Riittävästi opintoja?

Tampereen yliopisto Opinto- ja kansainvälisten asiain osaston julkaisusarja Tutkimuksia ja selvityksiä 49 2007 Riittävästi opintoja? Selvitys opintotukea saavien opiskelijoiden opintomenestyksestä Minna Vallo

ISBN 978-951-44-7049-3 ISSN 0355-5240 Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print Tampere 2007

TIIVISTELMÄ Tampereen yliopiston opintotukitoimistossa seurataan opintotukea nostaneiden Tampereen yliopiston opiskelijoiden opintojen etenemistä lukuvuosittain. Opiskelijat, joiden opinnot eivät ole edenneet laissa määritellyn etenemistahdin mukaisesti, saavat opintojaan koskevan selvityspyynnön. Tässä raportissa käsitellään syksyllä 2006 opintojen etenemisen seurantaan joutuneen 467 Tampereen yliopiston opiskelijan selvityksessään esittämiä syitä opintojensa hitaaseen etenemiseen. Seurantaan joutuneita on 7 prosenttia yliopiston tuensaajista. Raportti on laatuaan ensimmäinen, ja pyrkimyksenä on toteuttaa samankaltainen selvitys tasaisin väliajoin. Vastatessaan opintotukitoimistosta saamaansa selvityspyyntöön opiskelijat laativat vapaamuotoisen selvityksen opintojensa hitaaseen etenemiseen johtaneista syistä. Pääsääntöisesti opiskelijat esittivät useamman kuin yhden tekijän vaikuttaneen opinnoissa etenemiseen. Vapaamuotoisista selvityksistä kategorisoitiin kolmetoista eri syytä ja kaikki vastaajan esittämät syyt otettiin huomioon. Näin ollen 467 vastaajalle koodattiin kaikkiaan 626 opintojen hitaaseen etenemiseen johtanutta syytä. Myös vastaamatta jättäneet laskettiin mukaan tähän joukkoon, sillä joiltain osin vastaamatta jättämisen voidaan katsoa olleen harkittua ja tarkoituksenmukaista. Muiksi opintojen hitaaseen etenemiseen johtaneiksi syiksi katsottiin opiskelujärjestelyihin liittyvät tekijät, opiskelutaitoihin liittyvät tekijät, terveydelliset syyt, elämänhallintaan ja motivaatioon liittyvät tekijät, työssäkäynti, perhesyyt, opiskelu ulkomailla, tutkielmaopinnot, armeija, henkilökohtaiset valinnat, tekniset syyt sekä kategoria, jossa opiskelija vastasi muilta osin selvityspyyntöön, muttei esittänyt varsinaista syytä opintojen hitaaseen etenemiseen. Opiskelijoiden antamissa selvityksissä korostuivat eniten opiskelujärjestelyihin liittyvät tekijät, kuten kurssien ja tenttien päällekkäisyys tai ohjauksen puute. Tulokseen vaikutti suurelta osin opettajankoulutuslaitoksessa tehdyt uudistukset, jolloin ensimmäisen vuoden opiskelijat, joilla oli aiempia opintoja, eivät päässeet etenemään riittävästi opinnoissaan. Seuraavaksi yleisimmät syyt opintojen hitaaseen etenemiseen olivat selvitysten mukaan opiskelutaitoihin liittyvät tekijät sekä terveydelliset esteet ja hidasteet. Kahdella kolmesta seurantaan joutuneesta tuki jatkui normaalisti tai määräaikaisena. Päätöstä tehtäessä määräävä tekijä oli paitsi opiskelijan antama selvitys hitaaseen etenemiseen johtaneista syistä, myös hänen opiskeluaikainen kokonaismenestyksensä.

Raportissa käytetyt luokitukset ovat sisällöllisesti laajoja ja vastaajien pienestä määrästä (esimerkiksi tiedekunta- ja laitoskohtaisesti) johtuen esitystavassa on pyritty tuomaan esiin suhteellisia eroja, ei absoluuttisia lukuja. Näiden seikkojen vuoksi ei raportin tuloksista voida tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä. Voidaan kuitenkin todeta, että joillain tiedekunnilla ja laitoksilla on opiskelijoiden antamien selvitysten mukaan enemmän haasteita kuin toisilla, koskien erityisesti opiskelujärjestelyjä ja opiskelijoiden opiskelutaitoja. Niin ikään voidaan todeta ensimmäisen vuoden opiskelijoiden osuuden seurantaan joutuneista olleen merkittävän suuri. Opintojen ohjauksen ja muiden tukipalveluiden tarjoaminen erityisesti opintojen alkuvaiheessa sekä verkostomainen, pitkäkestoinen yhteistyö ainejärjestön, tutoreiden, opiskelijan ja opetushenkilökunnan välillä voisi auttaa opiskelijaa kiinnittymään yliopistoon ja sitä kautta motivoitumaan opintoihinsa. Henkilökohtaista opetussuunnitelmaa laadittaessa tulisi laadullisten opintototavoitteiden ohella huomioida määrällisten, opintososiaalisiin etuuksiin oikeuttavien opintotavoitteiden saavuttaminen.

SISÄLTÖ Tiivistelmä...3 1 Johdanto...7 2 Opintojen edistymisen seuranta Tampereen yliopistossa...8 2.1 Opintotukilautakunta...9 2.2 Opintojen edistymisen seuranta...10 3 Selvityksen aineiston kokoaminen ja käsittely...11 3.1 Aineistosta tarkasteltavat asiat...11 3.2 Aineiston käsittely...13 4 Syksyllä 2006 toteutetun opintojen seurannan aineisto...14 5 Opintojen viivästymisen syyt...18 5.1 Opiskelujärjestelyihin liittyvät tekijät...19 5.2 Opiskelutaitoihin liittyvät tekijät...21 5.3 Terveydelliset syyt...22 5.4 Elämänhallintaan ja motivaatioon liittyvät tekijät...24 5.5 Työssäkäynti...25 5.6 Perhesyyt...26 5.7 Opiskelu ulkomailla...27 5.8 Tutkielmaopinnot...28 5.9 Armeija...29 5.10 Henkilökohtaiset valinnat...30 5.11 Tekniset syyt...31 5.12 Opiskelija ei vastaa kyselyyn tai esitä mitään syytä...32

6 Tiedekuntakohtainen erittely... 33 6.1 Humanistinen tiedekunta... 34 6.2 Informaatiotieteiden tiedekunta... 37 6.3 Kasvatustieteiden tiedekunta... 39 6.4 Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta... 42 6.5 Lääketieteellinen tiedekunta... 45 6.6 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta... 47 7 Ensimmäisen vuoden opiskelijat... 50 8 Vertailu Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoiden opintojen viivästymisen syistä... 53 9 Syksyllä 2006 opintojen seurantaan joutuneiden opintotukipäätökset... 55 10 Johtopäätökset ja tulevaisuuden haasteet... 59 LIITTEET

1 Johdanto Syksyllä 2006 Tampereen yliopistossa oli 15 856 opiskelijaa, joista opintotuen saajia oli yhteensä 6642. Tampereen yliopiston opintotukitoimistossa seurataan opintotukea nostaneiden Tampereen yliopiston opiskelijoiden opintojen etenemistä lukuvuosittain. Opiskelijat, joiden opinnot eivät ole edenneet laissa määritellyn etenemistahdin mukaisesti, saavat opintojensa etenemistä koskevan selvityspyynnön. Lokakuussa 2006 selvityspyynnön sai 467 Tampereen yliopiston opiskelijaa. Vertailtaessa suomalaisten korkeakoulujen opintojen etenemisen seurantaan joutuneiden opiskelijoiden määrää, voidaan nähdä, että Tampereen yliopistosta seurantaan joutuu keskiarvoa selvästi harvempi opiskelija (liite 1). Tässä raportissa luodaan kokonaiskuvaa lukuvuonna 2005 2006 opintojen seurantaan joutuneiden opiskelijoiden tilanteesta. Raportin pääpaino on syissä, joita opiskelijat ovat esittäneet opintojensa viivästymiselle. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan erikseen tiedekuntakohtaisia eroja sekä seurantaan joutuneiden ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ryhmää omana kokonaisuutenaan. Näin siksi, että seurantaan joutuneiden ensimmäisen vuoden opiskelijoiden lukumäärä on viimevuosina noussut. Ensimmäisen vuoden opiskelijoilla tarkoitetaan ensimmäisen opiskeluvuotensa perusteella opintojen seurantaan joutuneita, eli selvityspyyntöjen lähettämisen aikaan he ovat olleet jo toisen vuosikurssin opiskelijoita. Raportissa vertaillaan lyhyesti Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoiden opintojen viivästymisen syitä. Syiden tarkastelu pidetään varsin yleisellä tasolla johtuen ensinnäkin vastaajien pienestä määrästä suhteessa vaikkapa laitoksittaiseen jakoon ja toiseksi siksi, etteivät opiskelijat vastatessaan selvityspyyntöön tienneet, että heidän selvityksiään tullaan käyttämään raportin aineistona. 7

Tampereen yliopistossa ei ole aiemmin tehty vastaavanlaista selvitystä opintojen viivästymisestä. Selvityksen tekeminen oli mielenkiintoista ja tarpeellista juuri nyt, sillä haluttiin katsoa näkyvätkö muun muassa tutkinnonuudistuksen vaikutukset tässä aineistossa. Pyrkimyksenä on, että opetusta antavat yksiköt voisivat hyödyntää koottua tietoa toimintansa kehittämisessä. 2 Opintojen edistymisen seuranta Tampereen yliopistossa Tässä raportissa rajoitutaan opintotukijärjestelmän mukaiseen opintojen edistymisen seurataan, eikä käsitellä muita opintojen edistymisen seurannan tapoja, joita toteutetaan tiedekunnissa ja laitoksilla. Opintotukilain mukaiset opinnoissa edistymisen perusteet yhtenäistyivät yliopistoissa 1.8.2004 alkaen. Asiasta annettiin valtioneuvoston asetus 19.5.2004. Asetuksen mukaan yliopisto-opiskelijan opintojen katsotaan edistyneen, kun hän on suorittanut vähintään 3 opintoviikkoa / 5,5 opintopistettä opintotukikuukautta kohti. Näin ollen lukuvuodessa (mikäli opintotukea on nostettu yhdeksän kuukauden ajan) tulisi kertyä opintoja yhteensä vähintään 49,5 opintopistettä. Uudessa tutkintojärjestelmässä opintojen normituksen mittayksikkö on opintopiste ja opetussuunnitelmia laadittaessa yhden lukuvuoden päätoimisten opintojen mitoitus on 60 opintopistettä. Opintotuki voidaan kuitenkin myöntää tai maksamista jatkaa, kun opiskelija on suorittanut keskimäärin vähintään 2,7 opintoviikkoa / 4,8 opintopistettä tukikuukautta kohti. Tämä tarkoittaa sitä, että yliopiston opintotukilautakunnan vuosittain tekemässä opintojen edistymisen seurannassa ovat ne opiskelijat, jotka ovat opiskelleet vähemmän kuin keskimäärin 2,7 opintoviikkoa /4,8 opintopistettä tukikuukautta kohti. On kuitenkin huomattava, että 5,5 opintopistettä alhaisemmalla opintojen etenemisvauhdilla opintotuki ei tule riittämään opintojen saattamiseksi loppuun. Yleensä kandidaatin ja maisterin tutkinnot ovat yhteensä 300 opintopistettä. 8

Tampereen yliopiston opintotukitoimistossa seurataan opintojen edistymistä lukuvuosikohtaisesti kerran vuodessa lokakuussa. Tällöin tarkastellaan sitä, paljonko opiskelijalle on kertynyt opintosuorituksia koko opiskeluaikana sekä edellisen lukuvuoden aikana (1.8. 31.7. välisenä aikana). Opintoviikkomääriä verrataan maksetun opintotuen määrään. Opintojen seurantaan joutuvat ne henkilöt, joiden opinnot eivät ole edenneet laissa määritellyn (4,8 opintopistettä/tukikuukausi) opintotukeen oikeuttavan etenemistahdin mukaisesti sekä opintojen kokonaisaikana että edellisen lukuvuoden aikana. Opintotuen piiriin kuului lukuvuonna 2005 2006 kaikkiaan 6642 Tampereen yliopiston opiskelijaa eli noin 42 prosenttia opiskelijoista. Tuensaajista 7 prosenttia on joutunut seurantaan opintojen hitaan etenemisen vuoksi. 2.1 Opintotukilautakunta Opintotukilain (65/1994) 9 :n mukaan korkeakoulu asettaa opintotukilautakunnan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Lautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kolme ja enintään seitsemän muuta jäsentä, joille kullekin tulee nimetä henkilökohtainen varajäsen. Puolet jäsenistä, puheenjohtaja mukaan lukien, ja heidän varajäsenensä tulee olla yliopiston opettajia tai muita virkamiehiä ja puolet opiskelijoita. Esittelijänä opintotukilautakunnassa toimii korkeakoulun määräämä virkamies. Opintotukilautakunnan tehtävät on määritelty opintotukilain 9 a :ssä ja valtioneuvoston asetuksessa (424/2004). Opintotukilautakunnan tehtävänä on mm. seurata opiskelijoiden opinnoissa edistymistä sekä määritellä kesäaikaan harjoitettavien ja ulkomailla suoritettavien opintojen opintotukeen oikeuttava riittävä määrä. Opintotukilautakunnalla on ohjesääntö, jossa määritellään tarkemmin opintotukiasioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta. Opintotukilautakunta ratkaisee asian kokouksessaan mm. silloin, kun kyse on opintotuen epäämisestä, lakkauttamisesta tai takaisinperinnästä sen vuoksi, että opintotukea saaneen opiskelijan opintojen ei katsota edistyneen riittävästi. 9

Tampereen yliopiston opintotukilautakuntaan kuuluu kuusi jäsentä, joista puheenjohtaja ja kaksi jäsentä ovat korkeakoulun opettajia tai muita virkamiehiä ja kolme muuta jäsentä on nimennyt ylioppilaskunta. 2.2 Opintojen edistymisen seuranta Seurannassa tarkastellaan koko opiskeluaikana tehtyjä opintosuorituksia ja vastaavana aikana saatua opintotukea. Ennen opintojen alkua suoritettuja opintoja ei oteta huomioon opintotuen seurannassa. Tällaisia opintoja voivat olla esimerkiksi avoimessa yliopistossa ennen tutkinto-opintoja tehdyt suoritukset. Riittävä opinnoissa edistymisen peruste on 2,7 opintoviikkoa / 4,8 opintopistettä tukikuukautta kohden. Peruste on määritelty opintotukilain 5b :ssä ja opintotukiasetuksen 4 :ssä. Lokakuussa 2006 tehty edistymisen seuranta toteutettiin ensimmäistä kertaa käyttäen pelkästään opintopisteitä. Opintoviikkoina suoritetut opinnot muunnettiin opintopisteiksi käyttäen 1,8 kerrointa. Muuntokerroin on johdettavissa opintotukiasetuksesta (OTA 4 ): asetuksessa määritelty 4,8 opintopisteen vaatimus vastaa 2,7 opintoviikon vaatimusta. Koska 4,8 ja 2,7 lukujen suhde on 1,8 (2,7 x 1,8 = 4,8), käytetään opintoviikkojen muuntamisessa opintopisteiksi 1,8 kerrointa. Jos opintojakson alkuperäinen suoritus on tehty ja rekisteröity opintoviikkomitoituksella, opintoviikot kerrotaan 1,8:lla opintopisteiksi. Kertoimella muunnettavia suorituksia ovat kaikki ennen 1.8.2005 tehdyt opinnot ja Tampereen yliopistossa kaikkien vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevien opinnot. Yliopistossamme on käytössä omia sisäisiä kertoimia, joita käytetään mm. silloin, kun opiskelija siirtyy vanhasta tutkintojärjestelmästä uuteen, opintopisteinä mitoitettuun tutkintoon. Näitä kertoimia ei käytetä opintojen edistymisen seurannassa, vaan kaikki opintoviikkoina tehdyt suoritukset muunnetaan pisteiksi käyttäen valtakunnallisesti yhtenäistä 1,8 kerrointa. Opintotukilautakunta päättää opintojen edistymisen seurannassa olevien opiskelijoiden opintotuen jatkamisesta, lakkauttamisesta tai opintotuen ta- 10

kaisinperinnästä. Päätöstä tehtäessä otetaan huomioon opiskelijan antama selvitys. Opintotuen maksamista voidaan jatkaa, jos opiskelijan esittämien erityisten syiden (esim. sairaus) perusteella opintojen voidaan katsoa tilapäisesti hidastuneen, tai opiskelija on suorittanut seuraavalla syyslukukaudella vähintään 11 opintoviikon / 20 opintopisteen opintosuoritukset. Opintotuki lakkautetaan toistaiseksi, jos opiskelija ei vastaa selvityspyyntöön tai opiskelija vastaa selvityspyyntöön, mutta ei esitä hyväksyttäviä syitä opintojensa hidastumiseen. Opintotuen lakkauttamisen lisäksi edellisenä lukuvuonna maksetut opintotuet voidaan periä takaisin, jos opiskelija on selvästi laiminlyönyt opintojaan. Opintotukilain 5b :n mukaan näin voidaan menetellä, jos opiskelijalla ei ole lainkaan opintosuorituksia ja olosuhteista ilmenee, ettei opintoja ole ollut tarkoituskaan harjoittaa päätoimisesti. 3 Selvityksen aineiston kokoaminen ja käsittely Selvityksen aineistoksi on valittu selvityksen tekohetkellä viimeisimmässä opintojen edistymisen seurannassa lukuvuodelta 2005 2006 selvityspyynnön saaneet opiskelijat, joita oli yhteensä 467. Seurannassa on huomioitu opintorekisteriin 31.7.2006 mennessä tallennetut suoritukset. Opiskelijoilta huomioidaan sekä koko opiskeluaikainen opintomenestys että edellisen lukuvuoden opintomenestys, ja jos molemmissa on vajetta suhteessa laissa määriteltyyn (4,8 opintopistettä / tukikuukausi) opintotukeen oikeuttavaan opintojen etenemistahtiin, pyydetään opiskelijalta selvitystä opintojensa etenemisestä. 3.1 Aineistosta tarkasteltavat asiat Aineiston muodostavat taustatietojen lisäksi opiskelijoiden kertomat opintojensa viivästymisen syyt. Näistä syistä on muodostettu 13 erilaista syykategoriaa, joihin on kerätty samantyyppiset syyt. Käytössä ei ole ollut min- 11

käänlaista ennalta laadittua ja täytettyä tilastointilomaketta, vaan kategorisointi on tehty vasta aineiston analysointivaiheessa. Monet vastaajista ovat ilmoittaneet useita syitä opintojen hidastumiseen ja kaikki ne on tilastoitu. Tästä syystä lukumääräisesti tilastoituja syitä on enemmän kuin selvityspyyntöön vastanneita opiskelijoita, yhteensä 626. Syksyllä 2006 toteutetussa seurannassa selvityspyynnön saaneiden opiskelijoiden taustatietoina käytettiin seuraavia asioita: sukupuoli pohjakoulutus ensimmäisen tutkintoon johtavan opinto-oikeuden aloitusvuosi Tampereen yliopistossa tiedekunta tutkinto opintopistemäärä opintotukipäätös Kun tarkastellaan opintojen viivästymiseen johtaneita syitä, on syytä muistaa, että opiskelija on kyselyyn vastatessaan ollut todennäköisesti tietoinen seikoista ja syistä, joita voidaan pitää hyväksyttävinä. Tämän voidaan uskoa vaikuttaneen jonkin verran vastauksiin; siihen mitä on kerrottu, ja mitä on jätetty mainitsematta. Vastaamatta jätti 74 opiskelijaa ja 11 ei vastatessaan esittänyt mitään syytä opintojensa viivästymiselle. Näin ollen 85 opiskelijalta ei saatu minkäänlaista selitystä opintojen pitkittymiselle. Määrä on sen verran suuri, että mikäli he olisivat esittäneet syynsä opintojensa hitaalle etenemiselle, saattaisivat syyjakaumat poiketa tämän selvityksen jakaumista. Myöskään työssäkäynnin vaikutus opintojen etenemiseen ei tästä aineistosta selviä, mikä johtuu opintotuen tulorajoista. Opiskelijat, jotka tienaavat tulorajojen ylitse, joutuvat rajoittamaan opintotuen nostamista. 12

3.2 Aineiston käsittely Aineiston käsittelyä varten aineisto koodattiin numeromuotoon ja siirrettiin SPSS-ohjelmaan, jonka avulla oli mahdollista tarkastella aineistoa, eri syiden yleisyyden määrää sekä syiden ja taustamuuttujien välisiä yhteyksiä. Aineistoa esitellään tiedekunnittain, vaikkakin tuloksiin on suhtauduttava varauksella johtuen seurantaan joutuneiden opiskelijoiden vähäisestä määrästä joissakin tiedekunnissa. Tulokset antavat silti suuntaa opiskelijoiden tilanteesta kussakin tiedekunnassa, vaikkakin tiedekunnan sisäisten laitosten välillä saattaa olla huomattavia eroja. Laitoksittainen vertailu ei ole tarkoituksenmukaista johtuen ensinnäkin joidenkin laitosten kohdalla niin pienestä vastaajajoukosta, että vastaajan henkilöllisyyden salassa pysymistä ei voida taata. Toiseksi opiskelijat eivät myöskään ole vastanneet selvityspyyntöön tietoisina siitä, että vastauksista tehdään raportinomainen selvitys. Niiltä osin, kun vastaajajoukko on laitoskohtaisesti kyllin suuri, on laitoskohtaisia eroja esitelty. Kolmantena esteenä laitoskohtaiselle erittelylle on, ettei laitoskohtaista tietoa opintotuen saajista ole saatavilla, jolloin seurantaan joutuneiden suhteuttaminen laitoksen tuensaajiin ei ole mahdollista. Myöskään tiedekuntien prosentuaalinen vertailu keskenään ei ole kovin luotettavaa, sillä tiedekuntien opiskelijamäärät vaihtelevat ja pienissä opiskelijamäärissä yhdenkin ihmisen mielipide voi tarkoittaa prosentuaalisesti merkittävää muutosta. Tiedekuntien vertailu keskenään on kuitenkin suuntaa antavaa ja mielenkiintoista. Tässä raportissa pyritäänkin esittelemään erityisesti suhteellista kuvaa opintojen etenemisen seurantaan joutuneiden opiskelijoiden määrästä sekä opintojen hidastumiseen johtaneista syistä. Tästä syystä raportissa esitetään enimmäkseen prosentuaalisia lukuja, ei niinkään absoluuttisia vastaajamääriä. Aineistosta ei voida tehdä esitettyjen syiden perusteella kaikkia Tampereen yliopiston opiskelijoita koskevia yleistyksiä, silla aineistossa on mukana ainoastaan opintotukea saavat opiskelijat ja heistäkin vain ne, joiden opinnot eivät ole edenneet riittävän nopeasti. 13

4 Syksyllä 2006 toteutetun opintojen seurannan aineisto Lukuvuotta 2005 2006 koskevan opintojen edistymisen seurannan yhteydessä opintojen selvityspyyntö lähetettiin 467:lle Tampereen yliopiston opiskelijalle (liite 2). Koko yliopiston opintotukea saavista opiskelijoista 7 prosenttia sai selvityspyynnön opintojensa hitaan etenemisen vuoksi. Vuodesta 2002 selvityspyynnön saaneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut 42 prosentilla. Vuodesta 2005 vuoteen 2006 selvityspyynnön saaneiden opiskelijoiden määrä kasvoi jopa 133 opiskelijalla. Osaltaan nousua selittää se, että seuranta tehtiin ensikertaa asetuksen määrittämällä 4,8 opintopisteen vaatimuksella. Aiemmin opintojen etenemisen seurannan rajana käytettiin 2,5 opintoviikkoa tukikuukautta kohden (2,5 ov = 4,5 op). Kuviossa 1 nähdään Tampereen yliopiston opiskelijamäärät tiedekunnittain, opintotuen saajien määrä, sekä opintojen edistymisen seurantaan joutuneiden määrä. Tarkempi tiedekuntakohtainen jako liitteenä (liite 3). 14

Tampereen yliopiston opiskelijamäärät, opintotuen saajat ja selvityspyynnön saaneet opiskelijat tiedekunnittain 2006 Humanistinen tdk 144 1760 3586 Kauppa- ja hallintotieteiden tdk 82 1304 3185 Yhteiskuntatieteellinen tdk 69 1176 2840 Informaatiotieteiden tdk 97 917 2425 Lääketieteellinen tdk 21 725 2252 Kasvatustieteiden tdk 54 760 1568 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Opiskelijaa Opiskelijoita Opintotuen saajia Selvityspyynnön saaneita opiskelijoita Kuvio 1. Noin 7 prosenttia opintotuen saajista sai selvityspyynnön opintojensa hitaan etenemisen vuoksi Noin 40 prosenttia selvityspyynnön saaneista sijoittuu ikähaarukkaan 21 23 ja noin 40 prosenttia on ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Määrään vaikuttaa opintojen seurantaan joutumisen kriteeristö. Opintojen seurantaan valittujen täytyy täyttää kaksi kriteeriä: opintojen eteneminen koko opiskeluajalta sekä edellisen lukuvuoden osalta ei ole riittävää. Ensimmäisen vuoden opiskelijat joutuvat seurantaan luonnollisesti pelkästään ensimmäisen lukuvuoden riittämättömien opintojensa vuoksi. 15

Seurantaan joutuneiden ensimmäisen tutkintoon johtavan opinto-oikeuden aloitusvuosi Tampereen yliopistossa 1997 tai aikaisemmin 1998 1999 2000 1,1 0,6 1,3 1,9 2001 10,7 2002 13,9 2003 17,8 2004 12,0 2005 40,7 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Kuvio 2. Kaksi viidestä selvityspyynnön saaneista joutuu seurantaan ensimmäisen opiskeluvuotensa riittämättömien suoritusten perusteella (N 467) Selvityspyynnön saaneiden opiskelijoiden opintopistemäärä koko opiskeluajalta alle 43 38 44-86 87-129 16 17 130-172 14 173-215 11 216 tai enemmän 4 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Kuvio 3. Useampi kuin joka kolmas selvityspyynnön saaneista on suorittanut vähemmän kuin 43 opintopistettä (N 467) 16

Syksyllä 2006 toteutetussa opintojen etenemisen seurannassa lähetetyn selvityspyynnön vastausprosentiksi tuli 84. Seurantaan joutuneista 74 opiskelijaa jätti vastaamatta kyselyyn. Valtaosa selvityspyynnön saaneista suoritti maisterin tutkintoa. Selvityspyynnön saaneista 62,5 prosenttia oli naisia ja 37,5 prosenttia miehiä. Sukupuolijakauma vastaa yliopiston sukupuolijakaumaa yleensäkin, sillä 66 prosenttia Tampereen yliopiston opiskelijoista on naisia, 34 prosenttia miehiä. (http://www.uta.fi/laitokset/tkk/tilastoja/ opiskelijat/v2006/tutkinto_opiskelijat12/) Taulukko 1. Suurin osa selvityspyynnön saaneista suorittaa maisteriopintoja Lukumäärä % kandidaatti 5 1,1 maisteri tai lääketieteen lisensiaatti 455 97,4 lisensiaatti 4 0,9 tohtori 3 0,6 Yhteensä 467 100 Valtaosalla selvitykseen vastanneista opintotuki jatkuu normaalisti. Vastaamatta jättäneet saivat opintotuen lakkauttamispäätöksen. Vain alle viidennekseltä selvityspyyntöön vastanneista opintotuki lakkautettiin. Tarkempi analyysi opintotukipäätöksistä ja niihin johtaneista kriteereistä on luvussa 9. 17

5 Opintojen viivästymisen syyt Selvityspyyntöön vastatessaan opiskelijoilla ei ollut käytössään valmiita vastauslomakkeita tai luokkia, vaan selvitys oli vapaamuotoinen. Vasta raportin analysointivaiheessa opiskelijoiden ilmoittamat syyt luokiteltiin 13 eri luokkaan (liite 4). Myös vastaamatta jättäminen katsottiin yhdeksi syyksi, sillä sen voidaan katsoa joissain tapauksissa olleen harkittua ja tarkoituksenmukaista. Selvityksen vapaamuotoisuuden vuoksi opiskelijat ovat usein esittäneet useampia syitä hitaaseen opintojensa etenemiseen. Taulukossa 2 on kirjattu syyt ja niiden esiintymiskerrat. Koska opiskelijoiden selvityksissä kaikki esiin tulleet syyt on otettu huomioon ja kirjattu, on syiden lukumäärä suurempi kuin seurantaan joutuneiden opiskelijoiden määrä. Yksi opiskelija esitti keskimäärin 1,5 syytä, kun vastaamatta jättäneet ja syytä esittämättömät jätetään suhteutuksen ulkopuolelle. Eniten mainintoja oli opiskelujärjestelyihin liittyvistä tekijöistä, kuten tutkintorakenneuudistuksesta, kurssien ja tenttien päällekkäisyydestä sekä sopivien kurssien puutteesta sopivana ajankohtana. Taulukko 2. Tampereen yliopistossa opintojen seurantaan joutuneiden opiskelijoiden esittämät syyt opintojensa hitaaseen etenemiseen lukumääräisesti Syy Mainintaa Syy Mainintaa opiskelujärjestelyt 96 tekniset syyt 46 opiskelutaidot 77 tutkielmaopinnot 31 terveys 75 henkilökohtaiset 24 valinnat elämänhallinta/ 51 ei esitä syytä 16 motivaatio työssäkäynti 50 armeija 1 perhesyyt 46 syymainintoja 552 yhteensä opinnot ulkomailla 39 ei vastannut kyselyyn 74 18

Opintojen seurantaan joutuneiden opiskelijoiden selvityksissään esittämät syyt opiskelujärjestelyt 15,3 opiskelutaidot terveys ei vastannut kyselyyn 12 11,8 12,3 työssäkäynti elämänhallinta 8,1 8,1 tekniset syyt perhesyyt 7,3 7,3 opinnot ulkomailla 6,2 tutkielmaopinnot 5,1 henk.koht valinnat 3,8 ei esitä mitään syyt 2,6 armeija 0,2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 % maininnoista Kuvio 4. Opiskelujärjestelyt, opiskelutaidot sekä terveydelliset seikat ilmoitettiin useimmin syiksi opintojen hitaaseen etenemiseen (N 467) Kun luokiteltiin myös useamman syyn ilmoittaneet omiin luokkiinsa, saatiin syyluokituksia kaikkiaan 37. Sekä terveyteen että elämänhallintaan liittyvät syyt olivat kombinaatioista yleisimpiä, seuraavaksi eniten mainintoja saivat terveys ja perhesyyt sekä opiskelutaidot ja -järjestelyt. 5.1 Opiskelujärjestelyihin liittyvät tekijät Yleisin selvityksissä mainittu syyryhmä oli opiskelujärjestelyt. Näillä tarkoitetaan kurssien ja tenttien päällekkäisyyttä, ohjauksen puutetta, kurssi- 19

merkinnän rekisteröimisen viivästymistä, rajallisia ryhmäkokoja sekä epäselvyyksiä aiemmin suoritettujen opintojen korvaavuuksissa. Opiskelujärjestelyihin liittyviin tekijöihin vedonneet tiedekunnittain Humanistinen 24,0 Informaatiotieteiden 10,4 TDK Kasvatustieteiden Kauppa- ja hallintotieteiden 13,5 34,4 Lääketieteellinen 4,2 Yhteiskuntatieteellinen 13,5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 % Kuvio 5. Opiskelujärjestelyihin opintojen hidastajana vedottiin eniten kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoiden selvityksissä (N 96) Opiskelujärjestelyihin liittyviin ongelmiin kohdistui 15,3 prosenttia maininnoista. Tämä tarkoittaa, että kaikkiaan 96 vastaajaa mainitsi opiskelujärjestelyt ainakin yhtenä syynä opintojensa viivästymiseen. Opiskelujärjestelyihin vedottiin eniten opintojen alkupäässä, jolloin opintopisteitä oli alle 43. Noin 46 prosenttia opiskelujärjestelyihin vedonneista oli iältään 21 23- vuotiaita ja 58 prosenttia ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Eniten opiskelujärjestelyihin liittyviin tekijöihin oli vedottu kasvatustieteiden tiedekunnassa ja humanistisessa tiedekunnassa, vähiten lääketieteellisessä tiedekunnassa. Erityisesti opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat olivat maininneet opintojensa viivästymisen syyksi tutkintorakenneuudistukseen liittyvät tekijät. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että kurssimuotoisen opiske- 20

lujärjestyksen vuoksi ensimmäisen vuoden opiskelijat, joilla on aiempia, hyväksi luettavia opintoja, eivät ole pystyneet etenemään riittävästi opinnoissaan. Myös kieli- ja käännöstieteiden laitoksen opiskelijoiden selvityksissä vedottiin muita laitoksia useammin opiskelujärjestelyihin. Muilta osin opiskelujärjestelyihin vedonneet jakaantuivat 19 laitoksen kesken ja vastaajamäärät ovat laitoskohtaisesti niin pieniä, ettei niitä ole syytä esittää. 5.2 Opiskelutaitoihin liittyvät tekijät Opiskelutaitoihin liittyvillä tekijöillä tarkoitetaan laajasti opiskelua koskevia asioita, kuten henkilökohtaisen opintosuunnitelman puutetta, edeltävien opintojen puuttumisesta aiheutunutta estettä seuraavien kurssien suorittamiseksi, opintojen osoittautumista ennakoitua vaikeammiksi, koulutusohjelman vaihtoa sekä opiskelijan omaa laskuvirhettä opintopisteidensä suhteen. Opiskelutaitoihin liittyviin tekijöihin vedonneet tiedekunnittain Humanistinen 27,3 Informaatiotieteiden 35,1 Kasvatustieteiden TDK Kauppa- ja hallintotieteiden 3,9 22,1 Lääketieteellinen 2,6 Yhteiskuntatieteellinen 9,1 0 5 10 15 20 25 30 35 40 % Kuvio 6. Selvityspyynnön saaneista informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijat vetosivat muita useammin puutteellisiin opiskelutaitoihin (N 77) 21

Toiseksi yleisin syy, mihin opinnoissaan viivästyneet opiskelijat selvityksissään vetosivat, liittyi puutteellisiin opiskelutaitoihin. Siihen kohdistui 12,3 prosenttia maininnoista, eli 77 opiskelijaa oli ainakin yhtenä syynä opintojensa hitaaseen etenemiseen maininnut ongelmat opiskelutaidoissa. Opiskelutaitoihin vedonneista noin puolet oli opintojensa alussa olevia ensimmäisen vuoden opiskelijoita, joilla oli alle 43 opintopistettä. Ongelmiin opiskelutaidoissa vedottiin eniten informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoiden keskuudessa ja vähiten lääketieteellisessä tiedekunnassa. Laitoksista korostuivat tietojenkäsittelytieteiden laitos, kieli- ja käännöstieteiden laitos, taloustieteen sekä matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitokset. 5.3 Terveydelliset syyt Kolmanneksi yleisin hidaste opintojen etenemiselle oli terveydelliset tekijät, jolloin opiskelija ilmoitti opintojen hidastumisen syyksi joko fyysisen tai psyykkisen sairastumisen. Fyysisinä sairauksina tulivat esiin muun muassa pitkittyneen flunssajaksot, erilaiset perussairaudet ja leikkausta vaatineet vaivat. Psyykkisinä sairauksina pidettiin mm. mielenterveysongelmia, masennusta, ahdistusta, tenttikammoa sekä stressiä. Terveydellisiin tekijöihin vedonneita pyydettiin liittämään selvitykseensä lääkärintodistus terveydentilastaan. 22

Terveydellisiin syihin vedonneet tiedekunnittain Humanistinen 36,0 Informaatiotieteiden 16,0 TDK Kasvatustieteiden Kauppa- ja hallintotieteiden 8,0 24,0 Lääketieteellinen 2,7 Yhteiskuntatieteellinen 13,3 0 5 10 15 20 25 30 35 40 % Kuvio 7. Terveydelliset syyt vaikuttivat opiskelutahtiin eniten humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden keskuudessa (N 75) Kaikkiaan 12 prosenttia maininnoista kohdistui terveydellisiin syihin, eli 75 opiskelijaa ilmoitti ainakin yhdeksi opintojen viivästymisen syyksi ongelmat fyysisessä tai psyykkisessä terveydentilassaan. Heistä 30 prosenttia oli miehiä ja 70 prosenttia naisia. Sairauksia maininneita opiskelijoita oli kaikissa tiedekunnissa, selkeästi eniten humanistisessa ja vähiten lääketieteellisessä tiedekunnassa. Terveydellisiin syihin vedonneista jopa 53 prosenttia sijoittuu ikäryhmään 21 23 ja opintopisteittäin tarkasteluna terveydellisiin syihin vedonneista 40 prosenttia on suorittanut alle 43 opintopistettä. Kaksi kolmesta oli ensimmäisen tai toisen vuoden opiskelijoita. Kun terveydellisiin syihin vedonneita tarkastellaan laitoksittain, on kieli- ja käännöstieteiden opiskelijoita selkeästi enemmän kuin minkään muun laitoksen opiskelijoita. Seuraavaksi yleisintä terveyssyihin vetoaminen oli tietojenkäsittelytieteen ja musiikintutkimuksen laitoksilla. 23

5.4 Elämänhallintaan ja motivaatioon liittyvät tekijät Neljänneksi yleisin varsinainen syy, jos ei vastaamatta jättäneitä tässä yhteydessä huomioida, liittyi elämänhallintaan ja motivaatiotekijöihin. Tähän syyhyn vedonneiden vastaukset oli jaettavissa kahteen ryhmään: osa opiskelijoista koki vaikeuksia yliopistoon sopeutumisessa ja osa puolestaan kärsi yleisesti erilaisista elämänhallinnan ongelmista ja motivaation puutteesta. Elämänhallinnan ongelmiin ja motivaation puutteeseen kohdistui 8,1 prosenttia maininnoista. Näin ollen 51 selvityspyyntöön vastannutta opiskelijaa mainitsi ainakin yhtenä syynä hitaaseen opinnoissa etenemiseensä heikkoudet elämänhallinnassa tai motivaatiossa. Heistä miehiä oli 45 prosenttia ja naisia 55 prosenttia. Elämänhallinta- ja motivaatiotekijät vaikuttavat merkittävimmin nuorimpien opiskelijoiden opinnoissa etenemiseen, sillä näihin syihin vedonneista 57 prosenttia oli 21 23 -vuotiaita. Myös useammalla kuin joka toisella oli alle 43 opintopistettä. Opintojen alkuvaiheeseen liittyvät elämänmuutokset, kuten muutto uuteen kaupunkiin, ensikertaa yksin asuminen ja yksinäisyyden tunne uudessa ympäristössä voivat vaikeuttaa opintoihin orientoitumista ja ovat seikkoja, jotka tulivat ilmi opiskelijoiden antamissa selvityksissä. Pidemmälle edenneillä opiskelijoilla elämänhallintaa ja motivaatiota heikentää mutkistunut elämäntilanne, henkilökohtaisten tavoitteiden puute tai epävarmuus opiskeltavasta alasta. 24

Elämänhallinta- ja motivaatiotekijöihin vedonneet tiedekunnittain Humanistinen 27,5 Informaatiotieteiden 35,3 TDK Kauppa- ja hallintotieteiden 23,5 Yhteiskuntatieteellinen 13,7 0 5 10 15 20 25 30 35 40 % Kuvio 8. Elämänhallinta- ja motivaatiotekijöihin vedottiin eniten informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoiden selvityksissä, mutta verrattain usein myös humanistisen sekä kauppa- ja hallintotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden selvityksissä (N 51) Vaikka elämänhallinnan ja motivaation puute oli opintojen hidastumisen syynä verrattain usein, siihen vedonneita ei ollut lainkaan lääketieteellisessä eikä kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Eniten siihen vedonneita oli informaatiotieteiden tiedekunnassa ja matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitoksella. 5.5 Työssäkäynti Työssäkäynti opintojen viivästymisen syynä viittaa mm. tilanteisiin, jolloin kesätyöt alkavat keväällä jo ennen opintojen päättymistä, opintotuki koetaan riittämättömäksi ja työssäkäynti siitä syystä välttämättömäksi tai henkilö joutuu muuten paikkaamaan taloudellista tilannettaan työssäkäynnillä esimerkiksi rahavaikeuksien vuoksi. 25

Työssäkäyntiin opintojen viivästymisen syynä vedonneet tiedekunnittain Humanistinen 24,0 Informaatiotieteiden 32,0 TDK Kasvatustieteiden 8,0 Kauppa- ja hallintotieteiden 26,0 Yhteiskuntatieteellinen 10,0 0 5 10 15 20 25 30 35 % Kuvio 9. Eniten työssäkäyntiin vedottiin informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoiden selvityksissä, kun taas lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoista kukaan ei vedonnut työssäkäyntiin opintoja hidastaneena tekijänä. (N 50) Kaikkiaan maininnoista 8,1 % kohdistui työssäkäyntiin opintojen hitaan etenemisen syynä. Vastaajatasolla kaikkiaan 50:llä oli opintoja hidastamassa ainakin yhtenä tekijänä työssäkäynti. Heistä lähes puolet oli miehiä (48 %) ja puolet naisia (52 %). Opintopisteittäin tarkasteltuna työssäkäyntiin vedottiin tasaisesti opintojen eri vaiheissa. Eniten työssäkäyntiin vedonneita oli informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoissa. Laitoksittain tarkasteltuna hieman muita laitoksia enemmän työssäkäynnin opintojensa etenemisen esteeksi ilmoittaneita oli tietojenkäsittelytieteiden ja kieli- ja käännöstieteiden laitoksilla. 5.6 Perhesyyt Opintojen hitaaseen etenemiseen johtaneiden syiden kategorisointia tehtäessä perhesyiksi katsottiin läheisen kuolema tai vakava sairaus, ero kump- 26

panista tai lapsen syntymästä aiheutuneet elämänmuutokset. Näihin tekijöihin oli kohdistunut 7,3 prosenttia maininnoista. Vastaajatasolla perhesyihin vedonneita oli 46, joista miehiä oli 46 prosenttia, naisia 54 prosenttia. Perhesyihin vedottiin eniten opintojen alkuvaiheessa (2005 aloittaneet) sekä opintojen loppuvaiheessa (2002 aloittaneet). Perhesyihin opintojen viivästymisen syynä vedonneet tiedekunnittain Humanistinen 21,7 Informaatiotieteiden 30,4 TDK Kasvatustieteiden Kauppa- ja hallintotieteiden 8,7 26,1 Lääketieteellinen 2,2 Yhteiskuntatieteellinen 10,9 0 5 10 15 20 25 30 35 % Kuvio 10. Perhesyihin vedottiin kaikissa tiedekunnissa, eniten kuitenkin informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoiden selvityksissä. (N 46) Eniten perhesyihin olivat viitanneet informaatiotieteiden tiedekunnan sekä kauppa- ja hallintotieteellisen tiedekunnan vastaajat. Vähiten perhesyihin olivat vedonneet lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat. 5.7 Opiskelu ulkomailla Ulkomailla opiskelu voi viivästyttää opintojen etenemistä silloin, jos ulkomaan vaihdosta ei kerry riittävästi suorituksia tai suoritukset saadaan kirjat- 27

tua opintorekisteriin esimerkiksi vasta seuraavana lukuvuonna. Tällaisiin syihin kohdistui 6,2 prosenttia maininnoista. Ulkomailla opiskeluun vetosi 46 opiskelijaa, joista 85 prosenttia oli naisia ja 64 prosenttia humanisteja. Lähes puolet ulkomaisiin opintoihin tai harjoitteluun vedonneista oli aloittanut opintonsa vuonna 2003. Kaksi kolmesta oli suorittanut 87 172 opintopistettä. Opintoihin ulkomailla vedonneet tiedekunnittain Humanistinen 64,1 Informaatiotieteiden 2,6 TDK Kasvatustieteiden Kauppa- ja hallintotieteiden Lääketieteellinen 2,6 5,1 7,7 Yhteiskuntatieteellinen 17,9 0 10 20 30 40 50 60 70 % Kuvio 11. Valtaosa ulkomaisiin opintoihin tai harjoitteluun vedonneista on humanistisen tiedekunnan opiskelijoita (N 39) 5.8 Tutkielmaopinnot Opiskelijan keskittyessä opinnoissaan pelkästään tutkielman tai opinnäytetyönsä tekemiseen, ei opintorekisteriin kerry suorituksia. Tutkielman tai opinnäytteen tekeminen voi myös kestää ennakoitua kauemmin. Opiskelijoita, jotka ilmoittivat syyksi tutkielman tekemisen, pyydettiin toimittamaan työn ohjaajan lausunto, josta ilmenee milloin työ on aloitettu. Noin 5 prosenttia selvityspyynnössä mainituista opintoja hidastaneista syistä kohdistui 28

juuri tutkielmaopintoihin. Vastaajatasolla tämä tarkoittaa 31 vastaajaa. Heistä miehiä oli 71 prosenttia, naisia 29 prosenttia. Tällaisia tapauksia oli selvästi eniten yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa ja muissa viidessä tiedekunnassa tasaisesti vähän. Laitostasolla tutkielmaopintoihin vedonneet jakautuvat melko tasaisesti 16 eri laitokselle. Tutkielmaopintoihin vedonneet tiedekunnittain Humanistinen 16,1 Informaatiotieteiden 9,7 TDK Kasvatustieteiden Kauppa- ja hallintotieteiden 12,9 16,1 Lääketieteellinen 6,5 Yhteiskuntatieteellinen 38,7 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Kuvio 12. Tutkielmaopinnot vaikuttivat erityisesti yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden opinnoissa etenemiseen (N 31) 5.9 Armeija Asepalvelukseen oli vedonnut vain yksi vastaajista. Asepalveluksen voidaan kokea hidastavan opintoja sen alkaessa tai loppuessa kesken lukukauden, jolloin opiskelija ei saa suoritettua kurssejaan loppuun, tai kesken vuotta aloittavalle ei ole tarjolla riittävästi kursseja. 29

5.10 Henkilökohtaiset valinnat Jotkut opiskelijat asettavat opintojensa edelle esimerkiksi urheilu-uransa tai muun harrastuksensa. Tämän kaltaiset opintojen etenemistahtiin vaikuttaneet syyt kategorisoitiin henkilökohtaisiksi valinnoiksi. Henkilökohtaiseksi valinnaksi katsottiin myös tilanteet, joissa opiskelija valmistautui toisen oppilaitoksen tai pääaineen valintakokeisiin eikä tällöin edistänyt omia opintojaan. Henkilökohtaisiin valintoihin liittyviin tekijöihin vedonneet tiedekunnittain Humanistinen 8,3 Informaatiotieteiden 33,3 TDK Kasvatustieteiden 8,3 Kauppa- ja hallintotieteiden 33,3 Yhteiskuntatieteellinen 16,7 0 5 10 15 20 25 30 35 % Kuvio 13. Kaksi kolmesta henkilökohtaisiin valintoihin rinnastettaviin syihin vedonneista oli informaatiotieteiden tai kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan opiskelijoita (N 24) Maininnoista 3,5 prosenttia kohdistui henkilökohtaiseksi valinnaksi luokiteltavaan syyhyn. Vastaajatasolla näihin tekijöihin vetosi 24 vastaajaa, joista 75 prosenttia oli naisia, 25 prosenttia miehiä. Lähes puolella oli alle 43 opintopistettä. Henkilökohtaisiin valintoihin liittyviin tekijöihin vedonneista kolmannes oli informaatiotieteiden ja niin ikään kolmannes kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnasta. Lääketieteellisestä tiedekunnasta kukaan ei ve- 30

donnut tekijöihin, jotka olisi voitu kategorisoida henkilökohtaiseksi valinnaksi. 5.11 Tekniset syyt Teknisillä syillä tarkoitetaan tilanteita, jolloin suorituksia on todellisuudessa ollut riittävästi, mutta esimerkiksi suoritusten pyöristysten vuoksi tai muuten aiheetta (esim. valmistunut) opiskelija on joutunut seurantaan. Joissain tilanteissa opiskelija on opiskellut toisessa oppilaitoksessa yhtä aikaa, jolloin yhteensä opintosuorituksia on riittävästi. Selvityspyynnön saaneista 10 prosenttia oli saanut pyynnön teknisistä syistä. Kuviossa 14 on esitelty toisessa yliopistossa yhtäaikaisesti opiskelleiden osuus sekä muista teknisistä syistä selvityspyynnön saaneet opiskelijat tiedekunnittain. Lääketieteellisen tiedekunnan osalta lukua selittää, että bioteknologian koulutusohjelman opiskelijat suorittavat opetussuunnitelmansa mukaisesti osan opinnoistaan Tampereen teknillisessä yliopistossa. 31

Teknisten syiden osuus tiedekunnittain Humanistinen 17,9 44,4 Informaatiotieteiden 3,6 11,1 Kasvatustieteiden TDK Kauppa- ja hallintotieteiden 5,6 10,7 16,7 21,4 Lääketieteellinen 5,6 28,6 Yhteiskuntatieteellinen tekniset syyt 17,9 16,7 0 10 20 30 40 50 % opiskelu yhtäaikaisesti myös toisessa yliopistossa Kuvio 14. Teknisistä syistä opintojen seurantaan joutuneet opiskelijat tiedekunnittain. Kuvassa näkyy sekä muista teknisistä syistä seurantaan joutuneet, että yhtäaikaisesti toisessa yliopistossa opiskelun vuoksi seurantaan joutuneet opiskelijat (N 46) 5.12 Opiskelija ei vastaa kyselyyn tai esitä mitään syytä Opintojen hidasta etenemistä koskevaan selvityspyyntöön jätti vastaamatta 74 opiskelijaa (15,8 %). Noin neljännes heistä oli kieli- ja käännöstieteen laitoksen opiskelijoita. Muuten määrä jakaantui melko tasaisesti kuudentoista muun laitoksen kesken. Jopa 43 prosenttia vastaamatta jättäneistä oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja 24 prosenttia toisen vuoden opiskelijoita. 64 prosenttia vastaamatta jättäneistä oli naisia, 36 prosenttia miehiä. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 16 ei esittänyt minkäänlaista syytä heikkoon opintomenestykseensä, mutta palautti lomakkeet muilta osin täytettynä. Suurin osa heistä oli humanistisen tiedekunnan opiskelijoita. 32

6 Tiedekuntakohtainen erittely Tiedekunnittain tarkasteltuna on huomioitava tiedekuntien koko ja tuensaajien prosentuaalinen osuus tiedekunnan opiskelijoista. Humanistinen tiedekunta on opiskelijamäärältään suurin ja siellä on myös eniten opintotuen saajia suhteutettuna opiskelijamäärään. Selvityksiä pyydettiin ko. tiedekunnan opiskelijoilta myös määrällisesti eniten. Suhteutettuna tuensaajiin, eniten selvityksiä opintojen etenemisestä pyydettiin informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoilta: 11 prosenttia informaatiotieteiden tiedekunnan tuensaajista sai selvityspyynnön opintojen hitaan etenemisen vuoksi. Vähiten opintojen etenemisen seurantaan joutui lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoita, joita on myös prosentuaalisesti vähiten opintotuen piirissä: noin kolmannes lääketieteellisen opiskelijoista nostaa opintotukea. Koko yliopiston opintotukea saavista opiskelijoista 7 prosenttia sai selvityspyynnön opintojensa hitaan etenemisen vuoksi. Taulukko 3. Tampereen yliopiston opiskelijamäärät sekä opintotuen saajat (Tiedekuntakohtaiset opiskelijamäärät 31.12.2006) Tiedekunta Opiskelijoita Prosenttia yliopiston opiskelijoista Tuen saajia Prosenttia tdk:n opiskelijoista Selvityspyynnön saaneita Prosenttia tuensaajista Humanistinen 3586 23 % 1760 49 % 144 8 % Kauppa- ja hallintotieteiden Yhteiskuntatieteellinen Informaatiotieteiden Lääketieteellinen Kasvatustieteiden 3185 20 % 1304 41 % 82 6 % 2840 18 % 1176 41 % 69 6 % 2425 15 % 917 38 % 97 11 % 2252 14 % 725 32 % 21 3 % 1568 10 % 760 48 % 54 7 % Yhteensä 15856 100 % 6642 42 % 467 7 % 33

6.1 Humanistinen tiedekunta Humanistinen tiedekunta on Tampereen yliopiston suurin tiedekunta. Siellä opiskelee kaikkiaan 3586 opiskelijaa (tilanne 31.12.2006). Heistä 49 prosenttia, eli 1760 opiskelijaa saa opintotukea. Syksyllä 2006 opintojen seurantaan heistä joutui 144 opiskelijaa. Yli 70 prosenttia seurantaan joutuneista, ennen vuotta 1999 opintonsa aloittaneista oli humanistisen tiedekunnan opiskelijoita. Taulukosta 4 nähdään, miten seurantaan joutuneet jakautuvat opintopisteittäin tarkasteltuna, eli missä vaiheessa opintojaan he ovat. Opintopisteet on luokiteltu opintotukeen oikeuttavan opintopistemäärän mukaisesti, 43 opintopistettä yhdeksää opintotukikuukautta kohden. Taulukko 4. Opintojen etenemisen seurantaan joutuneet humanistisen tiedekunnan opiskelijat opintopisteittäin Opintopisteet 1 43 44 86 87 129 130 172 173 215 216 tai yli Yhteensä N 34 36 28 19 20 7 144 % 23,6 25,0 19,4 13,2 13,9 4,9 100 Humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden selvityksissä korostuivat eniten terveyteen liittyvät seikat. Lähes joka viides vastaaja kertoi psyykkisen tai fyysisen terveydentilanteen heikentäneen kykyä opiskella. Toiseksi yleisin syy opintojen hitaaseen etenemiseen oli ulkomailla opiskelu tai harjoittelu. Ylipäätään Tampereen yliopiston opiskelijavaihtoon lähtijöistä 40 prosenttia (150 opiskelijaa vuonna 2006) on humanistisen tiedekunnan opiskelijoita (www.uta.fi/laitokset/tkk/tilastoja/opiskelijat/v2006/kansainvalisyys12/). Ulkomailla opiskelu opintojen viivästymisen syynä tarkoittaa usein tapauksia, joissa opintosuoritukset saadaan kirjattua opintorekisteriin vasta esim. seuraavana lukuvuonna todistuksen pitkästä toimitusajasta johtuen. Myös opiskelujärjestelyihin vetosi verrattain moni opintojen etenemisen seurantaan joutunut humanistisen tiedekunnan opiskelija. 34

Opintojen viivästymisen syyt humanistisessa tiedekunnassa terveys 18,8 opinnot ulkomailla 17,4 ei vastannut kyselyyn opiskelujärjestelyt 16,0 16,0 opiskelutaidot 14,6 tekniset syyt 11,1 elämänhallinta 9,7 työssäkäynti 8,3 perhesyyt 6,9 tutkielmaopinnot ei esitä syytä 2,8 3,5 henk.koht valinnat 1,4 0 5 10 15 20 % Kuvio 15. Terveydelliset seikat sekä ulkomaiset opinnot vaikuttivat eniten seurantaan joutuneiden humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden opintojen etenemiseen (N 144) Laitoksittain tarkasteltuna eniten opintojen seurantaan joutuneita oli kieli- ja käännöstieteen laitoksella, kaikkiaan 96 opiskelijaa. Kun heitä tarkasteltiin oppiainekohtaisesti, ei merkittäviä eroja oppiaineiden väillä ollut nähtävissä. Eniten seurantaan joutuneita (18 %) oli kuitenkin englantilaisen filologian pääainelukijoissa. 35

Selvityspyynnön saaneet humanistisen tiedekunnan opiskelijat laitoksittain Kieli- ja käännöstieteiden laitos 66,7 Taideaineiden laitos 11,1 Historiatieteen laitos 10,4 Musiikintutkimuksen laitos 8,3 Puheopin laitos 3,5 0 10 20 30 40 50 60 70 % Kuvio 16. Kaksi kolmesta seurantaan joutuneista humanistisen tiedekunnan opiskelijoista opiskeli kieli- ja käännöstieteiden laitoksella (N 144) Lähes kahdella kolmesta selvityspyyntöön vastanneesta humanistisen tiedekunnan opiskelijasta opintotuki jatkui normaalisti. Kolmannekselta selvityspyynnön saaneista tuki lakkautettiin joko riittämättömien syiden vuoksi, opiskelijan itsensä lakkautettua tuen tai jätettyään vastaamatta selvityspyyntöön. 36

Opintojen seurantaan joutuneiden humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden opintotukipäätökset tuki jatkuu norm. 62,5 tuki myönnetty 5/07 saakka lakkauttanut tuen itse 2,1 4,9 tuki lakkautettu 2/07 ei vastannut selv. pyyntöön, tuki lakkautettu 14,6 16,0 0 10 20 30 40 50 60 70 % Kuvio 17. Lähes kahdella kolmesta opintojen seurantaan joutuneesta humanistisen tiedekunnan opiskelijasta opintotuki jatkui normaalisti (N 144) 6.2 Informaatiotieteiden tiedekunta Informaatiotieteiden tiedekunnassa opiskelee kaikkiaan 2425 opiskelijaa (31.12 2006) joista 917 on opintotuensaajaa. Opintotuen piirissä oleviin Tampereen yliopiston opiskelijoihin suhteutettuna eniten selvityksiä opintojen etenemistahdista pyydettiin informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoilta. 11 prosenttia tiedekunnan opintotuensaajista, eli 97 opiskelijaa, joutui seurantaan opintojensa liian hitaan etenemisen vuoksi. Taulukosta 5 nähdään, missä vaiheessa opintojaan seurantaan joutuneet opiskelijat ovat. Taulukko 5. Opintojen etenemisen seurataan joutuneet informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijat opintopisteittäin Opintopisteet 1 43 44 86 87 129 130 172 173 215 216 tai yli Yhteensä N 43 8 16 18 10 2 97 % 44,3 8,2 16,5 18,6 10,3 2,1 100 37

Yli neljännes informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoiden ilmoittamista opintojen hidastumiseen johtaneista syistä liittyi puutteellisiin opiskelutaitoihin. Myös elämänhallintaan ja heikentyneeseen motivaatioon liittyviin tekijöihin vetosi verrattain moni vastaaja. Työssäkäyntiin informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijat vetosivat vastauksissa useammin kuin muiden tiedekuntien opiskelijat. Sen sijaan ulkomaisiin opintoihin tai harjoitteluun vedottiin ko. tiedekunnassa vähiten kaikista tiedekunnista. Laitoksittain tarkasteltuna opintojen seurantaan joutuneita oli sekä tietojenkäsittelytieteiden laitokselta, matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitokselta että informaatiotutkimuksen laitokselta, joista ensin mainitulta eniten. Opintojen viivästymisen syyt informaatiotieteiden tiedekunnassa opiskelutaidot 27,8 elämänhallinta 18,6 työssäkäynti 16,5 perhesyyt 14,4 terveys 12,4 opiskelujärjestelyt 10,3 henk.koht valinnat 8,2 tekniset syyt 6,2 tutkielmaopinnot ei esitä syytä opinnot ulkomailla 1,0 2,1 3,1 0 5 10 15 20 25 30 % Kuvio 18. Puutteelliset opiskelutaidot ja elämänhallinta hidastivat merkittävimmin syksyllä 2006 seurantaan joutuneiden informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoiden opintoja. Viidennes tiedekunnan selvityspyynnön saaneista jätti vastaamatta (N 97) 38

Noin 60 prosenttia opintojen seurantaan joutuneista informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoista menetti opintotukioikeutensa joko riittämättömien syiden vuoksi tai siksi, että jätti vastaamatta selvityspyyntöön. Opintojen seurantaan joutuneiden informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoiden opintotukipäätökset tuki jatkuu norm. 35,1 tuki myönnetty 5/07 saakka 5,2 lakkauttanut tuen itse 1,0 tuki lakkautettu 2/07 37,1 ei vastannut selv. pyyntöön, tuki lakkautettu 21,6 0 5 10 15 20 25 30 35 40 % Kuvio 19. Opintotuki jatkui määräaikaisena tai normaalisti kahdella viidestä selvityspyynnön saaneesta ja lakkautettiin kolmelta viidestä selvityspyynnön saaneesta informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijasta (N 97) 6.3 Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa opiskelee 1568 opiskelijaa (31.12.2006), joista opintotukea saa 760. Heistä 54 sai selvityspyynnön opintojensa etenemistä koskien. Tämä tarkoittaa noin 7 prosenttia koko tiedekunnan opintotuen saajista. Niin kuin taulukosta 6 ilmenee, eniten opintojen etenemisen seurantaan joutui opintojensa alussa olevia opiskelijoita, joilla oli alle 43 opintopistettä. 39

Taulukko 6. Opintojen etenemisen seurataan joutuneet kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijat opintopisteittäin Opintopisteet 1 43 44 86 87 129 130 172 173 215 216 tai yli Yhteensä N 35 5 4 4 4 2 54 % 64,8 9,3 7,4 7,4 7,4 3,7 100 Lähes kaksi kolmesta seurantaan joutuneesta kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijasta koki opiskelujärjestelyjen hankaloittaneen opinnoissa etenemistä ja usein erityisesti opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat nostivat esiin tutkinnonuudistukseen liittyviä seikkoja. Niin kuin aiemmin on todettu, tämä johtuu suurelta osin siitä, että kurssimuotoisen opiskelujärjestyksen vuoksi ensimmäisen vuoden opiskelijat, joilla on aiempia, hyväksi luettavia opintoja, eivät pystyneet riittävästi etenemään opinnoissaan. Muihin kuin opetusjärjestelyihin liittyviin tekijöihin vedottiin selvästi harvemmin, joskin lähes kaikki kategorisoidut syyt näkyivät kasvatustieteiden tiedekunnankin selvityksissä. Elämänhallinnan ja motivaation heikkouksiin ei vedonnut kukaan. 40