Uudenmaan maakuntatilaisuus 9.12.2011, Helsinki Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toimitusjohtaja
Valtion ja kunnan suhde
Peruspalveluohjelmamenettely Menettelyn kolme komponenttia» Osa valtion talousarvion valmistelua Käytännössä peruspalveluohjelma osa kehysmenettelyä ja peruspalvelubudjetti osa talousarvioesityksen yleisperusteluja» Poikkihallinnollisuus Johtaa peruspalveluohjelman ministeriryhmä, valmisteluelimenä sihteeristö» Osa valtion ja kuntien välistä neuvottelumenettelyä Suomen Kuntaliiton edustajien rooli pysyvinä asiantuntijoina 3
Menettelyn kattavuus Kuntien järjestämis- tai rahoitusvastuulla olevat palvelut Pääpaino sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen palveluissa 4
Kuntalain säännökset Peruspalveluohjelmamenettely Pitää sisällään peruspalveluohjelman ja peruspalvelubudjetin Kohteena lainsäädäntö, periaatteellisesti tärkeät ja laajakantoiset kunnallishallinnon ja -talouden asiat sekä valtion- ja kunnallistalouden yhteensovittaminen Osa kehysmenettelyä valtion talousarvion valmistelua Osa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä 5
Valtio/kunta-neuvottelumenettelyn organisointi 1/2 Peruspalveluohjelman ministeriryhmä Peruspalveluohjelmamenettelyä johtaa Peruspalveluohjelman ministeriryhmä. Ministeriryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri. Kokouksiin osallistuvat muut keskeiset kuntaministerit ja heidän avustajat. Lisäksi ministeriryhmän kokouksiin osallistuu valtiovarainministeriön keskeisiä virkamiehiä. Peruspalveluohjelman ministeriryhmässä Kuntasektoria edustavat pysyvinä jäseninä Suomen Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja ja liiton toimitusjohtaja sekä PPO-menettelyn sihteeristön Kuntaliiton edustaja. 6
Valtio/kunta-neuvottelumenettelyn organisointi 2/2 KUTHANEK: Puheenjohtaja: Kuntaministeri Varapuheenjohtaja: Kuntaliiton edustaja Jäsenet: Kuntaministerin avustaja (VS) VM:n merkittävät virkamiehet kuten valtiosihteeri BO:n edustajat kuntaosaston edustajat Suomen Kuntaliiton edustajat 6 henkilöä + varahenkilöt Jaostot: Talousjaosto Esittelystä vastaa kunkin hallinnonalan valtion virkamies valtionosuusjaosto (ei nyt toiminnassa) arviointijaosto Talousjaoston alaisuudessa laskentaryhmä 7
Toimintaympäristön muutos
Väestöntiheys Suomessa Koko EU-alueen asukastiheys on n. 114 as./km 2 Suomen asukastiheys on 17,6 as./km 2 Uudenmaan maakunnan asukastiheys 222,6 as./km 2 vastaa keskimäärin Saksan asukastiheyttä Helsingin asukastiheys on 2 730,3 as./km 2 Maan harvimmin asutuissa prosenttiosuus on vain kunnissa asukastiheys Väestöntiheys/ Asukkaiden koko 0,2 as/km2. km² ruutujen lkm km² ruutujen prosenttiosuus koko maan maapintaalasta km² lkm väestöstä 500 3 350 757 63,6 2 328 0,8 100 499 843 055 16,0 3 671 1,2 50 99 253 320 4,8 3 733 1,2 25 49 257 482 4,9 7 559 2,5 10 24 315 156 6,0 20 972 6,9 1-9 251 634 4,8 63 486 20,9 Yhteensä 5 271 404 100,0 101 749 33,5 9
Väestönmuutos kunnittain 2010 2030 2010 2015 2010 2020 2010 2025 2010 2030 Koko maan muutos 2,9 % Koko maan muutos 4,8 % Koko maan muutos 7,0 % Koko maan muutos 8,8 % Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 24.8.2011 Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto ja väestöennuste 10
Väestöllinen huoltosuhde kunnittain Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2009 11
75 vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä 2030 % väestöstä 20 - (1) 17,5-19,99 (5) 15-17,49 (8) 12,5-14,99 (5) - 12,49 (1) Rovaniemi Oulu Kajaani Kokkola Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Lahti Lappeenranta Turku Maarianhamina Helsinki Kotka Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 14.9.2010 12
Kuntatalous
% 20,5 20,0 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985 2012 181 Kuntien lkm 180 19,5 19,0 18,5 18,0 17,5 17,0 16,5 38 56 79 81 101 87 101 105 125 114 77 87 83 41 108 136 140 119 106 93 67 54 49 91 160 140 120 100 80 60 40 16,0 15,5 9 5 10 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Keskimääräinen tuloveroprosentti 20 Tuloveroprosenttia nostaneiden kuntien lkm (vuoden 2009 luku ei sisällä kuntaliitoksissa mukana olleita kuntia) 0 14
Tietoja kuntien tuloveroprosenteista vuosilta 1997 2012 Alhaisin tuloveroprosentti Vuosi Keskimääräinen prosentti- keski- tulovero- tulovero- Muutos Aritm. Kuntien lkm Korkein tuloveroprosentti 1) arvo yksikköä prosentti: prosentti nousi laski 2012* 19,25 0,09 19,81 91 3 21,75 16,25 2011 19,16 0,19 19,66 49 6 21,50 16,25 2010 18,97 0,38 19,60 181 2 21,00 16,25 2009 18,59 0,05 19,25 67 2 4 2 21,00 16,50 2008 18,54 0,09 19,15 119 3 21,00 16,00 2007 18,45 0,06 19,00 106 3 21,00 16,00 2006 18,39 0,10 18,87 140 1 21,00 16,00 2005 18,29 0,18 18,68 136 1 21,00 16,00 2004 18,12 0,09 18,50 54 2 20,00 16,00 2003 18,04 0,25 18,44 93 2 20,00 15,50 2002 17,78 0,11 18,33 108 3 19,75 15,00 2001 17,67 0,02 18,19 41 6 19,75 15,00 2000 17,65 0,05 18,15 83 15 19,75 15,50 1999 17,60 0,07 18,06 87 10 19,75 15,50 1998 17,53 0,11 17,96 77 19 19,75 15,00 1997 17,42-0,09 17,88 10 44 19,75 15,00 1) Painotettu maksuunpantua kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla 2) Vuoden 2009 luvuissa ei ole mukana kuntaliitoksissa mukana olevia kuntia 15
Kuntien tuloveroprosenttien muutokset 2011 2012 Lähde: Kuntaliiton tiedustelu Tuloveroprosentti laski (3 kuntaa) Korotus 0,25 prosenttiyksikköä (15 kuntaa) Korotus 0,50 prosenttiyksikköä (52 kuntaa) Korotus 0,75 prosenttiyksikköä (11 kuntaa) Korotus 1,00 1,50 prosenttiyksikköä (13 kuntaa) Ei muutosta (242 kuntaa) 16 Kuntarajat: Tilastokeskus.
Kuntien tuloveroprosentit kuntakoon mukaan vuonna 2012 Kunnan asukasluku 31.12.2010 (v. 2011 kuntajaolla) Koko maa: 19,25-2000 19,48 2001-6000 19,98 6001-10000 19,80 10001-20000 19,69 20001-40000 19,51 40001-100000 19,55 100001-18,64 15,0 15,5 16,0 16,5 17,0 17,5 18,0 18,5 19,0 19,5 20,0 20,5 17
lkm 70 Kuntien lukumäärät vuoden 2012 tuloveroprosentin mukaan (yhteensä 336 kuntaa) 60 50 40 46 53 54 44 30 28 20 20 19 10 0 12 12 12 8 5 6 2 3 2 3 1 2 2 2 16,25 16,50 17,00 17,25 17,75 18,00 18,25 18,50 18,75 19,00 19,25 19,50 19,75 20,00 20,25 20,50 20,75 21,00 21,25 21,50 21,75 18
Useat kunnat ovat kompensoineet vähennysten korotuksen vaikutuksen nostamalla tuloveroprosenttiaan. Kunnallisveroprosentti 1998 2012 % 20,0 19,0 18,0 17,0 Tuloveroprosentti (Kuntien veroprosenttien painotettu keskiarvo) Vaikka nimellinen tuloveroprosentti on noussut, efektiivinen veroaste on kuitenkin jopa laskenut. 16,0 15,0 14,0 13,0 1998 00 02 04 06 08 10 12** Keskimääräinen efektiivinen veroaste ansiotuloista (Maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin) 19
Kuntien verotulot vuosina 2009 2012, mrd. Lähde: Vuodet 2009 2010 Tilastokeskus, vuosien 2011 2012 arviot Kuntaliitto/VM Verolaji 2009 2010 2011** 2012** Kunnallisvero 15,44 15,77 16,24 16,59 Yhteisövero 1,20 1,41 1,64 1,49 Kiinteistövero 0,97 1,17 1,21 1,26 Verotulot yhteensä 17,61 18,35 19,09 19,34 Muutos, %: Kunnallisvero 2,4 2,1 3,0 2,2 Yhteisövero -21,9 17,5 16,5-9,1 Kiinteistövero 6,4 20,1 3,4 4,1 Verotulot yhteensä 0,5 4,2 4,1 1,3 Tuloveroprosentti, keskim. 18,59 18,97 19,16 19,25 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 25,0 Osuus yhteisöverosta, % 32,03 31,99 31,99 27,87 20
% 250 200 Kuntien vuosikate % poistoista 1997 2010 Uusimaa Uusimaa yhteensä Uusimaa pl. Pääkaupunkiseutu Koko maa 150 100 50 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Lähde: Tilastokeskus 21
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Helsingin seutukunta 1 100 1 000 900 Vuoden 2010 investointien omahankintamenoissa yhteensä on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 22 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 800 700 600 500 400 300 200 100 0
900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 Uudenmaan kuntien tilikauden tulos 1997 2010, /as. 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Tilikauden tulos 1) Korjattu tulos 2) 1) Vuosikate poistot + satunnaiset erät, netto 2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla Vuoden 2010 tilikauden tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa (noin 620 /as.). 23 Lähde: Tilastokeskus
Uudenmaan kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä 1997 2009 seutukunnittain, /as. 500 0-500 -1000-1500 -2000-2500 -3000-3500 Helsingin sk Raaseporin sk Porvoon sk Loviisan sk Koko maa 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Lähde: Tilastokeskus 24
Valtionvelka 1985 2013 Mrd. 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Mrd. %:a BKT:sta % 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Lähde: Valtiokonttori, vuosien 2011 2013 ennusteet VM 0 25
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 1985 2013 Mrd. % 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. %:a BKT:sta 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Lähde: Vuodet 1985 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 13 ennusteet Peruspalveluohjelma 23.3.2011 26
Uudenmaan kuntien lainakanta 1997 2010 seutukunnittain, /as. 3500 3000 2500 Helsingin sk Raaseporin sk Porvoon sk Loviisan sk Koko maa 2000 1500 1000 500 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Lähde: Tilastokeskus 27
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kuntakohtaisten vaikutusten ääripäät Kunta Kustavi Kolari Pelkosenniemi Puumala Kittilä Kaikki kunnat Vihanti Lumijoki Merijärvi Liminka Tyrnävä Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä 30-118 601 513 32-118 496 410 57-118 406 345 82-118 316 280 51-118 343 275 49-118 1-68 17-118 -105-205 9-118 -102-211 15-118 -109-212 10-118 -107-215 12-118 -113-219 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 28
Tuloveroprosentin muutostarve jos VOS-leikkaus on 118 /asukas Suurin: % Pienin: % Tohmajärvi 22,62 Kauniainen 16,87 Vihanti 22,57 Naantali 17,95 Rääkkylä 22,32 Raisio 18,24 Kitee 22,29 Masku 18,25 Sievi 22,19 Espoo 18,28 Alavieska 22,15 Eurajoki 18,59 Siikalatva 22,15 Rauma 18,70 Reisjärvi 22,14 Tuusula 18,88 Lavia 22,13 Luumäki 18,99 Vaala 22,11 Kurikka 19,03 Puumala 22,10 Rusko 19,03 Kesälahti 22,10 Helsinki 19,10 Haapajärvi 22,09 Kaarina 19,19 Evijärvi 22,09 Lieto 19,24 Kauhajoki 22,05 Ruokolahti 19,35 Soini 22,05 Kerava 19,40 Urjala 22,04 Iitti 19,43 Kerimäki 22,04 Tammela 19,44 Oulainen 22,04 Valtimo 19,45 Juankoski 22,03 Somero 19,50 Kärsämäki 21,98 Turku 19,52 Valkeakoski 19,53 Luoto 19,54 Laskennallinen tuloveroprosentti 22- (21) 21-22 (102) 20-21 (150) 19-20 (39) - 19 (8) Maarianhamina Vaasa Pori Kokkola Seinäjoki Hämeenlinna Turku Tampere Rovaniemi Oulu Jyväskylä Lahti Helsinki Kajaani Kuopio Mikkeli Kotka Joensuu Lappeenranta MML, 2011 Lähde: Verohallinto, Tilastokeskus ja Kuntaliitto KL/JAH 26.10.2011 29
Tuloveron muutostarve jos VOS-leikkaus on 118 /asukas ja kiinteistövero poistetaan tasauksesta Suurin: % Pienin: % Vihanti 23,53 Kustavi 15,33 Tohmajärvi 23,39 Kauniainen 16,61 Alavieska 23,18 Kolari 16,82 Sievi 23,03 Kittilä 17,16 Reisjärvi 22,99 Eurajoki 17,56 Kärsämäki 22,99 Suomenniemi 17,63 Siikalatva 22,81 Naantali 17,88 Haapajärvi 22,78 Espoo 18,01 Soini 22,73 Pelkosenniemi 18,08 Tyrnävä 22,63 Raisio 18,21 Rääkkylä 22,63 Masku 18,33 Oulainen 22,62 Hirvensalmi 18,68 Vähäkyrö 22,62 Karjalohja 18,70 Kitee 22,60 Rauma 18,77 Lavia 22,57 Sysmä 18,79 Lumijoki 22,55 Luumäki 18,79 Tarvasjoki 22,55 Helsinki 18,81 Merijärvi 22,52 Inari 18,83 Haapavesi 22,51 Tuusula 18,86 Evijärvi 22,47 Kauhajoki 22,46 Juankoski 22,46 Laskennallinen tuloveroprosentti 23- (6) 22-23 (36) 21-22 (115) 20-21 (104) 19-20 (40) - 19 (19) Maarianhamina Vaasa Pori Kokkola Seinäjoki Hämeenlinna Turku Tampere Rovaniemi Oulu Jyväskylä Lahti Helsinki Kajaani Kuopio Mikkeli Kotka Joensuu Lappeenranta MML, 2011 Lähde: Verohallinto, Tilastokeskus ja Kuntaliitto KL/JAH 26.10.2011 30
Tuloveroprosentti kun mitään tasausta tai VOS-järjestelmää ei ole käytössä Suurin: % Pienin: % Ranua 70,33 Kauniainen 17,46 Rautavaara 64,50 Espoo 18,19 Puolanka 62,60 Helsinki 20,64 Kivijärvi 61,99 Kaskinen 20,66 Pudasjärvi 61,46 Tuusula 21,44 Salla 60,37 Kerava 21,78 Utsjoki 60,33 Naantali 22,14 Rääkkylä 60,30 Kirkkonummi 22,21 Kinnula 60,06 Järvenpää 22,41 Enontekiö 59,77 Vantaa 22,56 Vesanto 59,51 Eurajoki 22,86 Ristijärvi 58,68 Nurmijärvi 22,90 Utajärvi 58,01 Raisio 23,22 Taivalkoski 57,55 Masku 23,55 Lestijärvi 57,49 Kaarina 23,78 Posio 56,89 Sipoo 23,88 Merijärvi 56,78 Pirkkala 24,42 Hyrynsalmi 56,25 Rauma 24,47 Kannonkoski 56,22 Vihti 24,59 Kaavi 56,22 Rusko 24,80 Perho 56,05 Porvoo 24,91 Soini 55,81 Kärsämäki 55,81 Laskennallinen tuloveroprosentti 60- (9) 50-60 (43) 40-50 (93) 30-40 (105) - 30 (70) Maarianhamina Vaasa Pori Kokkola Seinäjoki Hämeenlinna Turku Tampere Rovaniemi Oulu Jyväskylä Lahti Helsinki Kajaani Kuopio Mikkeli Kotka Joensuu Lappeenranta MML, 2011 Lähde: Verohallinto, Tilastokeskus ja Kuntaliitto KL/JAH 26.10.2011 31
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Uudenmaan kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. 1 (2) Kunta Karjalohja Espoo Helsinki Loviisa Inkoo Kauniainen Vantaa Kirkkonummi Hanko Sipoo Porvoo Kerava Nummi-Pusula Tuusula Hyvinkää Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) Kiinteistöveron Vaikutukset poisto tasauksesta yhteensä 21-118 257 159 93-118 60 36 94-118 57 33 96-118 18-4 74-118 38-6 24-118 84-11 52-118 31-34 44-118 14-60 63-118 -7-62 51-118 1-66 54-118 -2-66 48-118 -3-73 25-118 16-76 35-118 4-79 49-118 -11-81 32
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Uudenmaan kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. 2 (2) Kunta Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron Vaikutukset poisto tasauksesta yhteensä Raasepori Lohja Vihti Nurmijärvi Siuntio Järvenpää Mäntsälä Karkkila Myrskylä Pukkila Lapinjärvi Pornainen Askola Uusimaa Koko maa 24-118 10-83 25-118 -1-94 26-118 -4-96 26-118 -6-99 15-118 3-100 21-118 -7-104 20-118 -9-106 31-118 -52-139 33-118 -73-159 40-118 -86-164 27-118 -74-165 11-118 -65-172 29-118 -85-174 70-118 35-13 49-118 1-68 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 33
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. 2012 2013 2014 2015 Toimintamenojen nimellinen kasvu PPB:n arvion mukaan, %: 3,9 4,0 4,1 4,1 Arvioitu verotulojen kasvu PPB:n mukaan, %: 0,8 3,3 2,5 3,6 Arvioitu verotulojen kasvu uhkakuvan 1) mukaan, %: -1,9-2,1 2,0 3,9 3,5 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Investoinnit, netto Vuosikate PPB:n mukaan Vuosikate uhkakuvan mukaan 1) Kokonaistuotanto ei kasva vuosina 2012-2013, minkä johdosta palkkasumma pysyy näinä vuosina vuoden 2011 tasolla ja yhteisövero alenee vuoden 2011 tasosta puoleen vuonna 2013. Valtionosuudet sisältävät kustannustenjaon tarkistukset sekä verokompensaatiot ja niihin on tehty indeksitarkistukset. Lähde: Vuodet 1997 2010 Tilastokeskus Vuosien 2011 2015 ennusteet, Peruspalvelubudjetti 30.8.2011 sekä Kuntaliiton laskelmat 0,0 34
Terveydenhuollon järjestämislakityöryhmän esitykset
Tulevaisuuden vaihtoehdot, joihin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisratkaisussa tulisi varautua: Vaihtoehto A: kuntarakennetta uudistettaisiin mahdollisimman optimaaliseksi väestön tarvitseman sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisen kannalta tarkasteltuna; n. 20 kuntaa Vaihtoehto B: kuntarakennetta uudistettaisiin kokonaisuutena selkeästi nykyistä suurempiin kuntiin (n. 30 50) sekä Vaihtoehto C: kuntarakennetta ei juurikaan uudistettaisi tai sitä uudistettaisiin hyvin vähäisessä määrin 36
Vaihtoehto A: Yksitasoinen malli Yksitasoinen kuntapohjainen järjestelmä, jossa kunta olisi järjestämis- ja rahoitusvastuussa koko sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisestä Perus- ja erityispalveluiden järjestämisestä vastaavia kuntia olisi alle 20 Kansallisesti säädettäisiin kuntien välisten valtakunnallisesti/alueellisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta 37
Vaihtoehto B: Kaksitasoinen malli Kaksitasoinen kuntapohjainen järjestelmä, jossa kunta olisi yksin järjestämis- ja rahoitusvastuussa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, perustasosta sekä erityispalveluista, jotka kunnassa on tarkoituksenmukaista itse hoitaa. Alueen kunnat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista. Kuntia olisi noin 30 50 ja yhteisistä erityistason palveluista vastaavia alueita 5 Kansallisesti säädettäisiin valtakunnallisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta 38
Vaihtoehto C: Kaksitasoinen kunta- ja aluemalli Kaksitasoinen kuntapohjainen järjestelmä, jossa kuntien muodostama alue tai suuri kunta olisi järjestämis- ja rahoitusvastuussa perustasosta sekä erityispalveluista, jotka kunnassa tai alueella on tarkoituksenmukaista itse hoitaa. Alueet ja suuret kunnat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteutuisi alueratkaisuissa kuntien ja alueen yhteistyönä. Perustasosta vastaavia kuntien muodostamia alueita tai suuria kuntia olisi yhteensä vajaasta 20:stä noin 50:een ja erityistasosta vastaavia alueita 5. Kansallisesti säädettäisiin valtakunnallisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta 39
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011
Kunta- ja palvelurakenne uudistuu Kuntaliiton hallituksen yksimielinen linjaus 20.4.2011 Tavoitteena vahva peruskunta, josta kolme muunnelmaa: 1. pääkaupunkiseutu/metropolialue, 2. kehittyvät kaupunkiseudut ja 3. muut alueet aina jopa koko maakunnan kattavat peruskunnat.» Vahvat peruskunnat ovat riittävän vahvoja järjestämään pääosan kuntien tehtävistä.» Kunnanosahallinnon ja lähipalveluiden kehittäminen ja turvaaminen. Kunnan niin halutessa mahdollisuus jopa suorilla vaaleilla valittuihin kunnanosavaltuustoihin.» Niille alueilla, joilla vahvaa peruskuntaa ei saada aikaan perustetaan piirikunta, joka vastaa lähinnä monitoimialaista kuntayhtymää.» Mahdollisimman nopeasti asetettavan parlamentaarisen kuntalakikomitean kiireisin tehtävä on linjata tavoiteltava kuntarakennemalli. 41
8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013 2016 tarvitaan kokoava rakenneuudistus. Kunnilla tulee olla siinä prosessissa keskeinen rooli. 2. Uudistuksen lähtökohtana on alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli 7. Uudistusta ohjataan lainsäädännöllä Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi 3. Uudistuksen keskiössä on kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys 6. Kuntia ja piirikuntia muodostettaessa pyritään aluejaotuksiin, joilla turvataan väestön kielelliset oikeudet 5. Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä 4. Muilla alueilla vaihtoehtoina ovat vahva peruskunta tai laajan alueen piirikunta 42
1. Vuosina 2013 2016 tarvitaan kokoava rakenneuudistus. Kunnilla tulee olla siinä prosessissa keskeinen rooli Paras-hanke on käynnistänyt muutoksen kuntakentässä. Kaupunkiseuduilla kuntarakenneuudistukset ovat kuitenkin jääneet puitelain tavoitteisiin nähden odotettua vähäisemmiksi. Myöskään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet eivät aina ole tukeneet kaupunkiseutujen toiminnallista kokonaisuutta. Kun varustaudutaan tämän vuosikymmenen lopun ja ensi vuosikymmenen koviin toimintaympäristön muutoksiin, on tärkeää, että uudistusta jatketaan vuosina 2013 2016 kokoavana rakenneuudistuksena. Tavoitteena on, että maassa on vuoden 2017 alussa vahvoihin peruskuntiin perustuvat rakenteet. Rakenneuudistusta ohjaava lainsäädäntö valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa, joka tulee asettaa mahdollisimman pian. 43
2. Uudistuksen lähtökohtana on alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli Alueellinen erilaisuus on tärkeää tunnistaa uudistuksen keskeiseksi lähtökohdaksi. Vahvan peruskunnan malli tarvitsee omat sovellutuksensa ainakin kolmelle erityyppiselle alueelle: Helsingin ja sen ympäristökuntien osalta tarvitaan omat ratkaisut. Kehittyville kaupunkiseuduille muodostetaan työssäkäyntialueeseen tai muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuvia kuntia. Muille alueille muodostetaan maakuntiin tai muihin laajoihin alueisiin perustuvia vahvoja kuntia. Silloin kun ei ole edellytyksiä vahvan peruskunnan muodostamiselle, suuren väestöpohjan palvelut turvataan laajan alueen piirikuntaratkaisulla. Tavoitteena on, että maahan muodostuu mahdollisimman kattava vahvojen peruskuntien verkosto. Vahvoilla peruskunnilla on edellytykset pitää huolta hyvinvointipalveluista ja luoda edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle ja demokratian toteutumiselle. Kuntien on oltava riittävän vahvoja kantamaan järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä sekä toisen asteen koulutuksesta. Tämä johtaa siihen, että kuntien välisten yhteistoimintaelinten määrä vähenee olennaisesti. 44
3. Uudistuksen keskiössä tulee olla kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys Kaupunkiseutujen kuntarakenteen yhtenäisyyden vahvistaminen ja koko maan kuntarakenteen toimivuus ovat keskeisiä tavoitteita valtakunnan kehityksen ja asukkaiden arjen sujuvuuden näkökulmasta. Tavoitteena kaupunkiseuduilla on toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuva vahva peruskunta nykyisen kuntajakolain tavoitteen mukaisesti: kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. 45
4. Muilla alueilla vaihtoehtoina ovat vahva peruskunta tai laajan alueen piirikunta Esimerkiksi laajalla maaseutuvaltaisella alueella on käytössään kaksi vaihtoehtoista mallia: Ensisijaisena vaihtoehtona on laajan alueen vahva peruskunta, jossa koko alue muodostaa yhden kunnan yhdessä alueen keskuskunnan kanssa. Alueilla, joilla kunnat eivät kykene muodostamaan vahvaa peruskuntaa, ne järjestävät ainakin suuren väestöpohjan palvelut (sosiaali- ja terveydenhuolto ja toisen asteen koulutus) yhdessä kuulumalla monialaiseen, laajan alueen piirikuntaan. Piirikunnan tulee täyttää vahvan peruskunnan väestöpohjan ym. vaatimukset eikä se ole alueellisesti sidottu maakuntajakoon. Piirikunnassa ovat nykyiset kunnat ja kuntarakennetta uudistetaan kuntien oman aktiivisuuden pohjalta. Piirikunnalla on kuntien valtuustojen valitsema valtuusto ja sille kuuluvien palvelujen järjestämisvastuu. Rahoitusvastuu on kunnilla. Piirikunta voi toimia palvelutuotannon järjestämisessä kiinteässä yhteistyössä vahvan peruskunnan kanssa. Piirikuntia voi olla kahdenlaisia: A. Piirikunta, johon keskuskaupunki kuuluu B. Piirikunta, johon keskuskaupunki ei kuulu 46
5. Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä Kuntalakiin valmistellaan säännökset siitä, millä tavoin uusissa väestöltään tai pinta-alaltaan suurissa kunnissa turvataan kunnan eri osissa asuvien mahdollisuus lähidemokratiaan. Lähidemokratian mallit ja niiden käyttöönotto ovat kuntien päätösvallassa. Lähidemokratia tarkoittaa kunnanosan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien turvaamista omaa lähiympäristöään ja lähipalveluita koskevissa asioissa, esimerkiksi suorilla tai välillisillä vaaleilla valittua kunnanosahallintoa. Myös kunnanosien riittävä edustavuus kunnan päätöksenteossa on turvattava. On selvitettävä esimerkiksi Ruotsissa isoissa kunnissa käytössä olevan vaalipiiriratkaisun soveltuvuus Suomen olosuhteisiin. Eri puolilla maata on turvattava palvelujen saavutettavuus. Tämä edellyttää uusien toimintatapojen käyttöönottoa, mm. kuntien ja valtion yhteispalvelupisteitä, joissa kuntalaiset voivat saada palvelut joko paikan päällä, etäpalveluna videoneuvotteluyhteyden kautta tai sähköisenä asiakaspalveluna. 47
6. Kuntia tai piirikuntia muodostettaessa pyritään aluejaotuksiin, joilla turvataan väestön kielelliset oikeudet Kuntia tai piirikuntia muodostettaessa tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin ja uudenlaisten palvelujen tuotantotapojen käyttöön, joilla turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Toimiva kunta- ja piirikuntajako voidaan määritellä monella tapaa. Tärkeätä on valita vaihtoehto, jossa kielikysymykset yhtenä perusoikeuksista turvataan. Myös kielellisen vähemmistön vaikuttamisja osallistumismahdollisuuksia on kehitettävä sekä kaupunki- että muilla seuduilla. Rakenneuudistukseen tulee liittää suunnitelma siitä, miten kielelliset oikeudet turvataan. 48
7. Uudistusta ohjataan lainsäädännöllä Prosessia ohjataan lailla, joka valmistellaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Laissa määritellään rakenteelliset vaihtoehdot ja kriteerit niiden soveltamiselle eri alueilla suunnitteluprosessi (kunnat, kaupunkiseudut, alueet, valtakunnan taso) valmistelun ja toteuttamisen aikataulu valtioneuvoston toimivalta tavoitteen toteuttamiseksi. Uudistuksen johtamista varten tarvitaan laaja-alainen, parlamentaarinen seurantaryhmä. 49
8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille Vahva peruskunta antaa tukevan perustan kunnalliselle itsehallinnolle, jota säännellään uudella kuntalailla. Kuntalain tavoitteena on demokraattisesti toimiva kunta, jossa asukkaiden vaikuttaminen, valtuuston toimivalta sekä poliittisen ja ammatillisen johdon vastuu on selkeästi määritelty. Uuden kuntalain tulee jäsentää ja tehdä läpinäkyväksi kunnallinen demokratia, päätöksenteko, johtaminen ja hallinto sekä toiminta ja talous. 50
Uusi Kunta 2017 Kuntaliiton ja kuntien kehitysalusta kuntauudistukselle Uusi Kunta 2017 -ohjelma on tulevaisuussuuntautunut kunnallisen itsehallinnon ja kansalaisyhteiskunnan pelastusohjelma. Uusi kunta 2017 -ohjelmalla varmistetaan:» Paras-hankkeen päättyessä vuoden 2012 lopussa on valmiina rakenne- ja toimintamalli seuraaville valtuustokausille.» Samalla vahvistetaan visiolähtöistä uudistustyötä sekä vahvistetaan kuntalähtöistä muutosjohtajuutta.» Hanke tuottaa tietoa kuntalain uudistamistyöhön.» Itsehallinnollisesti tarkastellen ytimessä on erityisesti kuntien itsehallinnon ja palvelutuotannon mahdollistava rahoitusjärjestelmä.» Kunta-valtiosuhteeseen pureutuva edunvalvonnallinen kokonaisuus.» Itsehallintoa kunnissa itsessään vahvistava kehittämishanke, tuo esiin kuntalaisten vastuuta omasta elämästään ja yhdyskunnastaan. 51
Hallitusohjelman kannanotot ja mahdolliset vaihtoehdot
Hallitusohjelma ja kunnat Ei erillistä kuntapolitiikkaa Ei menokattoa kunnille osoitettavissa tehtävissä Kuntarakenneuudistus vahvan peruskuntamallin pohjalta» korvaa voimassa olevan PARAS-puitelain» pohjana työssäkäyntialueet» tarkemmat kriteerit ja etenemisen jo vuoden 2011 loppuun mennessä» perusta kuntalain, valtionosuusjärjestelmän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiselle sekä aluehallinnon uudistamiselle Uusien tehtävien lisäämistä kunnille luvataan rajoittaa Uudistusten aiheuttamista kustannuksista luvataan maksaa yli puolet Vanhuspalvelulaki 2013? Tilapäinen leikkaus valtionosuuksiin Kiinteistövero valtionosuuden tasauksen ulkopuolelle Kuntien osuuteen yhteisöveron tuotosta 5 % korotus 2012 ja 2013 Veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat menetykset korvataan 53
Kuntauudistus hallitusohjelmassa Hallitus toteuttaa koko maassa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Uudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Tavoitteena on mm. poistaa lainsäädännöstä sekä kuntatalouden rahoitusjärjestelmistä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät. Hallituksen päämääränä on, että vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla. 54
Kuntauudistus hallitusohjelmassa Vahvan peruskunnan vaihtoehtona poikkeusmenettely, jossa kunnat voivat muodostaa riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Aluehallinnon uudistaminen ja kehittäminen on tiiviissä yhteydessä kuntauudistuksen jatkon kanssa. Erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyä jatketaan tehostetusti niin, että valtioneuvostolle säädetään mahdollisuus päättää toimenpiteistä, mikäli arviointimenettely ei johda ratkaisuun kunnan peruspalveluiden ja niiden rahoituksen turvaamiseksi. Lisätään asukkaiden valinnanmahdollisuuksia hakeutua kunnallisiin palveluihin yli kuntarajojen. 55
Lisäinformaatiota
Kuntien hankinnoissa on mahdollista säästää merkittävästi! Kuntien hankintamenot n. 15 mrd. euroa vuonna 2009 Kuntahankinnoissa kannattaa ja on mahdollista säästää! Eri tavalla toteutetut yhteishankintayhtiöt toimiva ratkaisu: vahvempaa osaamista ja suurempia volyymejä! KL-Kuntahankinnat Oy tarjoaa säästöjä ammattimaisesti toteutetuilla yhteishankinnoilla kansallisen tason markkinoilla toimien. Kuntahankinnat on tehnyt tähän mennessä 34 puitesopimusta IT-, energia- ja muissa tavara- ja palvelukohteissa 450 kuntaasiakkaalle. Asiakastyytyväisyys on asteikolla 1 5 noin 4,4. Toteutuneet hintasäästöt per tuotealue 6 35 % vrt. kuntien aiemmat omat hankinnat. Lisäksi säästetään aikaa, vaivaa, rahaa = prosessisäästöt. 57
Heikko sopimusosaaminen kallis sopimus» Sopimusten sisältöön ei kiinnitetä riittävästi huomiota» Johtaa aukkoihin sopimuksissa, jolloin saatetaan joutua esim. tilaamaan kallista lisätyötä» Joistakin asioista ei huomata sopia lainkaan, jolloin sopimusriitojen riski kasvaa» Vastuukysymyksiä ei mietitä, jolloin sopimuskaudella voi seurata ikäviä yllätyksiä» Käytetään sopijakumppanin sopimuspohjaa, joka saattaa sisältää epäedullisia sopimusehtoja 58
Sopimuksia ei valvota maksetaan turhasta» Johtaa oikeudenmenetyksiin» Sopimuksiin neuvoteltuja oikeuksia ei hyödynnetä täysimääräisesti» Ei reklamoida ajoissa» Kilpailutettujen sopimusten ohiostot» Johto ei saa olennaista ja oikeanlaista tietoa (taloudellisten) päätösten pohjaksi» Tehdyistä virheistä ei mahdollista ottaa opiksi» Lisätietoja: Lakimies Leena Hoppu-Mäenpää, Kuntaliiton lakiyksikkö, p. 040 580 8777 leena.hoppu-maenpaa@kuntaliitto.fi 59
Kuntatyönantajien kilpailuetu: Hyvin johdettu ja hoidettu rekrytointiprosessi Kaikilla kuntaorganisaatioilla on nyt yhdenvertainen mahdollisuus ammattimaisiin rekrytoinnin työvälineisiin. Kunta-alalle erikoistuneen uuden palvelun tuottaa KL-Kuntarekry Oy.
Kuntarekrystä asiantuntijakumppani tehokas kunta-alalle räätälöity oma järjestelmä perusrekrytointiin ja sijaisuuksien hallintaan sekä työpaikkailmoitteluun. hinnaltaan kilpailukykyinen, selainpohjainen järjestelmä ja maksu vain käyttäjätunnuksista. Kuntaliiton palveluna riskitön hankinta, käyttöönottoa ei tarvitse kilpailuttaa. Tilaa Kuntarekryn esittely organisaatioosi! Tuula Nurminen, toimitusjohtaja, KL-Kuntarekry Oy puh. 050 597 2791 tai tuula.nurminen@kuntarekry.fi Kuntarekry.fi
Kuntaliitto tukee kuntia ja kuntayhtymiä muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet www.kunnat.net Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 62