pudottaa syksyisin lehtiä naapuritontinkin puolelle, rajanaapuri ei voi tehdä väärälle puolelle putoavista lehdistä poistamisvaatimusta. Tällainen on luonto. Jos sitä vastoin naapuri on kasannut lehtikompostin rajan tuntumaan ja komposti leviää ja sortuu rajan yli naapurin puolelle, on kompostin omistaja velvollinen korjaamaan lehdet omalle puolelleen. Sade- ja pintavesien johtamisesta tontilta pois on säännöksiä kuntien rakennusjärjestyksissä. Lähtökohtana aina on se, että naapurille johtamisesta ei tulisi olla haittaa. Tonttien pinnanmuodot ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Jos luonnollinen valumasuunta on naapurin tontille, sitä on usein vaikea muuksi muuttaa. Aktiivisin maanrakennustoimin valumia ei naapurin haitaksi voi juurikaan tehdä. 11
Aidat Nykysuuntaus on se, että taajaan asutuilla alueilla erilaisin määräyksin pyritään rajoittamaan tonttien raja-aitojen rakentamista. Jos tontit ovat pieniä, monet aidat vain rumentavat alueen yleiskuvaa. Jos aita rakennetaan, se saadaan rakentaa rajalle vain, jos naapurit sopivat siitä. Jos eivät sovi, aita on sijoitettava yleensä rakentajan puolelle saman verran, kuin on aidan korkeus. Esim. Tampereen rakennusjärjestyksen mukaan istutettava aita on sijoitettava niin, että sen oksat ja juuristo täysikasvuisenakin pysyvät istuttajan omalla puolella. Riidat Tammelan puistokatu 29 33500 Tampere Puh. (03) 2541 600 Fax (03) 2541 610 ajanlukko@turvaykkoset.fi Helppo asentaa ja käyttää JABLOTRON HÄLYTYSJÄRJES- TELMÄPAKETTI JK-05 PROFI GSM 790,- www.ajanlukko.fi Jos raja-alueen rakennelmista ja istutuksista syntyy kiistaa, niihin kannattaa kysyä ratkaisua kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Kunnassa tunnetaan paikalliset tarkat säännökset ja yleisen lain sisältö. Viranomainen varmaankin taivuttelee asiallisella tavalla osapuolia sopuun, jos siihen on tarvetta. Naapuruussuhdelakiin perustuvat kiistat voi viedä ratkaistavaksi yleiseen alioikeuteen. Käräjäoikeus silloin tulisi ratkaisemaan esimerkiksi sen, onko naapurin toiselle aiheuttama immisiohaitta sellainen, että haitan syy pitää poistaa. Jos kysymyksessä on laajempikin ympäristöongelma, riidanratkaisuun tulevat myös mukaan ympäristölainsäädännön määräykset ja hallintoviranomaiset ja -tuomioistuimet. Tampere 20.5.2010. Tarmo Lahtinen Asianajaja, Tampere ÖLJYKOLMIO OY Yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella. Puhdistukset Tarkastukset Lasikuitupinnoitukset Säiliöiden vaihdot Poistopuhdistukset Lokakuussa tilatuista säiliötarkastuksista ja kunnostuksista alennus Omakotiviestin lukijoille Urakuja 1, 21360 LIETO as puh. 010 286 6080, 040 512 7825 www.oljykolmio.fi 12
Näe Pyynikki uusin silmin retkillä! Pyynikinharju Tampereen ytimessä kuuluu 200 kilometriä pitkään harjujaksoon. Valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemanähtävyydeksi valittu harju tunnetaan suosittuna virkistysalueena. Pyynikki on myös Tampereen suurin luonnonsuojelualue, joka ylläpitää arvokasta kaupunkiluontoa. Lähde tutustumaan Pyynikinharjun luontoon! Ti 1.6. Dendrologinen retki tutustumismatka Pyynikin puihin Retkellä tutustutaan Pyynikin puihin. Kuinka vanhoja ovat Pyynikin puut? Miten Pyynikin metsää hoidetaan? Mikä on puiden merkitys osana harjuluonnon monimuotoisuutta? Kokoontuminen: klo 18.00 Pyynikin kesäteatterin portilla Retken kesto: n. 2 h Su 20.6. Luonnonkukkien päivän retki ilmaston muutos Pyynikillä? Luonnonkukkien päivän retki järjestetään yhdessä Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen kanssa. Retkellä ihastellaan kukkaloistoa ja pohditaan myös sitä, miten ilmastonmuutos tulee näkymään tai näkyy jo lähiluonnossa. Kokoontuminen: klo 13.00 Pyynikin näkötornin edessä, opastaulun luona Retken kesto: n. 2 h Mukaan: eväät, jos haluaa Ti 24.8. Kansallismaisema taiteilijoiden innoittajana Miltä Pyynikki näyttää taiteilijan silmin? Pyynikinharju on Tammerkosken ohella merkittävä kansallismaisema Tampereella. Komeat harjumaisemat ovat innoittaneet lukuisia maalauksia. Kokoontuminen: klo 18.00 Pyynikin näkötornin edessä, opastaulun luona Retken kesto: n. 2 h Mukaan: eväät, jos haluaa Ti 14.9. Koko perheen sieni- ja syysretki Retkellä katsellaan, haistellaan ja tunnustellaan syksyn tuloa Pyynikille sekä kuullaan kiehtovaa tietoa niin sienistä, linnuista kuin ötököistäkin. Kokoontuminen: klo 18.00 Pyynikin näkötornin edessä, opastaulun luona Retken kesto: n. 2 h Mukaan: eväät, jos haluaa La 25.9. Geodiversiteetti -retki harjun tarina Ai mikä geodiversiteetti? Retkellä tutustutaan geologisen luonnon monimuotoisuuteen. Esimerkiksi kallioperän ja maanpinnan muotojen vaihtelu vaikuttaa luontoon myös laajemmalla alueella. Retki järjestetään Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa. Kokoontuminen: klo 13.00 Pyynikin näkötornin edessä, opastaulun luona Retken kesto: n. 2 h Mukaan: eväät, jos haluaa Lisätietoja: Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Minna Santaoja, minna.santaoja@uta.fi Retket ovat maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. Varustaudu retkille säähän sopivilla jalkineilla ja vaatetuksella. www.sll.fi/lahiluontoretket Suomen luonnonsuojeluliiton ja Tapiola-ryhmän valtakunnallinen Löydä luonto läheltäsi -hanke tarjoaa yhä useammalle suomalaiselle elämyksiä lähiluonnossa. Retkiä lähiluontoon järjestetään vuonna 2010 yhteensä 23 paikkakunnalla. 13
Kevään puutarhamessut Tampereella Valtakunnalliset puutarhamessut järjestettiin 16. 18.4.2010 ja ne keräsivät Tampereen Messu- ja urheilukeskukseen lähes 19 000 innokasta puutarha-alan harrastajaa. Puutarhamessujen yhteydessä järjestettiin myös Kotimaan matkailumessut sekä perheen pienimmille oli järjestetty oma Lastentapahtuma. Messutapahtuman järjestäjävastuu jakautui Tampereen Messut Oy:n ja Tampereen Puutarhaseura ry:n kesken. Tampereen Puutarhaseura ry vastaa Puutarhamessujen yleiskoristelun suunnittelusta ja sen toteutuksesta. Näyttelyn rakentamisen ja purkamisen työnjohtajana toimi koko messujen ajan Heimo Saarinen. Hän kantoi ison vastuun ja haasteen osoittaen, että neljänkymmenen vuoden kokemus piharakentamisesta jättää jälkensä positiivisella tavalla. Tampereen Puutarhaseuralla on menossa 114. toimintavuosi ja erilaisten puutarhanäyttelyiden järjestämistä on tehty jo runsaan 100 vuoden ajan. Näyttelypaikat ovat vuosien varrella vaihtuneet Raatihuoneesta Vanhaan kirjastotaloon, Jäähallista Särkänniemeen ja sieltä Pirkkahalliin ja Tampere-taloon. 14
Nykyisen malliset puutarhamessut toteutettiin nyt kymmenettä kertaa ja paikaksi on vakiintunut Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, jota myös yleisemmin Pirkkahalliksi kutsutaan. Tällä kertaa näyttelyä rakennettiin neljä päivää ja talkooväkeä oli parhaina päivinä 40 50 henkeä. Mukaan messuja rakentamaan saatiin puutarhaalan koulutusta antavat tahot PIRKO ja Ahlman, joiden panos messujen rakentamiseen oli myös merkittävä. Tänä vuonna puutarhamessujen teemoina olivat mm. hyötypuutarha, parvekeviljely, lähiruoka ja ekologisuus. Yleiskoristelu oli toteutettu seitsemällä erilaisella mallipihalla, jotka oli kerätty yhteen näyttelykaduksi hallin keskelle. Mallipihat oli myös teemoitettu seuraavin aihein: oleskelupiha, kylpykeidas, kesäkeittiö, leikkipiha, kesähuone, hyötypuutarha, keskikeidas. Mallipihojen yleiskoristeluun oli otettu mukaan näytteilleasettajien tuotteita. Olen kokenut, että mallipihat ovat Tampereen Puutarhamessujen vahvuus ja suola. Myös näytteilleasettajat sekä messukävijät ovat antaneet yleiskoristelusta hyvää palautetta. Näyttelyssä oli paljon uusia aiheita, joita kokeiltiin ensimmäistä kertaa. Parhaista voisi mainita kukkasidonnan Tampereen Open -kilpailut, puutarhakoneiden ajomahdollisuus ulkona toteutetulla temppuradalla, mallipihojen yleisöäänestys, uutuustuotteiden palkitseminen sekä paneelikeskustelut eri aiheista. Myös Messuhallin ulkoalueet oli otettu selkeämmin osaksi näyttelyä ja tällä kertaa hyvin tiesi mihin näyttelyyn ollaan tulossa, kun pihakivet ja taimet odottivat pääovien edessä. Puutarhamessujen ohjelmalavan tarjon- Puutarhamessuilla annettiin kävijöille esimerkkien avulla oikeita malleja ja vaihtoehtoja erilaista toteutustavoista piharakentamisen ja -suunnittelun osalta. 15
ta oli runsasta Hans Välimäen kokkauksesta Sven Barkholtin omenapuiden varttamisnäytöksiin, keskustelupaneeleihin ja kyselytunteihin, jotka haastoivat kävijöitä kysymään mieltä askarruttavista asioista. Messujen juontajana toimi Sonja Lumme, joka itsekin on kovan luokan puutarhaharrastaja ja puutarhaohjelman juontaja eli telkkarista tuttu. Näyttelyssä tapahtui myös näyttelyosastoilla. Oli erillisiä neuvontapisteitä, työnäytöksiä, myyntiä, omenapuiden varttamista ja tietysti jutustelua päivän polttavista aiheista kuten nurmikosta, lannoituksesta, talvituhoista sekä kasviuutuuksista. Seuraavat puutarhamessut järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa kahden vuoden päästä 13. 15.4.2012, joten laittakaahan päivämäärät kalenteriinne. Alustavasti on kaavailtu, että Puutarhamessujen yhteydessä toteutettaisiin myös Kirjamessut sekä Kotimaan matkailumessut. Kiitos kaikille puutarhamessujen kävijöille, näytteilleasettajille, talkooväelle, Tampereen Messut Oy:lle ja tietysti näyttelytoimikunnalle uusista raikkaista ideoista. Palataan asiaan kahden vuoden päästä peukalo entistä vihreämpänä. Kesäterveisin, Teemu Kylmäkoski Tampereen Puutarhaseuran puheenjohtaja sekä näyttelyn yleiskoristelun suunnittelija ja kokoaja Lisätietoja: www.tampereenpuutarhaseura.fi Puutarhamessuilla erilaiset työnäytökset ja luennot olivat suosittuja. Pinsiön Taimiston infopisteessä asiantuntija Matti Lahtinen keräsi ympärilleen runsaan yleisön, joka kuunteli kiinnostuneena Lahtisen vinkkejä puiden ja pensaiden leikkaamiseen, huumoria unohtamatta. 16
17
Luottamusmiehen näkövinkkelistä Kaupungin elimissä on ollut monta omakotiasukkaiden kannalta tärkeää asiaa päätösvaiheessa tai niiden valmistelu on käynnistymässä. Uusi piirre kunnallishallinnossa on, että entistä useammin suunnittelua tehdään ylikunnallisesti seutukunnan toimesta, näin myös Tampereen seudulla. Vaikka päätökset vielä tehdään omassa kunnassa, valmistelu on tehty seutukunnan hallinnon ohjauksessa. Itselläni henkilökohtaisesti tapahtui luottamustoimissa muutos, kun nousin yhden äänen tappion jälkeen varsinaiseksi valtuutetuksi. Seudullisena suunnitteluna on tehty kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2030. Suunnitelman pohjana on kaksi merkittävää asiaa: kaupunkiseutu kasvaa 90 000 asukkaalla ja toisaalta asukkaiden normaali asumisväljyys kasvaa. Tämä tarkoittaa noin 70 000 uuden asunnon rakentamista kaupunkiseudulle ja 10 000 asunnon suurta peruskorjausta. Ohjelman mukaan Tampereen omakotiasuntojen määrä säilyy nykyisellään 15 prosentissa asuntokannasta. Muutosta tapahtuu kerrostaloasunnoista rivitaloasuntoihin. Harmillista, mutta näin vain oli suunniteltu. Omakotirakentamisen puolesta pitää taistella Tampereen oman vuosisuunnittelun yhteydessä. Omakotiasuminen on ihmisten hyvinvoinnin kannalta niin merkittävä asia, että sen puolesta kannattaa toimia. Omakotiasuminen sai hienoa tukea Nokian kaupungin terveyskeskuslääkäriltä, lääketieteen tohtori Pekka Nokso-Koivistolta. Hän totesi Nokia Uutisissa 3.5.2010, että omakotitalon päivittäiset rutiinit pitävät ihmisen toimintakykyä merkittävästi yllä. Omakotiasuminen luo siis mahdollisuudet terveeseen ikääntymiseen. Tästä hyötyy koko yhteiskunta säästyneinä sosiaali- ja terveysmenoina. Omakotialueiden kannalta kaupunki on käynnistämässä tärkeää rakentamisselvitystä. Selvitys liittyy kantakaupungin alueen täydennysrakentamisen Ehyt-työhön. Kaupungin strategian mukaisesti tiivistysrakentamista tullaan tulevaisuudessa toteuttamaan jossain muodossa myös pientaloalueilla. Voi olla jopa järkevää kaavoittaa pieniä kerrostaloja sopiviin kohtiin omakotialueille. Jos omakotiasuja haluaa muuttaa kerrostaloon, se voisi tapahtua tutussa ympäristössä. Nyt tiivistäminen on ollut pääosin omakotitonttien jakamista, jota viime vuosina on tehty noin 20 tontin vuosivauhtia. Tämä on monessa tapauksessa onnistunut, mutta ei välttämättä aina. Esimerkiksi kirveenvarsitontit eivät aina ole hyviä ratkaisuja. Nyt käynnistyvällä selvityksellä nostettaisiin esille eri aikakausina toteutettujen omakotialueiden joukosta arvokkaita kokonaisuuksia, jotka pyrittäisiin säilyttämään ympäristöominaisuuksiltaan alkuperäisinä. Tämä edellyttää omakotialueiden laajahkoa aluekohtaista selvitystyötä. Ajatuksena on, että samalla voidaan myös käydä läpi periaatteet, joilla omakotialueita täydennysrakennetaan. Kirjoitan 18
asiasta lisää, kun selvitystyö käynnistyy. Keskusjärjestön kevätkokouksessa otin esille Tampereen Veden aikomuksen sijoittaa jätevesipuhdistamo Koivistonkylän Sulkavuoreen ja toivoin, että Keskusjärjestö ottaisi kantaa asiaan ja samalla puolustaisi koivistonkyläläisiä. Samaa toivoin muidenkin isojen hankkeiden osalta. Puheenjohtaja Simo Ylisiurunen aiheellisesti totesi, että asia olisi pitänyt tuoda keskusjärjestön tietoon ja sitä kautta kokouksessa käsiteltäväksi. Kokouksen päätyttyä muutama kokousedusta otti minuun yhteyttä ja totesi samanlaisista ongelmista alueillaan. Voisi olla tarpeen, että Keskusjärjestön hallitus käsittelisi yhdistysten tärkeitä asioita ja tekisi niistä päätöksiä aina tarpeen tullen. Näin yhdistysten ei tarvitsisi odottaa tukea kaksi kertaa kokoontuvalta Keskusjärjestön kokoukselta, vaan hallitus voisi lähteä toimimaan välittömästi. Omakotiasukkaita koskee myös uuden jätteidenpolttolaitoksen rakennushanke. Laitoksen sijaintipäätöstä ei ole vielä ratkaistu. Lisäksi omakotiväen kannattaa seurata ECO2-ohjelmaa, jolla on tarkoitus tukea Tampereen kaupungin ilmasto- ja energiastrategiaa. Ilmastonmuutos on asia, josta ollaan montaa mieltä. Minusta siinä voi olla liioittelun makua. Erityisen huolestuttavaa on, että rakentamiseen ollaan soveltamassa hyvin pienen tutkimuksen perusteella hyvin paksuja eristevahvuuksia. Rakennusalan ammattilaiset varoittelevat, että asuntojen sisäilma voi kärsiä liian paksuista eristeistä, jos ei osata uutta rakennustekniikkaa. Omasta puolestani toivotan omakotiväelle hyvää kesää. Tätä kirjoittaessa koivun lehti kasvoi ihan silmissä! Kesä tuli humahduksessa. Nyt siis tohtori Nokso-Koiviston mainitsemiin pihatöihin ja muihin kesän askareisiin. Matti Höyssä Yhdyskuntalautakunnan jäsen Puh. 040 355 9674 www.lvi-rantapaju.fi LVI-huolto- ja asennustyöt Öljypolttimien huoltoja asennustyöt Ilmalämpöpumput 19
Niemen omakotiyhdistys 60 vuotta Niemen omakotiyhdistys kokoontui sunnuntaina 16.5.2010 juhlimaan yhdistyksen 60-vuotista taivalta. Juhlapaikalle Lielahden Rientolaan oli kokoontunut suuri joukko vieraita: yhdistyksen jäseniä ja vastuunkantajia eri aikakausilta sekä meidän kanssamme yhteistyössä olevien yhdistyksien ja järjestöjen edustajia. Apulaispormestari Hanhilahden, yhdistyksen puheenjohtaja Arto Huovilan ja Tampereen kaupungin tervehdyksen juhlaan toi apulaispormestari Timo Hanhilahti. juhlapuhujaksi pyydetyn Olli Lehtipuun puheiden lomaan väriä ohjelmaan toivat paikalliset musikantit. Kuulimme kolme koululaisten musiikkiesitystä, ja Lielahden Kipinän kuoro lauloi. Hyvät naurut antoi Ahti Jokisen laulun ja runon sikermä. Leila Penttilä ja Seppo Miilunpalo puhuivat kauniisti tilaisuuden koittaessa vapaalle sanalle. Vuosien varrella yhdistyksen talkootyöhön erityisen suuren panoksen antaneita kunnioitettiin yhdistyksen viirein ja kunniakirjoin. Yhdistyksemme kiittää kaikkia juhliin osallistuneita tai muuten meitä muistaneita suuressa juhlassamme! Lisää kuvia juhlista on talletettuna valokuva-albumiimme osoitteessa http:// share.ovi.com/album/niemen.oky.60- vuotisjuhlat Teksti ja kuvat: Topi Koskinen Tauolla tutkittiin valokuvanäyttelyä vuosikymmenten varrelta. 20