Keskustelupaperi Suomen huoltovarmuusreservistä Esitysmateriaali, Gaia Consulting Oy Kesäkuu 2015
Johdanto 2
Fortum teetättänyt arvion huoltovarmuusreservin mahdollisesta käyttöönotosta Suomessa Nykytila Polttoaineiden valmiusvarastot Keskustelupaperi Huoltovarmuusreservi Tavoitteena konkretisoida keskustelua reservin toimintaperiaatteista, mitoituksesta ja kustannuksista 3
Huoltovarmuusreservin analyysissä lähdetty valtioneuvoston periaatepäätöksestä ja toimialan yleisistä näkökannoista Periaatepäätöksen mukaan energiahuoltovarmuuden lähtökohtina ovat 1. Toimivat energiamarkkinat 2. Pitkäjänteinen ja selkeä investointeja kannustava energiapolitiikka 3. Energiatehokkuus Lisäksi todetaan, että huippukulutuksen aikaisen sähköntarpeen kattamiseksi on ylläpidettävä riittävää kotimaista sähkön tuotantokapasiteettia Keskeisillä toimijoilla melko yhteneväiset näkemykset huoltovarmuusreserviin liittyvistä avainkysymyksistä - Huoltovarmuusreservin haitallisia vaikutuksia sähkömarkkinaan tulisi ehkäistä - Järjestelmän oikean koon valinta haastavaa, kustannusten tulisi vastata hyötyjä - Hankkeen aikana saatu erinomaisia asiantuntijanäkmyksiä Energiateollisuus ry:stä, Fingrid Oyj:stä, Huoltovarmuuskeskuksesta, Metsäteollisuus ry:stä, Suomen ElFi Oy:stä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä Lähteet: Valtioneuvoston periaatepäätös huoltovarmuuden tavoitteista, 857/2013. 4
Taustalla muuttuva markkina: sääntely vaikuttaa tuotantoinvestointeihin ja tuotantokapasiteetin poistumaan Sähkömarkkinoihin vaikuttavaa sääntelyä Päästökauppa (EU ETS) Keskeiset tunnuspiirteet EU-laajuinen järjestelmä Tavoiteasetanta perustuen kansainvälisiin neuvotteluihin Vaikutukset tuotantokapasiteettiin Lisää CO2-vapaata tuotantoa Vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä Uusiutuvan energian lisäysvelvoite (RES) Maakohtaiset, toisistaan poikkeavat, velvoitteet ja tukijärjestelmät Tuen piirissä olevat teknologiat lisääntyvät, markkinaehtoiset investoinnit kärsivät Teollisuuden päästödirektiivi (IED) EU-laajuinen järjestelmä Vanhat voimalaitokset vaativat lisäinvestointeja Investointiympäristö haastava Lupamenettelyt Maakohtaisia eroja mm. ydinvoiman osalta Lupamenettelyt lisäävät investointimahdollisuuksien epävarmuutta 5
Huoltovarmuusreservin toimintaperiaatteet 6
Keskeinen lähtökota: huoltovarmuusreservi pidettävä irrallaan sähkömarkkinoista, otettava käyttöön vain poikkeusoloissa Tarjonta Sähkömarkkinat Tuotantokapasiteettiinvestoinnit Hintasignaalit Normaalit olosuhteet Häiriöreservit Tehoreservi Huoltovarmuusreservi Poikkeusolot 7
Huoltovarmuusreservin omistus, hallinnointi, aktivointi ja operointi, käyttö- ja kunnossapito Reserviin kuuluvat laitokset voivat olla yksityisessä omistuksessa, jolloin ne varataan sopimuksilla huoltovarmuuskäyttöön, tai valtion omistuksessa - Valtio-omistajan investointeja voidaan perustella mm. koko yhteiskunnan edulla huoltovarmuuden parantuessa ja järjestelmän eristämisellä sähkömarkkinoista - Sopimusjärjestelyiden etuna valtiolle vähäisempi rahoitustarve, haittana monimutkaisemmat järjestelyt sähkömarkkinavaikutuksien minimoimisessa Kuten muut huoltovarmuuteen liittyvä hallinnointi, on sähköntuotannon reservin hallinnointi selkeä keskittää Huoltovarmuuskeskukseen Reservin aktivointi vain poikkeusoloissa, valtioneuvostotason päätös Mikäli reservi joudutaan aktivoimaan, on paras tilannekuva itse laitoksien käynnistyspäätöksien tekemisestä kantaverkkoyhtiö Fingridillä Laitoksien käyttö- ja kunnossapito yms. voidaan kilpailuttaa Laitoksilla ei välttämättä tarve samoille lupakäytännöille kuin markkinoilla 8
Järjestelmän koon ja kustannusten arviointi 9
Suomen oma tuotanto ja rajasiirtoyhteydet riittävät kattamaan sähkön kysynnän normaalioloissa Huippukulutus 14 000 MW Siirto 5 000 MW Sähkönhankinta 17 000 MW Huipunajan tuotanto 12 000 MW Lähteet: Pöyry, Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 2030, 2015; Fingrid 2015; Gaian analyysi 10
Huoltovarmuusreservi voidaan ainakin alkuvaiheessa mitoittaa 14 000 MW:n huippukulutusta varten Huippukulutus 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 [MW] 13 414 14 776 14 808 13 288 13 917 14 320 14 804 14 304 14 043 14 228 Kulutus ylittänyt [h] 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 > 12 000 MW 996 1 316 1 085 426 231 1 311 552 633 352 404 > 13 000 MW 84 299 429 12 74 322 218 179 25 189 > 14 000 MW 0 61 90 0 0 23 28 18 1 9 > 15 000 MW 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yli 14 000 MW kulutushuiput harvinaisia ja lyhytkestoisia Huippukulutusta voidaan poikkeusoloissa rajoittaa esim. 14 000 MW:iin kysyntäjoustolla, tiedottamisella ja vapaaehtoisilla säästöillä sekä tarvittaessa kiertävillä sähkökatkoilla Mikäli huippukulutus kasvaa huippukulutuksena aikaista tuotantokapasiteettia nopeammin, voidaan reservin kokoa kasvattaa myöhemmin 11
Arvio sähkönhankintavajeesta suhteessa normaaliolojen hankintakapasiteettiin (17 000 MW) erilaisissa häiriötilanteissa Hankintakapasiteetin poistuma Vaikutus, MW Hankintavaje vs. 14 000 MW huippukulutus, MW Olkiluoto 1 tai 2 880 - Loviisa 1 ja 2 992 - Suurin tuontiyhteys 1 100 - Olkiluoto 3* 1 300 - Olkiluoto 1 ja 2 1 760 - Venäjän tuonti (sähkö+kaasu) 2 800 - Olkiluoto 1, 2 ja 3* 3 060 260 Ruotsin tuonti, OL 1 ja 2* 4 160 1 360 Kaikki tuontiyhteydet* 5 100 2 300 *) Arvioissa otettu huomioon Olkiluoto 3:n vaikutukset Ruotsin siirtoyhteyksien rajoittamiseen, mutta ei suurten ydinvoimayksiköiden tuotantorajoituksia, jos Suomen siirtoyhteyksissä on rajoitteita. 12
Esimerkkilaskelma reservin vuosikustannuksista perustuen tehoreservijärjestelmään tarjottuihin hintoihin vuonna 2015 Vuotuinen kompensaatiotaso MEUR/vuosi 10 /kw/a 20 /kw/a 30 /kw/a 40 /kw/a 50 /kw/a 250 MW 3 5 8 10 13 500 MW 5 10 15 20 25 750 MW 8 15 23 30 38 1000 MW 10 20 30 40 50 1250 MW 13 25 38 50 63 1500 MW 15 30 45 60 75 1750 MW 18 35 53 70 88 2000 MW 20 40 60 80 100 Tehoreservihankinnassa vuonna 2015 hankittu teho oli 289 MW ja käyttövalmiuden ylläpitokorvaus 23 /kw/a, Tehoreservitarjousten 2015 kustannustason suuruusluokka kullekin tehomäärälle 13
Esimerkkilaskelma reservin yksikkökustannuksista perustuen tehoreservijärjestelmään tarjottuihin hintoihin vuonna 2015 Vuotuinen kompensaatiotaso /MWh (85 TWh) 10 /kw/a 20 /kw/a 30 /kw/a 40 /kw/a 50 /kw/a 250 MW 0,03 0,06 0,09 0,12 0,15 500 MW 0,06 0,12 0,18 0,24 0,29 750 MW 0,09 0,18 0,26 0,35 0,44 1000 MW 0,12 0,24 0,35 0,47 0,59 1250 MW 0,15 0,29 0,44 0,59 0,74 1500 MW 0,18 0,35 0,53 0,71 0,88 1750 MW 0,21 0,41 0,62 0,82 1,03 2000 MW 0,24 0,47 0,71 0,94 1,18 Tehoreservihankinnassa vuonna 2015 hankittu teho oli 289 MW ja käyttövalmiuden ylläpitokorvaus 23 /kw/a, Tehoreservitarjousten 2015 kustannustason suuruusluokka kullekin tehomäärälle 14
Huoltovarmuusreservin erottaminen sähkömarkkinasta 15
Huoltovarmuusreserviin siirtyvän kapasiteetin haitallisia vaikutuksia investointeihin markkinoilla voidaan ehkäistä 1. Riittävän pitkä sopimusjakso tai laitoksien hankinta valtion omistukseen Yli 10 vuoden sopimusjakso turvaisi markkinaehtoisten investointien takaisinmaksua Sopimusjakson pituus toimiva ratkaisu reserviä perustettaessa, mutta sopimusjakson loppua kohden markkinoille paluun mahdollisuuden vaikutus jälleen kasvaa Valtio-omisteisessa järjestelyssä markkinalle paluun vaikutukset vähäisiä 2. Kielto markkinoille paluun esteeksi Tehokas keino ehkäistä markkinoille paluu, voitaisiin toteuttaa purkuvelvoitteena sopimusjakson päätyttyä 3. Karenssiaika Riittävä karenssiaika asettaisi huoltovarmuusreservistä palaavat laitokset samalle viivalle uusinvestointien kanssa 4. Lupamenettelyt Huoltovarmuusreservissä ei välttämättä tarvita yhtä tiukkoja lupamenettelyitä, mutta markkinoille paluun edellytyksenä pitää olla tarvittavien lupien hankinta tai luvitus uutena laitoksena 16
Huoltovarmuusreserviin hankittava kapasiteetti vaikuttaisi kuitenkin väistämättä laitoksien poistumaan markkinoilta reservissä Huoltovarmuusreservin kompensaatio Arvo säilöttynä Arvo purettuna ja osien myynti Arvo huolto- varmuus- Arvo sähkömarkkinalla Kompensaatio tarpeen, jotta laitos saadaan huoltovarmuusreserviin Kompensaatio voi kannustaa poistamaan laitoksen sähkömarkkinalta 17
Yhteenveto 18
Huoltovarmuusreserviä voidaan tarvita epätodennäköisissä poikkeusoloissa turvaamaan riittävä sähköntuotanto Lisämekanismit kulutuksen rajoittamiseen Kysyntäjousto Säästöt Sääntely Huoltovarmuustilanne Huolto- Huoltovarmuusraja 14 000 MW varmuus- reservi Huippukulutus 14 16 000 MW Hankinta 17 000 MW Noin 1 400 MW reservi riittää varautumaan useimpiin häiriötilanteisiin (yhdessä kulutuksen rajoittamisen kanssa) Arvio järjestelmän kustannuksien suurusluokasta 30 miljoonaa euroa vuodessa tai 0,3 /MWh Lähteet: Gaian analyysi 19
Sähköntuotannon huoltovarmuusreservi asettuisi normaalin markkinaehtoisen toiminnan ja valmiuslain poikkeusolojen väliin Normaaliolot Huoltovarmuusreservi Valmiuslaki Sähkön kysyntä ja tuotanto tasapainossa kustannustehokkaasti sähkömarkkinoiden kautta Lyhytaikaisia häiriötilanteita varten varauduttu Huoltovarmuusreservi olisi selkeästi erillään markkinoiden normaalitoiminnasta Sijoittuu normaaliolojen ja valmiuslain tarkoittamien poikkeusolojen väliin Huoltovarmuusreservi olisi muun sähköjärjestelmän tukena normaalia vakavammissa ja pitkäkestoisemmissa häiriötilanteissa Ilman häiriöreserviä vakavat häiriötilanteet voisivat vaarantaa yhteiskunnan toimintaa ja ihmisten turvallisuutta Reservin aktivointi tehtäisiin valtioneuvoston päätöksellä Lain tarkoituksena on turvata väestön toimeentulo ja talouselämä vakavissa, suurta osaa kansakunnasta koskevissa poikkeusoloissa Huoltovarmuusreservi voisi olla tarpeellinen myös valmiuslain tarkoittamissa poikkeusoloissa Eduskunta päättää valmiuslain käyttöönotosta 20
Gaian yhteenveto ja suositukset Toimiva sähköjärjestelmä on yksi kriittinen osa, joka turvaa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta Huoltovarmuusreservi antaisi lisäturvaa sähkönsaannille sähköjärjestelmän vakavissa ja pitkäkestoisissa poikkeusoloissa, ilman tarvetta valmiuslain käyttöön Keskeiset avoimet kysymykset jatkopohdinnoissa ovat 1. Miten huoltovarmuusreservin haitalliset vaikutukset sähkömarkkinoihin minimoitaisiin ja miten tarvittava lainsäädäntö yksityiskohtaisesti toteutettaisiin 2. Mikä on järjestelmän sopiva mitoitus ja miten kustannukset pidetään kurissa Huoltovarmuusreservillä hoidettaisiin mm. uusiutuvan energian tukien aiheuttamia oireita markkinaehtoisen sähköntuotannon riittävyyteen Jos huoltovarmuusreservin perustamiseen päädytään, voidaan sähkömarkkinan kehittämisessä keskittyä tehokkaan, toimintavarman, ympäristömyötäisen ja investointiystävällisen toimintaympäristön luomiseen 21
Yhteystiedot ja lisätiedot 22
Hankkeen toteutus ja yhteystiedot Keskustelupaperin tilaaja Fortum Oyj (Esa Hyvärinen, Simon-Erik Ollus) Keskustelupaperi laadittu riippumattoman asiantuntijayritys Gaia Consulting Oy:n toimesta touko-kesäkuussa 2015 Hankkeen aikana kuultu asiantuntijoita Energiateollisuus ry:stä, Fingrid Oyj:stä, Huoltovarmuuskeskuksesta, Metsäteollisuus ry:stä, Suomen ElFi Oy:stä sekä työja elinkeinoministeriöstä Gaia vastaa keskustelupaperin ja näiden esityskalvojen sisällöstä Lisätietoja antaa tarvittaessa TkT Iivo Vehviläinen, iivo.vehvilainen@gaia.fi Gaia Consulting Oy ei ole vastuussa raportin tietojen täsmällisyydestä tai täydellisyydestä, emmekä anna niitä koskevia vakuutuksia, ellei toisin ole mainittu. Raporttia ei tule miltään osin pitää päätöksentekoa koskevana suosituksena tai kehotuksena. Materiaalin ja asiakirjojen läpikäynti on toteutettu siten kuin olemme katsoneet asiassa asianmukaiseksi työn laajuuden ja tarkoituksen valossa. Emme ole vastuussa raportin päivittämisestä myöhempien tapahtumien osalta. 23
Our Clients Make the World Safer and Cleaner, www,gaia,fi Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland Tel +358 9686 6620 Fax +358 9686 66210 FINLAND SWITZERLAND CHINA ETHIOPIA ARGENTINA