KIRJALLINEN KYSYMYS 433/2007 vp Eturauhassyövän varhainen toteaminen Eduskunnan puhemiehelle Eturauhassyöpä on maassamme miesten yleisin syöpä. Joka vuosi siihen sairastuu noin 5 500 ja kuolee noin 800 miestä. Eturauhassyöpä aiheuttaa toiseksi eniten syöpäkuolemia maassamme. Se on lisääntynyt viime aikoina hälyttävällä vauhdilla. 1990-luvun aikana eturauhasen syöpädiagnoosien määrä kasvoi yli 200 prosentilla. Tauti voidaan parantaa pysyvästi vain, jos se todetaan riittävän varhain eli ennen kuin se on levinnyt eturauhasen (prostata) ulkopuolelle. Eturauhassyövän varhainen toteaminen on ensiarvoisen tärkeätä. Sen vuoksi tulisi pikaisesti tehdä tarpeelliset selvitykset ja tutkimukset eturauhassyövän mahdollisimman varhaisen toteamisen ja hyvän hoidon edistämiseksi. Tämän tulisi tapahtua lääketieteen kliinisten asiantuntijoiden, tieteellisten organisaatioiden ja potilasjärjestöjen yhteistyönä. Meneillään olevaa kansainvälistä seulontatutkimusta on pidetty perusteena sille, että toimenpiteisiin sairauden varhaisen toteamisen järjestämiseksi ei ole ryhdytty. Tätä ei enää voida pitää esteenä. Nuorimmat tutkimuksessa mukana olevat ovat nykyisin 67-vuotiaita. Muun muassa urologian professori Olavi Lukkarinen on todennut, että eturauhasyöpä on piilevänä keskimäärin 6 7 vuotta ennen kuin se alkaa oirehtia. Olisi välttämätöntä ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin, että yli 55-vuotiailta, jotka eivät ole mukana seulontatutkimuksessa, löydettäisiin eturauhassyöpä riittävän ajoissa. Näin hoito voitaisiin aloittaa ajoissa ja se voitaisiin parantaa. Kyseessä on kansallisen tason terveydenhoito-ongelma maassamme, jossa prostatasyöpää on eniten kaikista EU-maista. Prostatasyövän diagnosoinnissa käytetään PSA-verikoetta, joka on tarkin tunnetuista syövän toteamismenetelmistä. Kun vuonna 1997 löydettiin PSA:sta vapaat antigeenit, tarkentuivat syöpäepäilyt olennaisesti. Kun lasketaan PSA-V:n suhde kokonais-psa:han eli PSA- T:hen, nykyisen käytännön mukaan aloitetaan jatkotutkimukset heti, jos suhde on 16 % tai sitä pienempi. Tarkkuus näkyy myös hoitotuloksissa; vuonna 1985 Suomessa löytyi 1 350 eturauhassyöpää ja syöpäkuolemia oli hieman yli 800. Nykyisin syöpädiagnooseja tehdään lähes 6 000 ja syöpäkuolleisuus on hieman alle 800. Syöpäkuolleisuus on näin ollen mainittuna aikana pienentynyt noin yhteen neljäsosaan suhteessa uusiin syöpätapauksiin. Tauti löytyy aiempaa varhemmin, eli mitä varhaisemmassa vaiheessa hoidot aloitetaan, sitä paremmat hoitotulokset saavutetaan, kuten kaikissa muissakin syövissä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus käynnistää pikaisesti lääketieteen kliinisten asiantuntijoiden, tieteellisten organisaatioiden ja potilasjärjestöjen yhteistyönä selvityksen tekemisen eturauhassyövän varhaisen toteamisen ja hyvän hoidon edistämiseksi? Versio 2.0
Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2007 Toimi Kankaanniemi /kd 2
Ministerin vastaus KK 433/2007 vp Toimi Kankaanniemi /kd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaanniemen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 433/2007 vp: Aikooko hallitus käynnistää pikaisesti lääketieteen kliinisten asiantuntijoiden, tieteellisten organisaatioiden ja potilasjärjestöjen yhteistyönä selvityksen tekemisen eturauhassyövän varhaisen toteamisen ja hyvän hoidon edistämiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa kuten muissa länsimaissa. Uusia eturauhassyöpätapauksia ilmoitettiin vuonna 2005 5 327. Vuonna 1997 todettiin 2 800 uutta eturauhassyöpätapausta. Eturauhassyöpä kasvaa hitaasti ja on alkuvaiheessa pitkään oireeton. Oireettomat eturauhassyöpään viittaavat kudosmuutokset ovat varsin yleisiä. Eturauhassyöpä esiintyy latenttina, histologisesti todettavissa olevana 30 %:lla yli 50-vuotiaista ja 70 80 %:lla yli 80- vuotiaista miehistä. Yksi kymmenestä latentista eturauhassyövästä kehittyy kliiniseksi syöväksi. Seulontatutkimuksen tarkoitus on vähentää sairastavuutta ja ennenaikaisia kuolemia toteamalla ja hoitamalla sairauksia varhaisessa, vielä oireettomassa vaiheessa. Syöpäsairauksia seulottaessa on elämänlaadun parantamisen ohella erityisesti tavoitteena kuolleisuuden vähentäminen. Eturauhassyövän seulontamenetelmän tulisi kyetä paljastamaan kasvain sen oireettomassa vaiheessa. Hyvän seulontamenetelmän lisäksi ennusteen parantamiseen tarvitaan tehokas hoitomenetelmä, jolla ei ole merkittäviä sivuvaikutuksia. Seulonnan kustannusten tulee olla asiallisessa suhteessa siihen hyötyyn, joka taudin varhaisella toteamisella saavutetaan. Eturauhassyövän varhaisessa toteamisessa käytetyt menetelmät ovat eturauhasen kliininen tutkiminen, transrektaalinen kaikututkimus ja verikoe, jossa mitataan eturauhasen soluista peräisin olevan prostataspesifisen antigeenin (PSA) pitoisuutta veressä. Kohonneita arvoja tavataan sekä eturauhassyöpätapauksissa että hyvänlaatuisen prostatan liikakasvun yhteydessä. PSA- F/T-laboratoriotestin avulla voidaan osittain arvioida kummasta sairaudesta on kysymys. Eturauhassyövän systemaattiseen seulontaan PSA-verikokeen avulla ei Suomessa ole toistaiseksi ryhdytty, koska ei ole voitu osoittaa, että eturauhassyöpätapausten löytyminen seulonnan kautta vaikuttaisi elämän pituuteen. Radikaalin eturauhassyöpäleikkauksen haittavaikutukset ovat melkoiset. Virtsanpidätyskyky menetetään 7 %:ssa tapauksista. Eriasteisia virtsanpidätyshäiriöitä voi olla jopa joka toisella leikatulla potilaalla. Erektiokyky menetetään 9 75 %:ssa tapauksista riippuen kasvaimen paikallisesta leviämisestä. Erilaisia virtsan kulkua vaikeuttavia kudosten arpeutumisia esiintyy 0,5 9 %:lla leikatuista potilaista. Tauti uusii keskimäärin kolmanneksella leikatuista potilaista ja sen takia joudutaan tehostamaan hoitoa. Ulkoisen sädehoidon haittavaikutukset ovat edellä kuvattua jonkin verran vähäisemmät. Sädehoito saattaa aiheuttaa kuitenkin virtsarakon ja suolen pysyvän oireilevan sädevaurion. Eturauhassyövän seulonnan ongelmat ovat edellä kuvatusti moninaiset. Tällä hetkellä ei tiedetä, löydetäänkö vaaralliset syövät ajoissa, eli voidaanko seulonnalla vaikuttaa kuolleisuuteen. Ei tiedetä kuinka paljon ylidiagnosoidaan hi- 3
Ministerin vastaus taampaa syöpää, jolla luonnollisesti edetessään ei olisi vaikutusta elinikään. Seulonnalla yksistään on elämänlaatuvaikutuksia, huoli omasta terveydestä lisääntyy. Hoidot ovat raskaita ja niihin liittyy erittäin merkittäviä elämänlaatua heikentäviä sivuvaikutuksia. Näin raskaita hoitoja ei pitäisi tehdä varmuuden vuoksi. Seulonnan kustannusvaikuttavuus on myös selvittämättä. WHO, Kansainvälinen syöpäunioni (UICC) ja lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suositus ovat suosittaneet eturauhassyövän seulonnasta pidättäytymistä, koska meneillään on kaksi suurta satunnaistettua väestötutkimusta, joilla saadaan vastaukset eturauhassyöpäkuolleisuuteen, elämänlaatuun ja kustannuksiin. Väestötutkimuksiin osallistuu USA:ssa 80 000 miestä ja Euroopan omaan tutkimukseen 180 000 miestä. Suomi on ollut mukana viimeksi mainitussa tutkimuksessa vuodesta 1996. Helsingin ja Tampereen seuduilla toteutettavaan tutkimukseen osallistuu 30 000 miestä aktiivisen seulonnan ryhmässä ja 50 000 miestä kontrolliryhmässä. Eurooppalaisen seulontatutkimuksen suomalaisen osan tulokset valmistuvat aikaisintaan vuonna 2008. Tämän jälkeen voidaan luotettavammin arvioida seulonnan edellä kuvattuja etuja ja haittoja. Tällä hetkellä ei ole perusteita määrittää rutiininomaisesti PSA:ta oireettomalta mieheltä. Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 4
Ministerns svar KK 433/2007 vp Toimi Kankaanniemi /kd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 433/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi /kd: Ämnar regeringen vidta åtgärder för att i rask takt i samråd med sakkunniga i klinisk medicin, vetenskapliga organisationer och patientorganisationer inleda en utredning för att främja tidig diagnostisering och god behandling av prostatacancer? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Prostatacancer är den vanligaste cancerformen hos män i Finland liksom i andra länder i västvärlden. År 2005 anmäldes 5 327 nya fall av prostatacancer. År 1997 konstaterades 2 800 nya fall av prostatacancer. Prostatacancern utvecklas långsamt och är i början länge symptomfri. Symptomfria vävnadsförändringar som indikerar prostatacancer är mycket vanliga. Prostatacancer uppträder latent och kan histologiskt påvisas hos 30 procent av dem som är över 50 år och hos 70 80 procent av dem som är över 80 år. Ett av tio fall med latent prostatacancer utvecklas till klinisk cancer. Målet med screeningundersökningar är att minska prevalensen av prostatacancer och antalet förtida dödsfall genom att man konstaterar sjukdomen och inleder behandlingen på ett tidigt ännu symptomfritt stadium. Vid screening för cancersjukdomar är syftet förutom att öka livskvaliteten i första hand att minska dödligheten. Den metod som används för screening för prostatacancer bör kunna avslöja en tumör redan innan den ger symtom. För att förbättra prognosen behövs förutom en bra screeningmetod effektiva behandlingsmetoder som inte ger några större biverkningar. Kostnaderna för screeningen bör vara skäliga i förhållande till den nytta som uppnås genom att sjukdomen konstateras på ett tidigt stadium. Till de metoder som används för tidig upptäckt av prostatacancer hör klinisk undersökning av prostatan, transrektal ultraljudsundersökning och blodprov för att undersöka halten av prostataspecifikt antigen (PSA) i blodet. PSA är ett ämne som produceras i celler i prostatan. Förhöjda värden påträffas vid såväl prostatacancer som godartad prostataförstoring. Genom ett laboratorietest som anger PSA-F/T-kvoten kan man i viss mån avgöra vilken sjukdom det är fråga om. I Finland har man ännu inte inlett systematisk screening för prostatacancer med PSA-blodprov eftersom det inte har kunnat påvisas att upptäckt av prostatacancer via screening påverkar livslängden. Komplikationerna efter radikal prostatektomi är betydande. I sju procent av fallen blir patienten inkontinent. När det gäller förmågan att hålla urinen kan störningar av olika grad uppträda hos upp till varannan patient som genomgått operation. I 9 75 procent av fallen förlorar patienten sin erektionsförmåga till följd av tumörens lokala spridning. I vävnaderna hos 0,5 9 procent av de opererade patienterna förekommer olika slags ärrbildningar som försvårar urinpassagen. Sjukdomen återkommer hos i medeltal en tredjedel av de opererade patienterna och därför måste behandlingen effektiviseras. De negativa följdverkningarna av en utvändig strålbehandling är något lindrigare än de som beskrivs ovan. Strålbehandlingen kan dock orsaka bestående strålskador på urinblåsa och tarm. 5
Ministerns svar Det som ovan har anförts visar att problemen med screening för prostatacancer är många. För närvarande vet man inte om det är möjligt att upptäcka de farliga cancerfallen i tid, alltså om man kan påverka dödligheten genom screening. Det är inte känt i vilken utsträckning man överdiagnostiserar sådana cancerfall som utvecklas långsammare och som, om de får fortskrida normalt, inte har någon inverkan på livslängden. Screeningen i sig påverkar livskvaliteten på grund av att oron för den egna hälsan ökar. Behandlingarna är tunga och förenade med betydande komplikationer som försämrar livskvaliteten. Så pass tunga behandlingar skall inte sättas in bara för säkerhets skull. Screeningens kostnadseffektivitet är inte heller klarlagd. WHO, Internationella cancerunionen (UICC) och läkarföreningen Duodecims riktlinjer för god medicinsk praxis rekommenderar att man avstår från screening för prostatacancer på grund av att det för närvarande pågår två stora randomiserade befolkningsundersökningar som kommer att ge svar på frågorna om dödlighet i prostatacancer, livskvalitet och kostnader. I befolkningsundersökningarna deltar 80 000 män i USA och 180 000 män i Europas egen undersökning. Finland har deltagit i den sistnämnda undersökningen från 1996. Undersökningen, som genomförs med deltagare från trakterna kring Helsingfors och Tammerfors, omfattar 30 000 män i gruppen för aktiv screening och 50 000 män i kontrollgruppen. De finländska resultaten från den europeiska screeningundersökningen blir klara tidigast 2008. Efter det kan man med större tillförlitlighet bedöma för- och nackdelarna med screeningen. För närvarande finns det ingen anledning att rutinmässigt bestämma PSA-värdet hos symptomfria män. Helsingfors den 27 november 2007 Omsorgsminister Paula Risikko 6