Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Harri Hänninen Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Esityksen sisältö Puukaupan tarkastelu kuinka moni teki kaupan myyntimäärä, m 3 /ha/v puukaupan koko, m 3 puukauppatavat Neuvonta neuvontamuodot kuinka moni osallistui tiedonhankintatavat Taustatekijät tilakoko omistajan ikä omistusmuoto ammattiasema asuinympäristö Soveltuvin osin vertailut vuoden tuloksiin Tarkastelut alustavia, mallit laaditaan myöhemmin Harri Hänninen 20.11.2009 2
Puukauppatarkastelu - määrittelyt tarkastelujakso 2004-08 (vertailu 1994-98) hakkuut = puukaupat, m 3 /ha/v tarkastellaan 5 vuoden keskiarvoa laskettu kaikille, mutta jos hallinta-aika lyhyempi, jakajana oikea hallinta-aika vuotuisen puukaupan koko laskettu vain puukaupan tehneille ja jaettu myyntivuosilla puukauppatapa (valtakirja, sopimusasiakas) myyntimäärä ei tiedossa (liian vaikea vastaajille) kuinka moni puukaupan tehneistä käytti ko. tapaa Harri Hänninen 20.11.2009 3
Puukauppa kaikki omistajat 1994-98 2004-08 Myi puuta, omistajista 64 62 - näistä valtakirjakaupalla, - 35 - näistä sopimusasiakkaana, - 22 Myyntimäärä, m 3 /ha/v 3,9 3,7 Puukaupan koko, m 3 /v 480 540 Kymmenessä vuodessa ei tapahtunut oleellista muutosta Puukauppatietojen luotettavuudesta (keskiarvo 2004-08) Yksityismetsille suurennuttuna aineistosta = 44,5 milj. m 3 /v Yksityismetsien markkinahakkuut tilastosta = 43,4 milj. m 3 /v Harri Hänninen 20.11.2009 4
Tilakoko ja puukauppa 1200 P uukaupan koko 1000 2009 90 6,0 800 80 70 60 70 81 85 5,0 4,0 600 400 50 30 53 3,0 41 2,0 myi m3/ha/v 1,0,0 5 10 10 20 20 50 50 100 100 200 0 5 10 10 20 20 50 50 100 100 Valtakirja ja sopimusasiakaskauppa 45 35 Puukaupan todennäköisyys ja koko riippuvat tilan koosta, metsien käytön tehokkuus ei Suuret tilat sopimusasiakkaita, pienet tilat valtakirja-asiakkaita 30 25 15 5 Valtakirja S asiakas 5 10 10 20 20 50 50 100 Yli 100 Harri Hänninen 20.11.2009 5
Ikä ja puukauppa m3 P uukaupan koko 70 60 50 30 62 63 61 myi m3/ha/v 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 600 500 400 300 200 100 0 Alle 40 40 59 60,5 Valtakirja ja sopimuskaupat,0 Alle 40 40 59 60 35 Metsien käytön tehokkuus laskee iän myötä, puukaupan koko yhtä suuri kuin nuoremmilla Nuoret sopimusasiakkaita, iäkkäät valtakirja-asiakkaita 30 25 15 5 Valtakirja S asiakas Alle 40 40 59 60 2009 Harri Hänninen 20.11.2009 6
Omistusmuoto ja puukauppa 70 60 50 30 64 60 49 myi m3/ha/v perhe yhtyma perikunta Perikunnat passiivisempia, mutta vaikka hakkaisivat yhtä paljon kuin muut, markkinoille vain 0,8 milj. m3 lisää puuta, mikä on 2 (45 milj. m3) 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0,5,0 700 600 500 400 300 200 100 0 45 35 30 25 15 5 P uukaupan koko 2009 perhe yhtyma perikunta Valtakirja- ja sopimuskaupat Valtakirja S-asiakas perhe yhtyma perikunta Harri Hänninen 20.11.2009 7
Ammattiasema ja puukauppa 90 80 70 60 50 30 57 78 63 59 65 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0,5,0 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Palkansaaja Maa&metsäyrittä jä P uukaupan koko Yrittäjä Eläkeläinen Muu 2009 Palka nsaaja Maa&metsäyrittä jä Yrittä jä E läke lä inen Muu myi m3/ha/v 35 30 25 Valtakirja- ja sopimuskaupat 15 Viljelijät ja yrittäjät aktiivisimpia puukaupassa 5 Palkansaajat ja eläkeläiset valtakirjaasiakkaita Palkansaaja Maa&metsäyrittäjä Yrittäjä Eläkeläinen Muu Valtakirja S-asiakas Harri Hänninen 20.11.2009 8
Asuinympäristö ja puukauppa Puukaupan koko 70 60 50 30 66 61 55 700 600 500 400 300 200 100 0 2009 Maaseutu Taajama Kaupunki myi 1,0 m3/ha/v,5,0 Valtakirja- ja sopimuskaupat Maas eutu Taajama K aupunki 50 45 35 30 Kaupunkilaiset käyttävät metsiään muita tehokkaammin ja ovat valtakirjakaupan kanta-asiakkaita 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 25 15 5 Valtakirja S-asiakas Maaseutu Taajama Kaupunki Harri Hänninen 20.11.2009 9
Neuvonnan tavoittamat metsänomistajat 1990-2009 (viiden edellisen vuoden aikana vähintään yhden kerran) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 omistajista 82 85 79 Henk.koht.neuvonta 92 37 36 Joukkoneuvonta 35 44 1990 2009 2009ala 20 25 19 14 Ryhmäneuvonta 49 48 Metsäsuunnitelma 43 56 Kansainvälisesti tarkastellen neuvonnan tavoittamien metsänomistajien osuus on poikkeuksellisen suuri HUOM! Henkilökohtainen neuvonta koski 1990 ja vain mk:n ja mhy:n ammattilaisia mutta 2009 kaikkia metsäammattilaisia. Puukauppaneuvonnan merkitys korostuu. Harri Hänninen 20.11.2009 10
Henkilökohtaisen neuvonnan aiheryhmät Puukauppa-asiat 58 71 Taimikonhoito/nuoren metsän kunnostus 53 50 Metsänuudistaminen 48 44 Metsäsuunnitelma 29 35 Valtion tuki- tai lainarahoitus 18 21 Verotus Suojelu tai arv.luontokohteen käsittely 5 9 17 18 2004-08 1994-98 0 10 20 30 40 50 60 70 80 metsänomistajista Merkittävimmät aihe-erot 10 vuodessa: puukauppa-asiaa enemmän (verohuojennukset, puun hinta 2007) metsäsuunnitelma-asiaa vähemmän Harri Hänninen 20.11.2009 11
Omistajaryhmittäisiä eroja neuvonnassa 2004-08 Henkilökohtainen neuvonta. - ei oleellisia eroja - perikunnat vähiten - maanviljelijät parhaiten - 5-10 ha:n omistajistakin 72 Joukkoneuvonta. - maanviljelijät ja eläkeläiset eniten - perikunnat vähiten - kaupunkilaiset hieman enemmän kuin muut Metsäsuunnitelma. - maanviljelijöillä eniten - yhtymillä - nuorilla Metsätilan koko ratkaisee. - mitä enemmän metsää, sitä paremmin neuvonnan piirissä ja sitä todennäköisemmin metsäsuunnitelma Kurssit. - ei oleellisia eroja - perikunnat heikoiten - maanviljelijät parhaiten Harri Hänninen 20.11.2009 12
Mieluisimmat tavat hankkia metsätietoa Tiedonhankintatavat metsäasioissa Metsälehdet Henkilökohtainen neuvonta Metsätiedotteet ja esitteet Sanomalehdet Radio/TV Metsäsuunnitelma Yleisötilaisuudet Internet Metsäkurssit Metsäkirjat Erityisesti Joskus Ei lainkaan Ei merkittäviä eroja 10 vuodessa paitsi internet, jonka osuus lähes 2- kertaistunut Metsälehtien merkitys lisääntynyt omistajista 0 20 40 60 80 100 Edistämistoiminnan perinteiset keinot melko suosittuja (paitsi kurssit) 50 Passiiviset tiedonjakokanavat (tieto tulee kotiin) suositumpia kuin aktiiviset Harri Hänninen 20.11.2009 13
Johtopäätöksiä puunmyynneissä ei oleellista muutosta kymmenessä vuodessa metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppa ja metsäteollisuuden sopimusasiakkuus keskittyvät selvästi erilaisille ryhmille sama kehitys kuin USA:ssa maanviljelijät erottuvat muita aktiivisempina - syntymässä supermetsänomistajajoukko? perikunnat entistä passiivisempia aktiivisemmat muuttuneet yhtymiksi, lunastettu tai jaettu ryhmäneuvonnan (kurssituksen) ja metsäsuunnitelmien hankinta taantunut onko syynä kysynnän vain tarjonnan heikentyminen? neuvontapalveluissa suuntaus sähköisiin palveluihin vaikuttaa oikealta ratkaisulta Harri Hänninen 20.11.2009 14