Metsäverotuksen kehittämistarpeet metsä- ja elinkeinopolitiikan kannalta

Transkriptio

1 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2016 Metsäverotuksen kehittämistarpeet metsä- ja elinkeinopolitiikan kannalta Loppuraportti maa- ja metsätalousministeriölle Harri Hänninen ja Jussi Leppänen (toim.)

2 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2016 Metsäverotuksen kehittämistarpeet metsä- ja elinkeinopolitiikan kannalta Loppuraportti maa- ja metsätalousministeriölle Harri Hänninen ja Jussi Leppänen (toim.) Luonnonvarakeskus, Helsinki 2016

3 ISBN: (Painettu) ISBN: (Verkkojulkaisu) ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) URN: Copyright:Luonnonvarakeskus(Luke) Kirjoittajat:HarriHänninenjaJussiLeppänen(toim.) Julkaisijajakustantaja:Luonnonvarakeskus(Luke),Helsinki2016 Julkaisuvuosi:2016 Kannenkuva:Eduskuntatalo,ErkkiOksanen/Luke Painopaikkajajulkaisumyynti:JuvenesPrint,

4 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2016 Abstrakti HarriHänninen,JaniLaturi,JussiLeppänen,JussiLintunen,JussiUusivuorijaVilleOvaskainen,Luon nonvarakeskus,jokiniemenkuja1,vantaa JyriHietala,PaulaHorne,AnnaKaisaRämöjaMattiValonen,PellervontaloustutkimusPTT,Eerikin katu28a,helsinki Kansallisen metsästrategian 2025 yhtenä tavoitteena on aktiivisen ja yritysmäisen metsätalouden lisääminen,tilakoonkasvattaminenjasellaisenmetsänomistusrakenteenaikaansaaminen,jokatukee metsien aktiivista käyttöä. Nämä tavoitteet on otettu myös pääministeri Juha Sipilän hallitusohjel maan. Mahdollisina keinoina hallitusohjelmassa esitetään metsätilojen sukupolvenvaihdosten edis tämistä,metsäjayrittäjävähennystenlisäämistäsekäkuolinpesienelinkaarennopeuttamista. Tässäraportissatarkastellaanmaajametsätalousministeriöntilaamanaseuraaviametsätaloutta koskeviaverotukseenliittyviäkeinoja:1)sukupolvenvaihdoshuojennusperintöjaalahjaverosta,2) metsävähennyksentasokorotus,tuloutuksenpoistojalaajennuserilaisilleyhtiömuodoille,3)yrittäjä vähennysmetsänomistajille,4)mahdollisiaverokeinojakuolinpesienpurkamisennopeuttamiseksi,ja 5)verotuksellisiavaihtoehtojametsienhoitoaaktivoivalletuelle.Raportinaluksionkuvattumetsäta loudentoimintaympäristöä,yksityismetsänomistuksenrakennettajametsänomistajiensuhtautumis tajulkiseenohjaukseen. Asiasanat:Kuolinpesä,lahja,metsänomistus,perintö,sukupolvenvaihdos,tilarakenne,verotus 3

5 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2016 Sisällys 1. Johdanto Metsänomistusomistusrakenne,omistajanvaihdoksetjametsäverotus Metsänomistusrakennejaomistajanvaihdokset Metsänomistuksenverotus Yhteenveto Aktiivisetjapassiivisetkuolinpesät Johdanto Kuolinpesienluokittelu Aktiivistenjapassiivistenkuolinpesienerot Kuolinpesienpuhelinhaastattelut Johtopäätökset Metsänomistajatjametsätaloudenohjauskeinot Johdanto Metsänomistuksentavoitteet Puunmyyntiinjametsäomaisuudensiirtoonvaikuttavatseikat Johtopäätökset Verotuksellisetvaihtoehdotmetsienhoitoaaktivoivalletuelle Johdanto Puunmyyntitulojenverotusjametsänhoitotöidenkannustimet Julkisentuenvaikutusmetsänhoitoon:esimerkkinänuorenmetsänhoito Voitaisiinkojulkinentukikorvataverokannustimilla? Omatoimistentöidentyökustannuksenvähennettävyys Ensiharvennusjapienpuunmyyntitulonverovapaus Loppupäätelmä Yrittäjävähennys Veromuutos Vaikutuspuuntarjontaan PuumarkkinavaikutuksetSuomessavuoteen Johtopäätökset Sukupolvenvaihdoshuojennusmetsänomistajille Johdanto Nykyjärjestelmä Verovähennysmalli Perusteet Verohyöty

6 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/ Rajaveroaste Eläkevakuutusmalli Vaikutusanalyysi Johtopäätökset Vaikutuslaskelmatmetsätilansukupolvenvaihdostenedistämisestä Politiikkaongelmankuvaus Perintöjalahjaveronykytilanteessa Metsätilojensukupolvenvaihdoshuojennusmallienvertailu Valtakunnantasonvaikutuslaskelmat Metsälahjavähennysmalli Perintöjalahjaverohuojennus(PerVL55 ) Yhteenveto Metsäveromuutoksetjametsätilamarkkinat Johdanto Metsälahjavähennysmetsätilansaajille Yrittäjävähennysmetsätaloudenharjoittajille Metsävähennyksenlaajennusjatuloutuksenpoisto Kuolinpesienelinkaarennopeuttaminen Yhteenveto Muutverotuksellisetehdotukset Maksettujenpuunhankintamenojenvähennyskohta Metsätaloudenpääomatulojenjaksotus Metsävähennyksenjamahdollisenmetsälahjavähennyksenlaskentajavähennyskohta Muitametsäverotuksenongelmakohtia Johtopäätökset

7 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/ Johdanto Harri Hänninen, Luke Yksityishenkilöt,jokoyksintaiyhdessäpuolisonkanssa,yhtymäntaikuolinpesänjäseninä,omistavat Suomenmetsämaanalastanoin60prosenttia,puustonkasvustanoin70prosenttiajaheidänmetsis täänkertyyperätinoin80prosenttiavuotuisestahakkuumäärästä.yksityismetsätovattämänvuoksi avainasemassateollisenpuunkäytönjasenlisäämisenturvaamisessa. Kansallisenmetsästrategian2025(2015)yhtenätavoitteenaonaktiivisenjayritysmäisenmetsä taloudenlisääminen,tilakoonkasvattaminenjasellaisenmetsänomistusrakenteenaikaansaaminen, jokatukeemetsienaktiivistakäyttöä.nämätavoitteetonotettumyöspääministerijuhasipilänhalli tusohjelmaan(ratkaisujensuomi,2015).mahdollisinakeinoinahallitusohjelmassaesitetäänmetsäti lojensukupolvenvaihdostenedistämistä,metsäjayrittäjävähennystenlisäämistäsekäkuolinpesien elinkaarennopeuttamista. MaajametsätalousministeriötilasiLuonnonvarakeskukseltaselvityksenedellämainittujentoi menpiteidenedistämiseksi.koskapellervontaloustutkimusptttekiparhaillaanselvitystäkuolinpe sistäjametsänomistajiensuhtautumisestaeräisiinmetsätaloudenjulkisenohjauksenkeinoihin,selvi tystehtiinnäiltäosinyhdessäptt:nkanssa. Selvityksentavoitteenaolituottaaesitysniistätoteuttamiskelpoisista perustuslainjaeu:nval tiontukisääntöjen mukaisista verotuksellisista toimenpiteistä, joilla voitaisiin edistää kansallisen metsästrategianjahallitusohjelmanmetsäjaelinkeinopoliittisiatavoitteita,kutenaktiivisenjakan nattavanmetsätaloudenharjoittaminen,puunmarkkinoilletuloajametsänomistusrakenteenmuu tosta. Toimeksiannonmukaantyössätulitarkastellaseuraaviametsätalouttakoskeviaverotukseenliit tyviäkeinoja:1)sukupolvenvaihdoshuojennusperintöjalahjaverosta,2)metsävähennyksentasoko rotus,tuloutuksenpoistojalaajennuserilaisilleyhtiömuodoille,3)yrittäjävähennysmetsänomistajil le,4)mahdollisiaverokeinojakuolinpesienpurkamisennopeuttamiseksi,ja5)verotuksellisiavaihto ehtojametsienhoitoaaktivoivalletuelle. Selvityksessä tuli arvioida soveltuvin osin esitettyjen verotoimenpiteiden vaikutuksia metsäta loudenharjoittamiseen,valtionverokertymäänjametsätilamarkkinoihin.verokertymänyhteydessä tulieritellätoimenpiteidensuoratjavälillisetvaikutukset. Selvityksenohjausryhmänätoimiomantehtävänsäohellamaajametsätalousministeriönkoolle kutsumaepävirallinentyöryhmä sparrausryhmä,johonkuuluivatarieinisuomenmetsäkeskuk sesta,tomisalometsäteollisuusry:stä,juhahakkarainenmaajametsätaloustuottajainkeskusliitto MTK:stajaKaiMerivuoriSahateollisuusry:stä.Maajametsätalousministeriöstäryhmäänkuuluivat Marja Kokkonen (puheenjohtaja) ja Matti Mäkelä (sihteeri). Asiantuntijoina työryhmässä oli Luon nonvarakeskuksen edustajien lisäksi valtionvarainministeriöstä, Pellervon taloustutkimus PTT:stä ja MaatalousyrittäjieneläkelaitosMELA:sta. Selvityksen kuluessa työn painopiste siirtyi aiottua enemmän metsätilan sukupolvenvaih doshuojennustakoskevanlakivalmisteluntaustalaskelmien laatimiseen,kun valtionvarainministeriö käynnistikysymystäkoskevanlakivalmistelun.tavoitteenaonsaadalakivoimaanvuoden2017alus sa. Tämäloppuraporttionkirjoitettuitsenäistenartikkeleidenkokoelmana.Luvuissa2 4onkuvat tu toimintaympäristöä, yksityismetsänomistuksen rakennetta ja metsänomistajien suhtautumista julkiseen ohjaukseen. Luvuissa 5 9 on arvioitu pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa esille nostettuja ja valmisteilla olleita veroehdotuksia ja luvussa 10 esitetty muutamia metsäverotuksen kehittämisajatuksia.osanamaajametsätalousministeriöntilaustaonlaadittuerillinenraporttimet sätilamarkkinoidenaktivoinnistaverokeinoin(hänninenjaleppänen2016),jotaonhyödynnettytätä raporttialaadittaessa. 6

8 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/ Metsänomistusomistusrakenne, omistajanvaihdokset ja metsäverotus Harri Hänninen ja Jussi Leppänen, Luke 2.1. Metsänomistusrakenne ja omistajanvaihdokset Metsänomistukselle on Suomessa ominaista, että yksityishenkilöt omistavat suurimman osan met sämaasta,jaettäomistajiajapieniämetsätilojaonpaljon.yksityishenkilötomistivatluonnonvara keskuksenverohallinnontietoihinpohjautuvantilastonmukaanvuonna2013yksintaiyhdessäpuoli sonkanssasekäkuolinpesienjayhtymienjäseninä60prosenttiametsämaasta(leppänenjatorvelai nen2015). Toinenmetsänomistukselleominainenpiirreonpienmetsätilavaltaisuus.Vuonna2013vähintään yhdenhehtaarinmetsämaatasisältävientilojenlukumääräolinoin376000,joihinkuuluikeskimäärin 27,8hehtaariametsämaata.Metsänomistajienlukumääräolinoin685000henkilöä.Kuntarkastelta vanmetsäkokonaisuudenkoonalarajaksiotetaankaksihehtaaria,olitilojenlukumäärä347000,kes kikoko30,1hehtaariajametsänomistajienkokonaismäärä632000(leppänenjatorvelainen2015). Vuonna2013alle20metsähehtaarintilakokonaisuuksiaolikaikistayksityistenomistamistatilois ta61prosenttia,muttaniidenosuusmetsämaanalastajäi17prosenttiin.vähintäänsadanhehtaarin metsätilojaoliviisiprosenttia,muttaniidenosuusmetsäalastaoli30prosenttia(kuva2.1). Kolmasyksityismetsänomistukselleominainenpiirreon,ettämetsätilasiirtyysuvunsisälläjoko perintönä,lahjanataisukulaiskaupalla.vuonna2009kerätynmetsänomistajaaineistonmukaannoin 45prosenttiametsänomistajistaonsaanuttilansaperintönätailahjanaja40prosenttiasukulaiskau palla.vapailtamarkkinoiltatilansaonhankkinutvain15prosenttiametsänomistajista(hänninenym. 2011). Tulos oli lähes sama kymmenen vuotta aiemmin kerätyn aineiston mukaan (Karppinen ym. 2002). Kuva 2.1. Metsätilakokonaisuuksien lukumäärä ja pintaala kokoluokittain vuosina Lähde: Leppänen & Torvelainen

9 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2016 Omistajanvaihdoksenyhteydessämetsätilakokonaisuususeinjaetaan.Ripatin(1991,1996)tutkimus tenmukaanvuosina haltuunsaaduistatiloistajokaneljässiirtyiuudelleomistajallejaettuna keskimäärinkolmeenosaan.merkillepantavaaon,ettäperintöinätailahjoinasiirtyneistämetsäti loistaperätijokatoinenolijaettu,kuntaasvanhemmiltataisukulaisiltaostetuistavajaaviidesosaja vapailtamarkkinoiltahankituistavainjokakymmenes. Viimeisenseitsemänvuodenaikana( )sekäallekymmenenhehtaarintilojenettäyli sadan hehtaarin tilojen lukumäärät ovat kasvaneet. Tilamäärässä absoluuttista kasvua on ollut enemmän pienissä, alle kymmenen metsähehtaarin tiloissa (8400 uutta tilaa ja ha), mutta metsäalaltaanenitenovatkasvaneetsadanmetsähehtaarintilat(502tilaaja163000ha)(leppänen jatorvelainen2015). Neljäsmetsänomistukselleominainenpiirreonmetsänomistajienikääntyminen.Metsänomista jista38prosenttiaolivuonna2009yli65vuotiaitajaeläkeläisiksiitsensäilmoitti45prosenttia.keski ikä oli 60 vuotta, kun se kymmenen vuotta aiemmin oli 57 ja kaksikymmentä vuotta aiemmin 54 vuotta.maanviljelijämetsänomistajat,jotkaovatsukupolvenvaihdoshuojennuksenpiirissä,ovatkes kimäärin54vuotiaita,kuntaasmuidenmetsätilanomistajienkeskiikäon62vuotta(hänninenym. 2011). Metsänomistajiksi tullaan varsin iäkkäinä. Luken Suomalainen metsänomistaja 2010 aineistostalasketuistatuloksistakäyilmi,ettämetsätilanperineettailahjaksisaaneet 1 olivatkeski määrin55vuotiaita,muttatilansukulaiskaupallaostaneet48vuotiaitajavapailtamarkkinoiltaosta neet51vuotiaita. Metsätilojen perintöluonne jametsänomistajienikääntyminenliittyvättoisiinsajamuodosta vateräänlaisennoidankehän(kuva2.2).metsäomaisuussiirtyypääosinsuvunsisälläperintöinä,lah joina tai lahjanmuotoisin kaupoin, ja kun ihmiset elävät yhä vanhemmiksi, niin metsäomaisuuden luovutuksettapahtuvatyhävanhempina.verohallinnonvuonna2014tekemiäperintöjalahjavero päätöksiä koskevan aineiston mukaan, jossa luovutuksen kohteena olivat maataloudesta erilliset metsäkiinteistöt,luopujankeskiikäolilahjaaantaessakeskimäärin71vuottamuttaperintötilanteis sa88vuotta(hänninenjaleppänen2016). Arvioltanoinkolmannesmetsätiloistajääomistajankuoltuaperinnöiksi,jolloinhänenomaisuu tensajääkuolinpesänhaltuun.perinnönjaossakuolinpesätavallisestilakkaa,muttaosakkaidenhalu tessakuolinpesävoidaanpitääjakamattomanapitkiäaikoja.kunkuolinpesänosakaskuolee,hänen perillisensätulevatautomaattisestipesänosakkaiksi.näinkuolinpesässävoiollasisäkkäisiäkuolinpe siäjaosakkaitauseammassasukupolvessa. Kuva2.2.Metsäomaisuudenluovutustennoidankehä. 1 Tutkimusaineistossaeieriteltyperintöjalahjasaantoja. 8

10 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2016 Osakkaat voivat järjestää kuolinpesän hallinnon haluamallaan tavalla. He voivat tehdä suullisia tai kirjallisiasopimuksiataiantaavaltuutuksiahaluamilleenhenkilöilletaitahoille.päätöksentekoedel lyttääkaikkienkuolinpesänosakkaidenyksimielisyyttä,mikävoiriitatilanteissalukkiuttaakuolinpesän omaisuudenjametsienkäytön.useinkuolinpesämielletääneräänlaiseksivälivaiheeksi(jollainense onkin),jolloinsenomaisuudenkäytölleolesovittuselkeitäpelisääntöjä.kunpelisääntöjäeioleja josyksimielisyyttäeivoidasaavuttaa,kukatahansaosakkaistavoihakeatuomioistuimeltapesänsel vittäjänmääräämistä.kunkuolinpesäsiirtyypesänselvittäjänhallintoon,häntekeeyksinpäätökset pesänasioista.pesänselvittäjän,yleensälakimies,palkkiomaksetaanpesänvaroista. Kuolinpesävoidaanpurkaaperinnönjaossa.Joskuolinpesänosakkaattaiosaheistä,haluavatpi tääomistusosuutensayhteisomistuksessa,hevoivatperustaayhteisenverotusyhtymän.yhtymänvoi perustaamyös(muussatilanteessa)vähintäänkaksihenkilöä,jotkaeivätkuitenkaanvoiollakeske nään aviopuolisoita. Verotusyhtymiä ovat maatalousyhtymä, metsäyhtymä ja kiinteistöyhtymä, ja niidentarkoituksenaonviljellä,käyttäätaivuokratamaatilaja/taimetsäkiinteistöjä.kutenkuolin pesässämyösyhtymässäpäätöksentekoedellyttääosakkaidenyksimielisyyttä. Luonnonvarakeskuksentilaston(LeppänenjaTorvelainen2015)mukaanyliyhdenmetsähehtaa rinsuuruisistayksityishenkilöidenomistamistametsätiloistakuolinpesätomistivatvuonna2013kaik kiaan12jayhtymät16prosenttia,loput(73%)omistettiinyksintaiyhdessäpuolisonkanssa.metsä maanalastakuolinpesienomistuksessaoli10prosenttia,kunyhtymienhallussaoli16,5prosenttia. Kuolinpesien omistuksessa oli vuonna 2013 kaikkiaan metsätilakokonaisuutta, joista alle 10 metsähehtaarin tiloja oli (43 %). Metsämaata kuolinpesien omistuksessa oli kaikkiaan noin 1,24miljoonaahehtaariajayhtymillä2,04miljoonaahehtaaria(Metsätilastollinen ). Kuolinpesienmääräonvuoden2006jälkeenvähentynytnoin3800metsätilalla(8%)jamet sämaanalasupistunut160000hehtaarilla(13%).kuolinpesienväheneminenonkanavoitunutpää osinverotusyhtymiin,joidenmetsäkokonaisuuksienmääräonkasvanutnoin7700tilalla(+16%)ja metsämaanala254000hehtaarilla(+17%)(leppänenjatorvelainen2015).pitkäaikaisiakuolinpesiä on todennäköisesti purkautunut (jaettu tai muutettu yhtymiksi), mutta myös uusien kuolinpesien muodostuminenonvähentynyt. Kuolinpesienvähentyminenjayhtymienlisääntyminenkäyvätilmimyöspitemmälläaikajaksolla otantapohjaisten metsänomistajatutkimusten tuloksissa. Kun vuonna 1990 kuolinpesiä oli 18 pro senttia,niinvuonna2009niidenosuusolienää12prosenttiayksityismetsätilojenlukumäärästä,vas taavastiyhtymienosuuskasvoikuudestaprosentista12prosenttiin(hänninenym.2011).todennä köinenselitysonmetsäverotus,jossavuosien siirtymäkaudenkuluessasiirryttiinpinta alaverostapuunmyyntitulonverotukseen.veropohjanmuutosontehnytyhtymästäverotuksellisesti kuolinpesääedullisemmanomistusmuodon. Johtopäätöson,ettäkuolinpesienmääräontrendinomaisestivähenemässä.Osaniistäpurkau tuumarkkinoille,osajaetaanperillisillejaosastamuodostetaanyhtymiä.onvaikeaarvioidamissä määrin kuolinpesien metsiä on tullut vapaille markkinoille; todennäköisesti suurin osa pysyy muo dossataitoisessasuvunpiirissä Metsänomistuksen verotus Metsänomistajia verotetaan metsätalouden harjoittajina kahdesta syystä. Ensisijainen tarkoitus on fiskaalinenelikerätäänrahaajulkisensektorinmenojenkattamiseksi.toissijaisenatarkoituksenavoi ollapyrkimysohjatametsänomistajienkäyttäytymistähaluttuunsuuntaan. Kunmetsänomistajiaverotetaanfiskaalisistasyistä,oleellistaonpaitsiriittäväverokertymämyös veronkeräämisenliittyvienhallinnollistenkulujenkohtuullisuussuhteessaverokertymään.mutkikas verojärjestelmäaiheuttaayleensäsuuremmatveronkannonkulutkuinyksinkertaisempi.siksivero tuksessatulisipyrkiäyksinkertaisuuteen.seeikuitenkaansaajohtaaverovelvollistenepätasavertai seenkohteluun. 9

11 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2016 Kunverotukseenliitetäänohjaustavoitteita,esimerkiksielinkeino,ympäristötaimetsäpoliitti sistasyistä,luovutaansamallapyrkimyksestätehokkaaseenverojärjestelmään,jossaverotusvääris täisimahdollisimmanvähäntoimijoidenvalintojajakäyttäytymistä.tällainentietoinenohjausvaiku tuksentavoitteluontyypillistäympäristöjamuillehaittaveroille,joillapyritäänkorjaamaanmarkki naepätäydellisyyksistäjohtuviahaitallisiaulkoisvaikutuksia.josmarkkinattoimivattehokkaasti,tulisi käyttääneutraalejaveroja.käytännössäverotvaikuttavatainavalittuunkäyttäytymiseen,josyksilö voikäyttäytymistäänmuuttamallavähentäämaksettavakseentuleviaverojajamaksimoidanäinnet totulojaan. Suomessaeiolevarsinaistametsäverolakia,vaanmetsäomaisuudenjasenkäytönverotuspoh jautuuyleisiinverolakeihin.tärkeimmätmetsätalouttakoskevatverolaitovattuloverolakijaarvon lisäverolakisekämetsäkiinteistönluovutukseentaisaantoonliittyvätperintöjalahjaverolaki,varain siirtoverolaki ja tuloverolaissa säädetty luovutusvoittojen verotus. Metsätulojen verotus perustuu tuloverolakiin,jossapuunmyynnistäsaatutuloluetaanmetsätaloudenpääomatuloksi.metsästävoi syntyämyösansiotuloaesimerkiksihankintatyöstäjamaataloudentuloaesimerkiksinaapurinpuiden metsäkuljetuksesta. Metsätulojenverojärjestelmääkutsutaanpuunmyyntitulonverotukseksijasitäohjaavatsäädök setsisältyvättuloverolakiin(1535/1992).perusperiaatteeltaanseonyksinkertainen:puunmyyntitu lostavähennetäänkaikkimetsätaloudenverovuodenkulutjajäljellejäävästäpuhtaastatulostamak setaan pääomatuloveroa 30 prosenttia mutta euroa ylittävältä osalta 34 prosenttia (vuosi 2016).Käytännössäasiaonmutkikkaampi.Puukaupassapystykaupanjahankintakaupan 2 verokohte luonerilaista,sillähankintakaupastaoneriteltävämetsänomistajantekemäntyönarvo,jokaverote taanansiotulona.puutavarastasadustamyyntitulostametsätaloudenkulutvähennetäänmaksupe rusteisesti tositetta vastaan, joten omatoimista metsänhoitotyön arvoa ei voi vähentää. Lisäksi jos metsänomistajaonostanutmetsätilantaiosansiitä,hänvoitehdäpuunmyyntitulostakauppahinnan pohjaltalasketunmetsävähennyksen,jossaajatuksenaonkohdistaapuunmyyntitulonverotusmet sätalouden tuottoon pääoman sijasta. Metsätalouden puhdas tai tappiollinen pääomatulo lisätään muihinpääomatuloihin.tappiollinenpääomatulovoidaanmyösvähentääalijäämähyvityksenäansio tuloista.menovarauksellaosahakkuutuloistavoidaansiirtäätuleviamenojavarten(tarkemminlep pänenjahänninen2015). Metsävähennyksen laskenta on yksi monimutkaisimmista puun myyntitulon verotuksen osista. Vuonna 2008 toteutettu metsävähennyksen laajentaminen kohdisti hankintamenosta tehtävää vä hennystämyösmuillemetsätilanosillekuinvainhankitulleosalle,minkäarvioidaannostaneenmet säkiinteistöjenkauppahintoja(hänninenjaleppänen2016). Metsäkiinteistön myynnistä tulee maksaa luovutusvoittoveroa pääomatuloveroprosentin mu kaan,josmyyntihintaonhankintahintaasuurempi.lähisukulaisten(omatlapsetjasisarukset)väliset kaupatovatkuitenkinverovapaita. Metsäkiinteistöomaisuudestamaksetaanperintöjalahjaveroa,kutenmuistakinomaisuuseristä. Poikkeuksen muodostava maatalouden harjoittajat, jotka voivat tehdä verosta sukupolvenvaih doshuojennuksen. Huojennus lasketaan arvostamislain (1142/2005) mukaisen metsätalouden puh taan tuoton perusteella lasketusta verotusarvosta (josta arvotetaan 40 %) eikä käyvästä arvosta. Huojennusonmerkittävä,silläkäytännössäveronosuusjääalleviiteenprosenttiinsiitä,jokatulisi maksuunilmanhuojennusta.metsänomistajistavaltaosa noin80prosenttia eisaasukupolven vaihdoshuojennusta. 2 Hankintakaupassapuumyydäänvalmiinapuutavaranajakuljetettunatienvarsivarastoontaimuuhunsovit tuunpaikkaan.hankintatyötäonmetsänomistajan,hänenpuolisonsataiyli14vuotiaidenlastensekäkuolinpe sissäjaverotusyhtymissäosakkaidenperheenjäsenineentekemäpuutavaranvalmistusjakuljetustyö.hankin takaupanmyyntitulojaetaanpääomatuloonjahankintatyöntekijänomantyönarvoon.työnarvoverotetaan ansiotulona. 10

12 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2016 Metsäkiinteistönluovutuksestakaupallatuleelisäksiostajanmaksettavaksivarainsiirtovero,joka on4prosenttiakauppahinnasta.maatilansukupolvenvaihdoksenyhteydessäkiinteistönostoontie tyinedellytyksinverovapaa. Kuolinpesänjaverotusyhtymänverokohtelupoikkeaajossainmäärinluonnollisenhenkilönvero kohtelusta. Kuolinpesä on tuloverolaissa erillinen verovelvollinen, kun taas yhtymä on verotuksen laskentayksikkö,muttajokainenosakasmaksaaitseosuuteensakohdistuvanveron.poikkeusonsel lainenkuolinpesä,jokaharjoittaaelinkeinotoimintaa.sitäverotetaanyhtymänä,kunkuolinvuodesta onkulunutkolmevuotta. Vuotuisessa metsäverotuksessa yhtymän tappiot välittyvät jo samana verovuonna osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen, ja näin metsätalouden tappiot saadaan hyödynnetyksi osakkaiden muidenpääomatulojentaiansiotulojenverotuksessa.sensijaankuolinpesässäverovuodentappiot jäävätvähennettäväksikuolinpesänmyöhemmistävoitollisistatuloksista.joskuolinpesälläeisynny voitollisia tuloksia seuraavan kymmenen vuoden aikana, jäävät tappiot vuosi kerrallaan kokonaan vähentämättä.tämätoimiikannustimenamuodostaakuolinpesästäverotusyhtymä,koskakuolinpe sänjäseneteivätvoivähentäämetsätaloudentappiotahenkilökohtaisistapääomatuloistaantaiteh däalijäämähyvitystäansiotuloistaan. Myösyhtymänosuudenostoonverotuksellisestikuolinpesänosuudenostoaedullisempaa,sillä kuolinpesäosuudenostoonirtaimenomaisuudenkauppaa,jotensiitäeisynnymetsävähennysoike utta.yhtymäosuudenostosensijaanonkiinteänomaisuudenkauppaa,jostasyntyymetsävähennys oikeus.metsävähennyksenkohdistuvuusyhtymäosuudenhankintamenoononkuitenkinpuutteellis ta. Kuolinpesäosuudenmyynnistävoijoutuamaksamaanmyösluovutusvoittoveroa josluovutus voittoasyntyy vaikkalähisukulaistenluovutusvoittoverovapausmuiltaosintoteutuisi,koskakuolin pesäosuuden myynti on irtaimen omaisuuden kauppaa. Yhtymäosuuden myynti lähisukulaiselle on vapautettuluovutusvoittoverosta,josluovutusvoittoverovapaudenehdotmuiltaosintoteutuvat. Puun myyntituloverotuksen keskimääräinen verokertymä on ollut noin 220 miljoonaa euroa vuosina Vuotuinenvaihteluonkuitenkinollutsuurtataantumajaverohuojennusvuoden 2009vajaasta100miljoonastaeurostasuhdannehuippuvuoden2007lähes400miljoonaaneuroon (LeppänenjaHänninen2015). Perintöjalahjaverojenkokonaismäärännettoverokertymäonviimevuosinaollutrunsaatpuoli miljardiaeuroa(vuonna milj. javuonna milj. ;Verohallinnon 2016).Metsä kiinteistöjenperintöjalahjaverokertymänmäärästäeiolekäytettävissätietoja,muttasenvoidaan arvioidaolevannoin60miljoonaaeuroa.myöskäänmetsätilojenluovutusvoitonverokertymästäei oletietoja,mutta40prosentinhankintamenoolettamaakäyttäenjakiinteistöjenkauppahintatilas tonmetsäkiinteistöjäkoskevientietojenpohjaltavoidaanarvioidasenolevanoin35miljoonaneuron luokkaa(hänninenjaleppänen2016) Yhteenveto Luvun2yhteenvetonavoidaantodeta,ettämetsänomistajatovatiäkkäitä,metsämaavaihtaaomista jaavaltaosinsuvunsisäisestijokosukulaiskaupointaiperintöinäjalahjoina.perinnönjalahjanluovu tustapahtuusuureltaosinvastaluovuttajienollessakeskimäärin70 90vuotiaita.Metsänomistajien ikääntymiskehityksenvoidaanarvioidajatkuvanväestönelinajanpidentyessä,jolleimetsänomistajille synnyriittäviäkannusteitaluopuametsäomaisuudestajoelinaikanaan. Metsätilarakennepolarisoituu,silläsekäsuuriaettäpieniätilojamuodostuulisää.Tilakoonkasvu on tavoiteltua, mutta pirstoutumiskehitys nähdään uhkana puuhuollolle ja kannattavalle metsäta loudelle. Metsätilojen osittamiseen johtavat perillisten tasapuolinen kohtelu, metsänomaisuuden pääomavaltaisuusjaperintöjalahjaverojensuuruus,jolleikyseessäolemaatalouttaharjoittavatila kokonaisuus, johon liittyy merkittävä sukupolvenvaihdoshuojennus. Näin omistajanvaihdosten yh 11

13 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2016 teydessä metsätilojen ja omistajien lukumäärät lisääntyvät, ja osa syntyneistä metsätiloista tulee vapaillemarkkinoille. Verotus, liittyen joko metsien käyttöön tai metsäomaisuuden siirtoon tai molempiin, on usein nähty keinona vaikuttaa metsänomistus ja metsätilarakenteeseen. Sukupolvenvaihdoshuojennusta maatalouttaharjoittamattomienmetsätilojenomistusjärjestelyihinonehdotettuviimeisenkolmen kymmenvuodenaikanauseammankerran(ks.metsätilakoonjarakenteen 2011,s.26 27).Myös luovutusvoittoveronhuojennustaonesitetty.ehdotukseteivätolekuitenkaanmittavistataustaselvi tyksistähuolimattaedenneetlainvalmisteluvaihettapidemmälle. Viitteet Hänninen,H.&Leppänen,J.2016.Metsätilamarkkinoidenaktivointi.Raporttimaajametsätalousmi nisteriölle.luonnonvarajabiotaloudentutkimus23/ s. Hänninen,H.&Leppänen,J.2016.Sukupolvenvaihdoshuojennuksenlaajennusmetsätilanomistajille kriteerinämyelvakuutus.taustaraportti maajametsätalousministeriölle.luonnonva rakeskus.8s. Hänninen,H.,Karppinen,H.&Leppänen,J.2011.Suomalainenmetsänomistaja2010.Metlantyöra portteja208.94s. Kansallinenmetsästrategia Valtioneuvostonperiaatepäätös Maajametsätalo usministeriö6/ s. Karppinen,H.,Hänninen,H.&Ripatti,P.2002.Suomalainenmetsänomistaja2000.Metsäntutkimuslai toksentiedonantoja852.83s. Leppänen,J.&Hänninen,H.2014.Metsäverotus vaihtoehtojentarkastelua.luonnonvarajabiota loudentutkimus18/2015. Leppänen,J&Torvelainen,J.2015.Metsämaanomistus2013.Luonnonvarajabiotaloudentutkimus 5/2015. Metsätilakoonjarakenteenkehittäminen. Työryhmänkannanotot.Työryhmämuistio,mmm2011:2, osa1. RatkaisujenSuomi.PääministeriJuhaSipilänhallituksenstrateginenohjelma Valtioneuvos tonkanslia.hallituksenjulkaisusarja10/ s. Ripatti,P.1991.Ennakkotuloksiayksityismetsälöidenomistajavaihdoksistajaosittamisesta. Metsäntutkimuslaitoksentiedonantoja392 Ripatti,P.1996.FactorsaffectingpartitioningofprivateforestholdingsinFinland.Alogitanalysis.Acta ForestaliaFennica252. Verohallinnontilastoja:Verotulojenkehitysvuonna Verohallinto.Päivitetty Viitattu Saatavissainternetistä: FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tilastoja_ja_tutkimuksia/Verohallinnon_tilastoja_Verotulojen_kehi(391 41) 12

14 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/ Aktiiviset ja passiiviset kuolinpesät Jyri Hietala ja Matti Valonen, PTT 3.1. Johdanto Metsäävoiomistaayksin taiyhdessäpuolisonkanssataierilaisinyhteisomistusmuodoin. Juridisen asemanlisäksiomistusmuotojenvälilläonerojamuunmuassaverotuskäytännöissäjaomistajanpää tösvallassa.sopivimmanmetsänomistusmuodonvalintavoiriippuanäidentekijöidenohellaesimer kiksi oman metsänhoidollisen osaamisen ja kiinnostuksen tasosta tai metsänhoitoon käytettävissä olevastaajasta.ainametsänomistusmuotoeioleedesvalintakysymys,kutenkuolinpesäntapaukses sa.metsääomistavakuolinpesämuodostuusilloin,kunvainajajättääperintönämetsäämuunmah dollisenomaisuudenjavelkojenlisäksi. Kuolinpesiäpidetäänmetsänhoidonjapuunmyynninkannaltapassiivisenametsänomistusmuo tona. Esimerkiksi Hännisen ym. (2011) mukaan kuolinpesät myivät yksityisiä henkilöitä hieman vä hemmänpuutahehtaariakohtivuodessavuosien välillä.Kuolinpesienkohdallanostetaan useinesiinvaikeudetpäätöstentekemisessä,silläpesänosakkaillavoiollahyvinerilaisiatavoitteita metsänomistamisessa, mutta kuitenkin päätökset vaativat kaikkien osakkaiden yksimielisyyden. Mahdollisuuseriäviinmielipiteisiinkasvaaosakkaidenmäärännousunmyötä. Kun pesän purkamiselle ei ole määräaikaa, voivat kuolinpesäomistukset myös ketjuuntua ylisukupolvisesti.toisaaltapesänjakaminenkaaneiolemetsätaloudenkannaltaongelmatonta,sillä metsätilatvoivatpirstoutuapienemmiksikokonaisuuksiksiosakkaidenkesken.seurauksenavoiolla ammattimaisen, tai ylipäänsä järkevän metsätalouden harjoittamisen edellytysten heikentyminen tilanjatkajilla. Metsääomistavienkuolinpesienmääränvähentämiseksionannettuerilaisiasuosituksiatoimen piteiksi.esimerkiksimetsätilakokotyöryhmä(metsätilakoonjarakenteen 2011)ehdottineuvonnan jakoulutuksenkehittämistäjalisäämistäsekäperintöjalahjaveronhuojennustakeinoinalisätäyh delle omistajalle elinaikana tapahtuvia metsätilan sukupolvenvaihdoksia. Lisäksi neuvonnalla tulisi työryhmän esityksen mukaan kannustaa muuttamaan metsäkuolinpesiä vapaaehtoisesti joko vero tusyhtymiksitaiyhteismetsiksitailiittämäänolemassaolevaanyhteismetsään. Seuraavassa on esitetty PTT:lle tutkimuskäyttöön luovutetun tietokantaaineiston sekä helmi huhtikuussa 2016 tehtyjen puhelinhaastattelujen perusteella tuotettua tietoa metsää omistavien kuolinpesientaustoista. 3 Analyysintarkoituksenaonantaayleiskuvasiitä,mitenkuolinpesäteroavat metsänhoidonjapuunmyynninaktiivisuudensuhteenpaitsitoisistaanmyösmuistayksityismetsien omistusmuodoista,toisinsanoenmissämäärinkuolinpesissäonmetsätaloudensuhteenaktiivisiaja passiivisia Kuolinpesien luokittelu Vuonna2013kuolinpesätomistivatLuonnonvarakeskuksentilastojenmukaanyhteensä12prosenttia metsätiloistaja10prosenttiametsämaanalasta.kuolinpesienmääräonvuosikymmeniensaatossa vähentynyt (Hänninen ym. 2011) ja arvioiden (Hänninen ja Leppänen 2016) mukaan kehitys tulee jatkumaanmyöstulevaisuudessa. Puunmyyntikäyttäytymiseen ja hoitotoimenpiteiden tekemiseen vaikuttavat kuolinpesän osak kaiden lukumäärän lisäksi tavalla tai toisella myös metsätilakokonaisuuden ominaispiirteet, kuten metsätilakokonaisuudenpintaalajahakkuumahdollisuudetniintukkikuinkuitupuunkinosalta.seu 3 TutkimuksenonrahoittanutSuomenMetsäsäätiö.TietokantaaineistonontuottanutSuomenmetsäkeskus. 13

15 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2016 raavaksi esitellään Suomen metsäkeskuksen asiakastietokannasta analysoituna kuolinpesien met sänomistustakoskevaatietoa 4. Metsäkeskuksentietokantakattaa81prosenttia(229164kpl)kaikistaSuomen281533yksityis omistuksessaolevastayliviidenhehtaarinmetsätiloista 5.Syytätietokannastapuuttuvalle19prosen tilleeitiedetä.tietokannanpitäisikattaakaikkisellaisetmetsänomistajat,joidenomistamillametsä tiloillaonhistoriansaatossatehtymetsänkäyttöilmoitustaihaettukestävänmetsänhoidonkemera tukea. Tietokannasta löytyvät tiedot kuolinpesien, verotusyhtymien ja yksin tai yhdessä puolison kanssaomistamistametsätiloista. Tietokannanmetsätiloista74prosenttiaomistettiinyksintaipuolisonkanssa,10prosenttiakuo linpesinäja16prosenttiaverotusyhtyminä.leppäsenjatorvelaisen(2015)mukaankaikistasuomen yliviidenhehtaarinmetsätiloistaomistettiinvuonna2013yksintaiyhdessäpuolisonkanssa73pro senttia,kuolinpesinä12prosenttiajaverotusyhtyminä15prosenttia. Metsänomistusmuotojen taustatietojen ja käyttäytymisen selvittämistä varten analysoitiin yh teensä28982kuolinpesää,839verotusyhtymääja41132perheomisteistametsätilaa.metsänomis tajat luokiteltiin aktiivisiin ja passiivisiin omistajiin sen mukaan, oliko metsissä toteutettu hakkuita ja/taimetsänhoitotoimenpiteitäviimeisenkymmenenvuodenaikana 6. Passiivisiksi metsänomistajiksi tietokannasta on valittu kaikki ne yli kymmenen vuotta saman omistajan omistuksessa olleet perheiden ja kuolinpesien omistamat metsätilat, jotka eivät olleet tehneetpuukauppojataihakeneetkestävänmetsätaloudenrahoitusta(ns.kemeratukea)ylikym meneenvuoteen.tämänmäärittelyntäyttikaikkiaan31132perheidenomistamaaja8819kuolin pesien omistamaa metsätilaa. Aktiivisia kuolinpesiä olivat puolestaan kaikki ne tietokannan yli 10 vuottasamanomistajanomistuksessaolleetkuolinpesienmetsätilat,jotkaolivattehneetpuukaup pojataihakeneetkemeratukeaviimeisenkymmenenvuodenaikana.näitäoliyhteensä20163kuo linpesää. Metsäkeskus poimi tietokannastaan satunnaisotannalla myös otoksen aktiivisista perheomisteisistametsätiloista. Yhtymiä koskeva aineisto tilattiin verohallinnolta, joka poimi satunnaisotoksella tietokannasta 1443verotusyhtymänomistamaametsätilaa.Tämäaineistosisälsiniinpassiivisiakuinaktiivisiayh tymiä,jotkaolivatomistaneetmetsätilanjokoalletaiyli10vuotta.tästä1443yhtymänotoksesta rajattiinpoisnemetsätilat,jotkaolivatolleetyhtymänomistuksessaalle10vuotta.näinlopullinen tilojenmääräsupistui839yhtymään. Selvityksen kaikkia aineistoja voidaan pitää edustavina. Valosen (2016) mukaan passiivisten ja aktiivistenperhemetsänomistajienaineistojenerilainenkeruutapaeiollutongelma,koskaaktiivisten otostehtiinmetsäkeskuksenasiakastietokannankaikista124797aktiivisistaperhemetsänomistajista. Kuolinpesistämukanaovatkaikkikriteerittäyttävätmetsätilatmetsäkeskuksentietokannasta.Vero tusyhtymätonkerättysatunnaisotannallaverohallinnontietokannankaikistaverotusyhtymienomis tamistametsätiloista Aktiivisten ja passiivisten kuolinpesien erot Yhteenvetopassiivistenjaaktiivistenkuolinpesien,verotusyhtymienjaperheenomistamienmetsäti lojentaustatekijöidenjatoimintaakuvaavientietojenkeskiarvojenvälisistäeroistaonkoottutauluk koon MetsäkeskuksentietokantaaineistontietojatäsmäytettiinjälkikäteenVerohallinnontietojenkanssa. 5 Metsätilallatarkoitetaanuseistarekisteritiloista,jotkavoivatollaeripuolillamaata,muodostuvaametsätila kokonaisuutta. 6 Aktiivinen(passiivinen)omistajaontehnyt(eioletehnyt)metsänkäyttöilmoituksenja/taihakenutkestävän metsätaloudenrahoituksestatukeametsänhoitotoimenpiteisiinviimeisenkymmenenvuodenaikana. 14

16 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2016 Taulukko3.1.Yhteenvetokuolinpesien,verotusyhtymienjaperheidenomistamienmetsätilojentaustaajatoimintaakuvaavientietojenprosenttiosuuksista jakeskiarvoista. Kuolinpesät Verotusyhtymät Yksintaiyhdessäpuolison kanssaomistetut (perhemetsät) Passiivinen Aktiivinen Passiivinen Aktiivinen Passiivinen Aktiivinen Aktiivisuusjakauma,% omistusmuodonmetsänomistajista 31% 69% 16% 84% Metsätilanhallintaaika,vuotta***//*** 1) 31,9 32,6 22,7 23,9 23,7 24,2 Metsäkiinteistöjenlukumäärä***//*** 1,5 1,9 1,1 1,5 1,7 2,6 Inventointipintaala,ha***//*** Hehtaarikohtaineninventointitilavuus,m 3 ***//*** Hehtaarikohtainenhakkuuesitystenkokonaiskertymä,m3,kaikkihak kuutavat,vuodet ***//*** Hakkuuesitystenkokonaisala,kaikkihakkuutavat,vuodet , 52% 36% 43% 34% 46% 31% %metsäalasta***/***/*** Hakkuistariippumattomienmetsänhoitotyöehdotustenkokonaisala, 101% 84% 84% 77% 99% 77% vuodet ,prosenttiametsäalasta***//*** Vuosiaedellisestämetsänkäyttöilmoituksesta ***/***/*** VuosiaedellisestäKemeratuenmaksatuksesta***/***/*** Havaintojakpl 2) ) Eronmerkitsevyys***p<0,01,**p<0,05,*p<0,1.Merkitsevyysonlaskettukunkinomistajaryhmänsisälläpassiivistenjaaktiivistenvälillä. 2) Havaintojenmäärävaihtelierikysymyksissä. 15

17 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2016 Aktiivisuuspassiivisuusluokituksenperusteellavajaakolmannes(31%)kuolinpesistäkuuluipassii vistenluokkaanjareilukaksikolmannesta(69%)aktiivisiin.yhtymissäpassiivistenosuusolipienem pi(16%)jaaktiivistenvastaavastisuurempi(84%).perheomisteisiltatiloiltaeiolekuvattunaaktii visuusluokitustenmukaisiaosuuksia,koskaaktiivistenjapassiivistenluokkienhavainnot(jaedusta vuus)määriteltiinedelläesitetynkuvauksenmukaisestitoisellatapaatietokantaaineistosta. Metsätilan hallintaaika oli kuolinpesillä keskimäärin reilusti pidempi muihin metsänomistus muotoihinnähden.kunperheomisteisillatiloillajaverotusyhtymilläkeskimääräinenhallintaaikaoli 24 vuotta, oli se kuolinpesillä 32 vuotta. Passiiviset kuolinpesät olivat hallinnoineet metsätilaansa keskimäärinhiemanlyhyemmänaikaakuinaktiiviset. Perheen metsänomistuksiin nähden kuolinpesät omistivat keskimäärin hieman vähemmän, ja verotusyhtymiinnähdenhiemanenemmän,metsäkiinteistöjä(metsätilaankuuluviaerillisiärekisteri tiloja).passiivisetkuolinpesätomistivataavistuksenverranaktiivisiakuolinpesiävähemmänmetsä kiinteistöjä.passiivisistakuolinpesistänoinkaksikolmannestajaaktiivisistareilupuoletomistiyhden metsäkiinteistön.ylikaksimetsäkiinteistöäomistisuurempiosuusaktiivisistakuinpassiivisistakuo linpesistä. Kuolinpesät omistivat keskimäärin vähemmän metsää 7 ja puuston hehtaaritilavuus oli lievästi suurempi kuin perheiden ja verotusyhtymien metsissä. Passiivisten kuolinpesien keskimääräinen metsäala(25ha)olimerkittävästipienempikuinaktiivisillakuolinpesillä(45ha).passiivistenkuolin pesienomistamistametsätiloistaläheskaksiviidesosaaolikooltaanalle10hehtaaria,kuntaasaktii vistenkuolinpesienmetsätiloistavainvajaaviidennesolikooltaanalle10hehtaaria.vainnoinkym menesosapassiivisistakuolinpesistäomistiyli50hehtaariametsää,muttaaktiivisistareiluneljännes. Tätenpassiivistenkuolinpesienmetsätilatpainottuivatpieniinjaaktiivistenkuolinpesiensuurempiin metsätilakokonaisuuksiin. Puustonhehtaarikohtainentilavuudenkeskiarvoolipassiivisillakuolinpesillä140m 3 jaaktiivisilla 119m 3.Sekäaktiivistenettäpassiivistenkuolinpesienpuustonmääräolisuurempikuinyhtymienja perheidenomistamillaaktiiviseksitaipassiiviseksiluokitelluillatiloilla.vähäpuustoisia(alle50m 3 /ha) jarunsaspuustoisia(yli150m 3 /ha)metsätilojaolipassiivisillakuolinpesilläsuhteellisestienemmän kuinaktiivisillakuolinpesillä. Viisivuotiskaudelle( )laskettukeskimääräinenhakkuukertymäjahakkuupintaalase kä metsänhoitotoimenpiteiden pintaala suhteessa metsän kokonaispintaalaan olivat suuremmat kuolinpesilläkuinverotusyhtymilläjaperheomisteisillametsätiloilla.passiivistenkuolinpesienomis tamillametsätiloillaolienemmänhakkuujametsänhoitotyötarpeitasisältäväämetsääkuinaktiivi silla. Passiivisillakuolinpesillähehtaarikohtainenhakkuutarveseuraavalleviidellevuodelleolikeski määrin69m 3 /hajaaktiivisilla49m 3 /ha.passiivisistakuolinpesistänoinkahdellaviidenneksellähak kuutarveylitti60m 3 /ha,kunaktiivisillavastaavatarveolinoinviidenneksellä.hakkuutarvekuolinpe sissä oli korkein pienimmillä tiloilla. Alle kymmenen hehtaarin kokoisilla metsätiloilla hakkuutarve ylitti70m 3 /ha,kunsuuremmillametsätiloilla(>50ha)hakkuutarveolikeskimäärinvainhiemanalle 40m 3 /ha. Passiivisten kuolinpesien metsätiloilla keskimäärin noin puolet (52 %) metsäalasta sisälsi hak kuutarvetta,kunaktiivistenkuolinpesienmetsäalastahakkuutarvettaolireilullakolmanneksella(36 %).Passiivistenkuolinpesienmetsätiloistaylikolmelleviidesosalleoliesitettyhakkuitayli40prosen tillemetsälasta,kunaktiivisillakuolinpesilläosuusjäivajaaseenkahteenviidesosaan.passiivistenja 7 Metsäalasisältääkaikkimetsätilakokonaisuudet,joideninventointipintaalaonyli5hehtaaria.Metsäkeskuk sentietokantaaineistostalaskettunakeskimääräisetinventointipintaalatolivat:kuolinpesät39,1ha,verotus yhtymät58,5hajayksintaipuolisonkanssa29,7ha.leppäsenjatorvelaisen(2015)raportoimistaverohallin nontietoihinpohjautuvistapintaalaluokittaisistaomistuksistalaskienvertailukelpoisetpintaalatvuodelta 2013olivat:Kuolinpesät30,6ha,verotusyhtymät39,9hajayksintaipuolisonkanssa36,5ha. 16

18 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2016 aktiivistenkuolinpesienhakkuutarpeetkasvoivatmetsäalanpienentyessäsiten,ettäpienillätiloilla (<10ha)hakkuutarveolikeskimäärinnoinpuoletmetsäalasta.Suuremmillatiloilla(>50ha)hakkuu tarveolivajaakolmannesmetsäalasta. Passiivisilla kuolinpesillä hakkuista riippumattomien metsänhoitotarpeiden osuus metsäalasta oliseuraavilleviidellevuodelle101prosenttiajaaktiivisillakuolinpesillä84prosenttiametsäalasta. Kahden tai useamman samalla kohteella tarvittavan erillisen hoitotoimenpiteen johdosta metsän hoidontarvealaylittiosallatiloistasataprosenttia.passiivisistakuolinpesistäreilullekahdelleviides osalleoliesitettymetsänhoitotöitäylisadallaprosentillametsäalasta,kuntaasaktiivisillakuolinpesil läosuusjäivajaaseenkolmasosaan.tuloskuvastaaerilaistenmetsänhoidonrästienkasaantumista passiivistenkuolinpesienmetsiin. Metsänhoitotyötarpeetpainottuivatpienempiintiloihinsiten,ettäpienemmillä(<10ha)tiloilla tarveolikeskimäärinnoin115prosenttiametsäalasta.suuremmillatiloilla(>50ha)metsänhoitotöi dentarpeitaolikeskimäärinkahdellakolmanneksellametsäalasta. Alueellisestitarkasteltunakuolinpesätomistivatmaakunnastariippumattalikiyhtämontamet säkiinteistöä.verotusyhtymiinjaperheomistajiinnähdenkuolinpesienomistuksissaeiollutalueelli sestimerkittäviäeroja.sekäpassiivistenettäaktiivistenkuolinpesiensuurimmattilatsijaitsivatla pissa,kainuussajapohjoispohjanmaalla.molemmissaaktiivisuusluokissapuustoisimmatmetsätilat sijaitsivatkantahämeessäjapäijäthämeessä Kuolinpesien puhelinhaastattelut Kuolinpesistävalittiinnäytehaastateltaviksi.Puhelinhaastatteluidentarkoituksenaolisyventäätie tämystä kuolinpesien taustoista ja toiminnan motiiveista. Haastatteluita varten muotoiltiin puoli strukturoitukyselylomake. Haastateltavat kuolinpesät valittiin kahdessa vaiheessa. Aluksi haastatteluihin valittiin satun naisotannalla 18 vastaajaa. Näyte muodostettiin metsäkeskuksen tietokannan niistä kuolinpesistä, joissapesänedustajanpuhelinnumero olitiedossa. Tämätarkoitti,ettävastaajiksivalikoituikeski määräistäenemmänaktiivisiakuolinpesiä.tämänvuoksitehtiinlisäotos,jossahaastatteluihinvalit tiin tietokannasta neljä passiivisiksi luokiteltua kuolinpesää. Haastateltavien osuudet passiivisuus aktiivisuusluokituksessamuodostuivatnäinnäytteessälikimainsamansuuruisiksikuinkokometsä keskuksentietokantaaineistossa. Haastateltujenkuolinpesienedustajientaustapiirteetonesitettytaulukossa3.2.Haastateltujen keskiikäoli66vuotta,mikäolihiemankorkeampikuinhännisenym.(2011)tutkimuksessa(60v.). MetsänomistajienkeskiikäonkuitenkinnoussutjaonRämönym.(2016)mukaantällähetkellänoin 63vuotta.Haastatelluissakuolinpesissäolikeskimäärin3,9osakasta.Kahdessakuolinpesässäosak kaidenmääränousiylikymmeneen,lopuissamäärävaihtelikahdenjaviidenvälillä. Vastaajista kolmella neljänneksellä oli ammatti tai ylempi korkeakoulututkinto. Kuolinpesien edustajistaylipuoletolieläkeläisiäjanoinkaksiviidesosaapalkansaajia.maajametsätalousyrittäjiä olivähän.lähesjokaneljäskuolinpesänedustajaasuimetsätilallaan. Haastateltujenkuolinpesänmetsätilojenkeskikoko(49,8ha)olisuurempikuinkuolinpesienkes kimääräinenmetsäalametsäkeskuksentietokannassa(39,1ha).suurinosahaastatelluistakuolinpe sistäomistivainyhdenkiinteistön. Taulukkoon3.3onkoottutuloksetkoskienkuolinpesienpuunmyyntikäyttäytymisestäjametsän hoitotoimien tekemisestä. Haastatellut kuolinpesät olivat myyneet puuta melko aktiivisesti, sillä kolmellaneljästäviimeisestäpuukaupastaolikulunutallekymmenenvuotta.kotitarvehakkuitakuo linpesistäolitehnytvajaapuolet. Hakkuumahdollisuuksienpuuttuminenolityypillisinsyysille,miksipuutaeioltumyytyviimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös hakkuumahdollisuuksien säästäminen tuleville sukupolville nousi esille syynä myymättömyydelle. Eräs kuolinpesän edustaja perusteli myymättömyyttä kuolinpesän 17

19 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2016 tuoreudella, sillä pesän muodostumisesta oli kulunut vasta neljä vuotta. Luonnonsuojelulliset syyt nousivatesilleyhdenkuolinpesänkohdallasekäpuunmyymättömyydelleettähoitotoimenpiteiden tekemättömyydelle. Taulukko3.2.Puhelinhaastatteluihinosallistuneidenkuolinpesientaustapiirteet(n=22). Muuttuja Osuus Aktiivisuusluokitus(n=22) Passiivinen 32% Aktiivinen 68% Sukupuoli(n=22) Mies 55% Nainen 45% Ammattikoulutus(n=20) Eiammattitutkintoa 25% Ammattikoulutaivastaava 55% Alempikorkeakoulututkinto 0% Ylempikorkeakoulututkinto 20% Ammattiasema(n=22) Palkansaaja 38% Maajametsätalousyrittäjä 5% Muuitsenäinenyrittäjä Eläkeläinen 57% Asuinympäristö(n=22) Maaseutu 29% Taajamataipikkukaupunki 29% Kaupunki as 10% Kaupunki>100000as. 33% Omistustapa(n=22) Yksin Puolisonkanssa Perikunnanjäsen 95% Yhtymänjäsen 5% Asuumetsätilanulkopuolella(n=21) Kyllä 76% Ei 24% Omistaauseammanmetsäkiinteistön(n=21) Kyllä 14% Ei 86% Vastaajistaläheskolmeneljännestäkertoitehneensämetsänhoitotöitäviimeisenkymmenenvuoden aikana.ylipuoletkatsoi,etteihoitotarpeitatällähetkelläole.kuolinpesienedustajistajokatoinen kertoiajanpuutteensyyksisille,etteihoitotoimenpiteitäoltutehty.lisäksiyhdenkuolinpesänmet sässäeiolluttehtymitään,koskavaltaosakuolinpesänosakkaistaasuiulkomailla.vainvajaakym menesosahaastatelluistanimesipassiivisuudensyyksiosakkaidensuurenmäärän. 18

20 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2016 Taulukko 3.3. Puhelinhaastatteluihin osallistuneiden kuolinpesien hakkuut ja hoitotoimenpiteet (n=22). Muuttuja Osuus Milloinviimeksimyynytpuuta(n=21) Alle5vuottasitten 5 9vuottasitten 10 14vuottasitten 15 19vuottasitten Yli20vuottasitten Eikoskaan Miksieiolemyynytpuuta(n=4) Eihakkuumahdollisuuksia Hintaonhuono Ajanpuute Tuloverojensuuruus Säästetäänseuraavallesukupolvelle Kuolinpesätuoreasia Myisijosolisihakkuumahdollisuuksia(n=1) Kyllä Ei EOS Tehnytkotitarvehakkuita(n=21) Kyllä Ei Tehnytmetsänhoitotöitäviimeksi(n=21) Alle5vuottasitten 5 9vuottasitten 10 14vuottasitten 15 19vuottasitten Yli20vuottasitten Eihoidettu EOS Hoitotyö,jotaviimeksitehnyt(n=19) Istutus Perkaus Raivaus Tuulenkaatojenkorjaus Muu Olisikotilallaolluthoitotarpeita(n=21) Kyllä Ei EOS Joshoitotarpeita,syyttekemättömyydelle(n=12) Ikäjajaksaminen Hoitakoonseuraavasukupolvi Ajanpuute Luonnonsuojelullisetsyyt Montaosakasta Muusyy 62% 14% 14% 10% 50% 25% 25% 100% 48% 52% 62% 10% 10% 10% 10% 11% 16% 32% 5% 37% 33% 57% 10% 50% 8% 8% 33% 19

21 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2016 Taulukko 3.4. Puhelinhaastatteluihin osallistuneiden kuolinpesien näkemykset kiinteistöverosta, pääomaverontasaamisestasekäomistusjärjestelyistä(n=22). Muuttuja Osuus Vaikuttaisiko20euronhehtaarikohtainenkiinteistöverometsätilasta luopumiseen(n=20) Kyllä Ei EOS Lisäisiköpääomaverontasaaminenuseallevuodellepuunmyyntihaluk kuutta(n=20) 20% 70% 10% Kyllä 30% Ei 65% EOS 5% Olettekopohtineetvaihtoehtoisiaomistujärjestelyitä(n=21) Kyllä 38% Ei 62% Haastattelussaselvitettiinmyöskuolinpesiennäkemyksiäverotuksellisistaohjauskeinoistajaomista janvaihdoksista(taulukko3.4).kuolinpesienedustajistaylikaksikolmannestakatsoi,etteihypoteet tinen20euronhehtaarikohtainenkiinteistöverovaikuttaisitilastaluopumiseen.syyksimonetnime sivät tunnesyyt. Maksetun kiinteistöveron vähentämisoikeudella puunmyyntituloista ei vastaajien mukaanolisisuurtavaikutustajohtuentilanpienestäkoosta.kaksikolmestaeinähnytpuunmyynti tulojen pääomaveron maksun tasaamisen lisäävän puunmyyntihalukkuutta. Vallalla tuntui olevan käsitys,ettäveroonparempimaksaakerrallapois. Vaikkakuolinpesäntulisiollaväliaikainenomistusmuoto,jauseinmetsänomistukselleolisilöy dettävissä kuolinpesää taloudellisesti parempi vaihtoehto, hieman yli 60 prosenttia vastaajista ei ollutpohtinutlainkaanvaihtoehtoisiaomistajajärjestelyitä Johtopäätökset Vallitsevankäsityksenmukaankuolinpesätovatkeskimääräistäpassiivisempiametsänomistajia.Viit teitätästäsaatiinmyöstässäselvityksessä.verotusyhtymiinnähdenkuolinpesistäsuurempiosuus luokiteltiinpassiivisiinmetsänomistajiin.kuolinpesienmetsiinnäyttäisimyöskarttuneenkeskimää räistähiemanenemmänhakkuumahdollisuuksiamuttaselvästienemmänmetsänhoidontarvetta. PääministeriJuhaSipilänhallitusohjelman(RatkaisujenSuomi2015)kärkihankkeenyhdeksita voitteeksionkirjattukuolinpesienelinkaarennopeuttaminen.tavoitettatukeetässäanalysoituai neisto, jonka mukaan kuolinpesien hallintaaika on merkittävästi muita omistusmuotoja pidempi. Tämäsiitäkinhuolimatta,ettäkuolinpesientulisiollavainväliaikainenomistusmuoto.Kuolinpesien pitkähallintaaikaonseuraustaennenkaikkeayhteisomistuksenerityisluonteestasekäosakkaiden keskimäärinsuurestamäärästä.hallintaaikaanostaamyösse,etteipesäuseimmitenpurkauduedes osakkaiden kuolintapauksissa, vaan johtaa uusien kuolinpesien muodostumiseen olemassa olevan kuolinpesänsisälle. Puhelinhaastatteluttukevatpäätelmää,jonkamukaankuolinpesienproblematiikkaonmonisyi nen. Vaikka kuolinpesälle olisi useimmiten löydettävissä taloudellisesti parempi yhteisomistuksen vaihtoehto,monieioleedesmiettinytmuitaomistusjärjestelyitä.vaikkamuunlaisiaomistusjärjeste lyitäolisikinmietitty,voimuidenkuintaloudellistentekijöidenmerkitysollasuurempi. HännisenjaLeppäsen(2016)mukaankuolinpesienmääräonvähentynyttodennäköisestimet säveromuutostenjohdosta,kunsiirtyminenpintaalaverotuksestapuunmyyntituloverotukseenteki 20

22 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2016 metsänomistamisestayhtymissäverotuksellisestiedullisempaa.vaikkamonet,esimerkiksielämänti lanteeseenliittyvättekijätvoivatollasyykuolinpesienjakamattomuuteen,haastatteluissakinsaatiin viitteitäsiitä,ettäainakinosaankuolinpesistävoitaisiinvaikuttaavaltionveroohjauksella. Viitteet Hänninen,H.,Karppinen,H.&Leppänen,J.2011.Suomalainenmetsänomistaja2010.Metlantyöraport teja208.94s. Hänninen,H.&Leppänen,J.2016.Metsätilamarkkinoidenaktivointi.Raporttimaajametsätalousminis teriölle.luonnonvarajabiotaloudentutkimus23/ s. Metsätilakoonjarakenteenkehittäminen. Työryhmänkannanotot.Työryhmämuistio,mmm2011:2, osa1. RatkaisujenSuomi.PääministeriJuhaSipilänhallituksenstrateginenohjelma Hallituksenjul kaisusarja10/2015. Rämö,AK.,Hietala,J.,Haltia,E.,Horne,P.&Kniivilä,M.2016.Maaseutusuomenbiotalousstrategian tukipilarina raakaaineidentarjonnanedistäminenmetsissä.ptt:ntutkimusraportteja253.93s. Valonen,M.2016.Metsänomistajanmetsätaloudelliseenpassiivisuuteenvaikuttavattekijät.ProGradu käsikirjoitus.helsinginyliopisto.metsätieteidenlaitos. 21

23 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/ Metsänomistajat ja metsätalouden ohjauskeinot Paula Horne, Jyri Hietala ja Anna-Kaisa Rämö, PTT 4.1. Johdanto Veropolitiikanmuutoksentaustallaonyleensäjokoverokertymänkartuttaminentaiverovelvollisten henkilöidentaiyritystenkäytöksenmuuttaminen.suunniteltaessaveroinstrumenttejataimuitaoh jauskeinoja metsänomistajien käytöksen muuttamiseksi julkisvallan haluamaan suuntaan on olen naista ymmärtää, miten he suhtautuvat erilaisiin ohjauskeinoihin. Suhtautuminen määrää pitkälti, onkoohjauskeinoillatoivottuavaikutustakäyttäytymiseen.myösmetsänomistajannäkemysohjaus keinon hänelle aiheuttaman vaikutuksen hyödyistä on merkittävä: jos hyöty on metsänomistajan mielestäpieni,häneivälttämättämuutaaiempiasuunnitelmiaan. Hallituksenstrategisenohjelman(2015)biotaloudenkärkihankkeessakorostetaanpuunliikkeel lesaamista.tavoitteena onnostaarunkopuunhakkuukertymää15miljoonallakuutiometrillävuo dessa.metsäteollisuudessatoteutettujen,ilmoitettujenjasuunniteltujeninvestointienmyötätavoi tevaikuttaamahdolliselta.puunlisääntyvätarveonkuitenkinsamallanostanutkeskusteluunkysy myksen puun riittävyydestä, sillä investointien myötä puun käyttö nousee lähemmäs vuosittaisia kestävienhakkuumahdollisuuksienrajaa. YksityisetmetsänomistajatomistavatSuomenmetsämaanpintaalasta60prosenttiajapuuston kasvusta 70 prosenttia (Metsätilastollinen vuosikirja 2014) ja ovat siten teollisuuden raakaaineen saannin kannalta avainasemassa. Noin kaksi kolmasosaa metsänomistajista ilmoittaa kyselytutki muksissamyyneensäpuutaviimeisenviidenvuodenaikana(rämöym.2016,hänninenym.2011). Pienemmiltämetsätiloiltamyydäänpuutasuurinpiirteinyhtäpaljonhehtaariakohtikuinisommilta, mutta harvemmin. Vähemmän puuta hehtaaria kohti myyvät usein yli 75vuotiaat ja kuolinpesät. Myös isoimmat tilat (yli 100 ha) myyvät muita vähemmän puuta hehtaaria kohti (Hänninen ym. 2011). Puumarkkinattoimivatmarkkinaehtoisestikysynnän,tarjonnan,hinnanjamuidensopimusehto jenpuitteissa.julkinenvaltasääteleepuukauppaavähän.puukaupanmyyntituloonpääomaveron alaistatuloa,jotaverotetaanyleisenpääomaverotuskäytännönmukaisesti.veronluonneonpikem minkin verovarojen keruu kuin metsänomistajien käytöksen ohjaaminen. Lähinnä yhteismetsien alennettupääomaverokantapyrkiiohjaamaanmetsänomistajienkäytöstä.harvempimetsänomista ja on kuitenkaan liittänyt metsänsä olemassa olevaan yhteismetsään tai perustanut yhteismetsän esimerkiksisukulaistenkesken.kyselytutkimuksessa58prosenttiavastaajistapitikeveämpäävero astettalähesvälttämättömänäedellytyksenäyhteismetsäänliittymiselle,muttaselvästitärkeämpää oli,ettäyhteisomistuksestaluopuessaanvoisisaadaomatmetsänsätakaisinitselleen(rämö&tilli 2007).Yhteismetsienmääräonkuitenkinselvässäkasvussa(Suomenyhteismetsät2016). Tässäluvussatarkastellaanmetsänomistajienkyselytutkimustenvalossametsänomistuksenta voitteisiin,puunmyyntiinvaikuttaviintekijöihin,metsäomaisuudensiirtoonseuraavalleomistajalleja sekäerilaisiinohjauskeinoihin Metsänomistuksen tavoitteet Metsäomaisuusontyypillisestisuomalaisellemetsänomistajallemuutakinkuinpääomatulonlähde. Tutkimustuloksetosoittavatkertatoisensajälkeen(esim.Rämöym.2016,Hänninenym.2011,Tilli ym.2009),ettämetsäonuseimmillemetsänomistajillemyöskotitarvepuidenjaluonnontuotteiden sekävirkistysympäristöntarjoaja.myössukuunjaperinnönjättömotiiviinliittyvättavoitteetkorostu vat metsänomistuksessa (Rämö ym. 2016). Metsänomistuksen siirtymistä suvussa kuvaa se, että 22