PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET Tavoitteena - kehittää uimataitoa niin, että he pystyvät uimaan pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaisen uinnin. - opetetaan perusteet ja pääperiaatteet hukkuvan pelastamisesta sekä vesillä liikkumiseen liittyvät turvallisuustekijät Päämääränä on, että jokainen asevelvollinen on kotiutuessaan uimataitoinen.
KOULUTUKSEN JÄRJESTELYT ERI KOULUTUSKAUSILLA Koulutusta annetaan vähintään 14 tuntia siten, että Peruskoulutuskausi 3 tuntia uimataitotesti uinnin perustaitojen opetus (mm. rintauinti, vapaa-uinti, selkäuinti, sukeltaminen) uimakoulut uimataidottomille koulutetaan vesillä liikkumisen turvallisuustekijät Erikoiskoulutuskausi 7 tuntia fyysisen kunnon kohottaminen ja palautumisen edistäminen uintiharjoituksilla uintitaitojen ja tekniikoiden kehittäminen annetaan opetetaan hengenpelastusuinnin perusteet jatketaan uimataidottomien peruskoulutusta
KOULUTUKSEN JÄRJESTELYT ERI KOULUTUSKAUSILLA Joukkokoulutuskausi 4 tuntia hengenpel. perustiedot ja taidot edistetään elimistön palautumista ylläpidetään saavutetut uimataidot monipuolinen uintikoulutus uinti- ja hengenpelastusmerkkikokeet Johtajakoulutus 9 tuntia uintiharjoitusten johtaminen ja toiminta hengenpel. perustiedot ja taidot 1. Mahdollisuuksien mukaan uinti aamureippailun yhdeksi osaksi 2. Aamu-uinnin tavoitteena on edistää elimistön palautumista sekä toimia virkistävänä ja herättävä harjoituksena.
UIMATAIDON MÄÄRITELMÄ Pohjoismainen uimataidon määritelmä: - pudottautuminen uintisyvyiseen veteen ja noustu uudelleen pintaan ja 200 metriä yhtäjaksoista uintia, josta matkasta 50 metriä selällään.
UIMATAIDON TESTAAMINEN 1. Palveluksen alussa uimataito testataan erillisellä uimataitotestillä 2. Uimataidon tason määrityksessä voidaan käyttää myös 12- minuutin uintitestiä. Uinnista tilastoidaan vähintään pohjoismaisen uimataidon vaatimukset saavuttaneet yli 25 metriä, mutta alle 200 metriä uineet alle 25 metriä uineet.
TURVALLISUUS Avovesissä tapahtuvassa uintikoulutuksessa tulee huomioida ainakin: rajaa selvästi opetusalue varmista rannan pohja tarkista ensiapu- ja pel.välineet (ml. hapenantolaite, pel.rengas) vähintään kaksi kouluttajaa sekä ensiaputaitoinen henkilö varaa puhelin alueella tulee olla henkilökuljetukseen soveltuva ajoneuvo.
KOULUTUSVÄLINEET Koulutusvälineitä: - kouluttajan pilli - uimalaudat - vesipallot - esteuintiesteet. Pelastusvälineitä: - pelastusrengas - pelastuskanisteri - pelastuspallo - pelastuspatukka - pelastusvene.
UINNINOPETUS Vesi vaikuttaa sekä oppilaaseen että opettajaan: - vesi on märkää - vesi vastustaa - vesi kannattaa - vesi hukuttaa - vesi estää ja peittää - vesi heijastaa valoa - vesi loiskuu - vesi etäännyttää opettajan oppilaasta 1. Nämä elementit tuovat koulutukseen luontaista vaihtelua ja virkistystä 2. Uintikoulutus motivoi tehokkaasti varusmiehiä hyviin koulutustuloksiin
UINNIN ALKEISOPETUS 1. Joukko-osastoissa tulee järjestää uimataidottomille uimakoulu 2. Uinnin alkeisopetus tapahtuu leikin kautta 3. Ensimmäisiin uintiliikkeisiin siirryttäessä on koirauinti korvattu alkeiskrooliuinnilla (myyräuinti) hengitys opetellaan alusta alkaen sivulta auttaa uimaria pysymään paremmin oikeassa uintiasennossa perhosuinnin alkeiden harjoittelu voidaan aloittaa heti alkeisopetuksen jälkeen 4. Opetuksessa korostuvat nyt myös pelastustaidot pelastusuintien (kylki ja selkä) hallitsemisen pelastusvälineiden käyttö 5. Opettajina tulee käyttää uimaopettajan koulutuksen saaneita kouluttajia
HYPOTERMIA Kylmän takia elimistössä tapahtuu heti muutoksia: - aineenvaihdunnassa - verenkierrossa - keskushermoston ja lihaksiston toiminnassa Elimistön biologiset suojakeinot eivät riitä: - ihonalainen rasvakerros - kudosten lämmöneristävyyden lisäys - pinta- ja ääreisverenkierron muutokset - lämmöntuotannon lisäys lihasvärinällä ja -työllä Tarvitaan lisäkeinoja: - vaatetusta -asuntoja - lämmitystä -ilmastointia.
ELIMISTÖN LÄMPÖTASAPAINO Ihmisen elimistö toimii parhaiten kun sisäelinten lämpötilat ovat noin 37. 1. Lämpötilojen laskiessa elimistö lisää lämmöntuotantoa aineenvaihdunnan ja lihasvärinän avulla 2. Lämpötilojen kohotessa elimistö tuottaa hikeä, joka höyrystyessään jäähdyttää tehokkaasti 3. Lämpötilat laskevat (HYPOTERMIA) tai nousevat (HYPERTERMIA) liikaa ja elintoiminnot häiriintyvät kylmässä tai kuumassa, jos biologiset tai muut suojakeinot eivät ole riittäviä
LÄMMÖNLUOVUTUS Vedessä ihminen jäähtyy: - 25 kertaa nopeammin kuin saman lämpöisessä ilmassa - virtaava vesi jäähdyttää vielä nopeammin - uiminen ja liikkuminen tehostavat veden jäähdyttävää vaikutusta entisestään Vaatetus: - hidastaa lämmön poistumista elimistöstä ympäristöön - tärkein henkilökohtainen kylmäsuoja - kovassa pakkasessa pään kautta voi poistua jopa 40-90 prosenttia elimistön tuottamasta lämmöstä
SELVIYTYMINEN KYLMÄSSÄ Fyysinen kunto - hyvä fyysinen kunto ylläpitää kykyä tuottaa lämpöä lihasvärinän ja lihastyön avulla ja siten kylmänsietokykyä. Sukupuoli: - naiset sietävät kylmää yleensä huonommin kuin miehet silloin, kun altistumiseen liittyy kestävyyttä ja voimaa vaativia ponnisteluja - kylmässä vedessä naisten paksusta ihonalaisesta rasvakerroksesta on kuitenkin etua - sukupuolesta riippumaton liikalihavuus heikentää kuitenkin kylmänsietokykyä Alkoholi ja lääkkeet: - alkoholi heikentää elimistön kykyä säilyttää ruumiinlämpötila - elimistö tuottaa vähemmän lämpöä ja pintaverisuonet laajenevat, - alkoholin antama uhkarohkeus heikentää myös tilanteen arviointia
KYLMÄSSÄ VEDESSÄ PELASTAUTUMINEN H.E.L.P kellunta-asento - Heat Escape Lessening Posture (=lämmönhukan vähentämisasento) - tehokkain yksin tehtävä lämmönhukkaa estävä asento - sikiöasennon kaltainen, jossa ne ruumiinosat, joissa suuret verisuonet kulkevat lähellä ihon pintaa ja jäähtyvät nopeammin, pyritään pitämään lämpiminä - HELP vähentää lämmönhukkaa noin 50 prosenttia - HELP-asento ei onnistu ilman pelastusliivejä, joissa on leveä niskatuki. Tällöin liivi estää kääntymisen kyljelle.
HUDDLING Huddling eli ryhmäkellunta-asento - käytetään, kun veden varaan on joutunut useampia henkilöitä - hakeudutaan yhteen ja kietoudutaan toisiinsa lähekkäin kädet toistensa kainaloihin ja lomittain alaspäin ja kasvot vastakkain - ryhmäkellunnassa voi olla myös ilman pelastusliivejä - loukkaantuneet, uimataidottomat ja lapset sekä liivittömät kannattaa sijoittaa ryhmän keskelle - Huddling-kellunta-asento on tärkeä koska elämänhalulla on suuri merkitys. Psyykkinen ja fyysinen läheisyys rohkaisee ja auttaa kestämään.
HYPOTERMIAN OIREET 1. Lihasten jäähtymisten seurauksena ilmenee yleensä voimakkaita, kivuliaita alavatsan kouristuksia, jotka voivat nopeasti uuvuttaa fyysisesti huonokuntoisen 2. Myös keskushermoston toiminta häiriintyy: käyttäytyminen on sekavaa, puhe sammaltelee sekä ajan ja paikan taju katoaa 3. Tajuttomuus on seurauksena, kun sisäelinten lämpötila laskee 32-30 asteeseen ja ihminen muuttuu vaihtolämpöiseksi 4. Vilunpuistatukset lakkaavat ja sydämen sykintä- sekä hengitystaajuus hidastuvat.
HYPOTERMIAN UHRIN AUTTAMINEN Pääkohdat: 1. terve elimistö lämmittää itse itsensä värisemällä 2. kun kaikki elintoiminnot ovat heikkoja, ihminen näyttää kuolleelta 3. ensiapu saattaa kuitenkin onnistua, koska jäähtyneet kudokset sietävät hapenpuutetta paremmin kuin normaalilämpöiset Hypoterminen ihminen toipuu ilman elvytystä, jos - rektaalilämpötila on yli 32 astetta - hypotermiaan ei kylmän lisäksi ole muita syitä, esimerkiksi sairaus, lääkitys tai alkoholi Selvitä hypotermian vaikeusaste: 1. kauanko uhri ollut kylmässä 2. onko hän tietoinen ja vastaako kysymyksiin järkevästi 3. ovatko raajat tunnottomat 4. onko uhri nauttinut lääkkeitä tai alkoholia 5. onko hengitys- tai verenkiertosairauksia taikka diabetesta 6. onko kivuliaita alavatsan kouristuksia
KUN AUTAT - HARKITSE MITÄ TEET pyri nostamaan uhri vaaka-asennossa vältä liikuttelua estä lisäjäähtyminen puhu uhrille ja rohkaise häntä - rauhoita - tarkkaile kirjaa kaikki muutokset uhrin tilassa ilmoita sairaalaan etukäteen älä lämmitä (max 40 astetta) älä hiero älä anna alkoholia eikä tupakkaa.
TOIMENPITEET JOUTUESSASI HYPOTERMIAN VAARAAN 1. suojaudu tuulelta 2. juo haaleaa sokeripitoista juotavaa 3. pidä itsesi liikkeessä 4. suojaudu hypotermiapussiin ( alumiinilakana, jätesäkki, yms) 5. vedessä H.E.L.P ja Huddling 6. älä yliarvio voimiasi 7. HALU ELÄÄ
UINTI- JA HENGENPELASTUSKILPAILUT. Päämäärä ja tavoite - motivoida varusmiehiä ja saada uusia harrastajia uintiharrastuksen pariin - määritellään uinti- ja hengenpelastustaidon taso - kilpailuista ja testeistä ei saa kuitenkaan muodostua koulutuksen päätapahtuma. Olosuhteet ja turvallisuus - rauhallisen allastilan (mielellään 25 metrin allas) - mahdollista suorittaa myös 50 metrin altaalla - avovesissä ei ole suositeltavaa järjestää kilpailu-ja testitilanteita. Välineet: - pelastusnukke (helly) - sukellusrenkaat (3kpl) - merkkiliinat altaan pohjaan ja pintaan - ajanottoon kello