ARVIO FINNOON OSAYLEISKAAVAN

VAIKUTUSARVIO 24.5.2016 ARVIO FINNOON OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSESTA LINNUSTOON Tekijä: Rauno Yrjölä

SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Finnoon lintualue... 5 3 Lintujen muutto ja vesilintujen kertyminen altaalle... 8 4 Finnoon osayleiskaavan kuvaus... 11 5 Osayleiskaavan mahdolliset vaikutukset linnustoon... 14 6 Arvio Finnoon osayleiskaavan vaikutusten merkittävyydestä... 16 6.1 Törmäysriski... 18 6.2 Melu ja lisääntyvä stressi... 18 6.3 Ihmisten liikkuminen... 18 6.4 Vaikutukset arvokkaisiin lajeihin... 19 7 Seuranta... 26 8 Lieventämistoimia... 26 9 Yhteenveto... 27 10 Kirjallisuus... 28 Liite 1: Osayleiskaavamerkinnät, merkintöjen kuvaukset ja kehittämissuositukset (2.5.2016) Liite 2: Kooste Finnoon osayleiskaavaan vaikutusten arviointien perusteella tehdyistä muutoksista Ympäristötutkimus Yrjölä Oy PL 62 01800 Klaukkala 2

1 JOHDANTO Finnoon osayleiskaavan kaupunkirakenteellisena ja strategisena tavoitteena on täydentää Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta raideliikenteen varrella (Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen yleiskaavayksikkö 2015). Finnoo on tulevaisuudessa yksi metron kasvu- ja kehityskäytävän uusista keskuksista. Finnoon osayleiskaava sijoittuu keskeiselle kohdalle Etelä-Espoon ranta-aluetta. Osayleiskaavassa rakentamista on ehdotettu sijoitettavaksi erityisesti Finnoon lintualtaan länsi- ja luoteispuolelle, johon metroaseman ympärille rakentuu uusi Finnoon keskus. Finnoon keskuksesta tulee urbaani tiivis kaupunginosa, joka sijoittuu meren lähelle ja jossa on myös nykyistä selvästi korkeampaa rakentamista. Nykytilassa alueen rakennuskanta on matalaa ja väljää, alueilla on lähinnä teollisuutta tai kunnallisteknisten toimintojen tukialueita. Väleissä on pieniä metsäalueita, ja Finnoon lintukosteikon länsireunalla myös avointa ruderaattialuetta. Finnoon alueella on vireillä kymmenen asemakaavaa: Finnoon keskus 441500, Finnoonsatama 442300, Merikorttelit 442200, Tiistinlaakso 311802, Tiistilä 310602, Hannus II 441103, Finnoonkallio 442400, Matroonankatu 442500, Matroonankatu II 442600 ja Finnoo-Djupsundsbäckenin 441600. Asemakaavat Finnoon keskus, Finnoonkallio ja Matroonankatu I ja II käsittävät tulevan metroaseman ja sen läheiset asuinja työpaikkakorttelit palveluineen ja virkistysalueineen. Matinkylään rajautuvissa asemakaavoissa Tiistilä II ja Tiistinlaakso tutkitaan alueita asuntokäyttöön. Valtuusto hyväksyi Finnoo-Djupsundsbäckenin asemakaavan 15.2.2016. Asemakaavoja laaditaan rinnan osayleiskaavan kanssa. Finnoon alue on vanhaa merenlahtea, joka on aiemmin ollut laajempi, mutta jota on vuosikymmenten aikana täytetty länsiosasta ja Finnoon allas on padottu erilliseksi vesialueeksi vuonna 1963 (Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen yleiskaavayksikkö 2015). Allasta on käytetty puhdistamon toimintaan. Puhdistamo on Suomen toiseksi suurin jätevedenpuhdistamo. Tällä hetkellä siellä käsitellään yhteensä yli 310000 asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Vantaan länsiosista sekä Kirkkonummelta. Puhdistamon altaasta on vuosikymmenten kuluessa muodostunut merkittävä vesi- ja rantalintujen pesimä- ja levähdyspaikka. Osayleiskaavalla voi olla vaikutuksia Finnoon kosteikon pesimälajeille. Finnoon osayleiskaavan vaikutuksista Finnoon linnustoalueeseen on tehty jo aiemmin selvitys, jossa on jo tarkasteltu yksityiskohtaisesti koko kaavan mahdollisia vaikutuksia linnustoon (Erävuori 2011). Jo tuossa selvityksessä on tuotu hyvin esiin rakentamisesta, asumisesta ja liikenteestä johtuvat keskeiset vaikutukset eläimistöön. Selvityksen jälkeen kaavaehdotukseen on tehty vielä muutoksia ja kaavan mahdollisia luontovaikutuksia on lievennetty mm. siirtämällä rakentamista hieman kauemmas altaasta verrattuna ensimmäisiin kaavaluonnoksiin. Finnoon alueen kaavoituksen taustatiedoiksi alueelta on tehty useita luontoselvityksiä, mm. kosteikkoalueen ja sen lähiympäristön kattava luontoselvitys (Lammi et al. 2011), Finnoon lintujen lentoreittiselvitys (Lammi 2013), vesilintupoikueiden esiintymisen selvitys (Lammi 2015) sekä lintuvesialueen selvitys (Lammi & Routasuo 2016). Finnoon osayleiskaavaehdotusluonnoksen vaikutusten arvioinnissa keskeisimmiksi vaikutuksiksi luonnon ympäristöön arvioitiin luontotyyppien pinta-alan väheneminen sekä kulutuksen lisääntyminen. Linnuston osalta mahdollinen ihmisten ja vapaana mahdollisesti kulkevien lemmikkieläinten sekä rakentamisen aiheuttama häiriö arvioitiin merkittävimmäksi uhaksi, joita voidaan ehkäistä suojavyöhykkeillä sekä kulkureittien järjestelyllä (Ramboll & Espoon kaupunki 2014). Finnoon osayleiskaavassa Finnoon keskuksen rakentamista on suunniteltu lähimmillään noin 100 metrin päähän kosteikosta. Rakentaminen näin lähelle lintukosteikkoa voi aiheuttaa häiriötä linnustolle, vaikka suoraan arvokkaalle lintualueelle ei rakennetakaan. Esimerkiksi rakentamisen melu ja ihmisten liikkuminen 3

voi häiritä linnustoa. Häiriö voi olla kohtalokas pesimälinnustolle erityisesti haudonta-aikana. Lisäksi alueelle mahdollisesti rakennettavat korkeat rakennukset voivat aiheuttaa linnuille törmäysriskin. Tässä arviossa tarkastellaan osayleiskaavan toteuttamisen mahdollisia haittoja Finnoon linnustolle. Arviossa käsitellään kaavan mantereelle sijoittuvaa osaa. Vaikutuksia Finnoon lintualueelle kohdistuu todennäköisesti noin 500 metrin säteeltä altaasta ja siksi arviossa tarkastellaan altaan länsipuolelle rakentuvaa Finnoon keskusta-alueen vaikutuksia tarkemmin kuin kaava-alueen reunoilla olevia rakentamisalueita. Arviossa tarkastellaan kaavoituksen vaikutuksia lajikohtaisesti (lajit vuosien 2000, 2008 ja 2015 selvitysten mukaan) ja esitetään keinoja mahdollisten haitallisten vaikutusten välttämiseksi tai lieventämiseksi. Espoon kaupungin puolelta työtä ovat ohjanneet erikoissuunnittelija Tanja Hämäläinen sekä arkkitehti Mirkka Katajamäki. Arvion on laatinut FM Rauno Yrjölä. Kuva 1-1. Finnoon osayleiskaava-alue (sininen), tässä työssä arvioitava alue. (Lähde: Espoon kaupunki 2016). Kuva 1-2. Finnoon osayleiskaava (versio 2.5.2016) mantereen osalta. Katso tarkemmin liitteestä (Lähde: Espoon kaupunki 2016). 4

2 FINNOON LINTUALUE Finnoon alueella on aikanaan sijainnut matala merenlahti. Nykyinen lintualue on osin ihmistoiminnan vaikutuksesta syntynyttä, sillä 1960-luvulla alueelle rakennettiin jäte-vedenpuhdistamo ja voimalaitos. Tuolloin merenlahdesta pengerrettiin erilleen saostusallas, joka nykyisin toimii puhdistamon ylivuotoaltaana. Se on linnustollisesti arvokas ja kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA-alueet) sekä kansainvälisesti tärkeisiin lintualueisiin (IBA). Lisäksi altaan itä- ja koillispuolella on vielä jäljellä rippeitä vanhasta merenlahdesta, ja myös tuolla alueella on arvokasta kosteikkolinnustoa (Lammi & Nironen 2011). Finnoonlahden linnustoa on seurattu säännöllisesti toistettujen laskentojen avulla. Finnoonlahden pesimälinnustoon kuului vuonna 2008 49 lajia, joiden yhteisparimäärä oli 3981. Näistä kosteikkolintujen osuus oli 25 lajia ja runsaat 3900 paria. Suurin osa linnuista oli naurulokkeja: 3700 parin naurulokkiyhdyskunnassa pesi 90 % kaikista alueen lintupareista (Lammi & Routasuo 2009). Naurulokki on alueen näkyvin ja kuuluvin laji huhtikuusta heinäkuulle. Vuonna 2015 tehdyssä selvityksessä naurulokkien määrä oli selvästi pudonnut, parimääräksi arvioitiin 2800 paria (Lammi & Routasuo 2016). Syyksi laskijat arvioivat mm. Ämmässuon kaatopaikan parantunutta jätteenkäsittelyä, mikä vähentää lokkien ruokailumahdollisuuksia. Kosteikkolintujen lajimäärä oli Finnoon altaalla vuonna 2015 24 lajia. Finnoonlahdella pesi vuonna 2015 useita uhanalaisuusluokitukseen* kuuluvia lintulajeja, mm. mustakurkkuuikku, punasotka, tukkasotka, liejukana ja rastaskerttunen (Lammi & Routasuo 2016). Muita arvokkaita lajeja alueen pesimälajistossa ovat vuosien aikana olleet mm. harmaasorsa, lapasorsa, heinätavi, luhtakana, pikkusieppo ja pikkutikka (Lammi & Routasuo 2009, Lammi & Nironen 2011, Lammi & Routasuo 2016). Lintuharrastajat tuntevat Finnoon altaan nimenomaan liejukanoista, mustakurkku-uikuista ja harmaasorsista, jotka ovat muualla pääkaupunkiseudulla harvalukuisia ja vaikeammin havaittavia. Yksi altaan merkittävä tekijä on se, että altaan reunaa kulkevalta polulta lajeja voi tarkkailla paljon helpommin kuin pääkaupunkiseudun luonnontilaisilta kosteikoilta. Liejukanan pesimäkeskittymä (32 paria vuonna 2008, 30 vuonna 2015) on Suomen suurin. Altaan naurulokkiyhdyskunnan arvioitiin vuonna 2008 olevan Etelä-Suomen suurimman, kannan laskun jälkeen se on vuonna 2015 edelleen Uudenmaan suurin (Lammi & Routasuo 2016). Harmaasorsia pesi vuonna 2008 8 paria ja vuonna 2015 11 paria. Harmaasorsia myös kertyy keväällä ja loppukesällä altaalle laajemmalta alueelta Espoon saaristosta (Lammi 2015). Parhaimmillaan altaalla todettiin miltei 200 yksilöä. Mustakurkkuuikkujen määrä (13 paria vuonna 2008, 10 paria vuonna 2015) on tiettävästi suurempi kuin yhdelläkään toisella Uudenmaan kosteikolla. Mustakurkku-uikku on EU:n lintudirektiivin liitteen I laji. Finnoonlahden pesimälinnuista myös aiemmin alueelta tavattu pikkulepinkäinen on direktiivilaji (Lammi ja Routasuo 2008). *Uhanalaisuusluokitus muuttui vuonna 2016 Vuoden 2015 selvityksen jälkeen lintujen uhanalaisuusluokitus on muuttunut. Finnoon altaalla tavatuista levähtävistä lajeista suokukko on uudessa vuoden 2016 uhanalaisuusluokituksessa arvioitu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi. Altaan vesilintulajeista jouhisorsa, heinätavi, punasotka, tukkasotka, mustakurkku-uikku ja nokikana ovat uudessa luokittelussa arvioitu erittäin uhanalaisiksi. Haapana, liejukana, naurulokki, rastaskerttunen ja pajusirkku ovat vaarantuneita. Silmälläpidettäviä alueella havaittavia lajeja ovat mm. mustaviklo, liro, haarapääsky, niittykirvinen, keltavästäräkki ja punavarpunen. Liro, pikkulokki, keltavästäräkki ja pikkusieppo on arvioitu alueellisesti uhanalaisiksi (Tiainen et al. 2016). 5

Taulukko 2-1. Finnoon linnustoalueen pesimälinnusto vuosina 2000, 2008 ja 2015 (Lammi & Routasuo 2009, Lammi & Routasuo 2016). Sulkuihin on merkitty varsinaisen laskenta-alueen ulkopuolelta tehdyt havainnot sekä ristisorsa joka toi lahdelle poikueensa, mutta pesi muualla. Tähdellä merkityistä lajeista on otettu mukaan kaikki laskenta-alueen ulkopuoliset havainnot. D1= lintudirektiivin liitteen 1 laji, EN = erittäin uhanalainen (endangered), VU= vaarantunut (vulnerable), NT = silmällä pidettävä (near threatenet). Kosteikkolajit Uhanalaisuus 2016 Pareja Muut lajit Uhanalaisuus 2016 Pareja 2000 2008 2015 2000 2008 2015 Mustakurkku- D1,EN 11 13 10 Fasaani - - 1 Kyhmyjoutsen 1 1 1 Sepelkyyhky 2 2 1 Ristisorsa VU (1) - - Pikkutylli NT (1) - - Haapana VU 5 - - Pikkutikka - 1 1 Harmaasorsa 4 8 11 Punarinta 1 2 1 Tavi 2 1 4 Satakieli* 7 8 7+1 Sinisorsa 9 9 33 Kivitasku NT 1 1 - Lapasorsa 2 6 17 Rautiainen 1 1 1 Heinätavi EN 2 1 - Mustarastas 1 4 3 Punasotka EN 4 12 10 Räkättirastas - 2 5 Tukkasotka EN 6 10 12 Kultarinta* - 1 1+2 Telkkä 6 4 11 Lehtokerttu 3 2 7 Luhtakana - 7 2 Mustapääkerttu - 1 4 Nokikana EN 42 34 49 Pajulintu 2 4 7 Liejukana VU 7 32 30 Kirjosieppo - 1 1 Töyhtöhyyppä - 1 - Pikkusieppo D1 - (1) Taivaanvuohi VU 1 4 2 Sinitiainen - 1 4 Metsäviklo - 1 - Talitiainen 1 1 4 Rantasipi 1 1 2 Pyrstötiainen - 1 - Naurulokki VU 850 3700 2800 Pikkulepinkäine D1-1 - Västäräkki 4 5 7 n Varpunen VU - 2 - Keltavästäräkki NT 1 - - Pikkuvarpunen - - 3 Ruokokerttunen 54 43 35 Peippo 2 9 8 Viitakerttunen (1) (1) 2 Viherpeippo VU - 2 - Luhtakerttunen (2) 7 5 Rytikerttunen 16 5 5 Rastaskerttunen VU 2 1 1+1 Pensaskerttu 8 4 6 Punavarpunen NT 5 5 5 Pajusirkku VU 12 14 15 6

Kuva 2-1. Linnustollisesti tärkeän alueen rajaus Lammin ja Nirosen (2011) mukaan. 1 = allas ja huomionarvoisen pesimälinnuston perusteella rajattu kosteikkoalue. 2 = täyttömaa-alue, joka tulisi jättää altaan suojavyöhykkeeksi (mukana länsireunan puusto). 3 = luonnontilaisena säilytettävä jokisuu. A= laidunalue, B ja C ovat metsäalueita. Kuva 2-2. Mustakurkku-uikku. Kuva 2-3. Harmaasorsa. 7

Kuva 2-4. Nokikana. Kuva 2-5. Liejukana. 3 LINTUJEN MUUTTO JA VESILINTUJEN KERTYMINEN ALTAALLE Lintujen muuttoa Finnoon alueella tutkittiin erillisessä selvityksessä vuonna 2012. Työn tavoitteena oli selvittää lintujen tärkeimmät lentoreitit ja lentokorkeus alueella. Tulosten mukaan lintujen muutto tapahtuu Finnoolla leveänä, rannikkoa seuraavana rintamana. Selvänä johtolinjana erottuivat ainoastaan tarkastelualueen eteläosan saaret, joiden yli kulki syksyllä 2012 voimakas pikkulintujen muuttoreitti (Lammi 2013). Vesilinnuista tukka- ja punasotkien havaittiin liikkuvan säännöllisesti Finnoon altaan ja meren välillä. Linnut käyttivät lentoreittinään lähes yksinomaan Finnobäckenin vartta, joka on ainoa rakentamaton ja puuton alue altaan ja meren välillä (Lammi 2013). On kuitenkin huomattava, että monet kosteikkolinnuista liikkuu aktiivisesti myös yöaikaan, ja useiden lajien muutto tapahtuu aina yöllä, joten niitä ei voitu tehdyssä selvityksessä havaita. Pikkulinnut muuttivat Finnoon altaan ja sataman kohdalla yleensä matalalla, tavallisesti 50 100 metrin korkeudella. Vesilintujen havaittiin lentävän voimalaitoksen korkeiden rakennusten ja piippujen (150 m) molemmilta puolilta, mutta ne eivät tehneet väistöliikkeitä, eivätkä yleensä lentäneet aivan rakenteiden vierestä. Muut isot linnut lensivät turvallisen etäällä tai korkealla voimalaitoksen rakenteisiin nähden (Lammi 2013). Finnobäckenin uoman on arveltu olevan myös ainoa väylä altaalle siirtyville sorsapoikueille, mikä myös puoltaa Finnobäckenin suun ja jokivarren säilyttämistä luonnontilaisena (Lammi 2013, Lammi 2015). Finnoon altaan vesilintupoikueiden määrä on suurimmillaan heinäkuussa ja elokuun alussa. Vaikka vuoden 2015 selvityksessä havaittiinkin vain muutama poikue mahdollisesti siirtymässä altaalle, arvioidaan altaalla havaittujen poikuemäärien perusteella siirtymistä tapahtuvan (Lammi 2015). 8

Kuva 3-1. Lintujen syksyinen päämuuttoreitti kulkee Finnoon eteläpuolelta (Lammi 2013). Kuva 3-2. Vesilintujen lentoreittejä Finnoon altaalle (Lammi 2013). 9

Kuva 3-3. Ruokailulennolle lähtevien naurulokkien lentosuunnat Finnoon altaalla. Luvut ovat keskimääräisiä yksilömääriä tunnissa touko-heinäkuussa 2012 (Lammi 2013). Kuva 3-4. Tukkasotka. Kuva 3-5. Naurulokki. 10

4 FINNOON OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 190ha ja sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä, lähempänä Matinkylää. Länsiväylä on rajana pohjoisessa ja Suomenojan venesatama etelässä (Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen yleiskaavayksikkö 2015). Suunnittelualueen erottaa Matinkylästä Finnobäckenin laakso, joka on maakunnallisesti merkittävä virkistys- ja ekologinen yhteys meren rannalta Keskuspuistoon. Laakson eteläosassa sijaitsee myös Finnoon allas-alue. Osayleiskaavalla osoitetaan maankäyttö Espoon eteläosien yleiskaavan selvitysalueelle ja mahdollisille yleiskaavan muutoksille. Keskeinen lähtökohta kaavan laatimiselle on valtuuston päätös Espoon jätevedenpuhdistamon siirtämisestä Finnoolta Blominmäkeen. Alueelle sijoitetaan metrolinja ja -asema sekä kehitetään aluetta kaupunkimaiseksi, yhdyskuntarakennetta eheyttäväksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi alueeksi. Alueen virkistys- ja suojeluarvot turvataan. Länsimetro rakennetaan Etelä-Espooseen lähivuosien aikana. Yksi uuden metron asemista sijoittuu Finnoon alueelle, johon suunnitellaan uusi Finnoon keskus metro-, asuin-, työpaikka- ja palvelukortteleineen sekä virkistysalueineen. Metroaseman ympäristö on alueen ja sen palvelujen keskus. Tehokkain rakentaminen sijoitetaan metroaseman sisäänkäyntien läheisyyteen ja alueen siluetti madaltuu kohden nykyisiä asuinalueita ja meren rantaa. Pääosiltaan Finnoon alue olisi valmis 2030-luvulla Tavoitteena on uudenlainen merikaupunginosa, joka on kestävän kehityksen esimerkkialue. Alueelle laadittu osayleiskaavaehdotus mahdollisti Finnoon alueelle noin 14 000 uutta asukasta. Nyt arvioitava Finnoon osayleiskaava-alue mahdollistaa noin 11 000 uutta asukasta. Keskustatoimintojen alueelle (C-1) arvioidaan tulevan asukkaita noin 5000. Liikenneverkko suunnitellaan tukemaan raideliikennettä. Palvelut keskittyvät keskuksen alueelle. Visioiden mukaan alueesta pyritään tekemään myös luonnonläheinen, lisäksi yhteytenä merelle on vetovoimainen venesatama. (Lähde: Espoon kaupunki, internetsivut). Lähinnä lintuallasta rakentuu keskustatoimintojen alue (C-1 kuvassa 4-1), johon on suunniteltu tiivistä, toiminnallisesti sekoittunutta keskustatoimintojen, asumisen ja palveluiden aluetta. Suunnitelman mukaan rakennukset mataloituvat asteittain keskuksesta lintualueelle päin, jolloin korkeuden muutos ei ole niin jyrkkä vaan asteittainen. Keskustatoimintojen länsi- ja pohjoispuolella on kaavassa asumisen ja keskustatoimintojen sekoittumisalue (A/C), johon voidaan sijoittaa keskustaan sijoittuvaa asumista sekä erilaisia hallinnollisia tiloja tai myymälöitä. Tämän lisäksi kaavassa on lähelle lintuallasta osoitettu myös asumisen ja liiketoimintojen alueita (A-c) sekä asumiseen tarkoitettuja alueita (A). Lintualtaan ympärille on esitetty suojavyöhykkeeksi viheralueita, jotka yhdistyvät käytävinä Etelä-Espoon viherverkostoon rakennettavien kortteleiden välissä. Altaan ympärillä suojavyöhykkeen leveys vaihtelee alle 100 metristä hieman yli 100 metriin. Suojavyöhykkeitä ja ihmisten liikkumista altaan ympäristössä on käsitelty alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Suojavyöhykkeet näkyvät kuvassa 4-2. 11

Kuva 4-1. Osayleiskaavan ehdotus, jossa on Ympäristösuunnittelu Environ rajaama tärkeä lintualue (punainen), sekä siitä 50m, 100m ja 500m etäisyydellä olevat vyöhykkeet osayleiskaavaehdotuksen päällä. 500 metrin säteellä on jo mm. Länsiväylä. Tätä kauempaa ei osayleiskaavalla todennäköisesti ole vaikutuksia lintualtaalle, tai ainakaan niitä ei voi luotettavasti erottaa liikenteen ja muun ihmistoiminnan vaikutuksista laajemmalla alueella (Lähde: Espoon kaupunki 2016). Vesilintupoikueiden kannalta tärkeä on avoin yhteys Finnobäckenin kautta merelle (1). Itäreunalla metsät ja Finnobäckenin varsi vähentävät kaavan itäreunalla olevien A ja P alueiden rakentamisen vaikutusta linnustoon (2). Lahden pohjoisosassa Suomenlahdentien silta ylittää kosteikon. Tie saattaa häiritä alueen lintuja, mutta olennaisinta on alueen pysyminen kosteana, mitä edesauttaa tulvien nousu luhdalle. Tämä on huomioitu sillan suunnittelussa (3). Suomenlahdentien pohjoispuolella A/C alue on myös lähellä lintualuetta, mutta lintulammikon ja kaava-alueen välissä on suojaava metsikkö (4). Länsi- ja eteläreunalla rakentaminen sijoittuu lähimmäs kosteikkoa, erityisesti C-1 alueen kaakkoisosan korttelit tulevat lähelle lintualuetta (5). Hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan tällä kohtaa suojavyöhykettä on kehitettävä. Kaavassa ulkoilutie on viety alueen länsirajalle. Eteläreunalla kaavanvaikutus ei ole yhtä kriittinen, koska alue on jo rakennettu ja siinä toimii vedenpuhdistamo (6) ja voimalaitos (7). 12

Kuva 4-2. Finnoon lintukosteikon suojavyöhykkeet (Lähde: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 24.4.2015). 13

5 OSAYLEISKAAVAN MAHDOLLISET VAIKUTUKSET LINNUSTOON Finnoon osayleiskaavasta tehdyssä vaikutusarviossa Erävuori (2011) listasi jo kattavasti rakentamisesta eläimistölle mahdollisesti koituvat haittavaikutukset: 1. estevaikutus (liikenneväylät) 2. elinympäristön häviäminen tai laadun heikkeneminen 3. elinympäristön pirstoutuminen ja/tai eristäytyminen 4. reunavaikutuksen lisääntyminen 5. törmäyskuolemat 6. lisääntyvä stressi (melu, liike) 7. liikkumisen aiheuttamat häiriöt 8. muutokset vesitaloudessa Finnoon keskuksen rakentamisen mahdolliset vaikutukset linnustoon voidaan jakaa ajanjaksollisesti kahteen vaiheeseen, rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin ja käytön aikaisiin vaikutuksiin. Lisäksi vaikutukset voidaan vaikutustapansa mukaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan, suoriin ja välillisiin. Suoriin vaikutuksiin kuuluvat esimerkiksi se, että rakentaminen tuhoaa pesimäpaikan tai että linnut törmäävät rakenteisiin. Suorat vaikutukset ovat helpoiten arvioitavissa, sillä voimakas biotoopin muuttaminen arvattavasti muuttaa myös alueen linnustoa. Finnoon keskuksessa rakentaminen ei tapahdu suoraan arvokkaalle lintualueelle, joten todennäköisesti suurimmat vaikutukset saattavat syntyä rakentamisen aiheuttamasta melusta, ihmisten ja kotieläinten liikkumisesta alueella sekä mahdollisista törmäyksistä rakenteisiin. Espoossa on tehty erillinen korkean rakentamisen strategia, mutta siinä ei juurikaan käsitellä luontoon kohdistuvia vaikutuksia, vaan pääpaino on maisemallisilla ja sosiaalisilla vaikutuksilla (Kjisik et al. 2012). Rakennusten ekologisuutta sekä ilmastoa ja asukkaiden viihtyvyyttä strategiassa käsitellään, mutta mahdollisia vaikutuksia esimerkiksi linnustolle ei lainkaan. Välilliset vaikutukset ovat vaikeammin arvioitavissa ja niiden vaikutus on erilainen eri vuodenaikoina. Vakavin vaikutus lintukantoihin on pesimäaikaisella häiriöllä. Voimakas ja äkillinen melu saattaa pelästyttää pesivät linnut lentoon, jolloin saalistajat käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja syövät munat tai poikaset. Monet linnut tottuvat meluun ja ihmisiin, mutta jo hetkellinenkin häiriö saattaa vaikuttaa poikastuoton onnistumiseen, jos pienpedot ehtivät paikalle. Pienpetoihin kuuluvat myös kotikissat ja koirat, jotka voivat tuhota pesintöjä vapaana kulkiessaan. Tutkimusten perusteella melu, ihmisten liikkuminen ja muunlainen häirintä vaikuttavat linnustoon jopa yli 2,5 kilometrin päähän. Vaikutus riippuu paljolti mm. melulähteestä ja toisaalta ympäristötyypistä. Nämä molemmat vaikuttavat melun voimakkuuteen ja sen etenemiseen. Melun vaikutuksia on tutkittu paljon mm. liikenteen melun osalta (Reijnen & Foppen 1994, Foppen & Reijnen 1994, Reijnen & Foppen 1995a, Reijnen & Foppen 1995b, Rodgers & Smith 1997). Vesilinnuilla ja kahlaajilla häiriö ulottuu enimmillään 500 metristä pitkälti yli kilometriin. Esimerkiksi amerikanharmaahaikara valitsee pesimäkoloniansa mieluummin kauempaa ihmistoiminnasta, vaikka sopivaa biotooppia olisi lähempänäkin (Watts & Bradshaw 1994). Finnoon lintualtaalla pesivät lintulajit ovat jo ainakin jossain määrin tottuneita meluun, sillä vieressä oleva voimalaitos meluaa tasaisesti taustalla, ja ajoittain voimalasta pääsee myös kovempia äkillisiä ääniä. 14

Rakentamisen aikana melun voimakkuus vaihtelee työmenetelmistä riippuen, mutta yleisesti linnut ovat herkimpiä äkillisille voimakkaille melusykäyksille, kuten esimerkiksi paalutuskoneen aiheuttamalle melulle. Jos äkillinen melu tapahtuu haudonta-aikaan ja emo lähtee pesältä, ehtivät saalistajat mahdollisesti tuhota osan munapesistä. Arabianrannan rakentamisen yhteydessä on tutkittu koepaalutusten avulla melun vaikutusta lintuihin ja kaloihin (Kala- ja Vesitutkimus Oy et al. 1996). Tutkimuksessa havaittiin, että vesi- ja lokkilintujen määrät eivät vähentyneet paalutuksen takia, mutta paalutus pelästytti linnut lentoon enimmillään vielä kilometrinkin päässä, alle 250 metrin etäisyydellä paalutuspaikasta vesilinnut häiriintyivät pahoin. Arabianrannan tapaus poikkeaa Finnoon osayleiskaavasta sikäli, että osayleiskaavan reunaosien ja Finnoon lintualtaan välillä on metsää tai nykyisiä rakennuksia, jotka estävät melun kulkua. Arabianranta on avoin alue merenlahden äärellä, ja paalutuksen melu pääsi vapaammin leviämään kauas. Ihmisen tekemien rakennelmien vaikutuksia lintuihin on tutkittu ulkomailla paljon. Aiheesta on olemassa muutama yhteenvetoartikkelikin (Drewitt & Langston 2008, Avery 1979), joissa joidenkin korkeiden rakennusten todetaan olevan linnustolle haitallisia törmäysvaaran vuoksi. Yleensä kyse on hyvin korkeista valaistuista tai heijastavista rakennuksista ( pilvenpiirtäjistä ), joihin linnut törmäävät yöllä tai huonossa säässä. Muita haitallisia rakennelmia ovat mm. tuulivoimalat, radiomastot ja majakat. Esimerkiksi majakoiden kirkkaat valot houkuttavat erityisesti sumuisina öinä yöllä muuttavia lintuja lentelemään valossa, ja lopulta osa törmää rakennelmiin. Tanskan ja Ruotsin välisellä sillalla tapahtui sillan rakentamisen jälkeen lintujen törmäilyä valaistuihin pyloneihin ja kannatinkaapeleihin (Nilsson 2004), mutta törmäyksiä on saatu vähennettyä säätämällä valaistusta näkyvyyden mukaan. Sumuisina öinä lintujen muuttoaikoina valojen kirkkautta vähennetään. Törmäykset ikkunoihin ovat linnuilla tavallisia, ja syitä siihen on useita. Ikkunoista voi heijastua taivasta tai linnun tulosuunnan maisema, ikkunoista voi nähdä rakennuksen läpi siellä olevan maiseman, tai ikkunoiden takana olevat viherkasvit erehdyttävät lintuja lentämään niiden joukkoon. Esimerkiksi Toronton pilvenpiirtäjäalueella yömuuttajia törmäilee lasiseiniin (Evans-Ogden 1996). Vuosien 1993-1995 seurannassa yli 5000 lintua löydettiin Toronton keskikaupunkialueelta rakennuksiin törmänneenä. Suurin osa oli yöllä muuttavia varpuslintuja, jotka olivat törmänneet pilvenpiirtäjien ikkunoihin. Kanadassa arvioidaan kuolevan 25 miljoonaa lintua vuosittain törmäyksissä (Machtans et al. 2013). Pohjois-Amerikan lintulajistosta 25% on tiedossa havaintoja ikkunoihin törmäämisestä, joten melko suuri osa lajistosta kohtaa ongelman (Klem Jr 1989). Finnoon lintualtaan vieressä on korkea voimalaitos, joka korkeudeltaan vastaa Finnoon keskusta-alueelle mahdollisesti tulevia rakennuksia. Voimalaitoksen alueelta (eikä myöskään muualta Espoon korkeiden rakennusten luota) ei ole tiedossa merkittäviä lintujen törmäyskuolemia rakenteisiin. 15

6 ARVIO FINNOON OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDESTÄ Taulukossa 6-1 on yhteenveto osayleiskaavan mahdollisista vaikutuksista ja niiden merkityksestä linnustolle. Sen jälkeen on käsitelty tarkemmin niitä mahdollisia vaikutuksia, joita kaavan toteuttaminen saattaisi aiheuttaa. Arvion perustana on käytetty Erävuoren (2011) esittämiä perusteluja, jotka perustuivat usean eri kaava-vaihtoehdon arviointiin. Sen jälkeen osayleiskaavaa on kehitetty arviointien perusteella ja nyt arvioidaan hyväksymisvaiheessa olevaa kaavaratkaisua (2.5.2016, katso liite). Taulukko 6-1. Erävuoren (2011) esittämiä mahdollisia haitallisia vaikutuksia alueen linnustoon, ja arvio niiden merkityksestä osayleiskaavan toteutuessa ehdotuksen mukaisena. Haitta Liikenneväylien estevaikutus Elinympäristön häviäminen tai laadun heikkeneminen Elinympäristön pirstoutuminen ja/tai eristäytyminen Reunavaikutuksen lisääntyminen Osayleiskaavan vaikutus ilman lieventämistoimenpiteitä Finnoon lintualueen linnustolle estevaikutusta voi syntyä mm. vesilintujen poikueille, jotka lentokyvyttöminä siirtyvät mereltä lammikolle tai eri kosteikkoalueelta toiselle. Finnoon osayleiskaavan manneralueella ehdotettu rakentaminen ei kuitenkaan ole vesilintujen liikkumisreiteillä, vaan Finnobäcken on jätetty avoimeksi. Osayleiskaavassa osoitetut rakentamisalueet eivät hävitä Finnoon arvokkaan lintualueen elinympäristöjä, eikä alueen laatu heikkene, sillä lintualueen ja kaava-alueiden väliin jää suojavyöhyke. Kapeimmillaan suojavyöhyke on lahden länsipuolella, itäpuolella suojavyöhyke on leveämpi ja rakentamisalueiden ja lahden väliin jää enemmän puustoisia alueita. Osayleiskaavan rakentamisalueet eivät pirsto lintualuetta, ja pelkästään näiden kaavaalueiden rakentaminen ei eristä lintualuetta. Osayleiskaavan rakentamisalueet lisäävät reunaa rakennetun ja luonnontilaisen alueen välillä lintualueen tuntumassa, mutta jo nykyisellään lintualue rajautuu etelä- ja länsireunaltaan luonnontilaltaan poikkeavaan teollisuus- ja ruderaattialueeseen. Rakennetun alueen raja voi eniten vaikuttaa metsä ja avomaalinnuston esiintymiseen alueen länsireunalla, jossa rakentaminen tulee lähimmäs lintualuetta. Myös kosteikkolajistoon reunavaikutus on todennäköisesti suurin täällä, Arvio haitan merkittävyydestä ilman lieventämistoimenpiteitä Ei merkittävää haittaa linnustolle Ei merkittävää haittaa linnustolle. Lieventämiskeinona alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetyt suojavyöhykkeet alueen ympärillä tulee toteuttaa riittävinä. Ei merkittävää haittaa linnustolle Ei merkittävää haittaa linnustolle 16

Törmäyskuolemat Lisääntyvä stressi (melu, liike) Ihmisten ja kotieläinten liikkumisen aiheuttamat häiriöt Muutokset vesitaloudessa ja pienempi kosteikon itäreunalla. Suomesta on vähän julkaistuja tietoja lintujen törmäyskuolemista muualla kuin autoliikenteessä. Muualla vaikutuksia on kuitenkin todettu, ja koska Finnoon alueella on mm. suuri naurulokkikolonia, joka lentää ruokailulentoja alueelta ruokailualueille, voi törmäyksiä tapahtua. Kaava-alueiden rakentuminen aiheuttaa väistämättä lisääntyvää melua lintualueen lähistöllä, joka voi vaikuttaa joihinkin lintulajeihin. Finnoon alueella linnusto on joka tapauksessa tottunut pesimäaikana voimalaitoksen aiheuttamaan tasaiseen taustameluun, joten häiriön riski on suurin äkillistä melua aiheuttavissa töissä, kuten räjäytyksissä tai paalutuksissa. Osayleiskaavan toteutuessa alueen asukasmäärä kasvaa huomattavasti ja tämä kasvattaa Finnoon lintualtaan ympäristön virkistyskäyttäjien määrää. Häiriön lisääntyminen on väistämätöntä, mutta ihmisten ja kotieläinten kulkua tiukasti ohjaamalla häiriön vaikutuksia voidaan minimoida. Alueelle tehdyssä hoito- ja käyttösuunnitelmissa liikkumisen ohjaaminen on huomioitu erilaisissa ehdotuksissa. Tärkeää on, että ne ehdotukset lopulta myös toteutetaan. Osayleiskaavassa ulkoilureitti on jo siirretty lintualtaan reunalta suojavyöhykkeen ulkoreunalle. Finnoon lintuallas on muusta alueesta hieman ylempänä oleva vesialue. Sen itä- ja pohjoispuolella on kuitenkin merenpinnan tasolla olevia kosteikkoalueita. Osayleiskaavan toteutumisella voi olla vaikutuksia alueen hulevesien määrään, erityisesti tiiviisti rakentuvan keskuksen alueella. Tulevaisuudessa altaaseen johdetaan joko hulevettä korttelialueilta tai puhdistettua jätevettä, jos lisävettä tarvitaan. Haitta saattaa olla linnustolle merkittävä, ellei vaikutuksia huomioida suunnittelussa. Korkeita lasipintoja voidaan käyttää, jos lasit on kuvioitu tai lasin edessä on rakenneelementtejä, jotka vähentävät lintujen törmäysriskiä. Haitta saattaa olla linnustolle merkittävä, ellei vaikutuksia huomioida suunnittelussa. Lieventämiskeinona on töiden ajoittaminen niin, että merkittävää häiriötä ei synny pesimäaikana. Merkittävä haitta linnustolle, ellei vaikutuksia lievennetä alueen virkistyskäytön suunnittelulla. Asia on huomioitu alueelle laadittavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Kaavan ratkaisuissa haittaa voidaan vähentää ohjaamalla ihmisten kulkua lahden ympärillä sekä asettamalla rakentamistöille rajoituksia pesimäajaksi. Erityisesti lintuallasta lähimpänä oleville kaavaalueille altaan länsipuolella. Ei merkittävää haittaa linnustolle, jos lieventämiskeinona altaan veden tasoa seurataan ja tarvittaessa altaaseen johdetaan lisää vettä. 17

6.1 TÖRMÄYSRISKI Finnoon tornitalot sijoittuvat lähelle Finnoon lintualuetta ja alueelle lentävät linnut saattaisivat esimerkiksi törmätä taloihin. Linnut ovat kuitenkin taitavia väistämään rakennelmia myös pimeässä, mutta joissakin tapauksissa tapahtuu onnettomuuksia. Päivälläkin linnut voivat törmätä esimerkiksi lasipintaisiin rakennuksiin, koska laseista heijastuu maisema, johon ne yrittävät lentää kohtaloikkain seurauksin. Korkeutensa vuoksi Finnoon tornitalot voivat olla linnuille törmäysriski. Alueella on jo nyt korkea rakennelma, Finnoon voimalaitos. Lammi havaitsi tutkimuksessaan (Lammi 2013), että suuret linnut väistivät voimalaitos-alueen jo hyvissä ajoin. Finnoon alueelle suunniteltu rakentaminen sijoittuu pikkulintujen suosimalle lentoreitille, mikä saattaa vaikuttaa alueen läpi muuttavien lintujen lentoreitteihin tai lentokorkeuksiin. Vaikka törmäysriski normaalioloissa on pieni, sellainen on olemassa, varsinkin jos talon ulkopinta muodostaa yhtenäisen peilimäisen alueen. Rakennukset eivät kuitenkaan Lammin (2013) mukaan näyttäisi muodostavan törmäysriskiä päivällä muuttaville linnuille. Korkeimpien rakennusten sijoittuminen voisi kuitenkin hänen mukaansa olla riski ruokailulentoja luoteen suuntaan tekeville lokeille. Alueen suunnittelussa on jo nyt huomioitu hänen esittämänsä suositus korkeiden rakennusten sijoittamisesta kauemmas altaasta, ja rakennusten korkeus kasvaa altaan reunalta keskukseen päin. Jos Finnoon korkeimpia rakennuksia ei valaista kirkkaasti, aiemmin kuvattu nk. majakkaefekti ei ole todennäköinen. 6.2 MELU JA LISÄÄNTYVÄ STRESSI Finnoon linnusto on tottunut jossain määrin meluun, sillä vieressä olevasta voimalaitoksesta kantautuu lintualtaalle melua. Kriittistä voivat olla paalutukset tai räjäytykset erityisesti lintualtaan länsipuolen lähimmissä kortteleissa. Näiden kortteleiden väliin jää noin 100 metrin lähivirkistys- ja suojaviheraluetta, joille esitetään kaavamääräystä lintujen pesimärauhan turvaamiseksi häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavia toimenpiteitä tulee välttää 1.4.-15.8. välisenä aikana. Erävuori (2011) on omassa arviossaan arvioinut, että 50-150 metrin levyinen suojavyöhyke rakentamisen ja altaan välillä riittää turvaamaan lintujen pesinnän. Jos suojavyöhykkeellä on puustoa, riittää kapeampi vyöhyke kuin avoimessa paikassa. Toukolanrannan rakentamisesta saadun tutkimustuloksen perusteella 250 metrin etäisyydellä asti melulähteestä voi vesilinnuille koitua merkittävää häiriötä. Finnoon alueella tuo 250 metrin mahdollinen häiriövyöhyke ulottuu virkistys- ja suojavyöhykettä kauemmas, keskustan rakentamisalueille asti. Tällä perusteella lähivirkistys- ja suojavyöhykkeen lisäksi kaavaan olisi altaan länsipuolella olevien lähimpien kortteleiden kohdalle syytä lisätä määräys melua tai tärinää aiheuttavien töiden välttämisestä 1.4.-15.8. välisenä lintujen pesimäaikana. 6.3 IHMISTEN LIIKKUMINEN Keskustakortteleihin arvioidaan tulevan asukkaita noin 5 000. Kasvava asukasmäärä alueella lisää liikkumista rannan tuntumassa ja voi häiritä herkimpien lajien pesintää. Vaaran uhatessa pesällä oleva lintu poistuu ja munat ja poikaset ovat alttiina nisäkäs- ja lintusaalistajien vaikutukselle, jolloin pesimätulos heikkenee. Ajan myötä linnusto tottuu kasvaneeseen kävijämäärään, jos ihmiset ja kotieläimet pysyvät allasta kiertävillä poluilla eikä häiriötä esiinny. Tässä on keskeisessä asemassa alueelle tehtävä hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka linjausten avulla mahdollistetaan liikkuminen ja ulkoilu lintualtaan lähellä ja samalla minimoidaan linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksessa on selkeästi esitetty alueen reitit sekä rakenteita joilla ohjataan ihmisten liikkumista ja minimoidaan häiriövaikutus. Osayleiskaavassa ulkoilureitti on poistettu allasta reunustavalta suojavyöhykkeeltä ja jalankulun ja pyöräilyn yhteys sijoitettu suojavyöhykkeen ulkopuolelle. 18

6.4 VAIKUTUKSET ARVOKKAISIIN LAJEIHIN Finnoon alueen uhanalaisista lajeista haitallisten vaikutusten suurin riski kohdistuu naurulokkeihin, jotka liikkuvat aktiivisesti altaan ja ruokailualueiden välillä. Liejukana, nokikana, mustakurkku-uikku ja rastaskerttunen pysyttelevät altaalla ja niiden liikkumisesta yöllä ei ole tietoa. Ne ovat yömuuttajia, jotka muutolta palattuaan osaavat suunnistaa altaalle voimalaitoksen ohi. Naurulokki on alueen avainlaji, sillä suuri naurulokkikolonia antaa muille vesi- ja kosteikkolinnuille suojaa saalistajia vastaan. Naurulokki itse on pesimäaikana pääosin hyönteissyöjä tai kaatopaikkojen hyödyntäjä, joka ei ole uhka esimerkiksi vesilintujen poikasille. Siksi monet vesilintulajit hakeutuvat pesimää naurulokkikoloniaan, koska valppaat naurulokit häätävät tehokkaasti esimerkiksi varikset pois pesimäpaikoilta. Naurulokkikolonian katoaminen johtaisi todennäköisesti myös muun kosteikkolinnuston vähenemiseen alueella. Melu ja ihmisten liikkuminen vaikuttavat naurulokkien pesintään todennäköisesti vähän. Törmäysriski rakennuksiin on pieni, jos rakennusten toteutustavassa otetaan huomioon jo aiemmissakin selvityksissä mainittu yhtenäisten lasipintojen välttäminen. Vaikka Finnoon keskus on samalla suunnalla, johon naurulokkien ruokailulennot pääosin suuntautuivat aiemmassa tutkimuksessa (Lammi 2013), lokit todennäköisesti kuitenkin kiertävät taloryppään joko etelän tai pohjoisen puolelta. Muuttoaikana alueella tavattaville kahlaajille tärkein levähdysalue on lintuallas, jonkin verran mm. tyllejä levähtää Finnobäckenin rantaniityllä. Levähtävien kahlaajien osalta vaikutus arvioidaan lintualtaan säilyessä nykyisenkaltaisena vähäiseksi. Silmälläpidettävistä lajeista luhtahuitti ja rantasipi liikkuvat lähinnä vain altaalla, punavarpunen reunapensaikoissa. Kaikki kolme lajia ovat yömuuttajia ja niiden liikkeistä yöllä ei ole tietoa. Lajien elinympäristö alueella säilyy ja muun häiriön vaikutus niihin on todennäköisesti pientä. Näiden, kuten muidenkin yöllä muuttavien lajien, törmäysriskiä rakennuksiin ja rakennelmiin voidaan pienentää välttämällä lasipintoja ja voimakasta valaistusta korkeimmissa taloissa. Puolisukeltajasorsista lapasorsa, harmaasorsa ja heinätavi liikkuvat myös altaan ulkopuolella. Lammin (2013) selvityksen mukaan vesilintujen lentoreitti on todennäköisesti Finnobäckenin suun kautta merelle, joten Finnoon keskuksen rakentaminen ei lisää olennaisesti lajeihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Pikkusieppo ja pikkutikka ovat reunametsien ja joen varren lajeja, ja niiden osalta elinympäristöä hieman katoaa, mutta molemmin puolin Finnobäckeniä jää kuitenkin lajeille soveltuvia alueita. Lajikohtaisissa vaikutusarvioissa huomioitiin seuraavat tekijät: Altaalla pesivien, ruokailevien tai levähtävien lajien elinympäristö ei muutu, ja niihin kohdistuu lähinnä ihmisten liikkumisesta ja mahdollisesta rakentamisaikaisesta melusta aiheutuvaa häiriötä. Häiriö on minimoitavissa altaan viereisten (länsi- ja lounaispuoli) C-1 ja A/C alueiden suunnittelussa ja rakentamisen aikataulutuksessa. Kaavan eteläreunan toteutuksella voi olla vaikutuksia niihin altaalla tai lähisaaristossa pesiviin lajeihin, jotka liikkuvat alueiden välillä tai käyvät kauempana ruokailemassa. Kaavassa on kuitenkin säilytetty avoin yhteys merelle, häiriötä voi syntyä Finnobäckenin suualueella liikkuvista ihmisistä, veneistä tai sen viereisestä rakennustoiminnasta. 19

Altaan ulkopuolella reunapensaikoissa tai Finnobäckenin varrella pesivien, ruokailevien tai levähtävien lajien elinympäristö saattaa muuttua säilytettävän alueen ulkopuolella. Lisäksi lajien esiintymispaikat ovat aivan rakentamisalueissa kiinni, jolloin häiriön mahdollisuus on suurempi. Vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa on oletettu, että mm. hoito- ja käyttösuunnitelmassa ja tässä työssä esitetyt lieventämistoimet toteutetaan. Taulukko 6-2. Osayleiskaavan mahdollisten vaikutusten merkitys Finnoon kosteikon pesimälajistolle. Arviossa on oletettu, että vaikutusten lieventämistoimia tehdään. 0=ei vaikutusta tai todennäköisesti ei vaikutusta, ++ = parantaa merkittävästi lajin olosuhteita. + = parantaa jonkin verran lajin olosuhteita. -- heikentää merkittävästi lajin olosuhteita - = heikentää jonkin verran lajin olosuhteita. D1= lintudirektiivin liitteen 1 laji, EN = erittäin uhanalainen (endangered), VU= vaarantunut (vulnerable), NT = silmällä pidettävä (near threatenet). Kosteikkolajit Vaikutuksen merkitys lieventämistoimilla Mustakurkkuuikku Uhanalaisuus 2016 Vaikutuksen merkitys ilman lieventämistoimia Mahdollisia lieventämistoimia D1,EN - 0 Turvataan häiriötön pesintä altaalla. Altaan vedenpinta on pidettävä vakio tasolla kuten tähänkin asti. Kyhmyjoutsen -- - Säilytetään poikueille mahdollisuus siirtyä meren ja altaan välillä. Sähkölinjojen poistaminen vähentäisi lentävien yksilöiden törmäysriskiä. Ristisorsa VU 0 0 Säilytetään poikueille mahdollisuus siirtyä meren ja altaan välillä. Haapana VU - 0 Säilytetään poikueille mahdollisuus siirtyä meren ja altaan välillä. Pesiville pareille ja levähtäville yksilöille altaan häiriöttömyys on tärkeää. Harmaasorsa -- - Turvataan häiriötön pesintä altaalla. Säilytetään poikueille mahdollisuus siirtyä meren ja altaan välillä. Perustelu Lajia tavataan vain altaalla, osayleiskaavalla ei todennäköisesti ole haitallisia vaikutuksia lajiin. Lajin kanta Suomessa on laskenut merkittävästi. Laji pesii altaalla ja lähialueen saaristossa. Yksilöt liikkuvat altaan ja merialueen välillä, ja ihmisten ja veneiden lisääntyminen alueella voi jonkin verran vaikuttaa lajiin. Laji pesii satunnaisesti Espoon saaristossa. Aiemmilta vuosilta on havainto siitä, että poikue on saapunut altaalle saariston puolelta. Kaavan vaikutus on kuitenkin todennäköisesti tälle lajille merkityksetön. Laji ei ole pesinyt enää viimevuosina altaalla, mutta altaalle kertyy loppukesällä haapanoita levähtämään. Laji muuttaa sekä yöllä että päivällä. Pääosa yksilöistä levähtää altaan alueella. Laji pesii altaalla ja lähialueen saaristossa. Yksilöt liikkuvat altaan ja merialueen välillä, ja ihmisten ja veneiden lisääntyminen alueella voi jonkin verran vaikuttaa lajiin. 20

Tavi - 0 Turvataan häiriötön pesintä altaalla. Säilytetään poikueille mahdollisuus siirtyä meren ja altaan välillä. Sinisorsa -- - Turvataan häiriötön pesintä altaalla. Säilytetään poikueille mahdollisuus siirtyä meren ja altaan välillä. Lapasorsa - 0 Turvataan häiriötön pesintä altaalla. Säilytetään poikueille mahdollisuus siirtyä meren ja altaan välillä. Heinätavi EN - 0 Harvinainen pesimälaji. Pesiville pareille ja levähtäville yksilöille altaan häiriöttömyys on tärkeää. Punasotka EN - 0 Turvataan häiriötön pesintä altaalla. Säilytetään poikueille mahdollisuus siirtyä meren ja altaan välillä. Tukkasotka EN -- - Turvataan häiriötön pesintä altaalla. Säilytetään poikueille mahdollisuus siirtyä meren ja altaan välillä. Telkkä -- - Turvataan häiriötön pesintä altaalla. Säilytetään poikueille mahdollisuus siirtyä meren ja altaan välillä. Laji pesii altaalla ja muutamia pareja myös lähirannoilla. Lisäksi alueella levähtää muuttavia taveja, pääosin vain altaan alueella. Todennäköisesti kaavalla ei ole haitallista merkitystä lajille. Laji pesii altaalla ja lähialueen saaristossa. Yksilöt liikkuvat altaan ja merialueen välillä, ja ihmisten ja veneiden lisääntyminen alueella voi jonkin verran vaikuttaa lajiin. Lajia tavataan lähinnä altaalla, saariston puolella harvalukuinen. Lisäksi altaala levähtää muuttavia ja sulkimaan tulevia lapasorsia. Osayleiskaavalla ei todennäköisesti ole haitallisia vaikutuksia lajiin. Laji ei ole enää viime vuosina pesinyt altaalla, mutta muuttoaikoina muutamia yksilöitä havaitaan levähtäjänä tavien, haapanoiden ja lapasorsien tavoin. Lajin kanta Suomessa on laskenut merkittävästi. Lajia tavataan lähinnä altaalla, osayleiskaavalla ei todennäköisesti ole haitallisia vaikutuksia lajiin. Altaalla on sekä pesiviä yksilöitä ja muuttoaikoina myös jonkin verran muualta saapuvia punasotkia. Lajin kanta Suomessa on laskenut merkittävästi. Laji pesii altaalla ja lähialueen saaristossa. Yksilöt liikkuvat altaan ja merialueen välillä, ja ihmisten ja veneiden lisääntyminen alueella voi jonkin verran vaikuttaa lajiin. Lajin kanta Suomessa on laskenut merkittävästi. Toisaalta samaan aikaan merialueella talvehtivien tukkasotkien määrä on kasvanut leutojen talvien takia. Laji pesii altaalla ja lähialueen saaristossa. Yksilöt liikkuvat altaan ja merialueen välillä, ja ihmisten ja veneiden lisääntyminen alueella voi jonkin verran vaikuttaa lajiin. 21

Luhtakana -- - Säilytetään lahden luhta-alueet puoliavoimina ja sellaisina että tulvavesi pääsee nousemaan luhdille. Nokikana EN - 0 Turvataan häiriötön pesintä altaalla. Pienet veden ympäröimät pesimäsaarekkeet soveltuisivat lajin pesäpaikoiksi. Liejukana VU - 0 Turvataan häiriötön pesintä altaalla. Pienet veden ympäröimät pesimäsaarekkeet soveltuisivat lajin pesäpaikoiksi. Töyhtöhyyppä 0 0 Finnoobäckenin kostea rantaniitty on pidettävä avoimena. Taivaanvuohi VU -- - Finnoobäckenin kostea rantaniitty on pidettävä avoimena ja perukan luhta-alue puoliavoimena ja kosteana. Metsäviklo -- - Ohjataan ihmisten liikkumista reunametsissä niin ettei turhaa häiriötä esiinny lintualueella. Rantasipi - 0 Finnoobäckenin kostea rantaniitty on pidettävä avoimena. Naurulokki VU -- - Turvataan häiriötön pesintä altaalla. Pienet veden ympäröimät pesimäsaarekkeet soveltuisivat lajin pesäpaikoiksi. Pidettävä pesimäsaarekkeiden kasvillisuus matalana ja estettävä niiden pensoittuminen. Lajia on tavattu lahden pohjoisosan luhta-alueella. Muutokset altaan ulkopuolella voivat heikentää lajin elinolosuhteita. Laji pesii altaalla ja muutamia pareja myös ulkopuolella lähirannoilla. Todennäköisesti nokikanat eivät aktiivisesti liiku altaan ja meren välillä ja kaavalla ei ole haitallista merkitystä lajille. Laji on yömuuttaja liejukanan tavoin, ja keväällä yksilöt löytävät voimalaitoksen ohi lintualtaalle. Lajin kanta Suomessa on laskenut merkittävästi. Lajia tavataan vain altaalla, osayleiskaavalla ei todennäköisesti ole haitallisia vaikutuksia lajiin. Laji ei enää viime vuosina ole pesinyt alueella, mutta levähtäjiä voi olla esimerkiksi Finnobäckenin niityllä. Lajia on tavattu altaalla ja lahden pohjoisosan luhta-alueella. Muutokset altaan ulkopuolella voivat heikentää lajin elinolosuhteita. Harvalukuinen kosteiden metsien laji, joka voi häiriintyä ihmisten liikkumisesta metsissä. Osayleiskaava voi heikentää lajin elinympäristöä lintualtaan ulkopuolella Finnobäckenin varrella ja merenrannassa. Lajin pesimäalue todennäköisesti säilyy ennallaan, mutta korkeat rakennukset saattavat muuttaa naurulokkien lentoreittejä alueelle. 22

Västäräkki 0 0 Ei tarvitse tässä vaiheessa erityisiä lieventämistoimia alueella. Keltavästäräkki NT 0 0 Finnoobäckenin kostea rantaniitty on pidettävä avoimena. Ruokokerttune n -- - Alueella on säilytettävä avointa ruovikkoaluetta sekä puoliavointa pensaikkoa. Lahden perukan umpeenkasvua voidaan tarvittaessa estää raivaamalla alueelle kasvavaa lehtipuustoa. Viitakerttunen -- - Puoliavointen pensaikoiden säilyttäminen alueella suosii lajia. Luhtakerttunen -- - Puoliavointen pensaikoiden säilyttäminen alueella suosii lajia. Rytikerttunen - 0 Turvataan häiriötön pesintä altaalla. Altaan ulkopuolella säilytetään avointa kosteaa ruovikkoa. Rastaskerttune n VU - 0 Turvataan häiriötön pesintä altaalla. Pensaskerttu -- - Puoliavointen pensaikoiden säilyttäminen alueella suosii lajia. Punavarpunen NT -- - Puoliavointen pensaikoiden säilyttäminen alueella suosii lajia. Pajusirkku VU -- - Puoliavointen pensaikoiden ja avoimen ruovikkoalueen säilyttäminen alueella suosii lajia. Laji on sopeutunut asuttamaan myös ihmisen muokkaamia biotooppeja Laji ei ole viime vuosina pesinyt alueella, mutta muuttoaikoina lajia levähtää sekä altaalla että Finnobäckenin niityllä. Ruovikkoalueella rakentamisella ei ole vaikutusta, mutta osa ruokokerttusista pesii myös pensaikkoalueilla, jotka vähenevät reuna-alueiden rakentumisen myötä. Laji pesii altaan ulkopuolella pensaikkoalueilla, jotka todennäköisesti vähenevät alueelta. Laji pesii altaan ulkopuolella pensaikkoalueilla, jotka todennäköisesti vähenevät alueelta. Laji pesii yleensä vedessä kasvavassa ruovikossa, jota säilyy alueella. Laji pesii vain järeimmässä ruovikossa, jota säilyy altaan alueella. Laji pesii altaan ulkopuolella pensaikkoalueilla, jotka todennäköisesti vähenevät alueelta Laji pesii altaan ulkopuolella pensaikkoalueilla, jotka todennäköisesti vähenevät alueelta Ruovikkoalueella rakentamisella ei ole vaikutusta, mutta osa pajusirkuista pesii myös pensaikkoalueilla, jotka vähenevät 23

Taulukko 6-3. Osayleiskaavan mahdollisten vaikutusten merkitys Finnoon muulle pesimälajistolle. Arviossa on oletettu, että vaikutusten lieventämistoimia tehdään. 0=ei vaikutusta tai todennäköisesti ei vaikutusta, ++ = parantaa merkittävästi lajin olosuhteita. + = parantaa jonkin verran lajin olosuhteita. -- heikentää merkittävästi lajin olosuhteita - = heikentää jonkin verran lajin olosuhteita. D1= lintudirektiivin liitteen 1 laji, EN = erittäin uhanalainen (endangered), VU= vaarantunut (vulnerable), NT = silmällä pidettävä (near threatenet). Muut lajit Uhanalaisuus 2016 Vaikutuksen merkitys ilman lieventämistoimia Vaikutuksen merkitys lieventämistoimilla Mahdollisia lieventämistoimia Fasaani 0 0 Ei tarvitse tässä vaiheessa erityisiä lieventämistoimia alueella. Sepelkyyhky 0 0 Ei tarvitse tässä vaiheessa erityisiä lieventämistoimia alueella. Pikkutylli NT - 0 Finnoobäckenin kostea rantaniitty on pidettävä avoimena. Avoimen ruderaatin säilyttäminen voi palauttaa lajin alueelle. Pikkutikka - - Säästetään alueella lahopuuta Finnoobäckenin varressa mutta myös reunametsissä. Punarinta 0 Ei tarvitse tässä vaiheessa erityisiä lieventämistoimia alueella. Satakieli* - - Puoliavointen pensaikoiden säilyttäminen alueella suosii lajia. Kivitasku NT - 0 Avoimen ruderaatin säilyttäminen suosii lajia. Rautiainen 0 0 Kuusikoiden säilyttäminen reunametsissä. Mustarastas 0 0 Ei tarvitse tässä vaiheessa erityisiä lieventämistoimia alueella. Perustelu Laji pesii melko yleisenä lähialueiden asutusalueilla ja peltojen laiteilla. Tiheästi rakennetuissa keskustoissa lajia ei tavata. Laji on sopeutunut pesimään myös kaupunkimaisessa ympäristössä. Harvalukuinen laji, joka ei enää pesi alueella säännöllisesti. Vaatii pesimäpaikakseen niityn tai ruderaattialueen. Länsireunalle suunniteltu ruderaattialue voi soveltua lajin pesäpaikaksi Harvalukuinen lehtipuuvaltaisten reunametsien laji. Ei pesi säännöllisesti alueella, Finnobäckenin kosteuden vaivaavan ja lahoavan rantapuuston säilyminen on olennaista lajille. Todennäköisesti lahopuuston määrä kuitenkin vähenee. Yleinen pesimälaji puistoissa ja pientaloalueilla. Laji pesii altaan ulkopuolella pensaikkoalueilla sekä lehtometsissä. Pensaikot todennäköisesti vähenevät joka tapauksessa alueelta. Pesii ruderaateilla sekä teollisuusalueilla ja teiden pientareilla. Satunnainen pesimälaji alueella, voimalaitosaluelle jää lajille sopivaa elinympäristöä. Länsireunalle suunniteltu ruderaattialue voi soveltua lajin pesäpaikaksi. Kuusivaltaisten reunametsien sekä puutarhojen laji. Yleinen pesimälaji puistoissa ja pientaloalueilla. 24

Räkättirastas 0 0 Ei tarvitse tässä vaiheessa erityisiä lieventämistoimia alueella. Kultarinta* 0 0 Ei tarvitse tässä vaiheessa erityisiä lieventämistoimia alueella. Lehtokerttu 0 0 Ei tarvitse tässä vaiheessa erityisiä lieventämistoimia alueella. Mustapääkerttu* 0 0 Ei tarvitse tässä vaiheessa erityisiä lieventämistoimia alueella. Pajulintu 0 0 Ei tarvitse tässä vaiheessa erityisiä lieventämistoimia alueella. Kirjosieppo 0 0 Ei tarvitse tässä vaiheessa erityisiä lieventämistoimia alueella. Pikkusieppo D1 - - Kosteiden kuusikoiden ja reunametsien ryteiköiden säilyttäminen suosii lajia. Sinitiainen 0 0 Ei tarvitse tässä vaiheessa erityisiä lieventämistoimia alueella. Talitiainen 0 0 Ei tarvitse tässä vaiheessa erityisiä lieventämistoimia alueella. Pyrstötiainen 0 0 Finnoobäckenin varren ja altaan reunojen koivikoiden säilyttäminen suosii lajia. Pikkulepinkäinen D1 - - Puoliavointen pensaikoiden säilyttäminen alueella suosii lajia. Varpunen VU 0 0 Ei tarvitse tässä vaiheessa erityisiä lieventämistoimia alueella. Pikkuvarpunen 0 0 Ei tarvitse tässä vaiheessa erityisiä lieventämistoimia alueella. Peippo 0 0 Ei tarvitse tässä vaiheessa erityisiä lieventämistoimia Yleinen pesimälaji puistoissa ja pientaloalueilla. Pesii lintualueen ulkopuolella rehevissä metsissä ja puutarhoissa. Yleinen pesimälaji puistoissa ja pientaloalueilla. Pesii lintualueen ulkopuolella rehevissä metsissä ja puutarhoissa. Yleinen pesimälaji puistoissa ja pientaloalueilla. Yleinen pesimälaji puistoissa ja pientaloalueilla. Satunnainen kosteiden ja ryteikköisten korpimetsien pesimälaji. Todennäköisesti ei pesi säännöllisesti alueella. Reunametsien siistiminen vähentää lajille sopivaa ympäristöä. Yleinen pesimälaji puistoissa ja pientaloalueilla. Yleinen pesimälaji puistoissa ja pientaloalueilla. Harvalukuinen koivikoiden pesimälaji, joka pesii alueella satunnaisesti. Laji pesii harvalukuisena altaan ulkopuolella pensaikkoalueilla. Pensaikot todennäköisesti vähenevät alueelta. Harvinaistunut pientaloalueiden ja myös kaupunkimaisten alueiden pesimälaji. Yleinen pesimälaji puistoissa ja pientaloalueilla. Yleinen pesimälaji puistoissa ja pientaloalueilla. 25

alueella. Viherpeippo VU 0 0 Ei tarvitse tässä vaiheessa erityisiä lieventämistoimia alueella. Yleinen pesimälaji puistoissa ja pientaloalueilla. Lajin kanta Suomessa on laskenut merkittävästi. 7 SEURANTA Rakentamisen vaikutuksia linnustoon on Suomessa arvioitu eri kaavahankkeissa, mutta korkeiden rakennusten vaikutusta niiden rakentamisen jälkeen ei ole tutkittu. Syynä on korkeiden rakennusten pieni määrä Suomessa, ja niiden vaikutuksia ei ole arvioitu merkittäviksi. Espoossa ei ympäristökeskukselle ole tullut tietoja, että kaupungin korkeat rakennukset olisivat muuta rakennuskantaa suurempi törmäysriski linnustolle. Kun Finnoon keskus rakentuu aivan etelärannikon parhaiden muuttoreittien tuntumaan, on rakennusten vaikutusta linnustoon seurattava. Rakennusten vaikutusta lintujen lentosuuntiin voidaan arvioida toistamalla alueella aiemmin tehty tutkimus sekä rakennusvaiheessa että kaupunginosan valmistumisen jälkeen. Altaan pesimälintumääriä ja poikastuottoa tulee seurata Espoon lintuvesien seurantatutkimuksen mukaisesti säännöllisin väliajoin toistuvilla laskennoilla. Jatkuva seuranta-aineisto on myös erinomaista materiaalia esimerkiksi alueelle suunnitellun luontokeskuksen toimintaan. 8 LIEVENTÄMISTOIMIA Rakentamisen haittoja voidaan vähentää lieventämistoimilla. Esimerkiksi Vuosaaren sataman rakentamisen yhteydessä rakentamisen mahdollisia haitallisia vaikutuksia viereisen suojelualueen linnustoon vähennettiin rakentamalla melumuuri sataman ja kosteikon väliin, sekä häiriötä aiheuttavien työvaiheiden ajoittamisella lintujen pesimäkauden ulkopuolelle. Porvarinlahden yli rakennetun rautatiesillan rakentamistöissä oli tauko lintujen pesimäaikana. Espoon Otaniemen alueella lähinnä rantaa rakennetuilla kortteleilla on ollut määräys rajoittaa melua aiheuttavaa työtä pesimäaikana. Laajalahden linnustoon rakentamisella ei todennäköisesti ole ollut vaikutusta, vaan alueen pesimä- ja muuttolinnusto on pysynyt ennallaan tai jopa kasvanut tehtyjen hoitotoimien ja kulkua ohjaavien polkujen sekä lintutornien ansiosta. Linnut tietävät että ihmiset pysyvät alueen reunoilla. Otaniemessä rakennusten ja lahden välillä on myös kapea puustoinen vyöhyke, joka lieventää rakentamisesta aiheutuvaa häiriötä. Finnoon keskuksen jatkosuunnittelun yhteydessä voidaan tarkentaa rakentamistapaa ja minimoida linnustolle mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Aiemmin esitettyjen mahdollisten haitallisten vaikutusten minimoimiseksi kaavamääräyksissä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia ohjeita tai rajoituksia: Alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetyt suojavyöhykkeet alueen ympärillä tulee toteuttaa riittävinä. Finnoon lintualueeseen rajoittuvien kortteleiden rakentamisessa on voimakasta melua tai häiriötä aiheuttavien työvaiheiden suorittaminen on kielletty 1.4.-15.8. välisenä aikana. 26

Reunakorttelien ja lintualueen välissä on säilytettävä suojaavaa puustoa, tai tarvittaessa sitä on istutettava lisää. Täysin avoin näkymä altaalta rakentamispaikoille voi lisätä visuaalisen häiriön riskiä koneiden liikkuessa työmaalla. Lintuallasta kiertävät polut tulee suunnitella niin, että allas rajoittuu selvästi alueena, jolle ihmisten ei toivota menevän. Altaan linnustoa voi katsella polulta tai alueelle toteutettavilta katselupaikoilta, mutta ranta-alueesta ei tehdä muuhun virkistyskäyttöön houkuttelevaa puistomaista aluetta, vaan puisto rakennetaan muualle kaava-alueelle. Keskusta-alueen korttelien lintualtaan puoleisissa sivuissa ei saa käyttää yli kerroksen korkuisia kirkkaita lasipintoja. Korkeita lasipintoja voidaan käyttää, jos lasit on kuvioitu tai lasien edessä on rakenne-elementtejä, jotka vähentävät lintujen törmäysriskiä. Keskuksen korkeissa rakennuksissa ei saa käyttää yli 20 metrin korkeudella yli kerroksen korkuisia kirkkaita lasipintoja. Korkeita lasipintoja voidaan käyttää, jos lasit on kuvioitu tai lasien edessä on rakenne-elementtejä, jotka vähentävät lintujen törmäysriskiä. Korkeimpien talojen yläosien valaistuksella ei saa aiheuttaa haittaa linnuille. Yläosia saa valaista siten, että törmäysriskiä ei aiheudu. Keinona voi olla esimerkiksi valaistuksen säätäminen. Altaan veden tasoa seurataan ja tarvittaessa altaaseen johdetaan lisää vettä. Pensaikkoa ja lahopuustoa jätetään niihin kohtiin, joissa se on mahdollista ilman että siitä koituu haittaa tai vaaraa virkistyskäytölle 9 YHTEENVETO Osayleiskaavan vaikutus linnustoon vaihtelee eri kohdissa. Altaan itäpuolelle esitetty maankäyttö sijoittuu kauemmas lintualtaasta, ja myös lahden luhta-alueen ja rakentamisen väliin jää selkeä suojavyöhyke korttelialueiden ja lintualueen väliin. Vaikutukset linnustoon tuolla alueella ovat todennäköisesti lieviä. Länsija koillispuolella Finnoon keskuksen rakentamisella voi kuitenkin selvästi olla haitallisia vaikutuksia alueen linnustoon. Rakentamisen aikaiset vaikutukset on arvioitu pieniksi, jos suosituksia melua tai tärinää aiheuttavien töiden rajoittamisesta välillä 1.4.-15.8. noudatetaan. Valmiina tornitalojen mahdollisesti linnuille aiheuttama törmäysriski voidaan minimoida julkisivujen suunnittelussa. Korkeita heijastavia pintoja ei tule tehdä, ja taloja ei tule valaista ympäröivää aluetta kirkkaammin. Kasvava asukasmäärä lisää ihmisten liikkumista alueella, mutta asia on huomioitu tekeillä olevassa lintualueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Ihmisten kulku kanavoidaan reiteille ja lintujen pesintärauha turvataan myös mm. piilokojujen, lintutornien ja näkösuojien avulla. Erityisesti lintualtaan länsi- ja lounaispuolen korttelien ja altaan välisen reunan rakentaminen on tehtävä huolellisesti. Väliin tulee jättää mahdollisimman paljon puustoa vähentämään häiriötä, lisäksi rakentaminen tulee tehdä altaan reunalta lähtien nousevana, jotta altaan reunalle ei muodostu visuaalisesti liian jyrkkää ja massiivista seinämää. Reunimmaiset korttelit olisi hyvä rakentaa ensin, jonka jälkeen ne toimivat melusuojana keskustan rakentamiselle. Kokonaisuudessaan alueen toteutuksesta on linnustoon vaikutuksia, mutta ne ovat suosituksia noudattaen todennäköisesti vähäisiä eikä niillä ole merkittävää haitallista merkitystä alueella pesivien lintulajien populaatioille. Kaavoituksessa on huomioitu jo aiemmissa selvityksissä annettuja suosituksia ja siten vaikutuksia on saatu olennaisesti vähenemään. Huomioimalla hoito- ja käyttösuunnitelmassa ja myös tässä selvityksessä annetut suositukset, osayleiskaava ei aiheuta merkittävää haitallista vaikutusta linnustolle. 27

Koska Suomessa on vähän kokemusta ja tutkittua tietoa korkeiden rakennusten vaikutuksista linnustoon, suositellaan rakentamisen aikana ja sen jälkeen tehtävää linnustonseurantaa, missä dokumentoidaan alueen rakentumisen vaikutus pesimä- ja muuttolinnustoon. Nurmijärvi 24.5.2016 Rauno Yrjölä 10 KIRJALLISUUS Avery, M. L. 1979: Review of avian mortality due to collision with manmade structures. Bird Control Seminars Proceedings. Paper 2. Drewitt, A. L. & Langston, R. H. 2008: Collision effects of wind-power generators and other obstacles on birds. --- Annals of the New York Academy of Sciences 1134:233--266. Erävuori, L. 2011: Finnoon osayleiskaava. Vaikutukset Finnoon linnustoalueeseen. --- Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen yleiskaavayksikkö 2015: Finnoon osayleiskaava. Selostus. --- Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja. Evans-Ogden, L. J. 1996: Collision Course: The Hazards of Lighted Structures and Windows to Migrating Birds. Foppen, R. & Reijnen, R. 1994: The Effects of Car Traffic on Breeding Bird Populations in Woodland. II. Breeding Dispersal of Male Willow Warblers (Phylloscopus trochilus) in Relation to the Proximity of a Highway. --- Journal of Applied Ecology 31:95--101. Kala- ja Vesitutkimus Oy, Mikkola-Roos, M. & Hirvonen, H. 1996: Toukolanranta, rakentamisen ympäristövaikutukset. Ekologinen näkökulma II. --- Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 1996:20. Kjisik, H., Vocht, S. de, Nyholm, C., Louna, H., Törmä, I., Hietanen, H. & Stadius, A. 2012: Espoon korkean rakentamisen periaatteet. --- Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja. Klem Jr, D. 1989: Bird-Window Collisions. --- Wilson Bulletin 10. Lammi, E. 2013: Lintujen lentoreittiselvitys Finnoon alueella. Lammi, E. 2015: Finnoon altaan ja Finnoonsataman vesilintuselvitys. Lammi, E., Hagner-Wahlsten, N. & Mäkinen, J. 2011: Finnoon alueen luontoselvitys:1--40. Lammi, E. & Nironen, M. 2011: Suomenojan lintualue. Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella. Lammi, E. & Routasuo, P. 2009: Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta ja viitasammakkoselvitys 2008. --- Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja. Lammi, E. & Routasuo, P. 2016: Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta ja viitasammakkoselvitys 2015. --- Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja. Machtans, C. S., Wedeles, Christopher H. R. & Bayne, E. M. 2013: A First Estimate for Canada of the Number of Birds Killed by Colliding with Building Windows. --- Avian Conservation and Ecology 8. Nilsson, L. 2004: Fågelkollisioner med Öresundsbron 2003. --- Lund University rapport. Ramboll & Espoon kaupunki 2014: Finnoon osayleiskaavaehdotusluonnoksen vaikutusten arviointi. Vaikutukset luontoon, maisemaan ja kulttuuriperintöön. 28

Reijnen, R. & Foppen, R. 1994: The Effects of Car Traffic on Breeding Bird Populations in Woodland. I. Evidence of Reduced Habitat Quality for Willow Warblers (Phylloscopus trochilus) Breeding Close to a Highway. --- Journal of Applied Ecology 31. Reijnen, R. & Foppen, R. 1995a: The Effects of Car Traffic on Breeding Bird Populations in Woodland. III. Reduction of Density in Relation to the Proximity of Main Roads. --- Journal of Applied Ecology 32:187-- 202. Reijnen, R. & Foppen, R. 1995b: The Effects of Car Traffic on Breeding Bird Populations in Woodland. IV. Influence of Population Size on the Reduction of Density Close to a Highway. --- Journal of Applied Ecology 32:481--491. Rodgers, J. A. & Smith, H. T. 1997: Buffer zone distances to protect foraging and loafing water birds from human disturbance in Florida. Wildlife Society Bulletin, [S.l.]. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen_lintujen_uhanalaisuus_2015. The 2015 Red List of Finnish Bird species. Watts, B. & Bradshaw, D. S. 1994: The influence of human disturbance on the location of Great Blue Heron colonies in the Lower Chesapeake Bay. --- Colonial Waterbirds 17:184--186. 29

LIITE 1 Osayleiskaavamerkinnät, merkintöjen kuvaukset ja kehittämissuositukset (2.5.2016) YLEISTÄ Osayleiskaavassa on varsinaisten määräysten lisäksi laadittu osalle merkinnöistä tarkentava kuvaus merkinnästä ja kehittämissuosituksia jatkosuunnittelun tueksi. Kehittämissuosituksilla ei ole suoranaisesti maankäytön suunnittelua sitovia oikeusvaikutuksia. Suosituksiin on kuitenkin kirjattu toimenpiteitä, jotka tukevat osayleiskaavan tavoitteiden toteutumista. Osayleiskaava osoittaa kunkin alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen. Osayleiskaavan pääasiallinen tarkoitus on ohjata alueen asemakaavoitusta. Aluekohtaisten määräysten ohella rakentamiseen tarkoitetulla alueella sallitaan lisäksi, mikäli siitä ei aiheudu haittaa alueen pääasialliselle käyttötarkoitukselle: 1. tontti- ja kokoojakatujen sekä pysäköintipaikkojen rakentaminen, 2. kevyen liikenteen väylien, torien, puistojen, leikki- ja palloilukenttien sekä muiden vastaavien paikallistarvetta palvelevien alueiden rakentaminen, 3. julkisten lähipalvelujen rakentaminen, 4. päivittäistavaramyymälöiden ja muiden kaupallisten lähipalvelujen rakentaminen, 5. alueen toimintoja palvelevan huoltohenkilöstön asuntojen rakentaminen, 6. yhdyskuntateknisen huollon rakennusten ja laitteiden rakentaminen, 7. väestönsuojien rakentaminen, 8. asumista palvelevien talousrakennusten rakentaminen, 9. rakennusten ja rakenteiden kunnostus,

10. meluesteiden rakentaminen ja maisemanhoidolliset toimenpiteet. YLEISET MÄÄRÄYKSET: Kaikki alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi. Osayleiskaavakarttaa ja -määräyksiä täydentää osayleiskaavan selostus ja sen liitteet. Kaavoituksessa, muussa suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon voimalaitoksen aiheuttama melu ja valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Maakaasuputkien läheisten alueiden jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa huomioida asetuksen 551/2009 asettamat rajoitteet. Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Korttelialueilla syntyvät hulevedet tulee käsitellä pääsääntöisesti korttelialueilla. Hulevesien laadun parantamiseen sekä rakentamisaikaiseen hulevesien hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asemakaavassa tulee tarvittaessa antaa lisämääräys liikennealueilta kerääntyvien hulevesien puhdistamisesta. Maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä kaavoituksen ja muun suunnittelun yhteydessä ja maaperä kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Alueella on otettava huomioon tulvavaara ja -riskit ja huolehdittava tulvasuojelusta riittävällä rakentamiskorkeudella. Jatkosuunnittelussa tulee mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden ja hukkaenergian hyödyntäminen. Toimintojen sijoittelussa tulee huomioida energiataloudellisuus. Massoittelussa tulee huomioida passiivisen ja aktiivi- sen aurinkoenergian hyödyntäminen sekä ylilämmöltä suojautuminen passiivisin keinoin. Alueella tulee pyrkiä alueellisiin tai korttelikohtaisiin jäähdytys- ja viilennysratkaisuihin. Alueella tulee turvata liito-oravalle soveltuvat keskeiset kulkuyhteydet.

Kaavamerkintä Kaavamääräys Keskustatoimintojen alue. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Päivittäistavarakaupan mitoituksen lähtökohtana tulee olla paikallinen kysyntä. Alueen värit viittaavat rakentamisen korkeuteen. Rakentaminen madaltuu värisävyn vaaletessa. Alueella tulee ottaa huomioon lintujen lentoreitit. Yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon. Aluetta tulee kehittää kävelykeskustana ja varmistaa hyvät yhteydet lähivirkistysalueille (VL). Asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunut alue Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Päivittäistavarakaupan mitoituksen lähtökohtana tulee olla paikallinen kysyntä. Yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon. Alueelle tulee varata asukasmäärään nähden riittävästi toiminnallisia virkistysalueita ja - palveluita sekä varmistaa toimivat yhteydet lähivirkistysalueille (VL). Asuin- ja liikealue Alue varataan asumiselle ja liiketoiminnalle sekä keskustatoimintojen laajenemisalueeksi. Alueelle ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n mukaista vähittäiskaupan suuryksikköä. Yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon. Alueelle tulee varata asukasmäärään nähden riittävästi toiminnallisia virkistysalueita ja - palveluita sekä varmistaa toimivat yhteydet lähivirkistysalueille (VL). Asuntoalue Yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon. Merkinnän kuvaus ja kehittämissuositukset Finnoon metrokeskusta kehitetään metropolin palvelukeskuksena. Keskus on kokoluokaltaan iso paikalliskeskus, 12 000 30 000 k-m². Merkinnällä osoitetaan palvelukeskuksen toiminnallisesti sekoittunut, urbaani, keskustatoimintojen sekä keskustaan soveltuvan asumisen ja palveluiden alue. Alueelle sijoittuva metroasema tukee kaupallisten palveluiden kehittämistä. Aluetta kehitetään kävelykeskustana, joka kytkeytyy kävely- ja pyöräily-yhteyksin muihin alueisiin. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota PY-alueiden ja metroaseman välisiin yhteyksiin. Rakentamisen tulee madaltua alueen itäreunaa kohden, ns. ruderaattialueen suuntaan. Alueet sijaitsevat Finnoon metrokeskuksen keskustatoimintojen alueen ympärillä ja ne laajentavat toiminnoiltaan sekoittunutta keskustakortteleiden rakennetta. Suomenlahden tien pohjoispuolella asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunut alue korostaa mahdollisuutta alueen voimakkaaseenkin uudistumiseen. Toimii kävelykeskustan laajenemisalueena. Hannuksen olemassa olevan asuntoalueen tiivistämismahdollisuudet tutkitaan asemakaavalla. Jatkosuunnittelussa alueiden maankäyttöä ja toimintojen kehittämistä tulee tarkastella riittävän laajoina kokonaisuuksina, jotta varmistetaan viher- ja virkistys- alueiden riittävyys, kävely- ja pyöräily-yhteyksien sujuvuus sekä eri toimintojen kytkeytyneisyys. Asumisen määrää voidaan lisätä tai vähentää riippuen liiketilojen kysynnästä tulevaisuudessa. Virkistysvyöhyke metroasemalta merenrantaan tulee toteuttaa keskeisenä osana asuin- ja liikealueen toiminnallista ja kaupunkikuvallista rakennetta. Toimivat yhteydet rantaraitille tulee mahdollistaa. Alueelle tulee varata asukasmäärään nähden riittävästi toiminnallisia virkistysalueita ja - palveluita sekä varmistaa toimivat yhteydet

lähivirkistysalueille (VL). Kehitettävä asuntoalue Asumisen sekä palveluiden ja hallinnon alue Alue varataan asumista sekä asuinympäristöön soveltuvaa työpaikka- ja palvelutiloja varten. Alueen sijainti lähellä metroasemaa luo tarpeen tutkia asemakaavalla alueen tiivistämismahdollisuudet. Alueelle voidaan sijoittaa asumisen lisäksi työpaikka- ja palvelutiloja, jotka sopivat käyttötarkoitukseltaan, sijainniltaan, kooltaan ja materiaaleiltaan asumisen yhteyteen. Alueelle sijoitettavat toiminnot ja mahdollinen täydentävä rakentaminen tulee sovittaa ympäristöön alueen kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Julkisten palveluiden ja hallinnon alue Merkinnällä on osoitettu varaukset koulupalveluille. Osayleiskaava-alueen pohjoiseen aluevaraukseen sisältyy tarve isolle urheilukentälle. PY-alueilta tulee varmistaa hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet metrokeskustaan ja erityisesti metroasemalle. Asemakaavoituksessa voidaan tutkia erilaisia toteutustapoja esim. koulun toteuttamista useampikerroksisena. Tällöin tilatarve ei ole niin suuri ja asemakaavoituksen yhteydessä aluevarauksen rajausta voidaan tarkistaa. Palveluiden ja hallinnon alue Työpaikka-alue Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia liike-, toimisto- ja näihin verrattavia toimintoja/tiloja. Kehitettävä työpaikka-alue Alueen tiivistämismahdollisuudet selvitetään asemakaavalla. Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia liike-, toimisto- ja näihin verrattavia toimintoja/tiloja. Työpaikka-alue sekä kaupallisten palveluiden alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia liike-, toimisto- ja näihin verrattavia toimintoja/tiloja. Alueelle voidaan osoittaa sellaisia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle, kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa. Alueen osuus maakuntakaavassa osoitetusta merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoituksesta on noin 15 %. Maantien alue Länsiväylän vartta kehitetään työpaikkaalueena. Alue sijoittuu pääosin Länsi- väylän melualueelle. Alue sijoittuu Länsiväylän melualueelle. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä kehittää melualuetta työpaikka-alueena. Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi ottaa huomioon läheisten eteläpuolisten asuntoalueiden suojaus melulta. Alue voi kehittyä osana Suomenojan seudullisen erikoistavarakaupan vyöhykettä ja tärkeänä tilaa vievän erikoiskaupan keskittymänä. Alueen liiketilojen mitoitus on noin 30 000 k-m². 2. vaihemaakuntakaavassa osoitettu Suomenojan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitus on 200 000 k-m².

EN/kem Varasto- ja työpaikka-alue Alueelle sijoittuvan toiminnan tulee olla ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta. Energiahuollon alue Alue on tarkoitettu energiantuotantoon. Alueelle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja varastoivan tai käyttävän laitoksen. Suojelualue Valtakunnallisesti merkittävien linnustollisten arvojen säilyminen on turvattava. Alueella esiintyvien lintujen sekä luonnonsuojelulain suojelemien lajien elinympäristöjen hävittäminen sekä niiden laadun heikentäminen on kielletty. Alueella voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa rakenteita ja hoitotoimenpiteitä siten, että alueen luontoarvot säilytetään. Alueen virkistyskäyttöä tulee ohjata luontoarvojen säilyttämiseksi. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojellun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikka heikentyy tai häviää. Alueen puusto tulee säilyttää ikä- rakenteeltaan ja puulajisuhteiltaan liito-oravalle soveltuvana. Lajin liikkumisen kannalta riittävä puusto tulee säilyttää. Alueen asemakaavoituksen yhteydessä on tutkittava lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sijainti, laajuus ja suojelun tarve yksityiskohtaisesti lajin suotuisan suojelutason säilyttämiseksi. Liito-oravan kulkuyhteys Liito-oravalle soveltuva kulkuyhteys on toteutettava puustoisena ja riittävän leveänä. Sijainti ohjeellinen. Puistobulevardi Yhteys toimii jalankulku- ja pyöräily-yhteytenä. Yhteyden ohessa on toteutettava liito-oravalle Alueelle voidaan sijoittaa mm. yhdyskuntateknisiä tiloja ja laitteita, pysäköintilaitoksia, veneiden talvisäilytystä sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkoja ja liike- ja toimitiloja. Alueella on huomioitava voimalaitoksen suuronnettomuusriskit ja suojavyöhykkeistä tulevat maankäyttörajoitteet. Uuden toiminnon sijoittaminen ei saa aiheuttaa merkittäviä laajennuksia suojavyöhykkeisiin. Merkinnällä osoitetaan Fortum Power and Heat oy:n nykyinen voimalaitosalue. Voimalaitosta koskee EU:n direktiivi vaarallisten aineiden aiheuttamien suuronnettomuusriskien torjunnasta (SEVESO III-direktiivi). Alueelle voidaan sijoittaa erilaisia energian tuotantoon ja hyödyntämiseen liittyviä rakenteita. Finnoon altaan ympäristössä sallitaan linnustoa häiritsemätön virkistyskäyttö. Alueelle laadittavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa määritellään tarkemmin ne toteutuskeinot ja tavoitteet, joilla alueen luontoarvot voidaan säilyttää ja luoda samalla mahdollisuuksia alueen kestävälle virkistyskäytölle. Finnoon altaan itäpuolisella niittyalueella voidaan jatkaa laidunnusta tarkemman suunnitelman pohjalta, joka ottaa huomioon alueen luontoarvojen säilyttämisen Virtavesien esteettömyys ja ekologinen toimivuus tulee turvata. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ympärillä tulee säilyttää riittävän laaja elinympäristö lajille soveliaana. Liito-oravan kulkuyhteyden toimivuus edellyttää riittävän korkeaa ja tiheää puustoa. Yhteyden suositusleveys on 20-50 metriä. Kahden lisääntymis- ja levähdyspaikan välillä tulisi säilyttää vähintään kaksi toimivaa yhteyttä. Kulkuyhteyden toimivuus edellyttää riittävän korkeaa ja tiheää puustoa. Yhteyden suositusleveys on 20-50 metriä. Kahden lisääntymis- ja levähdyspaikan välillä tulisi säilyttää vähintään kaksi toimivaa yhteyttä. Liito-oravien pääkulkuyhteys tulee toteuttaa Hannuksessa Djupsundsbäckenin varteen. Puistobulevardi on osa Espoon rantaraittia ja tulee toteuttaa laadukkaana virkistysyhteytenä. Sen ohessa toteutettavan liito-oravan kulkuyhteyden toimivuus edellyttää riittävän

soveltuva puustoinen ja riittävän leveä kulkuyhteys. Sijainti ohjeellinen. Suojelukohde Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu siirtolohkare. Suojaviheralue Alueella tulee toteuttaa ja säilyttää liito-oravalle soveltuvia puustoisia kulkuyhteyksiä. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Suojaviheralue Alueella on toteutettava maakunnallinen ekologinen yhteys sekä liito-oravalle soveltuvia puustoisia ja riittävän leveitä kulkuyhteyksiä. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Lähivirkistysalue Aluetta kehitetään toiminnallisten virkistyspalveluiden ja lähiulkoilun alueena. Alueella voidaan toteuttaa virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee ottaa huomioon alueen sisältämien erityisten luontoarvojen säilyttäminen ja maakunnallisen ekologisen yhteyden toimivuus. Alueella on toteutettava liito-oravalle soveltuvia puustoisia ja riittävän leveitä kulkuyhteyksiä. Alueella on maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Virkistysalue Alue on varattu yleiseen virkistystoimintaan ja ulkoiluun. Alueen suunnittelussa, käytössä ja hoidossa tulee ottaa huomioon maakunnallisen ekologisen yhteyden toimivuus. Alueella sijaitsee liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä kulkuyhteyksiä. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen yhteyteen tulee varata riittävä määrä liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä lajin suotuisan suojelutason säilyttämiseksi. Alueella tulee toteuttaa ja säilyttää liito-oravalle soveltuvia puustoisia ja riittävän leveitä kulkuyhteyksiä. korkeaa ja tiheää puustoa. Yhteyden suositusleveys on 20-50 metriä. Aluetta tulee kehittää linnustollisesti arvokkaiden alueiden suojavyöhykkeenä. Virtavesien esteettömyys ja ekologinen toimivuus tulee turvata. Voimalaitoksen ja Finnoon altaan välisellä alueella liito-oravayhteys tulee toteuttaa vähintään dispersaaliyhteytenä (nuorten yksilöiden käyttämä yhteys). Alueen toimintojen sijoittamisessa ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvat suojavyöhykkeet. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon energiahuollon verkostojen asettamat rajoitukset. Ekologinen yhteys tulee toteuttaa riittävän leveänä ja sen tulee sisältää kasvullisia osia. Virtavesien esteettömyys ja ekologinen toimivuus tulee turvata. Liito-oravan kulkuyhteyden toimivuus edellyttää riittävän korkeaa ja tiheää puustoa. Yhteyden suositusleveys on 20-50 metriä. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon energiahuollon verkostojen asettamat rajoitukset. Alue on tarkoitettu aktiiviseen virkistyskäyttöön ja alueelle voidaan osoittaa virkistyspalveluja kuten palstaviljelmä, koirapuisto ja leikkipaikka. Alueen virkistyskäyttöä tulee ohjata kulumisen ehkäisemiseksi. Ekologinen yhteys tulee toteuttaa riittävän leveänä ja mahdollisimman rakentamattomana. Virtavesien esteettömyys ja ekologinen toimivuus tulee turvata. Liito-oravan kulkuyhteyden toimivuus edellyttää riittävän korkeaa ja tiheää puustoa. Yhteyden suositusleveys on 20-50 metriä. Kahden lisääntymis- ja levähdyspaikan välillä tulisi säilyttää vähintään kaksi toimivaa yhteyttä. Alueen virkistyskäyttöä tulee ohjata kulumisen ehkäisemiseksi ja luontoarvojen säilyttämiseksi.