1(30) UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE DNro: UUDELY/0543/05.02.09/2010 Päätöksen pvm: 29.10.2010 KARKKILAN KAUPUNKI TILAKESKUS ENERGIAKATSASTUSRAPORTTI MARJAANAKOTI 03600 KARKKILA 224-2-11-5 Yritys Energia - Kiinteistöt LPP Partners Oy Työ nro 407 Tilaaja Pirjo Hilonen, Karkkila Laatija Veijo Pakarinen (LVI) Laatija Toivo Myyrä (sähkö) Laadittu 31.12.2010
2 (30) ESIPUHE Tässä energiakatsastusraportissa on esitetty Karkkilan kaupungin omistaman kiinteistön Marjaanakodin LVIS-teknisten järjestelmien nykytilanne sekä mahdollisuudet pienentää kiinteistön energian- ja vedenkulutusta. Säästötoimenpiteiden osalta on esitetty toteutuksen kokonaiskustannukset, saavutettavat säästöt ja investoinnin takaisinmaksuajat. Projektin yhteyshenkilönä on toiminut Karkkilan tilakeskusken puolesta isännöitsijä Jari Salmisto, puh 044 553 5222. Kohteeseen tutustumista on tukenut tämän yksityisen vanhusten kodin johtaja Jaana Rauma ja henkilökunta. Energiakatsastuksen suorittivat LPP Partners Oy:stä DI Veijo Pakarinen (LVIA), puh 044 997 3920 ja Toivo Myyrä (Sähkö), puh. 0400 765 617, jotka vastaavat selvityksen tuloksista. Helsingissä 31.12.2010 Veijo Pakarinen LPP Partners Oy Toivo Myyrä Sähkökonsultti Toivo Myyrä
3 (30) ESIPUHE Sisällysluettelo 3 1 Yhteenveto kohteen energiataloudesta ja ehdotetuista säästötoimenpiteistä 4 2 Kohteen energiankäytön nykytila 7 2.1 Kohteen tiedot 7 2.2 Energian ja veden hankinta 7 2.3 Lämpöenergian kulutus 8 2.4 Sähköenergian kulutus 9 2.5 Veden kulutus 11 3 Kohteen energiatalouden arviointi 12 3.1 Lämmitysjärjestelmät 12 3.2 Vesi- ja viemärijärjestelmät 12 3.3 Ilmanvaihtojärjestelmät 13 3.4 Jäähdytysjärjestelmät 14 3.5 Sähköjärjestelmät 14 3.6 Muut järjestelmät 14 3.7 Rakennusautomaatio 46 3.8 Rakenteet 15 4 Ehdotetut toimenpiteet 16 4.1 Lämmitysjärjestelmät 16 4.2 Vesi- ja viemärijärjestelmät 17 4.3 Ilmanvaihtojärjestelmät 18 4.4 Jäähdytysjärjestelmät 18 4.5 Sähköjärjestelmät 19 4.6 Muut järjestelmät 19 4.7 Rakennusautomaatio 19 4.8 Rakenteet 19 4.9 Muut ehdotukset ja havainnot 20 4.10 Uusiutuvien energioiden tarkastelu 20 LIITTEET 1. Lämpöenergian kulutus ja kaukolämmön tilausvesivirran tarkistus 2. Sähköenergian kulutus ja tariffitarkastelu 3. Lämmönjakohuoneen laitteet ja verkostot 4. LVI-huonelaitteet 5. IV-koneiden taulukko 6. Valaistusmittaukset 7. Säästömahdollisuudet LVI 8. Säästömahdollisuudet Sähkö 9. Muistio luovutustilaisuudesta
4 (30) 1 YHTEENVETO KOHTEEN ENERGIATALOUDESTA JA EHDOTETUISTA SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ Tässä kappaleessa on esitetty yhteenveto Marjaanakoti Oy:n hallinnoimassa ja Karkkilan kaupungin omistamassa Marjaanakodissa syksyllä 2010 suoritetun energiakatsastuksen tuloksista. Säästöpotentiaali, energiahinnat ja kaikki kustannukset on tässä ja koko raportissa esitetty arvonlisäverollisina (alv 23%). Lämpö Kohteen lämmitysenergian (kaukolämpö) normitettu kokonaiskulutus vuonna 2009 oli 80,6 MWh vastaten kustannusta 5856. Lämmitysenergian ominaiskulutus on 61,1 kwh/rm³,a, mikä on likimain sama kuin vanhainkotien ominaiskulutusten keskiarvo 61,4 kwh/rm³,a (Motivan extranet 9-2010). Lämmitysenergian kulutusta on mahdollista pienentää vesikalusteita säätämällä, patteriverkoston perussäädöllä ja termostaattisilla patteriventtiileillä. Jos kaikki raportissa ehdotetut toimenpiteet toteutetaan, ominaiskulutus pienenee tasolle 58,8 kwh/rm³,a. Ehdotetut toimenpiteet vähentävät CO 2 -päästöjä noin 0,75 tn vuodessa. Sähkö Kohteen sähköenergian kulutus (kiinteistö- ja taloussähkö) on vuonna 2009 ollut n. 25,7MWh ja kustannukset n. 2506. Sähköenergian ominaiskulutus on 19,45kWh/rm 3,a, mikä on tilaston (Motivan extranet 9-2010, 24,8kWh/m 3,a) vanhainkotien keskiarvoa pienempi. Sähköenergian kulutukseen ei löydetty säästökohteita. Vesi Kohteen vedenkulutus on ollut noin 716 m³ vuonna 2009 ja kustannukset n. 2977. Ominaiskulutus on 542 dm³/rm³,a ja se on paljon isompi verrattuna tilastolliseen vanhainkotien keskikulutukseen 344 dm³/rm³,a (Motivan extranet 9-2010). Vedenkulutusta on mahdollista pienentää rajoittamalla vesikalusteiden virtaamat normivirtaamatasolle. Ehdotetuilla toimenpiteillä vedenkulutus pienenee tasolle 489 dm³/rm³,a. Muut toimenpiteet ja havainnot Kiinteistö on vanha ja esimerkiksi ikkunat ovat kaksilasisia. Asentamalla ajanmukaiset lämpölasielementit toimenpiteen takaisinmaksuaika jää pitkäksi, yli 16 vuoteen. Kaukolämpökohteisiin ei tyypillisesti suositella maalämpöä. Tähän kohteeseen ei ole laskettu mahdollisen maalämpöinvestoinnin vaikutusta hiilidioksidipäästöihin. Rakennuksen käytön kannalta olisi oleellisempaa lämmöntalteenotto ja /tai seinä- ja ikkunarakenteiden kunnostus myös viihtyvyystekijänä.
5 (30) Taulukko 1. Yhteenveto kulutuksesta, energian ja veden taloudellisesta säästöpotentiaalista ja vastaavasta investointitarpeesta sekä katselmuksessa ehdotettujen toimenpiteiden vaikutuksesta CO2-päästöihin. 2009 Säästöpotentiaali Kokonaisinvestointi Lämpöenergia 80,6 MWh 5 856 eur/a Sähköenergia 25,7 MWh 2915 eur/a 3,0 MWh 188 eur/a 0,75 tn CO 2 0 MWh 0 eur/a 0 tn CO 2 3,7 % 3,2 % 0 % 0 % 800 eur 0 eur Vesi 716 m³ 70 m³ 9,8 % 150 eur 2 977 eur/a 280 eur/a 9,4 % Kulutukset Säästöt Investoinnit 11 748 eur/a 468 eur/a 4 % 950 eur Taulukkoon 1 liittyvät huomautukset: Säästöpotentiaali ja kustannukset on esitetty arvonlisäverollisina (alv 23 %). Lämpöenergian kulutus on normitettu eli säätilakorjattu vuoden 2009 kulutus. Lämpöenergian kustannukset on laskettu normitetun kulutuksen ja vuoden 2010 kaukolämmön hintatason perusteella (alv 23 %). Sähköenergian hintoja eikä käytössä olevan tariffin tietoja ei ollut saatavissa. Vesi- ja jätevesikustannukset on laskettu vuoden 2010 hinnoin vuoden 2009 mitatulla kulutuksella. Kuva 1. Käyttökustannukset ennen ja jälkeen säästötoimien.
6(30) TOIMENPITEEN KUVAUS Taulukko 2. Energiansäästötoimenpiteet SÄÄST Ö TMA INVES- CO 2 SÄÄSTÖ SÄÄSTÖ SÄÄSTÖ SÄÄSTÖN RAPOR- SOVITUT YHTEE VÄHENE NSÄ TOINTI MÄ LÄMPÖ SÄHKÖ VESI ELINIKÄ TIN JATKO- YHTEEN SÄ energia CO 2 kustannukset energia CO 2 kustannukset vesi kustan- arvio KOHTA TOIMET energia muut energia muut nukset no EUR/a a EUR t/a MWh/a t/a EUR/a EUR/a MWh/a t/a EUR/a EUR/a m 3 /a EUR/a a T,P,H,E 1 Vesikalusteiden säätö 373 0,4 150 0,4 1,5 0,4 93 70 280 10 4,2,1 2 Termostaattiset patt.v.. 33 6,0 200 0,1 0,5 0,1 33 10 4.1.2 3 Linjasäätöjen asettelu. 62 9,7 600 0,25 1,0 0,25 62 20 4.1.3 4 Ikkunoiden uusiminen 16,1 50 4.8.1 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 YHTEENSÄ 468 950 0,75 3,0 0,75 188 70 280 Jatkotoimenpiteet: T toteutettu, P päätetty toteuttaa, H toteuttamista harkitaan, E ei toteuteta
7(30) 2 KOHTEEN ENERGIANKÄYTÖN NYKYTILA 2.1 Kohteen tiedot Kohde: Marjaanakoti Oy:n hoitokoti Marjaanakoti Vihdintie 25 03600 Karkkila Rakennustyyppi: 221 Vanhainkodit Käyttötarkoitus ja toiminta: Vanhainkoti Vanhainkodilla ei varsinaisesti ole avoimien ovien aikoja Vanhainkoti on käytössä ympäri vuoden Kellari on kokonaan auki kaivettua tilaa, sisältäen varastoja, autotallin, wc:n, pesulan ja muun muassa lämmönjakohuoneen. Asukkaita on vakituisesti 13. Henkilöstöön kuuluu n. 8 vakituista henkilöä ja siivoojat.. Valmistuskeittiö on auki joka päivä kello n. 7.00 17.30 Rakennukset: Vanhainkotirakennus, rakennuksen omistaa Karkkilan kaupunki Rakentamisvuosi: 1950 Peruskorjausvuosi: Vuonna 1996 rakennus muutettiin hoivakodiksi. Tämän jälkeen on saneerattu lisäämällä kaukolämpö ja koneellinen ilmanvaihto. Kerroksia: 2+kellari Rakennuksen tilavuus: lämmin 1320 rm³ (arvioitu huonekorkeus 3 m) Bruttopinta-ala: noin 440 kem². Kiinteistön hoidon toteuttaa Karkkilan tilapalvelut-organisaatio. Kiinteistön hoito-organisaatio: Kiinteistön huollosta vastaa Jouko Vähä-Herttua/ Tilakeskus, puh. 0500-478 470. Kiinteistössä ei ole omaa, vakituisesti paikalla olevaa hoitohenkilöä. Tekninen isännöitsijä Jari Salmisto vastaa kiinteistön isännöinnistä. Päiväkodin johtaja on Jaana Rauma.. 2.2 Energian ja veden hankinnat Lämmitysliityntä: Kiinteistö on liitetty Keravan Energian kaukolämpöverkkoon. Sopimusvesivirta on 0,42 m³/h. Sähköliityntä: Kiinteistö on liitetty Vattenfall Oy:n pienjänniteverkkoon. Pääkeskuksen nimellisvirta 63 A. Pääsulakkeet ovat 3x35A. Sähkön myyntitariffi: kilpailutettu Kainuun Energian tarjoushinta. Sähkön siirtotariffi: Vattenfall Oy, Yleissiirto. Vesi- ja viemäriliitynnät:
Kiinteistö on liitetty Karkkilan Veden vesi- ja viemäriverkostoon. 8 (30) 2.3 Lämpöenergian kulutus Taulukko 3 Lämpöenergian kulutus vuosina 2008-2009. Lämpöenergian kulutus 2007 2008 2009 Kokonaiskulutus (MWh / a) 72,98 68,95 77,7 Normitettu kulutus (MWh / a) 85,2 79,52 80,6 Ominaiskulutus (kwh / rm³, a) 64,54 60,2 61,06 Kuva 2. Mitattu ja normitettu lämpöenergian kulutus vuosina 2007-2009. Kulutus on normitettuna ollut melko lailla yhtäsuuri vuosina 2008 ja 2009. Vuoden 2007 kulutuslukema on ollut hiukan korkeampi. Lämpöenergian kulutus (normitettu) on 2009 jakautunut Motiwatilla suoritetun tarkastelun ja tiedossa olevien lähtötietojen perusteella seuraavasti: Taulukko 4. Normitettu lämpöenergian kulutuksen jakauma vuonna 2009 Lämmitys 54 MWh 70 % Ilmanvaihto 12 MWh 15 % Lämminvesi 12 MWh 15 % Yhteensä 78 MWh 100 % Kuva 3. Lämmitysenergian jakauma 2009
9 (30) Rakennuksen ominaiskulutus lämmön osalta vuonna 2009 on 61,06 kwh/r-m³. Tilastollisesti vertailukulutukseen (61,4 kwh/r-m³) verrattuna kulutus on samaa luokkaa. Rakennuksen ominaiskulutus pinta-alaa kohti on noin 176,6 kwh/b-rm³. Rakennuksen lämmitys toteutetaan vesikeskuslämmityksellä pääasiassa radiaattoreilla ja muutamilla konvektoreilla. 2.4 Sähköenergian kulutus Rakennuksen sähköenergiankulutus vuonna 2009 oli 25,7MWh. Rakennuksen sähköenergiankulutus on vuosina 2007 ja 2008 ollut lähes yhtä suuria. Sähköenergian kulutus 2007 2008 2009 Kokonaiskulutus (MWh / a) 25,3 25,5, 25,7 Ominaiskulutus (kwh / rm³, a) 19,18 19,35 19,45 Ominaiskulutus (kwh / br m², a) 57,52 58,05 57,52 Taulukko 5. Sähköenergian kulutus Sähköenergiankulutuksen jakaantuminen Sähkön kulutuksen jakaantuminen eri laiteryhmiin on katsastuksen yhteydessä laskettu kohteesta saatujen laitteiden ja tilojen käyttötietojen, laitetietojen ja tehtyjen mittausten perusteella. Kuva 7. Sähköenergian kulutusjakauma
10 (30) Seuraavassa on lueteltu tärkeimpiä kuluttajia: LVI laitteet: Pumput: Kolmeks Wilo Kolmeks Wilo 160 Poistopuhaltimet: Huippuimuri 2-nop 1 kpl á 0,2kW Huippuimuri 1-nop 1kpl á 0,1kW, keittiönpoisto, ohjaus liesikuvusta. Vaatehuolto: Pesukoneet 2 kpl. à2kw Kuivauskaappi 0,21kW, kondessio Huipputeho Kohteessa on yleissiirtotariffi eikä huipputehosta laskuteta. Optimaalisen tariffin valitsemiseksi ja kuormitusten tarpeenmukaisuuden arvioimiseksi käytettiin lukemahistoriasta saatuja tietoja sekä arvioitua käyttöaikaa. Näillä perusteilla huipputehoksi arvioitiin 21 kw. Sähkökuormitus Sähkökuormituksen vaihtelu ja kuormitustasot selvitettiin laskennallisesti. Suoritetun tarkastelun perusteella ei ole aihetta tarkempiin kuormitusseurantoihin tai arviointeihin. Tariffi ja sähkökustannukset Karkkilan kaupunki on kilpailuttanut sähköhankintansa vuonna 2009. Turku Energian myyntitariffi on kiinteä 1-aikainen tariffi, eikä se sisällä muita maksuja. Katselmushetkellä siirtotariffi on Vattenfall Oy:n Yleissiirto. Nykyinen siirtotariffi on valittavissa olevista tariffeista edullisin. Tariffitarkastelu on esitetty liitteessä 2. Sähköenergian hintakomponentit (alv 23 %) 1.7.2010 alkaen ovat: Taulukko 7: Sähkökustannusten muodostuminen
2.5 Veden kulutus 11 (30) Taulukko 8: Vedenkulutuslukemat Veden kulutus 2007 2008 2009 Veden kulutus (m³3/a) 798 743 716 Ominaiskulutus (dm³/rm³, a) 604 563 542 Marjaanakoti veden kulutus 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2007 2008 2009 Kylmä vesi Kuva 8. Käyttöveden kulutus vuosina 2007 2009 Vedenkulutus oli vuonna 2009 suuruusluokkaa 716 m³. Tästä saadaan ominaiskulutus 542 dm³/r-m³,a. Vedenkulutuksen vertailuarvo Motivan Extranetin mukaan on päiväkodeissa 230 dm³/r-m³,a. Vedenkulutuslukema on erittäin suuri vanhainkoteihihnkin verrattuna. Kohteessa vettä kulutetaan eniten Marjaanakodin keittiössä, suihkuissa, pyykkitiloissa ja wc-tiloissa. Lämpimän käyttöveden osuuden on arvioitu olevan normaalisti 40 % kokonaiskulutuksesta. Taulukko 9. Vesimaksut Kiinteistön vesimaksut (alv 22 %) Vesi- ja jätevesimaksut 4,05 eur / m³ Perusmaksu 76,8 eur / a Yhteensä 2977 eur / a Voimassa oleva vesimaksu on yhteensä noin 1,76 /m3 ja jätevesimaksu 2,29 /m3 eli yhteensä 4,05 /m3 (alv 23 %). Kulutuksen tai liittymän koon mukaan määräytyvän perusmaksun suuruus 6,4 / kk.
12 (30) 3 KOHTEEN ENERGIATALOUDEN ARVIOINTI 3.1 Lämmitysjärjestelmät Kiinteistö on liitetty Keravan energian Karkkilassa olevaan kaukolämpöverkkoon. Lämmityksen lämmönsiirrin on Danfoss HL1-22, teholtaan 40 kw. Tilojen lämmönjako tapahtuu vesikeskuslämmityksellä, joka saa energiansa rakennuksen kellarissa olevasta lämmönjakohuoneesta. Lämmönsiirtimet (sekä lämmitys että käyttövesi) ovat uusia ja asennettu vuonna 2005. Lämmönsiirtimien ja putkijohtojen eristys on nykyaikainen ja hyvä. Patteriverkostossa on pääosin levy- tai jaokepattereita, joissa on Danfossin termostaattiset patteriventtiilit. Rakennuksessa on TA:n STAD-linjasäätöventtiileitä, joita oli aseteltu. Verkoston suljettavuus ja säädettävyys on kohtalaisella tasolla. Patteriverkostossa on yksi, koko kiinteistön kattava säätöpiiri. Patteriverkoston menoveden säätökäyrät oli tarkastushetkellä aseteltu seuraavan taulukon mukaiseen asentoon. Asentoa voi muuttaa kaukovalvontajärjestelmästä Computec. Taulukko 10. Patteriverkoston menoveden säätökäyrä Ulkolämpötila - 30 0 +3 +13 + 20 Asetusarvo +75 +50 +41 +33 + 17 Asetus vaikuttaa melko korkealta asetukselta, eikä se ota huomioon sisäisten kuormien vaikutusta. Kokonaisuutena asetus on korkeahko vanhusten tilat huomioiden, mutta ilmeisesti myös kaksilasiset ikkunat aiheuttavat tarpeen pitää lämmityskäyrää korkealla. Joka tapauksessa nykyinen asetus asettaa termostaattiset patteriventtiilit koetukselle aurinkoisina päivinä.yölämpötilapudotusta ei ole olemassa. Mukavuuslattialämmityksiä sähköllä ei kiinteistössä ole. Marjaanakodissa suoritettiin sisälämpötilamittauksia viikon aikana loggereilla. Näistä mittaustuloksista on poimittu liitteeseen 4 tulokset, jotka valittiin ulkolämpötilan ollessa matalimmillaan -5,7 ºC aamulla klo 7.00. Ajankohta valittiin tarkasteluun siksi, että haluttiin saada käsitys nykyisten lämmitysasetusten onnistuneisuudesta. Tällä tavoin tarkastellen lämpötilat sisällä eivät olleet kovin tasaisia (välillä 19,8-24,0 ºC ). Lämmönjakohuone on rakennuksen keskellä kellarissa. Rakennuksen maanpäälliskerroksen pihan puoleinen huone oli viilein. Verkoston tasapainotukselle voi olla tarvetta (toimenpide 4.1.3). 3.2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Kiinteistö on liitetty Karkkilan vesi- ja viemäriverkkoon. Kylmävesiliitäntä on lämmönjakohuoneessa.
Käyttöveden siirrin on Danfoss HK-1-32/32, teholtaan 120 kw. 13 (30) Lämmönsiirrin on vuodelta 2005. Lämpimän veden kierrätystä varten on olemassa Wilo - 50-pumppu, jolla on manuaalinen asettelusäätö. Nimellisvirtaus on n. 0,2 dm³/s. Mitatut meno- ja paluuveden lämpötilat olivat 54/51 ºC. Lämpötilataso on sopiva. Käyttövesiverkon suljettavuus ja säädettävyys ovat välttävällä tasolla. Lämminvesiverkostossa on virtauksen säätöön aseteltavissa oleva rajoitusventtiili. Kylmän veden puolella on paineenalennusventtiili. Sekoittajat ovat 1-otesekoittajia. WC-istuimet ovat 6/3 litran huuhtelulla varustettuja (kaksoisvetonuppi). Kaikkien kalusteiden yhteydessä on sulkuventtiilit. Viemärit toimivat haastateltujen mukaan ongelmitta, jos ei heitä viemäreihin isoja paperitukkoja. Alakerran viemäreistä tulee käyttäjien mukaan hajuja. Katsastuksen yhteydessä mitattiin kalustekohtaisia virtaamia. Muutamien kalusteiden virtaamat ylittivät normivirtaamat jopa kaksinkertaisesti. Mittaustulokset on esitetty liitteessä 4. Nyt mitattu paine kylmävesiverkostossa oli 5,5 bar. Koska talo on vain kaksikerroksinen, painetta voisi pudottaa paineenalennusventtiilillä. Samassa yhteydessä kannattaa muutamat yli normiarvojen olevat virtaamat tasata kalusteesta normilukemiin (toimenpide-ehdotus 4.2.1). Vedenkulutus on nykyisellään isohko. 3.3 Ilmanvaihtojärjestelmät Rakennuksessa ei ole tuloilmakojeita. Rakennuksessa on kaksi poistoilmakojetta. Valmistuskeittiöllä on oma poistokojeensa, jota ohjataan keittiössä olevan huuvan käytön mukaan munakellolla ja 4-portaisella ohjauksella. Kojeen ilmamäärä on 10 50 dm³/s. Myös VAK:illa voidaan kojetta ohjata. Toinen poistokoje poistaa WCeistä ja eteläpäädyn huoneista. Se on kaksinopeuksinen 125 / 250 dm³/s. Tässä kojeessa on pakkastermostaattiohjaus -12 ºC:ssä, jolloin koje ohjautuu pienemmälle nopeudelleen. Kojeeseen liittyy ohjelmallinen lämpötila-anturi, joka sijaitsee vanhusten kodin johtajan huoneessa. Ilmanvaihdon käyntiä voi ohjata Karkkilan kaupungin keskeisestä Computecvalvontajärjestelmästä. Rakennukseen on jätetty vanhoja ilmanvaihtoventtiileitä korvausilmaventtiileiksi. Käyttäjien mukaan nykyinen ilmanvaihto toimii kuitenkin hyvin. Koneellinen poisto rajoittuu 1. ja 2. kerrokseen. Kellarissa on vain painovoimainen poisto. Suoritimme muutamia ilmamäärien tarkistusmittauksia poistoelimistä. Käytettävissämme ei ollut suunnitteluarvoja. Mittaustulosten perusteella 1. ja 2. kerroksen kaikissa huoneissa on riittävä ilmanvaihto, ullakkotilassa liikaakin. Ullakkotilan toisen poiston voisi siirtää kanavoituna pesutupaan, jolloin ilmamäärät jakautuisivat paremmin tarpeen
kannalta. Kokonaisilmamäärää ei tarvitsisi muuttaa. Nykyisellään kosteus tuskin poistuu riittävästi pesutiloista. 14 (30) Ilmanvaihdon koottuja tietoja ja mittaustuloksia on liitteissä 4 ja 5. 3.4 Jäähdytysjärjestelmät Marjaanakodin keittiössä on kylmäsäilytystilana pienet jää- ja pakastinkaapit. Kaikissa on omat, normaalit jäähdytyskoneistot. Laitteet ovat energiataloudellisia. 3.5 Sähköjärjestelmät Rakennuksen sähkönjakelujärjestelmät ovat pääosin vuonna 1996 suoritetun peruskorjauksen aikaisia. Asennukset ovat hyvässä kunnossa. Kiinteistön sähköpääkeskus on rakennuksen kellarissa erillisessä pääkeskuskomerossa. Pääkeskuksen nimellisvirta on 63A. Pääsulakkeet ovat 3 x 36A. Ne ovat nykyiseen kuormitukseen nähden riittävät. Valaistus Rakennuksen valaistus on toteutettu pääosin loistelamppuvalaisimilla. Sisävalaistusta ohjataan tilakohtaisilla kytkimillä. Ulkovalaistusta ohjataan sekä kello- että hämäräkytkimellä. Valaisimet ovat pääosin loisteputki tai pienoisloistelamppuvalaisimia. Asuinhuoneissa valaisimet ovat kodinomaisia. Pistokoemaisesti mitatut valaistusvoimakkuudet (liite: 6) vastasivat pääosin standardia EN 12464-1. Käyttötarkoitukseen nähden valaistustasot ovat riittävä LVI-laitteet Rakennuksen lämmityksen järjestelmiä ohjataan keskitetysti DDC-järjestelmällä. Keittiölaitteet Kiinteistön keittiössä valmistetaan kaikki ateriat. Suuritehoisin keittiölaite on paistinuuni Metos MSR 104, 10,4 kw. Muut laitteet ovat normaaleja kotitalouskojeita. Astianpesukone Metos Master 2, 6,9kW Uuni Metos MSR 104, 10,4kW Liesi Zanussi, 8kW Sähkölämmitykset Kiinteistössä ei ole sähkölämmityksiä. 3.6 Muut järjestelmät Muita energiatalouteen vaikuttavia järjestelmiä, kuten paineilmaa tms, ei kohteessa ole. 3.7 Automatiikka Automaatiojärjestelmä on toteutettu Computec-järjestelmän alakeskuksella ja keskuslaitteistolla. PC-valvomo sijaitsee kaupungintalolla ja yhteys on toteutettu GSM-verkon
kautta. Kiinteistönhoitajalla on lisäksi tarvittaessa käytössään järjestelmään paikallista pääsyä varten kannettava tietokone, jolla voi liittyä LJH:n VAK:iin. 15 (30) 3.8 Rakenteet Rakennus on toteutettu alkuperäisen rakentamisvuotensa 1950 mukaan voimassa olleiden käytäntöjen mukaisesti ja on vielä käyttökunnossa. Rakennusta on kuitenkin saneerattu ainakin n. vuosina 1996-2000, joten se on katselmushetkellä alkuperäistä paremmassa kunnossa. Ilmeisesti pintaremonttia on myös tehty 2000-luvulla. Ikkunat Rakennuksen ikkunat ovat kaksilasiset. Käyttäjät tilkitsevät ikkunoita syksyisin. Työssä on laskettu energiansäästövaikutus, jos kaikki ikkunat vaihdettaisiin kolmilasisiksi ja lämmönläpäisykertoimeltaan arvoon U= 1,05 W/m²K (toimenpide 4.8.1). Yläpohja Yläpohjan lämmöneristyspaksuudesta ei ole tietoa, koska asiaankuuluvia rakennuspiirustuksia ei ollut saatavilla. Oletettavissa oleva eristyspaksuus on noin 100-125 mm, mikä vastaa käytäntöjä 1970-luvulta. Lisäeristäminen ullakolle saattaisi olla teknisesti mahdollinen, mutta rakennuksen reunoilla käytettävissä olevasta tilasta ei ole varmuutta. Siksi lisäeristämisen mahdollisuutta ei tähän ehdoteta ilman tarkempaa tutkimusta. Katto (tiilikate) on tällä hetkellä päällisin puolin moitteettomassa kunnossa, eikä vaatine kunnostamista pitkään aikaan. Ulkoseinät Lautaverhous, nykyinen eristepaksuus on arviolta teholliselta paksuudeltaan noin 100 mm mineraalivillaa. Päällisin puolin seinien kunto on hyvä. Alapohja Betonivalu ja alla ilmeisesti eristävä soratäyttö. Rakennuksessa on täydeltä alaltaan kellarikerros, joka on pesutupa-/varasto- ym. käytössä. Kellaritiloille tyypillisestä kylmyydestä ei valitettu. Lieviä hajuongelmia kellarissa esiintyy. Rakennuksen tiiveys Rakennuksen vuotomittauksia tms. ei tehty, koska ne eivät kuulu energiakatsastusmenettelyyn. Käyttäjät toivat esiin veto- ja/tai tiiviysongelmien olemassaolon viittaamalla omiin syksyisiin tiivistystalkoisiinsa. Lisäämällä kolmas lasi tai asentamalla lämpölasielementit viileyden ja vedon tuntu vähenisi jonkin verran. Pintamittauksia tms ei lämpimästä säästä johtuen voitu katsastuksessa tehdä.
16 (30) 4 EHDOTETUT TOIMENPITEET Säästölaskelmissa on käytetty arvonlisäverollisia (23 %) hintoja; vedelle hintana 4,05 /m3 ja sähkön keskihintana on 97,5 /MWh (alv 23 %). Kaukolämmölle on käytetty vuoden 2010 keskimääräistä kaukolämmön hintaa 61,86 /MWh (alv 23 % sis). Toimenpiteiden CO 2 -vaikutukset on laskettu Motivasta saaduilla yleisillä arvoilla. Kaukolämmön arvo Keravan Energialle 226 kg/mwh. Vattenfallilta on saatu keskimääräinen CO 2 -arvo 263 kg/mwh sähkölle. Tätä on säästölaskelmissa käytetty. Suomen keskimääräinen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjen lukema olisi vuonna 2009 noin 184 kgco 2 /MWh. 4.1 Lämmitysjärjestelmät 4.1.1 Sopimusvesivirtamuutokset Nykyinen sopimusvesivirta on 0,42 m³/h. Tämä johtaa liitteen 1 mukaisesti huipun käyttöaikaan 2506 h/a. Lukema on isohko. Kiinteistön omistajan ei välttämättä tarvitse tehdä asialle mitään, mutta kaukolämmön toimittaja (Keravan Energia Oy) voi haluta neuvotella isommasta sopimustehosta, mikä nostaa perusmaksua jonkun verran. 4.1.2 Sisälämpötilan alentaminen Pohjoispäädyn huoneessa 2 kerroksessa mittasimme korkeita sisälämpötiloja (vaihtelu 2 ºC, korkein arvo noin 24,2 ºC). Muualla lämpötilat olivat kohtuullisempia. Tässä ehdotetaan huoneen termostaatin uusimista. Samalla voisi uusia termostaatin myös em. viereiseen kadunpuolen huoneeseen. Termostaattisilla patteriventtiileillä leikataan ennenkaikkea kevättalven sekä myös aurinkoisen syksyn turhia lämpötilannousuja. Toimenpiteellä on seuraava vaikutus. Taulukko 11. Termostaattiset patteriventtiilit Säästöt Määrä Kustannus CO 2 Lämmitysenergian säästö: 0,5 MWh/a 33 /a 0,1 tn Investointi verollinen: 200 Takaisinmaksuaika: 6,0 a Tyypillinen takaisinmaksuaika patteritermostaateille on 3 6 vuotta, sovellettavasta tilanteesta riippuen. 4.1.3 Säädön parantaminen Myös linjasäätöjen tarkistaminen ja uusi asettelu voi olla tehokas toimenpide tässä yhteydessä. Molemmat suoritettuina summavaikutus on taulukoissa esitettyjen tietojen summa. Ehdotettu suoritusjärjestys on 1. termostaattiset patteriventtiilit, 2. linjasäätöjen uusi asettelu.
17 (30) Taulukko 12. Linjasäätöjen uusi asettelu Säästöt Määrä Kustannus CO 2 Lämmitysenergian säästö: 1,0 MWh/a 62 /a 0,25 tn Investointi verollinen: 600 Takaisinmaksuaika: 9,7 a Investointihinta 600 eur ei riitä tilanteeseen, jossa linjasäätöventtiileitä jouduttaisiin mahdollisesti lisäämään olemassa olevaan verkostoon. Investointihinta sisältää vain yksinkertaisen olemassa olevien säätöventtilien arvojen tarkistuksen ns. symmetriaperiaatteella esimerkiksi TA:n nykyisillä tietokonepohjaisilla linjasäätötyökaluilla. 4.1.4 Putkistojen, vaihtimien ja kanavien eristäminen Ei energiansäästömahdollisuuksia. 4.1.5 Rakennuksen tiiviystason parantaminen Ei energiansäästömahdollisuuksia. 4.2 Vesi- ja viemärijärjestelmät 4.2.1 Vesikalusteiden virtaaman rajoitus Nykyisellään jotkut hanoista ylittivät normivirtaaman 6 dm³/min (ks liite 2). Investointihinta-arvio sisältää muutaman allashanan säätötyön. Kaikki allaskalusteet ja suihkut kannattaa käydä säätövaiheessa läpi. Suihkujen maksimiarvo on n. 15 dm³/min. Taulukko 13. Vesikalusteiden virtaamien rajoitus Säästöt Määrä Kustannus CO 2 Vedenkulutuksen säästö 70 m³/a 280 /a Lämmitysenergian säästö: 1,5 MWh/a 93 /a 0,4 tn Säästöt yhteensä 373 /a Investointi verollinen: 150 Takaisinmaksuaika: 0,4 a Vaikutus ominaiskulutukseen on sellainen, että uusi kulutus on n. 489 l/vrk/m3. Toimenpide edellyttää myös käyttäjien osallistumista kulutustalkoisiin (kohta 4.2.5). 4.2.2 Vesikalusteiden vaihto Ei energiansäästömahdollisuuksia. 4.2.3 Käyttöveden lämpötilan alentaminen Ei energiansäästömahdollisuuksia.
4.2.4 Putkistojen eristäminen 18 (30) Ei energiansäästömahdollisuuksia. 4.2.5 Kulutustavan ja kulutustottumuksen muutos Tässä ei ole erikseen laskettu vaikutusta käyttäjien osuudelle, vaan viitataan laskentaan kohdassa 4.2.1. Tiedottamista henkilökunnalle ja myös vanhuksille tarvitaan. 4.3 Ilmanvaihtojärjestelmät 4.3.1 Ilmanvaihdon käyntiajat Ei energiansäästömahdollisuuksia. 4.3.2 Ilmavirran puolittaminen tai pienentäminen Ei energiansäästömahdollisuuksia. 4.3.3 Ilmanvaihdon käyttö- ja ohjaustapa sekä vaikutusaluemuutokset Edellä on ehdotettu poistokojeen koneellisen haaran ulottamista pesuhuonetilaan kellarikerroksessa. Nähdäksemme tämä olisi tarpeen siitä syystä, että rakenteiden kuivuminen kellarissa varmistuisi. Jos ilmamäärää ullakkotilan eteläpään poistosta pudotetaan ja vastaava n. 12 dm³/s siirretään pesuhuonetilan kuivattamiseen, energiankulutuksessa ei tapahdu muutoksia. Toimenpide jatkaa kellaritilan rakenteiden elinkaarta oleellisesti. 4.3.4 Ilmanvaihdon lämmityksen säätötavat Ei energiansäästömahdollisuuksia. 4.3.5 Lämmöntalteenottomahdollisuudet Koska nykyiset poistopuhaltimet Marjaanakodissa ovat vain muutaman vuoden ikäisiä, ei tässä ehdoteta niiden korvaamista tulo-poistoilmakoje-lto-paketilla, mikä teknisesti olisi mahdollista Marjaanakotiin toteuttaa. 4.3.6 Tuuletustapamuoto Ei energiansäästömahdollisuuksia. 4.4 Jäähdytysjärjestelmät 4.4.1 Veden kulutus Ei energiansäästömahdollisuuksia
4.4.2 Lauhdelämmön talteenotto 19 (30) Ei energiansäästömahdollisuuksia 4.5 Sähköenergia 4.5.1 Tariffin ja jännitetason tarkistus sekä loistehon kompensointi Liitteessä 2 on esitetty tariffivertailu. Tariffivertailu osoittaa, että nykyisin käytössä oleva tariffi on edullisin vaihtoehto sähköenergian hankintaan. Yleisten sähköntoimitusehtojen mukaan jännite saa vaihdella +6%/-10% nimellisjännitteestä (400 V). Vaihtelurajat ovat siis 360...424 V. Jännitteen vaihtelu kohteessa on sallituissa rajoissa, eikä anna aihetta toimenpiteisiin. Kohteessa ei ole loistehonkompensointia, eikä laskutettavaa loistehoa. 4.5.2 Kuormitushuippujen tasaus ja kulutuksen ajoitus Ei energiansäästötoimenpiteitä. 4.5.3 Valaisimien energiankulutuksen pienentäminen Ei energiansäästötoimenpiteitä 4.5.4 Sähköiset lämmitykset Rakennuksessa ei ole sähkölämmityksiä. 4.5.5 Jaksottais- ja vuorottelukäytöt Ei energiansäästömahdollisuuksia. 4.5.6 Muut sähkölaitteet Ei energiansäästömahdollisuuksia. 4.5.7 Käyttötottumuksen muutos Ei energiansäästömahdollisuuksia. 4.6 Muut järjestelmät Ei energiansäästömahdollisuuksia 4.7 Rakennusautomaatio Ei energiansäästömahdollisuuksia 4.8 Rakenteet
20 (30) 4.8.1 Ikkunat ja ovet Ikkunoiden vaihtaminen energiatehokkaampiin on mahdollinen toimenpide kiinteistössä. Seuraavassa on laskettu Motiwatin avulla toimenpiteestä saatava säästö. Ikkunoiden sisälasituksen korvaaminen lämpölasilla on tekniikaltaan suositeltavin vaihtoehto. Energia-avustuksen saamiseksi kuitenkin uuden lasiratkaisun tulisi olla lämmöäneristävyydeltään luokkaa U=1,0 W/m2K. Hinta-arvio asennettuna n. 300 eur/kpl, kokoluokassa 0,5 2,5 m². Energia-avustus 10% mukana arviossa. Taulukko 15. Lämpölasi- ikkunat koko kiinteistössä Säästöt Määrä Kustannus CO 2 Lämmitysenergian säästö: 3,8 MWh/a 235 /a 0,8 tn Investointi verollinen: 3800 Takaisinmaksuaika: 16,1 a 4.8.2 Ulkovaippa Ei energiansäästötoimenpiteitä. 4.8.3 Vesikatto Ei energiansäästötoimenpiteitä. 4.9 Muut ehdotukset ja havainnot Ei energiansäästötoimenpiteitä. 4.10 Uusiutuvat energianlähteet Teknisesti vesikeskuslämmitteiseen rakennukseen, jossa on runsaasti maa-aluetta, maalämpöpumpun toteuttaminen ei olisi ongelma. Tyypillisesti tätä ei kuitenkaan suositella jo olemassa oleville kaukolämpöalueille. Liitteet: 1. Lämpöenergian kulutus ja kaukolämmön tilausvesivirran tarkistus 2. Sähköenergian kulutus ja tariffitarkastelu 3. Lämmönjakohuoneen laitteet ja verkostot 4. LVI-huonelaitteet 5. IV-koneiden taulukko 6. Valaistusmittaukset 7. Säästömahdollisuudet LVI 8. Säästömahdollisuudet Sähkö 9. Muistio luovutustilaisuudesta
21 (30)
22 (30)
23 (30)
24 (30)
25 (30)
26 (30)
27 (30)
28 (30)
29 (30)
30 (30) Pöytäkirja Liite 9 Energiakatsastus Marjaanakoti, Karkkila Aika: Paikka: Läsnä Karkkilan kaupungintalo Jari Salmisto/ tekninen isännöitsijä / Karkkila /tilaajan edustaja Toivo Myyrä / Sähkökatselmoija / LPP Partners Oy Veijo Pakarinen / LVI-katselmoija/ LPP Partners Oy 1. Todettiin läsnäoleviksi 2. Käytiin läpi energiakatsastusraporttia 3. Keskusteltiin 4. Päätettiin toteuttaa taulukossa 2 ehdotetuista toimenpiteistä. Vastuussa toteuttamisesta on tekninen isännöitsijä ja Karkkilan tilapalvelujen huoltoorganisaatio.