D E K L I N A A T I O T ( dē-clīnāre 'taivuttaa; poiketa, väistää' )

Samankaltaiset tiedostot
K3 1. DEKL. FEM. (luonnos)

Kreikan muistivihko. Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008

Luku 2. Nominit Nominit

SUBSTANTIIVI. Jussi Halla-aho Muinaiskirkkoslaavin käsikirja - substantiivi - LUKU III

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

K3 ADJEKTIIVIN TAIVUTUS (luonnos)

SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)

Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011

Kieli merkitys ja logiikka

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, KIELIKESKUS LATINAN PERUSKURSSI. Juha Tahvanainen Syksy 2010

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

šarrāt gen./akk. šarrī Taulukko 3.1 Status constructus -muodot nominaalisen omistajan kanssa. *) Yksikön muodostustapa vaihtelee.

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

S U M E R I N SIJAMUODOT

Suomen kielioppia edistyneille

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi Verbitön lause

Esimerkkejä nuoremman muinaisruotsin substantiivien taivutuksesta

Luku 14. Lukusanat Status absolutus Perusluvut

Sijojen synty ja säilyminen

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

Statiivi ja verbaaliadjektiivi. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit E-verbit Duaali

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Kreikan muistivihko. Eli mitä syksyn muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2006

Suomen romanin nominimorfologiaa

Systemaattinen synkretismi SIJASYNKRETISMI. Case Syncretism

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

SUMERI 2. HY ma 10-12,

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa

SUBSTANTIIVIT (text 2, s. 35)

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma


Juurijärjestelmä ja verbien G-vartalo. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Kieli merkitys ja logiikka

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Nominit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille luokan keskeiset tavoitteet

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

2. Ympyröi sanasta se osa, joka kertoo, että sana on monikossa.

Sumeri. Aleksi Sahala

Venäjä, B3-kieli. Oppikirjat: Muu materiaali: Kuuntelut, äänitteet: Lähiopetuksen painotukset: Etätehtävät: Päivystykset:

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

Esipuhe. Espoossa tammikuussa Tekijä. Esipuhe 3

5. Paikallissijat/obliikvisijat

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )

A.2 B.7 C.8 D.3 E.5 F.6 G.4 H Linnaan 1,5 milj.ihmistä ja linnan puistoon 5,2 milj. eli kaikkiaan 6,7 milj.

Omistusrakenteet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ?

Sumeri Aleksi Sahala

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ALBANIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA


MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ALBANIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

Venäjä vieraana kielenä 2018: valintakokeen arvosteluperusteet

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko

PRONOMINEJA (text 2, s. 37)

ADJEKTIIVIT (text 4, s. 74)

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

SAKSA VALINNAISAINE (A2)

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SAKSAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

T I I V I S T E L M Ä L A T I N A N R A K E N T E E S T A

VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta

Miten opetan suomea? luento CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla , 57

Vieraat kielet, perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A)

yksikkö /suku Suvusta ja luvuista pääsääntö: maskuliini o-loppuiset e-loppuiset feminiini a-loppuiset e-loppuiset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Ylöjärven opetussuunnitelma Valinnainen kieli (B2)

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

Kurssikuvaukset. enorssi-verkkokurssitarjotin Lakitiedon syventävä kurssi (YH6)

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

Ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten

Verbisuffiksit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PORTUGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Suomen kielen äärellistilainen morfologinen jäsennin avoimen lähdekoodin resurssein

...~..;.0.. halpa (halva/n) halve/mpi halv/in kylma (kylma/n) kylme/mpi kylm/in

Transkriptio:

D E K L I N A A T I O T ( dē-clīnāre 'taivuttaa; poiketa, väistää' ) - latinan kielessä on kaksi lukua (yksikkö, monikko) ja kolme sukua (feminiini, maskuliini, neutri) - nominit (eli substantiivit, adjektiivit, pronominit ja numeraalit) taipuvat viidessä sijamuodossa, joiden perusmerkitykset vastaavat tiettyihin kysymyksiin: -nominatiivi (nominare 'nimittää' < nomen 'nimi') KUKA / MIKÄ? -akkusatiivi (ac-cusare 'syyttää') KETÄ / MITÄ? -genetiivi (genus 'suku, laji, syntyperä, alkuperä') KENEN / MINKÄ? -datiivi (datus 'annettu' < dare 'antaa') KENELLE / MILLE? -ablatiivi (ab-latus 'poisviety'; au-ferre 'viedä/kantaa pois') KENESTÄ / MISTÄ? KENESSÄ / MISSÄ? MINKÄ AVULLA? à sijamuodoilla on useita erilaisia käyttötapoja, joiden merkitys riippuu lauseyhteydestä ja esim. sijamuotojen yhteydessä käytetyistä prepositioista à latinassa on myös jäänteitä kahdesta vanhasta sijamuodosta, vokatiivista ja lokatiivista à monikon datiivi ja ablatiivi ovat kussakin deklinaatiossa keskenään samanmuotoiset à neutrin nominatiivi ja akkusatiivi ovat kussakin deklinaatiossa keskenään samanmuotoiset ja päättyvät monikossa a:han - substantiivit jaetaan viiteen (1. 5.) ja adjektiivit kolmeen (1. 3.) deklinaatioon eli taivutusluokkaan, joissa kussakin on omanlaisensa sijapäätteet kullekin viidelle sijamuodolle - deklinaatiot tunnistetaan helpoiten yksikön genetiivin päätteestä: o 1. deklinaatio: -ae o 2. deklinaatio: -ī o 3. deklinaatio: -is o 4. deklinaatio: o 5. deklinaatio: -ūs -eī (adjektiivit taipuvat vain 1. 3. deklinaatioissa) - Seuraavassa on esimerkkejä kaikista yleisimmistä taivutuksista (ei kaikista mahdollisista):

1. DEKLINAATIO (a-deklinaatio): yksikön genetiivin pääte -ae - kieliopillinen suku on feminiini - myös luonnolliselta suvultaan maskuliinisia sanoja (esim. ammatteja) puell-a 'tyttö' (F.) puell-ae AKKUSATIIVI puell-am puell-ās GENETIIVI puell-ae puell-ārum DATIIVI puell-ae puell-īs ABLATIIVI puell-ā puell-īs agricol-a 'maanviljelijä' (M.) agricol-ae AKKUSATIIVI agricol-am agricol-ās GENETIIVI agricol-ae agricol-ārum DATIIVI agricol-ae agricol-īs ABLATIIVI agricol-ā agricol-īs

2. DEKLINAATIO (o-deklinaatio) : yksikön genetiivin pääte -ī - kieliopillinen suku on maskuliini (-us, -er) tai neutri (-um) - myös joitakin luonnolliselta suvultaan feminiinisiä sanoja (esim. puut) YKSIKKÖ MONIKKO mund-us 'maailma' (M.) mund-ī AKKUSATIIVI mund-um mund-ōs GENETIIVI mund-ī mund-ōrum DATIIVI mund-ō mund-īs ABLATIIVI mund-ō mund-īs (VOKATIIVI) -(i)us-päätteisillä Marc-us à Marc-e / Iul-ius à Iul-ī discipul-us à discipul-e / fīl-ius à fīl-ī 'oppilas' 'poika' - er-päätteiset (joiden lopusta -us-pääte on ajan mittaan tipahtanut pois): puer (M.) ager (M.) 'poika' 'pelto' puer-ī agr-ī AKKUSATIIVI puer-um agr-um puer-ōs agr-ōs GENETIIVI puer-ī agr-ī puer-ōrum agr-ōrum DATIIVI puer-ō agr-ō puer-īs agr-īs ABLATIIVI puer-ō agr-ō puer-īs agr-īs neutrit (nom. ja akk. lukuun ottamatta taipuvat kuten maskuliinit): verb-um 'sana' (N.) verb-a AKKUSATIIVI verb-um verb-a GENETIIVI verb-ī verb-ōrum DATIIVI verb-ō verb-īs ABLATIIVI verb-ō verb-īs

3. DEKLINAATIO a) konsonantti- / b) seka- / c) i-deklinaatio : yksikön genetiivin pääte -is - kaikkia sukuja - enemmän sanoja kuin muissa deklinaatioissa yhteensä - taivutusvartalo poikkeaa usein nominatiivivartalosta - eri vartalotyypit vaikuttavat vain yks. abl. ( -e / -ī ) ja mon. gen. ( -um / -ium ) sekä lisäksi neutreilla mon. nom. ja akk. ( -a / -ia ) päätteisiin a) konsonanttivartaloiset (perustyyppi): eritavuisia, joiden taivutusvartalon lopussa on yksi konsonantti *) labor (M.) lūx (F.) 'työ' 'valo' labōr-ēs lūc-ēs AKKUSATIIVI labōr-em lūc-em labōr-ēs lūc-ēs GENETIIVI labōr-is lūc-is labōr-um lūc-um DATIIVI labōr-ī lūc-ī labōr-ibus lūc-ibus ABLATIIVI labōr-e lūc-e labōr-ibus lūc-ibus carmen genus 'laulu' (N.) 'suku' (N.) carmin-a gener-a AKKUSATIIVI carmen genus carmin-a gener-a GENETIIVI carmin-is gener-is carmin-um gener-um DATIIVI carmin-ī gener-ī carmin-ibus gener-ibus ABLATIIVI carmin-e gener-e carmin-ibus gener-ibus *) - tasatavuinen = yksikön nominatiivissa ja genetiivissä on yhtä monta tavua - eritavuinen = yksikön genetiivissä on enemmän tavuja kuin yksikön nominatiivissa

b) sekavartaloiset : eritavuiset, joiden taivutusvartalo päättyy kahteen tai useampaan konsonanttiin / tasatavuiset is-loppuiset mōns (M.) ovis (F.) 'vuori' 'lammas' mont-ēs ov-ēs AKKUSATIIVI mont-em ov-em mont-ēs ov-ēs GENETIIVI mont-is ov-is mont-ium ov-ium DATIIVI mont-ī ov-ī mont-ibus ov-ibus ABLATIIVI mont-e ov-e mont-ibus ov-ibus c) vokaalivartaloiset (mm. -al-, -ar- ja -e-loppuiset neutrit; kaikki 3. dekl. adjektiivit) animal (N.) mare (N.) 'eläin' 'meri' animāl-ia mar-ia AKKUSATIIVI animal mare animāl-ia mar-ia GENETIIVI animāl-is mar-is animāl-ium mar-ium DATIIVI animāl-ī mar-ī animāl-ibus mar-ibus ABLATIIVI animāl-ī mar-ī animāl-ibus mar-ibus fortis (M. / F.) forte (N.) 'vahva, urhoollinen' fort-ēs fort-ia AKKUSATIIVI fort-em forte fort-ēs fort-ia GENETIIVI fort-is fort-ium DATIIVI fort-ī fort-ibus ABLATIIVI fort-ī fort-ibus

ADJEKTIIVEISTA - 1. ja 2. deklinaatioon yhteisesti kuuluvilla adjektiiveilla on yhteinen vartalo, mutta kolme erilaista päätettä suvusta riippuen: maskuliinit (-us, -er) ja neutrit (-um) taipuvat toisen deklinaation ja feminiinit (-a) ensimmäisen deklinaation mukaan - yksikön nominatiivilla on kussakin suvussa kolmenlaiset päätevaihtoehdot: MASKULIINI FEMINIINI NEUTRI a) yleisin: -us (longus) -a (longa) -um (longum) 'pitkä' b) -er (asper) -era (aspera) -erum (asperum) 'karkea, karhea; ankara' c) -er (pulcher) -ra (pulchra) -rum (pulchrum) 'kaunis' - 3. deklinaation adjektiivit noudattavat edellä mainittua ns. vokaalista taivutusta (yks. abl. -i, mon. gen. -ium, neutrin mon. nom. & akk. -ia) - yksikön nominatiivi on joko: a) kaikille suvuille sama (yksimuotoinen) b) maskuliinille ja feminiinille -is- ja neutrille -e-päätteinen (kaksimuotoinen) c) kaikille suvuille omanlaisensa (kolmimuotoinen: -er, -ris, -re) MASKULIINI FEMINIINI NEUTRI a) sapiens sapiens sapiens 'viisas' b) yleisin: -is (brevis) -is (brevis) -e (breve) 'lyhyt' c) acer acris acre 'terävä; ankara'

ESIMERKKEJÄ ADJEKTIIVIEN KÄYTÖSTÄ - adjektiivi noudattaa pääsanansa sukua, lukua, ja sijaa (kongruenssi) - HUOM: adjektiivi voi kuitenkin kuulua eri deklinaatioon kuin pääsanansa, jolloin kumpikin taipuu oman deklinaationsa mukaisesti MASKULIINI YKSIKKÖ MONIKKO NOM. vir sapiens viri sapientes 'viisas mies' AKK. virum sapientem viros sapientes GEN. viri sapientis virorum sapientium DAT. viro sapienti viris sapientibus ABL. viro sapienti viris sapientibus NOM. hortus pulcher horti pulchri 'kaunis puutarha' AKK. hortum pulchrum hortos pulchros GEN. horti pulchri hortorum pulchrorum DAT. horto pulchro hortis pulchris ABL. horto pulchro hortis pulchris NOM. nauta clarus nautae clari 'kuuluisa merimies' AKK. nautam clarum nautas claros GEN. nautae clari nautarum clarorum DAT. nautae claro nautis claris ABL. nauta claro nautis claris NOM. rex callidus reges callidi 'ovela kuningas' AKK. regem callidum reges callidos GEN. regis callidi regum callidorum DAT. regi callido regibus callidis ABL. rege callido regibus callidis FEMINIINI YKSIKKÖ MONIKKO NOM. gens antiqua gentes antiquae 'muinainen kansa' AKK. gentem antiquam gentes antiquas GEN. gentis antiquae gentium antiquarum DAT. genti antiquae gentibus antiquis ABL. gente antiqua gentibus antiquis

NOM. puella felix puellae felices 'onnellinen tyttö' AKK. puellam felicem puellas felices GEN. puellae felicis puellarum felicium DAT. puellae felici puellis felicibus ABL. puella felici puellis felicibus NOM. ulmus alta ulmi altae 'korkea jalava' AKK. ulmum altam ulmos altas GEN. ulmi altae ulmorum altarum DAT. ulmo altae ulmis altis ABL. ulmo alta ulmis altis NOM. ulmus humilis ulmi humiles 'matala jalava' AKK. ulmum humilem ulmos humiles GEN. ulmi humilis ulmorum humilium DAT. ulmo humili ulmis humilibus ABL. ulmo humili ulmis humilibus NEUTRI YKSIKKÖ MONIKKO NOM. proelium acre proelia acria 'kiivas taistelu' AKK. proelium acre proelia acria GEN. proelii acris proeliorum acrium DAT. proelio acri proeliis acribus ABL. proelio acri proeliis acribus NOM. opus magnum opera magna 'suuri työ' AKK. opus magnum opera magna GEN. operis magni operum magnorum DAT. operi magno operibus magnis ABL. opere magno operibus magnis NOM. animal parvum animalia parva 'pieni eläin' AKK. animal parvum animalia parva GEN. animalis parvi animalium parvorum DAT. animali parvo animalibus parvis ABL. animali parvo animalibus parvis

4. DEKLINAATIO (u-deklinaatio): yksikön genetiivin pääte -ūs - useimmat maskuliineja, vähän neutreja, muutama feminiini - 4. deklinaation sanoja on melko vähän YKSIKKÖ MONIKKO grad-us 'askel(ma), aste, arvo' (M.) grad-ūs AKKUSATIIVI grad-um grad-ūs GENETIIVI grad-ūs grad-uum DATIIVI grad-uī grad-ibus ABLATIIVI grad-ū grad-ibus -neutrit: gen-ū 'polvi' (N.) gen-ua AKKUSATIIVI gen-ū gen-ua GENETIIVI gen-ūs gen-uum DATIIVI gen-uī gen-ibus ABLATIIVI gen-ū gen-ibus -HUOM. sanan domus 'koti' poikkeava taivutus (2. ja 4. dekl. sekoitus): dom-us 'koti, talo' (F.) dom-ūs AKKUSATIIVI dom-um dom-ōs GENETIIVI dom-ūs dom-uum / dom-ōrum DATIIVI dom-uī dom-ibus ABLATIIVI dom-ō dom-ibus LOKATIIVI dom-ī

5. DEKLINAATIO (e-deklinaatio): yksikön genetiivin pääte -eī - useimmat feminiinejä - vain muutamia sanoja (useimmilta puuttuu lisäksi joitakin sijamuotoja) - täydellinen monikkotaivutus on vain seuraavilla sanoilla: r-ēs 'asia' (F.) r-ēs AKKUSATIIVI r-em r-ēs GENETIIVI r-eī r-ērum DATIIVI r-eī r-ēbus ABLATIIVI r-ē r-ēbus di-ēs 'päivä' (M.) di-ēs AKKUSATIIVI di-em di-ēs GENETIIVI di-ēī di-ērum DATIIVI di-ēī di-ēbus ABLATIIVI di-ē di-ēbus