Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015
VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2
Vesihuoltoalan korkeakoulutuksen tarveselvitys 2014 2015 Suomen Vesilaitosyhdistys ry Ramboll Maa-ja vesitekniikan tuki ry
1. Korkeakoulutetun työvoiman tarve vesihuoltoalalla? 2. Miten opetuksen määrä ja sisältö vastaavat tarvetta? 3. Mitkä trendit voivat s vaikuttaa osaamistarpeiden muutoksiin?
Vesihuoltolaitosten vuotuinen liikevaihto on noin 1,2 1,5 miljardia euroa (ALV 0 %) ja käyttöomaisuus arviolta 20 miljardia euroa. Toimiva vesihuolto on ollut ja on edelleen yksi keskeinen edellytys yhteiskunnan kehittymiselle. Kaupungistuminen ja teollisuuden kasvu eivät ole mahdollisia ilman toimivaa vesihuoltoa. Vesihuoltoon liittyvä infrastruktuuri muodostaa keskeisen osan Suomen rakennettua ympäristöä. Vesihuollon järjestämisessä tarvitaan niin teknistä kuin hallinnollista erityisosaamista, koska vesi on meille kaikille välttämättömyys.
Vesihuolto on osa biotaloutta! Sitra: Biotaloudella tarkoitetaan sellaista tuotantoa, jossa hyödynnetään luonnosta saatavia uusiutuvia materiaaleja sekä kehitetään ja otetaan käyttöön niihin liittyviä innovaatioita ja teknologioita. Opetin.fi: Pelkistettynä biotalous = vesi + maa + ravinteet TEM:n biotaloustyöryhmä: Biotaloutta voidaan tarkastella kolmella eri tasolla: 1. bioperäiset tuotteet 2. biologisten prosessien käyttö tuotannossa 3. aineen ja energian kierto osana biosfääriä
Selvityksen asetelma ja menetelmät Tarjonta (määrällinen + laadullinen) Kysyntä (määrällinen + laadullinen) Korkeakoulujen haastattelut (N=13) Dokumenttianalyysi Vesihuoltoalan korkeakouluopetus Työnantajien osaamis- ja rekrytointitarpeet Sähköinen kysely työnantajille (N=56) Työnantajien haastattelut (N=13) Kansalliset ja kansainväliset muutostrendit Sähköinen kysely VVY:n pohjoismaisille sisarorganisaatioille (N=3) Dokumentti-analyysi 7
Vesihuoltolaitokset ja muut alan toimijat työllistäjinä Henkilöstömäärä yhteensä (arvio) Vesihuoltolaitokset 4000 360 (9 %) Joista korkeasti koulutettuja ja vesihuollon parissa työskenteleviä (arvio) Yritykset 1500 1800 600 720 (40 %) Julkishallinto, tutkimusorganisaatiot (vesihuolto) 200 200 (100 %) Yhteensä 5700 6000 Noin 1100 1200 (noin 20 %) Työnantajien rekrytointi-tarpeet: noin 165 220 uutta henkilöä 5 vuoden aikana (noin 33 44 vuodessa) korvaamaan pelkästään alalta eläköityvät henkilöt. Alan kehittyminen ja kasvu edellyttäisi kuitenkin korkeakoulutettujen määrän lisäämistä. Esim. 5%:n kasvu alan yritysten henkilöstömäärässä nostaisi työvoimatarvetta arviolta noin 25 30 henkilöllä per vuosi. Korkeakoulutettujen määrä on laskenut lähes 200:lla vesihuoltolaitoksissa runsaan kymmenen vuoden aikana (kokonaishenkilömäärä 1000:lla). Korkeakoulutettujen määrä on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. 8
Työnantajien tarpeet vs. korkeakoulutus Työnantajat ovat kokeneet rekrytoinnin vaikeaksi korkeakoulutusta edellyttäviin vesihuoltotekniikan tehtäviin (yli 60% vastanneista). Vesihuoltotekniikkaan liittyvän osaamisen merkitys organisaatiossani: Rekrytoinnin suurimpana haasteena pidetään hakijoiden puutteellista vesihuoltotekniikan osaamista (74% vastaajista). Laitosten näkökulmasta koulutuksessa korostuu nykyisin liiaksi yleinen ympäristö- ja energiaosaaminen. Laaja-alaista, erityisesti vesihuoltolaitosten tehtäväkenttään kohdistuvaa teknistä osaamista pidettiin tärkeänä. Monet mainitsivat puutteita hakijoiden perustietämyksessä. Erityisesti haastateltavat korostivat rakentamiseen liittyvän osaamisen merkitystä. 9
Veteen ja vesihuoltoon liittyvä teknillinen opetus Vesihuoltoon liittyvää insinööriopetusta järjestetään Suomessa yhteensä 9:ssä teknillisessä ammattikorkeakoulussa (AMK) ja 4:ssä yliopistossa (yht. 13 oppilait.). Teknillinen ammattikorkeakoulu Teknillinen yliopisto / tiedekunta Muu yliopisto, jossa vesihuollon opetusta Vesihuoltoon liittyvä AMK insinöörien, tekniikan kandien ja diplomi-insinöörien koulutus tapahtuu pääosin energia- ja/tai ympäristötekniikan koulutusohjelmissa (10 oppilaitosta/13), toisin kuin takavuosina. Valmistuvat ymmärtävät todennäköisesti hyvin energian ja veden yhteyden. Infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvä vesihuoltolaitosten ydinosaaminen jäänee pieneksi.
Korkeakoulujen ja yliopistojen opetuksen laajuus Vesihuolto-opetuksen laajuus vaihtelee huomattavasti. Tutkinto-ohjelmat (lkm) Ympäristötekn. ja veteen liittyvän opetuksen laajuus* (op) Vesihuoltoon liittyvän opetuksen laajuus* (op) Jos 180 op:n opinnoista vesihuoltoa on vain esim. 15 op (<10%), niin vesihuollon osaaminen jää hyvin ohueksi. Opintojen laajuus po. vähintään 60 op. Vain 5:ssä oppilaitok-sessa (13:sta) kurssit kattavat lähes kaikki (5/6) vesihuoltolaitosten toimintaan liittyvät osaalueet. Vesihuoltoon liittyviä opinnäytetöitä tehdään noin 65 vuodessa. Ammattikorkeakoulut Energia- ja/tai ympäristötekniikka - ins. AMK 7 kpl Rakennustekniikka (yhdyskuntatekn.) - ins. AMK 2 kpl Yliopistot Energia- ja/tai ympäristötekniikka - kanditutk. 2 kpl (FK 1 kpl*) - DI-tutk. 3 kpl (FM 1 kpl*) Rakennustekniikka (yhdyskuntatekn./ kunnallistekn.) - kanditutk. 1 kpl - DI-tutk. 1 kpl 25 100 op 10 60 op 32 38 op 12 29 op Kanditutk. 25 33 op DI-tutk. 24 75 op Kanditutk. 20 op DI-tutk. 29 op Kanditutk. 5 18 op DI-tutk. 24 60 op Kanditutk. 10 op DI-tutk. 26 op Prosessitekniikka tai kemiantekniikka - DI-tutk. 2 kpl DI-tutk. 26 75 op DI-tutk. 11 50 op *Huom. Osa kursseista on useissa koulutusohjelmissa valinnaisia. Opintopistemäärät kuvaavat maksimia, jos opiskelija valitsee kaikki vesihuollon kurssit.
Vesihuoltoalan koulutuksen kehittämisen skenaariot Skenaariot: Vesihuollon osaaminen, yhteiskunnallinen arvo 3. Vesihuollosta kasvua ja vientiä 2. Infra kuntoon 1. Ala taantuu, infra heikkenee Aika Skenaario 1 toteutuu, jos jatketaan nykyisellä tavalla! 12
Skenaariot 2 ja 3 yhteisiä suosituksia: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä on kehitettävä ja profiloitumista lisättävä. Mm. keskusteltava vesihuoltoalan koulutuksen sisällöstä ja laajuudesta sekä keskinäisestä työnjaosta. Vastuu tästä on oppilaitoksilla yhdessä OKM:n kanssa. Yhteistyötä korkeakoulujen ja työnantajien välillä tulee edelleen kehittää ja systematisoida. Rakentamiseen liittyvää osaamista korkeakouluopetuksessa tulee vahvistaa. Lisää resursseja tulee kohdistaa alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Julkinen sektori voi tukea kehitystä, mutta sen on lähdettävä liikkeelle alan sisäisen (vesihuoltolaitosten) järjestäytymisen ja toiminnan kautta.