Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan yhtymäkohdat OTT, erikoistutkija Kalle Määttä Tervettä ja vastuullista kilpailua kuluttajien eduksi 10.10.2012
Antitrust's goal is to protect consumers Consumers must be able to make efficient choices to activate competition 10.10.2012 2
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan yhteisenä tavoitteena on toimivat markkinat, joilla yritykset ja muut toiminnanharjoittajat toimivat vastuullisesti ja ottavat huomioon myös kuluttajien edut. Uudistuksessa ei kajota viranomaisten lakisääteisiin tehtäviin. Lain muutokset ovat suurelta osin lainsäädäntöteknisiä. 10.10.2012 3
Keskustelu kilpailu- ja kuluttajapolitiikan yhtymäkohdista on vasta lähtökuopissaan Tieteellinen keskustelu kilpailu- ja kuluttajapolitiikan yhtymäkohdista käynnistyi vasta 1990-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä keskustelu lisääntyi, muttei vieläkään huomattavasti (FTC, OFT, OECD). Hiljalleen asian problematisointi on rantautunut Pohjoismaihinkin. Suomi ei ole jäänyt kansainvälisestä kehityksestä ratkaisevalla tavalla jälkeen, siinä määrin nupussaan se näet on vasta ollut. 10.10.2012 4
Kuluttajan käsite Kuluttajana pidetään tässä laissa luonnollista henkilöä, joka hankkii kulutushyödykkeen pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten. Kuluttajien käsitteeseen sisältyvät kaikki sopimuksen kattamien tuotteiden käyttäjät, mukaan luettuina näitä tuotteita tuotannontekijöinään käyttävät valmistajat, tukkukauppiaat, vähittäismyyjät ja loppukuluttajat eli luonnolliset henkilöt, jotka eivät hanki näitä tuotteita omaa kauppaa tai ammattiaan varten. 10.10.2012 5
Kuluttajien hyvinvointi yhteisenä tavoitteena Kun kilpailu- ja kuluttajapolitiikasta puhutaan yhdessä tai erikseen, on tapana viitata heti aluksi siihen, että molempien politiikkasektoreiden tavoitteena on kuluttajien hyvinvoinnin lisääminen tai maksimointi. Kuluttajan hyvinvointia on painotettu seuraavista syistä: a. Kuluttajan hyvinvoinnin maksimointia painottavan näkökulman mukaisia päätöksiä on helpompi monitoroida. b. Kuluttajien hyvinvointia ja kokonaishyvinvointia painottavat tavoitteet eivät käytännössä johda useinkaan erilaisiin lopputuloksiin. Toisaalta useiden taloustieteilijöiden mukaan olisi tähdättävä kokonaishyvinvoinnin, ei pelkästään kuluttajien hyvinvoinnin maksimointiin. a. Kuluttajien hyvinvoinnin korostaminen johtaisi lyhyen aikavälin hinnan alentamisen painottamiseen ja pitkän aikavälin tehokkuusedut jäisivät sivummalle. b. Kilpailuoikeuden soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa on useimmiten kysymys yritysten välisistä liiketoimista. Joka tapauksessa lähes aina, kun Suomessa on kilpailulainsäädäntöä muutettu, on muistettu samalla korostaa kuluttajien etuja. 10.10.2012 6
Taloustiede siltana kilpailu- ja kuluttajapolitiikan välillä Kokonaiskuvan ei pidä hämärtyä sillä perusteella, että kilpailu- ja kuluttajapolitiikka kohdistuvat konkreettisimmillaan perin erityyppiseen käyttäytymiseen, kuten yhtäältä kartelleihin ja toisaalta harhaanjohtavaan markkinointiin. Kehitys kohti tilkkutäkkijuridiikkaa on tosin yksi uhkatekijä, minkä vuoksi metsää ei nähdä puilta. Kansainväliset tutkimukset ovat pääsääntöisesti korostaneet sitä, että taloustiede voi tarjota linkin kilpailu- ja kuluttajapolitiikan välille. Kilpailupolitiikassa taloustieteellinen lähestymistapa on vanhastaan tuttu. Tosin kuluttajansuojaongelmat ja niiden ratkaisut voivat edelleen rikastuttaa tätä argumentointia (esimerkiksi määräaikaisten sopimusten vaikean irtisanomisen vaikutus vaihtokustannusten suuruuteen). Toisaalta jännite muodostuu siitä, sovelletaanko valtavirtataloustiedettä (kilpailupolitiikka) vai psykologista taloustiedettä (kuluttajapolitiikka). 10.10.2012 7
Markkinoilla on kaksi puolta Kilpailupolitiikka keskittyy tarjontapuolen markkinahäiriöihin, kun taas kuluttajapolitiikka keskittyy kysyntäpuolen häiriöihin. Toisaalta on todettu, että kuluttajansuojalla on vaikutusta välittömästi kuluttajien asemaan, kun taas kilpailupolitiikan vaikutus on yleensä välillinen. Toisaalta työnjako kilpailu- ja kuluttajapolitiikan kesken ei ole aivan näin kategorinen (esim. sitominen). Kilpailupolitiikalla ei aina pystytä korjaamaan tarjontapuolen markkinahäiriöitä, jolloin kuluttajansuojan tehtäväksi voi jäädä kysyntäpuolella aiheutuneiden häiriöiden minimointi. Esimerkkinä mainittakoon HE 231/2005 vp: Teleyritysten vakiosopimusehdoissa todettiin olevan epäkohtia ja myös eräitä kuluttajansuojalain vastaisia sopimusehtoja. Ongelmat vaikuttivat kaiken lisäksi samantyyppisiltä kaikissa tutkituissa teleyrityksissä, minkä perusteella päädyttiin siihen, ettei kilpailukaan riittänyt turvaamaan kuluttajan asemaa kaikissa asiakysymyksissä. Kuluttaja ei siis voinut siirtymällä operaattorilta toiselle välttää mainittuja epäkohtia. Niinpä viestintämarkkinalain uudistuksessa päädyttiin erityislainsäädäntöön epäkohtien poistamiseksi. Kansainvälisten tutkimusten valossa kuluttajansuojaongelmat ovat aktualisoituneet usein markkinoilla, joilla on paljon pienyrityksiä, eikä ongelmien taustalla siis ole varsinaisesti kilpailun puute. 10.10.2012 8
Markkina-analyysit yhteisenä haasteena Oikeanlainen markkinadiagnoosi on välttämätön, jotta markkinahäiriöille voidaan määrätä oikeanlaiset lääkkeet. Kansainvälisesti tästä on useita esimerkkejä. 1. Yleisötapahtumien lipunmyynnin ongelmien oletettiin alun perin johtuvan kilpailun puutteesta. Tarkempi analyysi kuitenkin paljasti, että kysymys olikin puutteellisesta informoinnista ja kauppatavoista. Näin ollen kilpailupoliittisten keinojen sijasta asiaan puututtiin kuluttajapoliittisin keinoin. 2. Pankkitilipalvelujen osalta huomion kohteena olivat puolestaan alun perin kohtuuttomat sopimusehdot, mutta tarkemmassa analyysissä havaittiin, että perimmältään oli kysymys muun muassa korkeista vaihtokustannuksista. 3. Asuntorakentamisen analyysi lähti puolestaan liikkeelle oletetuista kilpailun esteistä markkinoilla. Tarkempi analyysi kuitenkin osoitti, ettei alalla vallinnut sanottavastikaan kilpailuongelmia. Keskeiset ongelmat piilivät sen sijaan tuotannon viivästymisessä ja siinä, miten asunnossa olevat virheet korjattiin sen jälkeen, kun asukkaat olivat jo muuttaneet asuntoon. 4. Lauttaliikenteen osalta alkuoletus oli se, että alaa olisivat leimanneet kilpailuongelmat. Kansainväliset hintavertailut kuitenkin osoittivat, ettei hintataso poikennut vertailumaista. Lopulta päädyttiinkin siihen, että kysymys oli kuluttajansuojaongelmasta. Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan yhteensovittamisen tarve johtuu myös siitä, että ajoittain yhden markkinahäiriön korjaaminen on omiaan johtamaan toisten markkinahäiriöiden voimistumiseen. 10.10.2012 9
Yksi virasto vai kaksi virastoa vai kaksi virastoa yhdessä virastossa Virastointegraatiossa kilpailu- ja kuluttajansuojaviranomaiset on yhdistetty kyllä yhdeksi virastoksi, mutta ilman, että yhdistämiseen olisi sisältynyt erityistä pyrkimystä sisällölliseen yhteistyöhön. Politiikkaintegraatiossa on pyritty paitsi integroimaan viranomaiset yhdeksi virastoksi myös sisällöllisiin etuihin kilpailu- ja kuluttajapolitiikan harjoittamisessa. Tällä vaihtoehdolla on haasteensa mutta myös etunsa: a. Yhdistyneen ja yhtenäisen viraston keinovalikoima on laaja ja keinoja voidaan käyttää yhteistyön sujuessa johdonmukaisesti. b. Mitä suuremmasta virastosta on kysymys, sitä suuremmalla todennäköisyydellä onnistutaan synnyttämään kriittistä massaa. c. Yhdistetty ja yhtenäinen virasto mahdollistaa erillisvirastoja paremmin sofistikoidun asioiden priorisoinnin ja suunnittelun. d. Yhdistetyllä ja yhtenäisellä virastolla on enemmän sidosryhmiä ja myös vaikutusvaltaa julkissektorin sisällä. 10.10.2012 10
Mitä kuluttajapolitiikka voi hyötyä kilpailupolitiikasta? 1. Markkinamekanismit (esimerkiksi mainekustannusten pelko) saattavat korjata markkinahäiriöitä ja kuluttajat saattavat oppia virheistään. Näin ollen sääntelyä ei aina tarvita. 2. Päädyttäessä oikeudellisen sääntelyn kannalle on kuitenkin otettava huomioon myös ne haitat, joita interventiosta aiheutuu. 3. Syvällinen markkina-analyysi edesauttaa olennaisesti sitä, että sääntelyn vaikutukset arvioidaan ennakkoon mahdollisimman oikein. 4. Taloustieteen tarjoamat mahdollisuudet voivat tulla paremmin hyödynnetyiksi. 10.10.2012 11
Mitä kilpailupolitiikka voi hyötyä kuluttajapolitiikasta? 1. Kuluttajille koituvat haitat sekä kuluttajien ja yritysten väliset suhteet voivat tulla paremmin huomioon otetuiksi (kuluttajien tosiasiallinen käyttäytyminen vrt. rationaaliset kuluttajat). 2. Kilpailun epätoivottavat vaikutukset, kuten aggressiivinen hintakilpailu laadun kustannuksella, tulevat yhteistyössä paremmin esille. 3. Kilpailupoliittiset instrumentit eivät aina yksin riitä saamaan kilpailua liikkeelle, vaan voidaan tarvita esimerkiksi kuluttajille suunnattuja valistuskampanjoita. 4. Yhteisvirasto nauttii paremmin suuren yleisön luottamusta ja kannatusta kuin kapea-alaisempi organisaatio. 10.10.2012 12
Kuluttajansuoja edistää monin tavoin kilpailua Vaikka kuluttajansuojaa ei voi ensisijaisesti legitimoida markkinavoiman kontrollikeinona, kuluttajansuoja toimii kuitenkin osaltaan kilpailun aktivoijana. Sopimattoman menettelyn kieltäminen KSL 2 luvussa on nähtävissä yhtäältä kilpailuneutraliteetin ja toisaalta kuluttajan aidon valinnanvapauden turvaajana. Tiedonantovelvollisuus vähentää kuluttajien etsintäkustannuksia parantaen edellytyksiä vaihtaa tuotetta tai elinkeinonharjoittajaa (vrt. hallinnollinen taakka). Vertaileva markkinointi on klassikkoesimerkki siitä, että kilpailun edistäminen ja kuluttajien edut voivat yhdistyä. Tätä tukevat myös empiiriset tutkimustulokset. Asianmukainen hintamainonta edistää kilpailua monin tavoin ja palvelee samalla kuluttajien etuja (vrt. mainonnan markkinavoimateoria). Sen sijaan loppuhinnan salailu ei ole perusteltua sen paremmin kilpailun edistämisen kuin kuluttajien edunkaan kannalta. Kuluttajansuojalaissa on tunnistettu se, ettei palkinnoilla nopeaan päätöksentekoon tähtäävä markkinointi ole paikallaan (aikaosuusasuntojen markkinointi). Kuluttajan aito valinnanvapaus edellyttää näet sitä, että päätökset voidaan tehdä harkitusti. 10.10.2012 13
Kiitos! www.kilpailuvirasto.fi