Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Sivu TIIVISTELMÄ 2 1. VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT 5 2. KAAVOITUSTILANNE 7 3. MAANKÄYTTÖ 8 3.1 Kaavoitustilanne 8 3.2 Maankäyttö 8 3.3 Asuminen 9 3.4 Palvelut 9 3.5 Elinkeinot ja työpaikat 10 3.6 Ympäristönsuojelu ja kulttuuriympäristö 10 3.7 Tie- ja katuverkko 11 3.8 Joukkoliikenne 11 3.9 Kevyen liikenteen yhteydet 12 3.10 Maankäytön laajenemisalueet 12 4. KYLÄKESKUSALUEIDEN JA TAAJAMATYYPPISTEN ALUEIDEN MAANKÄYTTÖ 13 LIITEKARTAT 1. Väestön muutos 1980-2000 14 2. Työpaikkamuutos 1980-2000 15 3. Taajamakehitys 1980-2000 16 4. Kyläkeskukset ja taajamatyyppisen rakentamisen alueet 17 5. Luonnonsuojelu-, pohjavesi- ja maisemallisesti arvokkaat alueet 18 5. KUNTAKOHTAISET TARKASTELUT 19 6. ALASTARO 20 6.1 Kaavoitustilanne 20 6.2 Maankäyttö 20 6.3 Tie- ja katuverkko 21 6.4 Joukkoliikenne 21 6.5 Kevyen liikenteen yhteydet 21 6.6 Maankäytön laajennusalueet 21 7. AURA 26 7.1 Kaavoitustilanne 26 7.2 Maankäyttö 26 7.3 Tie- ja katuverkko 27 7.4 Joukkoliikenne 28 7.5 Kevyen liikenteen yhteydet 28 7.6 Maankäytön laajennusalueet 28 8. KARINAINEN 32 8.1 Kaavoitustilanne 32 8.2 Maankäyttö 32
Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2 8.3 Tie- ja katuverkko 33 8.4 Joukkoliikenne 34 8.5 Kevyen liikenteen yhteydet 34 8.6 Maankäytön laajennusalueet 34 9. KOSKI TL 37 9.1 Kaavoitustilanne 37 9.2 Maankäyttö 37 9.3 Tie- ja katuverkko 38 9.4 Joukkoliikenne 38 9.5 Kevyen liikenteen yhteydet 39 9.6 Maankäytön laajennusalueet 39 10. LOIMAA JA LOIMAAN KUNTA (1.1.2005 LOIMAAN KAUPUNKI) 42 10.1 Kaavoitustilanne 42 10.2 Maankäyttö 42 10.3 Tie- ja katuverkko 44 10.4 Joukkoliikenne 45 10.5 Kevyen liikenteen yhteydet 45 10.6 Maankäytön laajennusalueet 46 11. MARTTILA 50 11.1 Kaavoitustilanne 50 11.2 Maankäyttö 50 11.3 Tie- ja katuverkko 51 11.4 Joukkoliikenne 51 11.5 Kevyen liikenteen yhteydet 51 11.6 Maankäytön laajennusalueet 52 12. MELLILÄ 55 12.1 Kaavoitustilanne 55 12.2 Maankäyttö 55 12.3 Tie- ja katuverkko 56 12.4 Joukkoliikenne 56 12.5 Kevyen liikenteen yhteydet 56 12.6 Maankäytön laajennusalueet 56 13. ORIPÄÄ 60 13.1 Kaavoitustilanne 60 13.2 Maankäyttö 60 13.3 Tie- ja katuverkko 61 13.4 Joukkoliikenne 61 13.5 Kevyen liikenteen yhteydet 61 13.6 Maankäytön laajennusalueet 62 14. PÖYTYÄ 65 14.1 Kaavoitustilanne 65 14.2 Maankäyttö 65 14.3 Tie- ja katuverkko 66 14.4 Joukkoliikenne 67
Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 3 14.5 Kevyen liikenteen yhteydet 67 14.6 Maankäytön laajennusalueet 67 15. TARVASJOKI 71 15.1 Kaavoitustilanne 71 15.2 Maankäyttö 71 15.3 Tie- ja katuverkko 72 15.4 Joukkoliikenne 72 15.5 Kevyen liikenteen yhteydet 73 15.6 Maankäytön laajennusalueet 73 16. YLÄNE 76 16.1 Kaavoitustilanne 76 16.2 Maankäyttö 76 16.3 Tie- ja katuverkko 77 16.4 Joukkoliikenne 77 16.5 Kevyen liikenteen yhteydet 77 16.6 Maankäytön laajennusalueet 77
Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 4 TIIVISTELMÄ ESIPUHE Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman maankäyttöä koskevassa osaraportissa on tarkasteltu liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjaksi alueen kuntien maankäyttöä kuntakeskusten ja kylätaajamien osalta. Maankäytön tarkasteluun on liitetty kuntakohtainen arviointi asumisesta, palveluista ja elinkeinorakenteesta, tie- ja kevyen liikenteen verkosta sekä joukkoliikenteestä. Maankäytön tarkastelussa on erityistä huomiota kiinnitetty tulevan yhdyskuntarakenteen ja sen tarkoituksenmukaisuuden arviointiin. Loimaan liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelman maankäyttöosa on laadittu osana koko liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelmaa. Maankäyttöosan on tarkoitus osaltaan palvella myös käynnistymässä olevaa maakuntakaavan laatimista. Selvitysalue on kattanut Loimaan kaupungin sekä Alastaron, Auran, Karinaisten, Kosken, Loimaan, Marttilan, Mellilän, Oripään, Pöytyän, Tarvasjoen ja Yläneen kunnat. Koko liikennejärjestelmän ja samalla sen maankäyttöosan laatimisen ohjausryhmän kokoonpano on ollut seuraava: Aimo Suikkanen, puh.joht. Arja Aalto Toivo Javanainen Kari Jokela Hanna Kari Jorma Kopu Eero Löytönen Pertti Postinen Tapio Mikkola Seija Niskala Martti Sirkkaniemi Sami Suikkanen Peter Ulmanen Janne Virtanen Kosken kunta Ratahallintokeskus Turun tiepiiri Pöytyän kunta Turun tiepiiri Loimaan kunta, Loimaan kaupunki Varsinais-Suomen liitto Länsi-Suomen lääninhallitus Loimaan kaupunki Loimaan kaupunki Länsi-Suomen lääninhallitus Seutu-hanke Linja-autoliitto Varsinais-Suomen liitto Liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelmaa laatii Linea Konsultit Oy, jossa koko työstä ja maankäyttöosan sovittamisesta on vastannut dipl.ins. Sakari Somerpalo. Kehittämissuunnitelman maankäyttöosan on laatinut alikonsulttina Jaakko Pöyry Infra /Maa ja Vesi Oy, jossa työstä ovat vastanneet dipl.ins. Tuomo Peltola ja fil.maist. Miia Nurminen.
Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 5 1. VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT Väestö Loimaan seutukunnan asukasluku vuonna 2003 oli 37 152 asukasta ja työpaikkojen yhteismäärä vuonna 2001 oli 13 589 työpaikkaa. Väestön muutokset seutukunnan ja koko Varsinais-Suomen osalta vuosina 1980-2000 ilmenevät liitekartalta 1. Alueen väestönkehitys on ollut laskeva kuitenkin niin että kuntakeskusten asukasmäärät ovat kasvaneet samaan aikaan kun haja-asutusalueiden ja kyläkeskusten asukasmäärät ovat pienentyneet. Ajanjaksolla 1993-2003 väestökehitys on ollut positiivista ainoastaan Aurassa (+8,7 %), Karinaisissa (+3,1 %) ja Tarvasjoella (+3,1%). Asukasmäärän väheneminen on ollut huomattavinta Marttilassa (-9 %) ja Alastarolla (-8,9 %). Tilastokeskuksen trendiennusteen (2004) mukaan Loimaan seutukunnan asukasmäärän uskostaan nousevan vuoteen 2030 mennessä. Ennusteet ovat muuttuneet Tilastokeskuksen vuoden 2001 ennusteista positiivisimmaksi, johtuen osaksi siitä, että nykyisessä Tilastokeskuksen ennustemallissa keskimääräisen eliniän odotetaan olevan suurempi kuin kolme vuotta sitten tehdyissä ennusteissa. Loimaan seudulla edellistä ennustetta suuremmat kasvuluvut johtuvan myös alle 20-vuotiaiden ja työikäisten määrän kasvusta. Trendiennusteen mukaan Auran, Karinaisten, Koski Tl:n, Loimaan, Mellilän, Oripään ja Tarvasjoen asukasmäärät kasvavat vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2005 alussa yhdistyvistä kunnista Pöytyän-Karinaisten väestön ennustetaan kasvavan ja Loimaan- Loimaan kunnan väestön säilyvän lähes nykyisellään. Väestökehitykseltään kasvaville kunnille on tunnusomaista Turun läheisyys (alle 50 km) ja työmatkapendelöinti Turkuun. Vuosi 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2015 2020 2025 2 030 Alastaro 2 999 2 984 2 969 2 956 2 946 2 936 2 928 2 899 2 899 2 901 2 894 Aura 3 571 3 628 3 686 3 738 3 790 3 840 3 887 4 107 4 298 4 453 4 564 Karinainen 2 507 2 516 2 525 2 534 2 544 2 552 2 560 2 600 2 648 2 690 2 720 Koski Tl 2 556 2 555 2 557 2 558 2 561 2 564 2 568 2 592 2 623 2 649 2 656 Loimaa 7 214 7 241 7 266 7 290 7 317 7 345 7 374 7 521 7 650 7 774 7 859 Loimaan kunta 5 840 5 775 5 716 5 660 5 608 5 560 5 515 5 344 5 245 5 180 5 114 Marttila 2 066 2 053 2 042 2 033 2 023 2 015 2 009 1 985 1 974 1 973 1 967 Mellilä 1 259 1 267 1 276 1 285 1 293 1 303 1 310 1 344 1 373 1 389 1 417 Oripää 1 355 1 364 1 373 1 382 1 391 1 401 1 409 1 451 1 486 1 514 1 533 Pöytyä 3 679 3 674 3 668 3 664 3 661 3 659 3 658 3 645 3 655 3 671 3 672 Tarvasjoki 1 957 1 965 1 973 1 979 1 986 1 991 1 997 2 025 2 056 2 086 2 106 Yläne 2 146 2 138 2 131 2 126 2 121 2 118 2 116 2 112 2 129 2 141 2 143 37 149 37 160 37 182 37 205 37 241 37 284 37 331 37 625 38 036 38 430 38 645 Taulukko 1. Väestöennuste 2004-2030. Lähde: Tilastokeskus trendiennuste 20.9.2004.
Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 6 Työpaikat Kuntakohtaiset erot työpaikkaomavaraisuudessa ovat Loimaan seudulla merkittäviä. Vuonna 2002 suurin työpaikkaomavaraisuus oli Loimaalla 123,9 % ja pienin Tarvasjoella 64,7 %. Koko seutukuntana tarkasteluna työpaikkaomavaraisuus on suhteellisen hyvä 87,5 % (2001). Toimialoittain tarkasteltuna seudun työllistävimmät toimialat ovat teollisuus ja julkiset palvelut. Varsinais-Suomen muihin seutukuntiin nähden Loimaan seudun merkittävin piirre on alkutuotannon suuri osuus. Koko Suomen verrattuna seudulla on suhteellisen paljon teollisuuden ja maatalouden työpaikkoja. Työpaikkaomavaraisuus seutukunnan alueella ilmenee kuvasta 1. Loimaan seudulla työpaikkakehitys on ollut suurimassa osassa kuntia laskevaa. Varsinais-Suomen liiton ennusteen mukaan tulevaisuudessa eniten työpaikkojen ennustetaan lisääntyvän Aurassa, Pöytyällä ja Tarvasjoella. Työpaikkojen muutokset seutukunnan ja koko Varsinais-Suomen alueella vuosina 1980-2000 ilmenevät liitekartalta 2. Kuva 1. Loimaan seudun kuntien työpaikkaomavaraisuus vuonna 2002. Lähde: Tilastokeskus 5/19/2004.
Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 7 2. KAAVOITUSTILANNE Seutukaavat Seutukaavat pysyvät voimassa oikeusvaikutuksineen kunnes ne on korvattu Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella maakuntakaavalla. Loimaan seutukunnan alueella ovat voimassa seuraavat seutukaavat: Varsinais-Suomen seutukaava 1 - valtioneuvoston vahvistama 21.02.1985 - Suojelu- ja virkistysalueet ja kohteet, eräät maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, erityistoimintojen ja liikenteen alueet ja kohteet, teknisen huollon linjat. Varsinais-Suomen seutukaava 2 - valtioneuvoston vahvistama 3.4.1986 - loma-asutuksen mitoitus, kyläalueet, maa-aineisten ottoalueet, matkailupalvelujen alueet, vesiliikennekohteet sekä vaiheseutukaava 1:n täydennykset ja muutokset. Varsinais-Suomen taajamaseutukaava - valtioneuvoston vahvistama 7.10.1988 - taajamatoimintojen, keskustatoimintojen, palvelujen ja hallinnon sekä teollisuuden alueet, aikaisempien seutukaavojen täydennyksiä ja tarkistuksia. Varsinais-Suomen täydennysseutukaava - ympäristöministeriön vahvistama 17.7.1991 - vedenhankintalähteinä käytettävien pintavesien suojelu, täydennyksiä ja korjauksia aikaisempiin seutukaavoihin. Varsinais-Suomen harjuseutukaava - ympäristöministeriön vahvistama 18.10.1993 Kuntiin laaditut yleiskaavat, osayleiskaavat ja rakennesuunnitelmat sekä asemakaavoitustilanne ilmenevät kuntakohtaisesta tarkastelusta. Suuressa osassa niitä kuntia, joihin on laadittu yleiskaava, on kaavan uusiminen ajankohtaista lähivuosina. Karinaisten ja Mellilän kuntiin ei ole laadittu yleis- tai osayleiskaavaa.
Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 8 3. MAANKÄYTTÖ Loimaan seutukunnan maankäytölle on ominaista rakentamisen painottuminen nauhamaisesti yleensä jokilaaksoja myötäilevien vanhojen teiden varsille (Vanha Turun/Tampereentie, Hämeen Härkätie) tai sitten rautatieasemien (Aura, Karinainen, Mellilä, Loimaa) ympäristöön. Taajamatyyppisen maankäytön kehittyminen alueella ilmenee liitekartalta 3. Liitekartalle on Virttaan ja Pöytyän kirkonkylän taajamien kirjattu erheellisesti muodostuneen vasta vuoden 1980 jälkeen. Maankäytön tarkastelua varten kunnista on kerätty tiedot kuntien nykyisestä maankäytöstä yleis-, asemakaavoihin ja maankäyttösuunnitelmiin perustuen. Kyläkeskukset ja taajamatyyppisen rakentamisen alueet on osoitettu liitekartassa 4. 3.1 Kaavoitustilanne Kunnittain on mainittu kuntaan laaditut yleiskaavat ja todettu merkittävimmät asemakaava-alueet sekä kaavoitussuunnitelmat. Tarkastelun lähtökohdat Liikennesuunnittelun kannalta yleiskaavat sisältävät mm. seuraavia liikennettä koskevia asioita: edullisten kasvusuuntien määrittäminen rakenteen tiivistämisen ja eheyttämisen mahdolliset alueet tieverkoston ja kevyen liikenteen reitistön osoittaminen ja toiminnallinen luokitus hyvän ja turvallisen elinympäristön edellytysten luominen melualueiden arviointi ja meluntorjunnan periaatteet Liikennesuunnittelun kannalta asemakaavaan sisältyvät mm. seuraavat liikennettä koskevat asiat: alemman katuverkon jäsentely katutilan mitoitus kevyen liikenteen väylät rakentamistehokkuus pysäköintijärjestelyt Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön yhtenä tavoitteena on edistää liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Monet muutkin maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteista koskettavat liikennettä ja sen järjestämistä. Maankäytön suunnittelun tulisi lain mukaan edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet huomioivan elin- ja toimintaympäristön luomista sekä yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta. Myös muiden tavoitteiden saavuttamisessa on liikenteellä merkittävä vaikutus (mm. ympäristönsuojelun edistäminen, ympäristöhaittojen ehkäiseminen, luonnonvarojen säästeliäs käyttö, yhdyskuntien toimivuus, yhdyskuntarakentamisen taloudellisuus ja palvelujen saatavuus). 3.2 Maankäyttö Maankäyttöosassa on tarkastelu kunnan maankäytön historiallista taustaa, maankäytön rakennetta ja taajamakuvaa. Kuntien keskustaajamien maankäyttöä on havainnollistettu liitekartoilla. Kartoissa on osoitettu keskusta-, palvelu- (julkiset ja yksityiset), teollisuus- ja asuinalueet sekä näiden suunnitellut laajennusalueet. Laajenemisaluevaraukset
Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 9 perustuvat yleis- ja asemakaavavarauksiin ja kuntien suunnitelmiin. Karttoihin on lisäksi merkitty perusopetuksen koulut, alikulut, kevyen liikenteen yhteydet, kevyen liikenteen yhteystarpeet, suunnitellut tieyhteydet ja kunnan rajat. Tarkastelun lähtökohdat Yhdyskuntarakenne vaikuttaa liikennesuoritteiden määrään ja laatuun. Yleisenä kehityssuuntana on ollut yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja alueiden yksipuolistuminen. Hajautuminen vaikuttaa liikennesuoritteiden määrän ohella kulkumuotojakaumaan, koska kävely- ja pyöräilymatkat pitenevät ja yhä harvemmalle alueelle on mahdollista järjestää kilpailukykyiset joukkoliikennepalvelut. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen keinoja ovat mm. täydennysrakentaminen sekä uuden maankäytön osoittaminen jo rakennettujen alueiden laitamille. 3.3 Asuminen Väestön tuleva kehitys on arvioitu Tilastokeskuksessa vuonna 2004 laadittuun trendiennusteeseen (taulukko 1) pohjautuen. Tarkastelussa on kiinnitetty huomiota myös kunnan väestörakenteen mahdollisiin erityispiirteisiin. Asumista ja rakentamista on tarkasteltu lähemmin kuntakohtaisissa tarkasteluissa. Tarkastelun lähtökohdat Väestön ikärakenteella ja väestökehityksellä on vaikutusta eri liikennemuotojen ja liikennetarpeiden kehitykseen. Tulevaisuudessa vanhusväestön osuus kasvaa merkittävästi. Ikärakenteen muutos vaikuttaa työmatkojen osuuden pienentymiseen kokonaisliikenteestä sekä henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen tarpeen kasvamiseen. Vaikka useamman kunnan väestökehitys on laskevaa, autoliikenteessä voidaan olettaa tapahtuvan vähäistä kasvua autoistumiskehityksen myötä. Myös työmatkojen piteneminen kuntarajat ylittävän työssäkäynnin yleistyessä lisää liikennettä. 3.4 Palvelut Palveluosassa on tarkasteltu merkittävämpien liikennettä aiheuttavien palvelujen kuten kaupallisten ja hallinnollisten palvelujen, koulujen sekä liikuntapalvelujen sijaintia yhdyskuntarakenteessa. Tarkastelun lähtökohdat Tasa-arvoisuuden ja liikennetarpeen vähentämiseksi tulisi päivittäisten peruspalvelujen sijaita kävelyetäisyydellä asunnosta. Näiden palvelujen toimintaedellytyksiä olisi tuettava. Toimenpiteitä ovat mm. riittävän suurien asuinalueiden kaavoittaminen ja vanhojen alueiden väestöpohjan kasvattaminen. Kaupan rakenteellinen muutos näkyy suurien automarkettien lisääntymissä kun taas lähikaupat vähenevät. Liikenteellisiin solmukohtiin rakennettavien automarkettien vaarana on, että palvelut siirtyvät keskustaajamista näille aluille.
Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 10 3.5 Elinkeinot ja työpaikat Kuntien elinkeinorakennetta on tarkastelu toimialoittain vuoden 2002 työpaikkalukumäärien mukaan. Työmatkaliikennettä on tarkasteltu sekä suuntautuneisuuden että etäisyyden mukaan. Erikseen on kuntakohtaisesti tarkasteltu pendelöinnin suuntautumista kaupunkikeskuksiin (Turku, Loimaa, Salo). Yleisenä kehityssuuntana Loimaan seudulla on kunnan ulkopuolisen työssäkäynnin lisääntyminen ja keskimääräisen työmatkapituuden kasvaminen. 3.6 Ympäristönsuojelu ja kulttuuriympäristö Kuntakohtaisesti on tarkasteltu merkittävämpiä luonnonsuojelukohteita, pohjavesialueita ja valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita. Maisemateiden määrittely perustuu vuonna 1995 valmistuneeseen Turun tiepiirin tiemaisema selvitykseen. Tedien kulttuuriympäristöä on arvioitu myös julkaisun Tiet ja kulttuuriympäristö Turun tiepiirin alueella,1996 pohjalta. Natura-alueet, luonnonsuojelualueet, pohjavesialueet sekä merkittävämmät maisemaalueet on osoitettu liitekartalla 5. Tarkastelun lähtökohdat Liikenteen vaikutukset ympäristöön ovat sitä pienemmät mitä suurempi osa liikenteestä toteutetaan joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. Liikenteen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat ilmaan (typen oksidit, typpioksiduuli, rikkidioksidi, metaani, hiilivedyt, hiukkaset), pohjavesiin, luonnonvaroihin sekä maisemaan. Monet näistä vaikuttavat välillisesti kuten metaanin kasvihuoneilmiötä voimistava vaikutus tai rikkidioksidin maaperää happamoittava vaikutus. Ihmiseen suoraan vaikuttavia ongelmia ovat esimerkiksi melu, tärinä ja hiukkasten aiheuttamat hengitysvaikeudet. Pohjavedet Teiden suolaus ja mahdolliset onnettomuudet uhkaavat pohjavesiä. Loimaan seudun merkittävimmät pohjavesialueet sijaitsevat Alastaron Virttaankankaalla ja Oripäässä Oripäänkankaalla. Pohjavesialueille ei tulisi osoittaa pohjavettä vaarantavia toimintoja. Teiden rakentamisessa pohjavesialueilla tulee välttää pinnan rikkomista ja maaleikkauksia. Liukkauden torjuntaan käytettävä suola on merkittävä pohjaveden pilaantumisen aiheuttaja. Pohjaveden suolaantumista voidaan estää suolauksen vähentämisellä, suojarakenteilla sekä vaihtamalla natriumkloridi nopeasti hajoavaan kaliumformiaattiin. Tiemaisema Seudun historiallisten maanteiden Hämeen Härkätien ja vanhan Turun-Tampereentien varret ovat rakentuneet lähes yhtenäisenä nauhataajamana. Myöhemmin asutus on levinnyt myös tienvarsivyöhykkeen taakse ja haja-asutusalueille. Tiet ovat kuitenkin säilyttäneet perinteisen linjauksensa. Muita maisemallisesti merkittäviä teitä alueella ovat: - Tarvasjokea seuraava maantie 2250 Tarvasjoelle ja Karinaisissa - Loimijoen rantaa seuraava maantie 2101 Alastarolta Vampulaan - Yläneenjoen vartta seuraava paikallistie 12577 Yläneen keskustasta Uuteenkartanoon - Niinijoen vartta seuraava Koski-Mellilä maantie 2260
Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 11 Maisema-alueet Maisemallisesti arvokkaita kokonaisuuksia ovat Paimionjokilaakso ja kansallismaisemaksi luokiteltu Aurajokilaakso. Näkymät jokilaaksoihin ovat tärkeä osa Loimaan seutukunnan kuntien taajamakuvaa. Maankäytön laajentamista maisemallisesti arvokkaille peltoaukeille tulisi välttää. Tiestö sopeutuu alueella melko hyvin ympäristöön ja alueella on lukuisia maisemallisesti arvokkaita tieosuuksia. Ongelmat keskittyvät lähinnä taajamien laidoille, jotka ovat usein hajanaisia, takapihamaisia ja jäsentymättömiä. Myös pääteiden liittymiin syntyneet työpaikka- ja palvelualueet voisivat usein sopia paremmin maisemaan. 3.7 Tie- ja katuverkko Tie- ja katuverkon kehittämistarpeita kuntakohtaisesti tarkasteltaessa on huomioitu henkilöautoliikenne ja tavaraliikenne. Tarkasteluissa on arvioitu tieverkon yhteyspuutteita, parantamistarpeita ja maankäytön laajenemisesta aiheutuvia tarpeita ja ongelmia. Tarkastelun lähtökohdat Liikenne muodostuu eri toimintojen yhteystarpeista. Toimintojen sijainnilla on ratkaiseva merkitys liikenteen suuntautumiseen, määrään ja kulkumuotojakaumaan. Liikenneverkkojen tulisi muodostaa turvallinen, tasokas, sujuva, taloudellinen, ympäristöystävällinen ja käyttäjille tasavertainen kokonaisuus. Maankäyttö ja väylät tukevat toisiaan, kun verkko jäsennellään liikenteellisten ja maankäytöllisten tarpeiden mukaan. Tämä edellyttää liikennesuunnittelun ja maankäytön suunnittelun vuorovaikutusta ja yhteensovittamista. Läpikulkuliikenteen aiheuttamaa kuormitusta voidaan vähentää ja pitkämatkalaista liikennettä saada sujuvammaksi mm. ohitustien rakentamisella. Loimaan seudulla keskustaajamien ohitustie on Alastarolla, Loimaan kunnassa ja Oripäässä. Ohitusteiden suunnitelmia ja maankäytöllisiä varauksia on tehty Loimaalla, Karinaisissa, Aurassa ja Pöytyällä. Asumisen ja liikenteen väliset ristiriidat korostuvat vanhojen teiden varsilla. Liikenteen lisääntymisen aiheuttamien melu- ja päästöongelmien lisäksi ongelmia aiheutuu erityisesti ajoneuvo- ja kevyen liikenteen yhteensovittamisesta. 3.8 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen tarkastelussa on tarkasteltu nykyisen asutuksen sijoittumista joukkoliikenneyhteyksien varrelle ja asumisen laajennusalueiden sijoittumista joukkoliikenteen kannalta. Tarkastelun lähtökohdat Toimivien joukkoliikenneyhteyksien järjestämisen mahdollisuus pohjautuu pitkälti yhdyskunnan kokoon. Suurimpien kaupunkien väestömäärät mahdollistavat kunnan sisäisten joukkoliikenneyhteyksien järjestämisen. Pienimmissä kunnissa sisäistä joukkoliikennettä ei ole, jolloin joukkoliikenneyhteydet perustuvat pidempimatkaisiin yhteyksiin. Tällöin yhteydet ovat yleensä kattavimmat merkittävämpien tieyhteyksien varrella. Loimaan seutukunnassa ainoastaan Loimaalla on kunnan sisäiset joukkoliikenneyhteydet (Loimaa-Hirvikoski).
Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 12 Paljon joukkoliikennettä aiheuttavien toimintojen kuten terveyskeskusten/sairaaloiden, ylä-asteen/lukion/opistojen ja liikuntapalveluiden (esim. uimahalli) tulisi olla kävelyetäisyydellä joukkoliikenneyhteyksistä. 3.9 Kevyen liikenteen yhteydet Nykyiset kevyen liikenteen väylät ja alikulut on osoitettu kuntakohtaisissa kartoissa. Kevyen liikenteen osoitetut yhteystarpeet perustuvat liikenneturvallisuussuunnitelmiin, tiepiirin tarveselvityksiin sekä kuntien omiin näkemyksiin. Tarkastelun lähtökohdat Pyöräilyn ja kävelyn kannalta yhdyskuntarakenteen tulisi olla tiivis. Jalankulun edistämisen keinoja ovat mm. yksipuolisten alueiden synnyn välttäminen, asuinalueiden palvelujen säilyttäminen sekä asuntojen ja työpaikkojen sekoittuminen. Merkittävä osa automatkoista on pituudeltaan sellaisia, että ne voitaisiin korvata pyörämatkoilla. Pyöräilyn edistämiseksi ja houkuttelevuuden lisäämiseksi on tärkeää, että kevyen liikenteen yhteydet ovat yhtenäiset ja turvalliset. Pyöräily on myös merkittävä liityntämuoto pysäkille tai asemalle tultaessa. Tällöin tulee järjestää pyörille tarkoituksenmukaiset pysäköintipaikat. 3.10 Maankäytön laajenemisalueet Kuntien keskustaajamien maankäytön tarkastelussa on otettu kantaa laajenemisalueiden perusteltavuuteen yhdyskuntarakenteen, liikenneturvallisuuden, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kannalta. Lisäksi on tarkastelu yleispiirteisesti laajennusalueiden vaikutusta taajamakuvaan. Asuntorakentamisen kehitystä on kuvattu kuntakohtaisilla kartoilla asuinrakennusten valmistumisvuosittain. Tarkastelun lähtökohdat Uuden maankäytön tulisi sijoittua olemassa olevan rakenteen yhteyteen siten, että vähennetään liikennetarvetta, parannetaan liikenneturvallisuutta ja edistetään kevyen ja joukkoliikenteen mahdollisuuksia. Loimaan seutukunnalle on ominaista ja alkuperäistä vanhojen maanteiden varsien nauhamainen tievarsirakentaminen, mistä on seurauksena vanhojen teiden suuntiin painottuva yhdyskuntarakenne. Kuntakeskuksissa tapahtunut tiivis rakentaminen on myöhempää perua. Yhdyskuntarakenteen merkittävämpää hajautumista keskusta- ja nauharakenteen ulkopuolelle on kuitenkin aiheuttanut vasta viime vuosikymmeninä yleistynyt rakentaminen risteysalueiden ja valtateiden tuntumaan sekä taajamien lievealueelle. Uuden rakentamisen sijoittumisella on merkitystä joukkoliikenteen houkuttelevuuden osalta. Uuden maankäytön tulisi joukkoliikenteen ja sen toimintaedellytysten kannalta sijoittua olemassa olevien joukkoliikenneyhteyksien varteen.
Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 13 4. KYLÄKESKUSALUEIDEN JA TAAJAMATYYPPISTEN ALUEIDEN MAANKÄYTTÖ Haja-asutusalueen taajamien luokittelu kyläkeskuksiksi on perustunut Varsinais- Suomen liiton käyttämiin arviointiperusteisiin eli kyläkeskuksen edellytyksenä on katsottu olevan vähintään koulun, kaupan tai postin. Tiedot palveluista on kerätty kiinteistö- ja huoneistorekisteristä ja tarkistettu kunnista saaduilla tiedoilla. Luokittelu kyläkeskuksiksi yhden tai useamman palvelun perusteella ei kuitenkaan Loimaan seutukunnan alueella kaikissa tapauksissa johda johdonmukaiseen tai selkeään lopputulokseen. Osa palveluista on sijoittunut satunnaisesti haja-asutusalueelle tai nauhamaisen taajamamuotoisen asutuksen keskelle ilman muita kyläkeskuksen tunnusmerkkejä. Näissä tapauksissa alueet on luokiteltu taajamatyyppisiksi alueiksi ilman kyläkeskusmerkintää. Taulukko 2. Seutukunnan kyläkeskukset tai haja-asutusalueet, joilla palveluja. Kyläkeskus tai alue Koulu Kauppa Posti/ asiamiesposti Nykyisen seutukaavan kyläkeskus Kunta Alastaro Mälläinen kyllä Alastaro Virttaa x x taajama Alastaro Ylhäinen kyllä Aura Kirkonseutu x x kyllä Loimaan kunta Haara kyllä Loimaan kunta Karhula kyllä Loimaan kunta Kauhanoja x kyllä Loimaan kunta Kojonkulma x x x kyllä (Köyliö) Loimaan kunta Kojonperä kyllä Loimaan kunta Kurittula kyllä Loimaan kunta Metsämaa x x x taajama Loimaan kunta Niinijoki x kyllä Kunta- Karinainen ja kyläkeskukset Heikinsuo ja taajamatyyppiset x kyllä alueet on esitetty liitekartalla 4. Seudun taajamakehitys Karinainen vuosina Karinaisten 1980-2000 kylä on esitetty x liitekartalla 3. kyllä (Mäenpää) Karinainen Rahkio kyllä Marttila Ollila x x kyllä Marttila Prunkila kyllä Mellilä Isoperä x kyllä Oripää Latva kyllä Pöytyä Auvainen x kyllä Pöytyä Haveri x kyllä Pöytyä Kumila x kyllä Pöytyä Mustanoja x ei Pöytyä Kirkonkylä x x kyllä Pöytyä Karhunoja x ei Tarvasjoki Horrinen kyllä Tarvasjoki Suurila kyllä Yläne Uusikartano x x Kyllä
VÄESTÖN MUUTOS 1980-2000 -1169 - -350 Pyhäranta -349 - -10 0 5 10 20 30 40 Oripää Alastaro -9-10 Laitila Loimaan kunta 11-150 Uusikaupunki Yläne Oripää Loimaa 151-500 501-1500 Vehmaa Mietoinen Mietoinen Mynämäki Mietoinen Masku Pöytyä Mellilä 1501-3281 Mietoinen Nousiainen Vahto Aura Karinainen Koski Tl Kustavi Taivassalo Askainen Lemu Masku Rusko Tarvasjoki Marttila Somero Iniö Velkua Merimasku Naantali Raisio Turku Kaarina Lieto Piikkiö Paimio Halikko Kuusjoki Pertteli Kiikala Rymättylä Salo Velkua Muurla Suomusjärvi Houtskari Parainen Sauvo Kisko Perniö ka + 5,79 Korppoo Nauvo Dragsfjärd Kemiö Särkisalo Västanfjärd Oripää 0 5 10 20 30 40 Alastaro km Laitila Loimaan kunta Mynämäki Yläne Oripää Loimaa Mietoinen Mietoinen Mynämäki Pöytyä Mellilä Nousiainen Masku Nousiainen Vahto Aura Karinainen Koski Tl Somero ka + 0,27 Masku Raisio Rusko Turku Lieto Tarvasjoki Paimio Marttila Halikko Kuusjoki Kiikala LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN LIITTO / HS 07.06.2004 Lähde: SYKE / Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä 2004 Kartta: (C) MML lupa no 301/MYY/04
TYÖPAIKKAMUUTOS 1980-2000 -1526 - -501 Pyhäranta -500 - -31 Oripää -30-5 Alastaro Laitila 6-501 Loimaan kunta Oripää Yläne Uusikaupunki 502-6847 Loimaa MietoinenMietoinen Mynämäki Mietoinen Pöytyä Vehmaa Mellilä Masku Nousiainen Mietoinen Karinainen Vahto Koski Tl Aura Lemu Kustavi Marttila Tarvasjoki Taivassalo Masku Askainen Somero Rusko Lieto Kuusjoki Raisio Merimasku Naantali Velkua Paimio Iniö Turku Kiikala Pertteli Piikkiö Kaarina Halikko Rymättylä Salo Suomusjärvi Velkua ka +6,13 min -1526 max +6847 työp./km2 Muurla Sauvo Houtskari Parainen Kisko Korppoo Perniö Nauvo 0 5 10 20 30 Kemiö km 40 Särkisalo Dragsfjärd Västanfjärd km 0 5 10 20 30 40 Oripää Alastaro Laitila Loimaan kunta Oripää Yläne Mynämäki Loimaa Mietoinen Mietoinen Mynämäki Pöytyä Mellilä Masku Nousiainen Karinainen Vahto Koski Tl Aura Somero Nousiainen ka -0,80 min -294 max +342 työp./km2 Turku Masku Tarvasjoki Marttila Rusko Lieto Raisio Paimio Halikko Kuusjoki LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN LIITTO / HS 07.06.2004 Lähde: SYKE / Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä 2004 Kartta: (C) MML lupa no 301/MYY/04
TAAJAMAKEHITYS 1980-2000 1980 1990 2000 Uusikaupunki Pyhäranta km 0 5 10 20 30 40 Laitila Yläne Oripää Oripää Alastaro Loimaan kunta Loimaa Mietoinen Mietoinen Mynämäki Mietoinen Pöytyä Mellilä Vehmaa Masku Mietoinen Nousiainen Vahto Aura Karinainen Koski Tl Kustavi Taivassalo Askainen Lemu Masku Rusko Tarvasjoki Marttila Somero Iniö Velkua Merimasku Naantali Raisio Turku Kaarina Lieto Piikkiö Paimio Halikko Kuusjoki Pertteli Kiikala Rymättylä Salo Velkua Muurla Suomusjärvi Houtskari Parainen Sauvo Kisko Perniö Kemiö Korppoo Nauvo Dragsfjärd Västanfjärd Särkisalo Oripää 0 5 10 20 30 40 Alastaro Laitila km Yläne Oripää Loimaan kunta Loimaa Mynämäki Mietoinen Mietoinen Mynämäki Pöytyä Mellilä Nousiainen Masku Vahto Nousiainen Masku Turku Rusko Aura Tarvasjoki Karinainen Marttila Koski Tl Somero Raisio Lieto Paimio Halikko Kuusjoki Kiikala LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN LIITTO / HS 07.06.2004 Lähde: SYKE / Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä 2004 Kartta: (C) MML lupa no 301/MYY/04
Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 19 5. KUNTAKOHTAISET TARKASTELUT Kuntakohtainen tarkastelu käsittää seuraavat kunnat: Alastaro Aura Karinainen Koski TL Loimaan kaupunki ja kunta yhdessä Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Tarvasjoki Yläne Kuntakohtaisesti on esitetty taajamien maankäyttökartat mittakaavassa 1:10 000 1:30 000 sekä asuinrakennusten jakauma ja ikäjakauma koko kunnan osalta. Karttatarkasteluun on liitetty tekstimuotoinen tarkastelu jaottelulla: - kaavoitustilanne - maankäyttö - asuminen - palvelut - elinkeinot ja työpaikat - ympäristö ja kulttuuriympäristö - tie- ja katuverkko - joukkoliikenne - kevyen liikenteen yhteydet - maankäytön laajennusalueet
Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 20 6. ALASTARO 6.1 Kaavoitustilanne Virttaan kylätaajamaan on laadittu vuonna 1989 vahvistettu osayleiskaava. Samaan aikaan valmisteilla ollutta keskustan osayleiskaavaa ei hyväksytty valtuustossa. Virttaan osayleiskaavan uudistustyö on käynnistynyt vuonna 2002. Kaava valmistunee vuoden 2004 aikana. 6.2 Maankäyttö Kunnan keskusta ja Virttaa ovat asemakaavoitettuja alueita. Alastaron keskustaajama on Loimijoen länsirannalle rakentunut nauhataajama. Taajaman alkuperäinen nauhamaisuus on vielä havaittavissa taajamarakenteessa, vaikka asutus on 1970-1980 luvulta lähtien laajentunut raitilta länteen. Kyläkeskuksista palveluja on vain Virttaalla paikallistien 12577 varressa kantatien 41 tuntumassa. Virttaan pohjoispuolella on laaja moottoriurheilu- ja ulkoilualue. Uudisrakentaminen on 1980-luvulta alkaen painottunut keskustaajamaan ja Virttaalle. Myös haja-asutusalueiden rakentaminen on painottunut näiden taajama-alueiden lähistölle. Alastaron keskustaajaman maankäyttö on esitetty liitekartalla 1 ja Virttaan maankäyttö liitekartalla 2. Asuinrakennukset ikäluokittain on esitetty liitekartalla 3. 6.2.1 Asuminen 6.2.2 Palvelut Asunnot ja tonttitarjonta keskittyvät kuntakeskukseen ja Virttaan kylään. Vapaita tontteja on runsaasti. Vuonna 2003 Alastaro asukasluku oli 3 017. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan kunnan väkiluku vuonna 2030 on 2 894. Moottoriradan läheisyydessä on vapaa-ajan rakennuspaikkoja. Kunnassa on Kirkonkylän ja Virttaan perusopetuksen koulut sekä Alastaron yläasteen koulu. Yksityiset ja julkiset palvelut ovat Loimijoentien (mt 2101) varrella. Virttaalla on moottorirata ja laaja retkeilyreitistö. Golf-kentän rakentaminen on vireillä. 6.2.3 Elinkeinot ja työpaikat Kunnan työpaikkaomavaraisuus vuonna 2002 oli 76,0 %. Työpaikkojen lukumäärät toimialoittain vuonna 2002 olivat: Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä 232 134 72 414 49 901 Kunnan suurimmat työnantajat ovat Alastaron kunta, Sallilan sähkölaitos ja Topmec Oy. Työpaikkaliikenne Alastarolta muihin kuntiin suuntautuu suuruusjärjestyksessä Loimaalle (työssäkäyvistä 12,6 %), Loimaan kuntaan (6,6 %), Turkuun (3,1 %) ja Oripää-