Selvitys Suomen huoltovarmuusreservistä
|
|
- Mikko Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Selvitys Suomen huoltovarmuusreservistä Keskustelupaperi, Iivo Vehviläinen, Mikko Kara Gaia Consulting Oy
2 SISÄLTÖ 1 Johdanto Huoltovarmuusreservin perusteet Taloudelliset perusteet Tekniset perusteet Juridiset perusteet Vaihtoehdot Toteutustapa Toimintaperiaatteet Lainsäädäntömuutokset Järjestelmän mitoitus ja kustannukset Johtopäätökset ja suositukset Gaia Consulting Oy, Emme ole vastuussa raportin tietojen täsmällisyydestä tai täydellisyydestä, emmekä anna niitä koskevia vakuutuksia, ellei toisin ole mainittu. Raporttia ei tule miltään osin pitää päätöksentekoa koskevana suosituksena tai kehotuksena. Materiaalin ja asiakirjojen läpikäynti on toteutettu siten kuin olemme katsoneet asiassa asianmukaiseksi työn laajuuden ja tarkoituksen valossa. Emme ole vastuussa raportin päivittämisestä myöhempien tapahtumien osalta (päivämäärä raportin etusivulla). 2 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä
3 1 Johdanto Suomi on osa pohjoismaista sähkömarkkinaa, joka muuttuu poikkeuksellisen nopeasti uusiutuvan energian lisäämisen seurauksena. Sähköntuotantokapasiteetin kannalta oleellisin muutos on Pohjoismaissa käynnissä oleva siirtyminen perinteisistä säädettävistä voimalaitoksista tuulivoiman tuotantoon. Erityisesti tämä koskee Suomea, joka on pohjoismaisessa työnjaossa vastannut pitkälti säädettävästä lauhdevoimantuotannosta. Sähkömarkkinoiden keskeisenä toimintaperiaatteena on, että markkinat ohjaavat tuotantoinvestointeja tehokkaimpiin kohteisiin. Tämä tarkoittaa myös, että kannattavimmat tuotantomuodot syrjäyttävät ne tuotantomuodot, joille markkinoilla ei ole tarvetta. Muutokset sähkömarkkinoiden tuotantokapasiteetissa ovat osa markkinan normaalia toimintaa. Mikäli markkinoille muodostuu tarve uudelle sähköntuotantokapasiteetille, on markkinatoimijoilla mahdollisuus investoida uuteen kapasiteettiin. Eri tukien myötä markkinoille tuleva uusiutuvan energian tuotanto on kannattavampaa kuin perinteinen lauhdevoimantuotanto. Lisääntynyt tuulivoiman tuotanto Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on alentanut sähkön markkinahintaa ja ilman tukia toimivien voimalaitoksien kannattavuutta. Koska voimalaitoksien toiminnan jatkaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, on sähkömarkkinoilta poistunut tai poistumassa muutamia säätökykyisiä lauhdevoimalaitoksia. Sähkönkulutuksen kattamiseksi tarvitaan jokaisella ajanhetkellä riittävä sähköntuotantokapasiteetti. Voimalaitoksien sulkemisen seurauksena sähköntuotantokapasiteetti Suomessa on vähentymässä selvästi. Suomen oman tuotantokapasiteetin muutokset ovat markkinaoloissa tapahtuvaa normaalia kehitystä. Normaaliolosuhteissa kysyntä voidaan kattaa tuonnilla, ilman, että toimitusvarmuus vaarantuu. Tuotantokapasiteetin vähentyminen lisää kuitenkin sähkönhuollon haavoittuvuutta, mikäli normaalioloista poiketaan. Samanaikaisesti sähköjärjestelmän muutoksien kanssa taloudellinen ja muu epävarmuus Euroopassa on lisääntynyt. Vastineena muuttuneisiin olosuhteisiin on Suomessa nostettu keskusteluun sähköntuotannon huoltovarmuusreservi. Huoltovarmuudella tarkoitetaan tässä eri asiaa kuin toimitusvarmuus. Huoltovarmuus on varautumista normaalista poikkeaviin olosuhteisiin. Toimitusvarmuudella tarkoitetaan puolestaan riittävän sähköntuotannon varmistamista normaalin sähkömarkkinan puitteissa. Sähkön käyttäjien kannalta sähköntuotannon huoltovarmuusreservi olisi eräänlainen vakuutus sellaista poikkeustilannetta varten, jossa markkinaehtoinen sähköntuotantokapasiteetti ei jostain syystä olisi riittävä. Sähköjärjestelmän toimivuus kaikissa oloissa on kriittistä koko yhteiskunnan toimivuuden ja väestön turvallisuuden kannalta. Tämän keskustelupaperin tarkoituksena on konkretisoida mahdollisen huoltovarmuusreservin toteutusta Suomessa. Työn tilaajana on Fortum Oyj ja toteuttajana riippumaton Gaia Consulting Oy. Työn kuluessa Gaia on saanut arvokkaita asiantuntijanäkemyksiä Energiateollisuus ry:stä, Fingrid Oyj:stä, Huoltovarmuuskeskuksesta, Metsäteollisuus ry:stä, Suomen ElFi Oy:stä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. 3 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä
4 2 Huoltovarmuusreservin perusteet 2.1 Taloudelliset perusteet Sähkömarkkinan perusteet Riittävä ja käyttökelpoinen sähköntuotantokapasiteetti on nykyisen yhteiskuntajärjestelmän kriittinen perusedellytys. Suomessa sähköntuotantokapasiteetin riittävyys normaalioloissa on järjestetty pohjoismaisen sähkömarkkinan kautta. Sähkömarkkinoiden perusajatus on kustannustehokkuuden lisääminen suhteessa aiempaan voimakkaasti säänneltyyn monopolitoimintaan 1. Kilpailu markkinoilla suosii kustannustehokkaita tuotantomuotoja, jotka syrjäyttävät kalliimpia ja tehottomampia tuotantolaitoksia. Kilpailussa menestyminen edellyttää toimijoilta jatkuvaa kykyä toiminnan tehostamiseen ja uusien tehokkaampien ratkaisujen käyttöönottoon. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkön markkinahinta vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaisesti. Vuorokaudenaika, viikonpäivä ja erityisesti Pohjolassa vuodenaika vaikuttavat sähkön hintaan. Tämän lisäksi yllättävät mutta normaalit kysynnän ja tarjonnan tilanteet muuttavat tilapäisesti sähkön hintaa. Toimivien sähkömarkkinoiden tehtävä on ohjata tuotantoa kustannustehokkaimpiin tuotantotapoihin sekä käyttää teknisiltä ominaisuuksiltaan kilpailukykyisimpiä tuotantomuotoja kussakin tilanteessa. Markkinoilla sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan tasapainotilanteessa. Kunkin tunnin kysyntä tulee kattaa tarjonnalla. Eri tarjontamuodot kilpailevat keskenään tuotannon muuttuvien kulujen perusteella. Tuetun tuulivoiman lisärakentaminen syrjäyttää muuttuvilta kustannuksiltaan kalliimpaa lauhdevoimaa. Lauhdevoimatuotannosta tulee täten kannattamatonta ja lauhdevoimalaitoksia voidaan joutua sulkemaan taloudellisin perustein. Sähkömarkkinoiden tehtävänä on myös synnyttää uusia investointeja kustannustehokkaasti. Mikäli sähköntuotantokapasiteetista näyttää olevan puutetta, on vapailla markkinoilla kenellä tahansa mahdollisuus investoida uuteen tuotantokapasiteettiin 2. Sähkön markkinahinnan vaihtelut ovat ensiarvoisen tärkeitä sekä kustannustehokkaan käytön että uusien investointien synnyttämisen kannalta. 1 Esim. Schweppe, F. C., Tabors, R. D., Caraminis, M. C., & Bohn, R. E., Spot pricing of electricity, Ottaen huomioon investointien normaalit reunaehdot: Sähköntuotannon investointien vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan säännellään mm. ympäristölainsäädännöllä ja ydinvoimaa erikseen ydinenergialailla. 4 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä
5 Sähkömarkkinoiden ulkoisvaikutukset Kaikilla energiantuotantomuodoilla on tuotetun ja markkinoille myydyn energian lisäksi markkinoiden ulkopuolisia vaikutuksia. Mikäli ulkoisvaikutukset ovat haitallisia, on julkisten toimijoiden perusteltua säännellä markkinan toimintaa. Lähtökohtana tulisi tällöin kuitenkin olla sääntelyn tehokkuus eli pyrkimys korjata sellaisia talouden tai yhteiskunnan toimintaan liittyviä puutteita, joista aiheutuva haitta on suurempi kuin sääntelyn kustannukset. Sääntelyn tarkoituksena on vaikuttaa markkinatoimijoiden tekemiin päätöksiin. Sääntely onkin ollut tehokas tapa ohjata investointeja. Suomessa syöttötariffin 3 käyttöönoton jälkeen tehdyt uudet investointipäätökset sähköntuotantoon ovat liittyneet pääasiassa tuulivoiman tuotantoon. Pohjoismaisella tasolla suurempia vaikutuksia on ollut Ruotsin, Tanskan ja Norjan vastaavilla tukijärjestelmillä. Myös Saksan tukijärjestelmät vaikuttavat sähkömarkkinoiden siirtoyhteyksien kautta suomalaiseen sähköntuotantojärjestelmään. On syytä huomata, että muiden tarkoitusperien vuoksi tehdyllä sääntelyllä on aina vaikutuksia myös markkinan kokonaisuuden toimintaan. Vaikutusketjut voivat olla monimutkaisia ja useiden eri säädöksien seurausta. Esimerkiksi IE-direktiivi edellyttäisi lisäinvestointeja perinteisiin voimalaitoksiin, mutta syöttötariffilla tuettu tuulivoima vähentää investointien kannattavuutta. Riittävän kapasiteetin turvaaminen Sähkön käyttäjien sähkönsaannin turvaaminen kaikissa olosuhteissa edellyttää myös sääntelyä. Kilpailluilla sähkömarkkinoilla toimivien yhtiöiden omana taloudellisena etuna on varmistaa tuotantolaitoksien toimivuus ja riittävä käytettävyys. Kukaan yksittäinen toimija ei kuitenkaan voi taata riittävää sähköntuotantokapasiteettia koko sähkön kysynnän kattamiseksi. Kilpailusyistä toimijat eivät voi tehdä yhteistyötä sähköntuotannon toimivuuden varmistamiseksi kaikissa olosuhteissa. Koska puhtaasti markkinaehtoinen järjestelmä johtaisi todennäköisesti liian alhaiseen tuotantokapasiteettiin häiriötilanteita ajatellen, on sähkön reservijärjestelmien ylläpito yhteisin varoin perusteltua 4. Sähköjärjestelmän toimitusvarmuus onkin EU maissa asetettu sähkön kantaverkkoyhtiöiden tehtäväksi. Suomessa toimitusvarmuudesta vastaa Fingrid Oyj, joka tekee myös enenevissä määrin yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. 2.2 Tekniset perusteet Muutokset sähköntuotantojärjestelmässä Suomen sähköntuotantokapasiteetin kehittymistä on tarkasteltu viime vuosina useissa selvityksissä. Selvitysten mukaan Suomen talviajan huippukulutus katetaan osin sähkön tuonnil- 3 Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta, 1396/ Ks. esim. Joskow, Paul ja Tirole Jean, Reliability and competitive electricity markets, RAND Journal of Economics, Vol. 38, No. 1, Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä
6 la. Kysynnän ja tarjonnan välisen tehovajeen syntymistä pidetään kuitenkin epätodennäköisenä sähköjärjestelmän normaalien vikaantumisten seurauksena vuosina Tuoreimmat arviot ovat nostaneet esiin sähkön alhaisen markkinahinnan vaikutuksen Suomen tuotantokapasiteettiin. Kuvassa 2.1 on esitetty suurusluokka-arvio tilanteesta luvulla, jos alhaiset markkinahinnat ja tuotantokapasiteetin poistuminen sähkömarkkinoilta jatkuvat. Myös vaihtoehtoisissa korkeamman kulutuksen skenaarioissa sähkön huippukulutuksen ja huipunajan tuotannon välinen ero on samaa kokoluokkaa 6. Kuva 2.1. Suomen sähkönkulutuksen pysyvyyskäyrä vuonna 2014, kutakin kulutustuntia vastaava sähköntuotanto sekä esimerkinomaiset arviot huippukulutuksesta, huipunajan tuotannosta ja siirtokapasiteetista 2020-luvulla matalien sähkönhintojen oloissa. 7 Tehtyjen skenaariotarkastelujen jälkeen sähköntuotantokapasiteettia on poistunut markkinoilta tehoreservijärjestelmään ja markkinatoimijat ovat ilmoittaneet harkitsevansa voimalaitoksien sulkemista 8. Suomen näköpiirissä olevat suuremmat sähköntuotannon investoinnit kohdistuvat tuulivoiman ja ydinvoiman tuotantoon. Molemmat näistä ovat sähköjärjestelmän toimitusvarmuuden kannalta ongelmallisia suhteessa säätökykyiseen ja kohtuullisen kokoisista tuotantoyksiköistä koostuvaan tuotantokapasiteettiin. 5 VTT, Selvitys tehoreservin tarpeesta vuosille , Pöyry Management Consulting Oy, Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 2030, Kulutus ja tuotanto luvut, lähde Fingrid Oyj. 8 PVO, Suomen energiaturvallisuus heikkenee - Pohjolan Voiman voimalaitoksia vaarassa poistua käytöstä ennenaikaisesti, lehdistötiedote, Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä
7 Tuulivoiman vuositasolle laskettava tehovaikutus järjestelmään riippuu asennetun tuulivoimakapasiteetin määrästä ja hajautuksesta. Uudet tuulivoimalat rakennetaan korkeammiksi, jolloin vuositason käytettävyys paranee 9. Huippukulutuksen aikana tuulivoiman tuottaman tehon määrän arviointi on haasteellista ja vakiintuneita menetelmiä ei vielä ole. Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden ENTSO-E käyttää tuulivoiman vakaan tuotannon arvona 6 % asennetusta kapasiteetista 10. ENTSO-E:n kapasiteetin laskentamenetelmiä ollaan kuitenkin kehittämässä 11. VTT:n mukaan suositeltava menetelmä tehovajeen odotusarvon laskennassa on vähentää tuulivoimatuotanto kulutuksesta 12. Ydinvoimaloiden rakentaminen on edennyt suunniteltua hitaammin ja toinen myönteisen periaatepäätöksen saaneista ydinvoimahankkeista on peruuntumassa 13. Koska toteutuessaan ydinvoimahankkeet vaikuttavat markkinaan suurena yksittäisenä laitoksena, ehkäisevät hankkeet kuitenkin muita tuotantoinvestointeja. Valmistuessaan suuremmat ydinvoimayksiköt aiheuttavat häiriötilanteissa suurempia haasteita sähkön toimitusvarmuudelle. Lisäksi vakavissa häiriötilanteissa suurimpia ydinvoimayksikköjä voidaan joutua säätämään pienemmälle tuotantoteholle, jotta sähköjärjestelmän toimivuus voidaan varmistaa Nykyisten reservien kattavuus Sähkömarkkinoiden rakenteessa on otettu huomioon mahdolliset toimintahäiriöt tuotantolaitoksissa. Sähkönsaannin häiriöttömyydestä huolehtii sähkön kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj. Erilaisiin häiriötilanteisiin on varauduttu lyhytkestoisista pienestä heilahtelusta aina järjestelmän suurimman mahdollisen yksittäisen vian aiheuttamaan häiriöön. Pohjoismaisella sähkömarkkinalla on jo sovittu sähköjärjestelmän häiriöihin normaalisti tarvittavien reservien jakamisesta eri maiden kesken. Normaalit pienet muutokset sähköntuotannossa ja kulutuksessa katetaan taajuusohjatulla käyttöreservillä. Taajuusohjatulla häiriöreservillä ylläpidetään sähköverkkoa tilanteissa, joissa esimerkiksi suuri tuotantoyksikkö irtoaa verkosta. Kullakin kantaverkkoyhtiöllä on edellä mainittujen yhteispohjoismaisten reservien lisäksi velvoite ylläpitää ns. nopeaa häiriöreserviä riittävästi vastaamaan suurimman yksittäisen tuotantoyksikön vikaantumisesta aiheutuvaan häiriöön. Suomessa tämän häiriöreservin ylläpitovelvoite on 880 MW. Fingridillä on vuoden 2015 keväällä hankittuna yhteensä vajaa MW nopeaa häiriöreserviä, josta noin 350 MW irti kytkettävänä kuormana ja loput joko omina tai käyttösopimuksien kautta hankittuna voimalaitoskapasiteettina VTT, Selvitys tehoreservin tarpeesta vuosille , Pöyry Management Consulting Oy, Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 2030, ENTSO-E, Scenario Outlook and Adequacy Forecast , 2 June Loss of Load Expectation, LOLE, VTT, Selvitys tehoreservin tarpeesta vuosille , Teollisuuden Voima Oyj, TVO:n hallitus esittää, ettei nyt haeta rakentamislupaa OL4:lle, lehdistötiedote, Fingrid Oyj. 7 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä
8 Kantaverkkoyhtiön vastuulla olevien reservien lisäksi Suomessa on käytössä tehoreservi. Tehoreservijärjestelmällä on varauduttu tilanteeseen, jossa sähkömarkkinoilla oleva tuotantokapasiteetti ei riittäisi vastamaan sähkön kysyntään markkinoilla. Tehoreservin määrä on yhteensä noin 300 MW talvien ja aikana. Tästä 10 MW on kysyntäjoustoa Tilanteet joihin huoltovarmuusreservillä varauduttaisiin Pohjoismaisen sähkömarkkinan toimitusvarmuutta mahdollisesti uhkaavia tapahtumia on selvitetty useissa selvityksissä 2000-luvun alkupuolella 16. Lähtökohtana näissä selvityksissä on ollut esimerkiksi kuivan vesivuoden aiheuttaman energiavajeen, kylmän pakkaspäivän kapasiteettivajeen tai sähköverkkoihin kohdistuvien laajojen häiriöiden tarkastelu 17. Nämä tilanteet kuuluvat normaalioloissa sähkömarkkinoiden ja kantaverkkoyhtiöiden vastuulle ja niihin on varauduttu häiriöreserveillä ja tehoreservillä. Sähkön huoltovarmuusreservillä varauduttaisiin huoltovarmuustilanteisiin, joita ovat: 1. Valmiuslain tarkoittamat poikkeusolot, kuten sotatila, äärimmäiset poikkeavat luonnonolosuhteet tai muu vastaava tapahtuma tai uhka, joka vaikuttaa myös sähkömarkkinoihin ja sähkön hankintaan Suomessa. 2. Usean suuren hankintalähteen samanaikainen ja pitkäkestoinen häiriö, jonka seurauksena markkinoilta poistuu merkittävästi tarjontaa. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi Olkiluodon ja osan Ruotsin ydinvoimalaitoksista sulkeminen ydinturvallisuuteen liittyvästä viranomaismääräyksestä johtuen tai pitkäkestoinen häiriö useissa rajasiirtoyhteyksissä. 3. Sähkömarkkinan toimintaedellytyksien puute pitkällä aikavälillä, jonka seurauksena nykyistä Suomen aluehintaa tai vastaavaa referenssihintaa ei muodostu markkinaehtoisesti pidemmänkään ajan kuluessa. Tähän voi johtaa esimerkiksi kantaverkkojen pitkäaikainen ja laaja-alainen vaurioituminen äärimmäisten poikkeavien luonnonolosuhteiden tai sabotaasin seurauksena 18. Myös julkisten toimijoiden sääntely voi rapauttaa markkinaehtoisen toiminnan edellytykset. Lisäksi huoltovarmuusreservin käyttö voi olla perusteltua jostain muusta ennakoimattomasta syystä, jonka seurauksena markkinaehtoista sähkönhankintakapasiteettia ei ole tarjolla riittävästi. 15 Energiavirasto, Tehoreservikapasiteetin hankinta, päätös, NordREG, Handling of extreme situations in the Nordic Countries, 5/ Ks. esim. SINTEF Energy Research, Vulnerability of the Nordic power system, Technical report A5962, Tällaisessa hyvin epätodennäköisessä tilanteessa sähköntuotannon huoltovarmuusreserviä olisi tarkasteltava myös mahdollisesti muodostuvilla eri hinta-alueilla esim. pohjoinen-etelä. 8 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä
9 2.3 Juridiset perusteet Huoltovarmuuslain tarkoituksena on turvata poikkeusolojen ja niihin verrattavissa olevien vakavien häiriöiden varalta välttämättömät taloudelliset toiminnot ja niihin liittyvät tekniset järjestelmät. 19 Huoltovarmuuskeskus ylläpitää lain nojalla mm. tuontipolttoainevarastoja sähköntuotannon turvaamiseksi. Huoltovarmuuslaissa ei oteta kantaa sähköntuotantokapasiteetin riittävyyteen, mutta valtioneuvoston päätöksillä on linjattu, että huippukulutuksen aikaisen sähköntarpeen kattamiseksi pidetään riittävää kotimaista sähkön tuotantokapasiteettia 20. Valmiuslaki antaa tarvittaessa viranomaisille huomattavasti tavanomaista laajemmat toimivaltuudet erityisen vakavissa poikkeusoloissa. Sähköntuotantokapasiteetin vakava vaarantuminen voisi joissakin olosuhteissa täyttää jopa valmiuslain edellytykset poikkeusoloille. 21 Näiden tilanteiden arviointi ja luokittelu eivät ole olleet tämän selvityksen tarkoituksena. Huoltovarmuusreservi voisi kuitenkin olla tarpeellinen elementti sähkönhuollon turvaamiseksi valmiuslain tarkoittamissa poikkeusoloissa. Nykyisessä sähkömarkkinalaissa on otettu huomioon mahdollisuus, että sähkön markkinaehtoinen tarjonta ei riitä kattamaan kysyntää. Tällaisessa tilanteessa valtioneuvosto voi päättää sähköntuotantokapasiteetin julkisesta hankinnasta. Edellytyksenä julkisille hankinnoille on, että sähkön tarjonta ei riitä täyttämään sähkön kysyntää Suomessa eikä sähkön riittävyyttä voida turvata muilla toimenpiteillä. Lain perusteluissa on todettu, että kyseessä olisi pysyväluontoinen eroavaisuus fyysiseen tarjonnan ja kysynnän välillä. Erityisesti perusteluissa todetaan, että pohjoismaisen vesivoimatilanteen poikkeukselliset lyhytaikaiset vaihtelut tai sähkön korkea hintataso eivät oikeuttaisi tarjouskilpailun käynnistämiseen. Edelleen todetaan, että tarjouskilpailu tarkoittaisi käytännössä erillistä valtiontukea kohteena oleville voimalaitoksille Vaihtoehdot Tarve sähkönkapasiteetin turvaamiseen Markkinaehtoisesti rakennettu sähköntuotantokapasiteetti kattaa normaalioloissa sähköntuotantotarpeet kustannustehokkaasti. Alhaiset sähkönhinnat, talouden taantuma ja epävarmuus tulevista poliittisista päätöksistä ovat kuitenkin aiheuttaneet monissa EU-maissa aktiivisen keskustelun tarpeesta turvata riittävä sähköntuotantokapasiteetti nykyisen energiaperustaisen markkinan lisäksi muilla mekanismeilla. Erityisesti erilaiset kapasiteettimekanismit ovat olleet keskustelussa. Myös Suomessa ylläpidetään tehoreserviä niitä tilanteita 19 Laki huoltovarmuuden turvaamisesta, 1390/ Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista, 857/ Valmiuslaki, 1552/ Sähkömarkkinalaki, 588/2013, 63. Hallituksen esitys eduskunnalle sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskevaksi lainsäädännöksi, HE 20/ Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä
10 varten, jolloin sähkömarkkinalla ei ole riittävää tuotantokapasiteettia sähkön kysyntään vastaamiseksi. Euroopan komissio on äskettäin käynnistänyt nk. sector inquiry -selvityksen erilaisista kapasiteettimekanismeista erityisenä tavoitteena niiden mahdolliset vaikutukset kilpailun vääristymiseen ja EU-tason yhtenäisen sähkömarkkinan muodostumiseen. Myös tehoreservin kaltaiset järjestelmät kuuluvat selvityksen piiriin 23. Ainoana komission tähän asti hyväksymänä kapasiteettimekanismina mainitaan Britannian järjestelmä. Kapasiteettimekanismit 24 Britanniassa on pitkään tarkasteltu järjestelmän tehon riittävyyttä. Lähtökohtana on ikä- ja ympäristösyistä järjestelmästä poistuva hiilivoimalaitoskapasiteetti. Sähkömarkkinoista vastaavan viranomaisen OFGEM:in johdolla on pidetty useita sidosryhmäkuulemisia ja laadittu lukuisia raportteja. Lopputuloksena on päädytty perustamaan kapasiteettimarkkinat täydentämään energiaperusteista markkinaa. Nämä markkinat käynnistyvät ensimmäistä kertaa vuonna 2015, joten kokemukset ovat vielä vähäisiä. Markkinoiden mitoittavana suureena on tehovajeen odotusarvo 3 tuntia vuodessa. Britanniassa OFGEM on tehnyt kaikkien selvitysten jälkeen johtopäätöksen, jonka mukaan energiaperustaiset markkinat täydennettynä kapasiteettimarkkinoilla muodostavat "täydelliset" energiaperusteiset markkinat ja muita toimenpiteitä ei tarvita. Britannian lisäksi Ranska on ottamassa käyttöön kapasiteettimarkkinan vuoden 2017 alusta 25. Tehoreservijärjestelmä Sähkön toimitusvarmuuden turvaamiseksi Suomessa on säädetty erillislaki tehoreservistä. Tehoreservilaissa säädetään yksityiskohtaisesti mm. tehoreservin tarpeen määrittämisestä, tehoreservin hankintamenettelyistä ja sopimusmenettelyistä 26. Energiavirasto arvio tehoreservin tarvetta ja tehoreserviä on hankittu tarpeen mukaan sähkömarkkinan rinnalle kahden vuoden jaksoissa. VTT on tehnyt selvityksen tehoreservin tarpeesta vuosille sekä täydentänyt raporttia lisäselvityksellä lauhdevoimatuotannon osalta. Raportin yksi keskeinen lopputulos on, että tehoreservijärjestelmä on sähkön käyttäjille liian kallis suhteessa saavutettaviin hyötyi- 23 EU Commission, State Aid: sector inquiry into capacity mechanisms frequently asked questions, fact sheet, Capacity market, Dr. Fergal McNamara, Head of CM Design, UK Department of Energy and Climate Change, 25 June 2014 ja Draft Explanatory Memorandum to the Electricity Capacity Regulations Reuters, France launches capacity mechanism to insure against blackouts, Laki sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä, 117/ Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä
11 hin. 27 Tehoreservijärjestelmään kuuluvia laitoksia ei ole käynnistetty vuoden 2011 jälkeen lainkaan 28. Voidaan argumentoida, että tehoreservijärjestelmä ehkäisee markkinaehtoisia investointeja huippukapasiteettiin. Tehoreservijärjestelmän piirissä olevat laitokset voivat palata markkinoille kahden vuoden tehoreservikauden jälkeen. Kulutuksen säännöstely Sähköntuotannon riittävyys voidaan varmistaa myös vähentämällä kulutusta. Suomessa on jo käytössä sähkönkulutuksen kiintiösäännöstelymenettely, jolla voidaan poikkeusoloissa ylläpitää normaalioloja alhaisempaa kulutus- ja tuotantotasoa markkinoilla. Päätös kiintiösäännöstelystä tehdään valtioneuvostossa ja sitä edeltävät työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtioneuvoston säästösuositukset 29. Menettelyn avulla voidaan ehkäistä koko sähköjärjestelmän laajuisia sähkökatkoja lyhyellä aikavälillä, mutta esimerkiksi talven yli kestävällä säännöstelyllä olisi vakavia vaikutuksia yhteiskunnan toimintakykyyn. Kysyntäjoustojen osalta on huomattava, että kysyntäjouston varaaminen reservikäyttöön ehkäisisi kysyntäjouston mahdollisuuksia osallistua hinnanmuodostukseen markkinoilla. 3 Toteutustapa 3.1 Toimintaperiaatteet Huoltovarmuusreservin perustaminen ja ylläpito Vastuu huoltovarmuusreservin järjestämisestä Tilanteet joihin huoltovarmuusreservillä varustaudutaan koskettavat edellä kuvatun mukaisesti (ks ) kaikkia sähkön käyttäjiä ja välillisesti myös tuottajia. Käyttäjien tai tuottajien yhteenliittymä ei voi näin ollen yksin vastata reservin perustamisesta eikä liioin ylläpidosta. Varautumisen kohteena tilanteet ovat poikkeuksellisia ja vaikuttavat lopulta myös yhteiskuntajärjestelmämme toimivuuteen ja Suomen valtioon kokonaisuutena. Olisikin luontevaa että päätökset huoltovarmuusreservin perustamisesta ja ylläpidosta tehdään poliittisesti. Reserviin hankittava sähköntuotantokapasiteetti Huoltovarmuusreserviin siirtyvien voimalaitoksien valinta tulee voida tehdä perustellusti ja kaikkien osapuolien kannalta tasapuolisella tavalla. Huoltovarmuusreserviin hankittavaa 27 VTT, Selvitys tehoreservin tarpeesta vuosille , 2014 ja VTT, Lisäselvitys tehoreservin tarpeesta lauhdekapasiteetin vähentyessä, Fingrid Oyj. 29 Huoltovarmuuskeskus, Voimatalouspooli, www-sivut, viitattu Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä
12 sähköntuotantokapasiteettiä tulee tarkastella taloudellisista-, teknisistä- ja omavaraisuusnäkökulmista 30. Valittavien laitosten hankintaan ei saa vaikuttaa esimerkiksi niiden omistuspohja. Taloudellisuus merkitsee laitosten ylläpidon ja käyttötilanteiden kustannuksia kun tarkastellaan olemassa olevien laitosten hankintaa. Huoltovarmuusreservin voitaisiin myös ajatella hankittavan kotimaisilta laitostoimittajilta sitoumuksia toimittaa huoltovarmuustilanteisiin sähköntuotantoyksiköitä. Tällöin kysymyksessä on lähinnä pienehköistä hajautetusti maakuntiin sijoitetuista pakettikattiloista. Isompien yksiköiden valmistaminen, vaikka ennakkosuunnittelu olisikin sopimuksen mukaisesti tehty, kestää yli vuoden. Taloudellisuus tarkoittaa myös käyttöhenkilökunnan kouluttamista ja varuillaanoloa. Edullisimmin tämä toteutuu kun reserviin hankittavat laitokset ovat teknisesti saman tyyppisiä kuin mitä normaalikäytössä on jatkuvasti ja suunnitellaan lisää hankitavaksi. Teknisesti reserviin hankittavien laitosten on oltava käynnistysvalmiita ennalta suunnitellun käyttöaikataulun mukaisesti. Myös laitosten sijaintia esim. kantaverkkoon on tarkasteltava yhtenä kriteerinä. Omavaraisuus on tärkeä hankintakriteeri ja tarkoittaa laitoksen käyttämän polttoaineen kotimaisuusastetta, sen hankintaketjun toimivuutta huoltovarmuustilanteissa tai mahdollisuutta helposti varastoida sovitun ajan käytön kattava polttoainemäärä laitosalueelle. Näistä viimeisin kriteeri soveltuu hyvin hiilivoimaloille tai ydinvoimalaitoksille. Laitosten käyttöönoton kriteerit mm. käyttöjärjestys on suunniteltava erikseen, mutta tässä painottuvat tekniset ominaisuudet ensisijaisesti. Perustaminen ja reservin täydentäminen Huoltoreserviin hankittava sähköntuotantokapasiteetti tulee hankkia kaikkia osapuolia tasapuolisesti kohtelevalla menettelyllä. Hankintamenettelyn tulee olla avoin kaikille tuotantomuodoille, joilla huoltovarmuustilanteessa voidaan lisätä sähköntuotantoa. Hallinnollisen taakan pitämiseksi mahdollisimman kevyenä, voidaan pienet laitokset kuitenkin rajata hankinnan ulkopuolelle. Suomessa on käytetty avointa tarjouskilpailua mm. tehoreserviin tarvittavan kapasiteetin hankinnassa. Sama menettely voisi olla mahdollinen huoltoreservin hankinnassa. Hankinnan erityisluonteen vuoksi voitaisiin perustamisvaiheessa harkita neuvottelumenettelyä, jossa tarjoajien kanssa olisi mahdollista käydä keskustelua huoltoreservin ylläpidon kannalta tarkoituksen mukaisten järjestelyiden luomisesta. Huutokauppamenettely olisi myös mahdollinen toteutustapa, jota käytetään paljon esimerkiksi yritysjärjestelyissä. Sopivan huuto- 30 Vähäisempi lisäseikka ovat voimalaitoksien ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten vähäisyys laitoksia käytettäessä voi olla lisäetu, mutta se ei saisi sulkea yksinään pois mitään reservihanketta koska huoltovarmuustilanteiden mahdolliset haitat, jos laitoksia ei olisi, ovat selkeästi laitosten ympäristövaikutuksia suuremmat. 12 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä
13 kauppamenettelyn luominen vaatisi kuitenkin tarkempaa analyysiä. Neuvottelumenettelyn ja huutokauppamenettelyjen haasteena on niiden tarjouskilpailua raskaampi toteutus. Huoltovarmuusreservin tarvetta tulee arvioida jatkuvasti. Arvio voi perustua esimerkiksi Energiaviraston tekemään vuotuiseen arvioon tehotilanteesta markkinoilla. Huoltovarmuusreserviin myöhemmin tarvittavan kapasiteetin hankinnassa tulisi olla mahdollista varautua sopivan kapasiteetin hankintaan, kun sitä tulee tarjolle. Hallinnointi ja operointi Huoltovarmuuskeskus on luonteva paikka sähköntuotannon huoltovarmuuden kannalta kriittisten tilanteiden arvioimiseen. Huoltovarmuuskeskuksella on koordinoiva vastuu muusta yhteiskunnan varautumisesta poikkeustilanteisiin. Huoltovarmuusreservin hallinnointi olisikin luontevinta keskittää Huoltovarmuuskeskukseen. Toinen vaihtoehto hallinnollisten järjestelyiden näkökulmasta voisi olla Energiavirasto, jonka vastuulla on mm. nykyinen tehoreservi. Energiaviraston vastuut liittyvät kuitenkin enemmän energiamarkkinoiden toiminnan valvontaan. Mikäli huoltovarmuusreserviä joudutaan käyttämään, on tuotannon operatiivinen vastuu luontevinta antaa kantaverkkoyhtiön Fingridin vastuulle samoin kuin kaikki muutkin reservit. Fingrid ylläpitää jatkuvasti Suomen sähköjärjestelmää ja häiriötilanteissa paras operatiivinen näkemys Suomen sähköjärjestelmän tilasta ja tarpeista on todennäköisesti Fingridillä. Omistuspohja ja sopimusjärjestelyt Huoltovarmuusreserviin kuuluvien laitoksien hallinnointi voidaan järjestellä joko sopimusteitse tai omistusjärjestelyiden kautta. Sopimuspohjaisessa järjestelyssä sopimuskumppaneita olisivat valtio ja voimalaitoksien omistajat. Sopimuksen sisältö liittyisi laitoksien ylläpidon osalta mm. käyttöhenkilökuntaan, polttoainehuoltoon, koekäyttöihin sekä teknisiin velvoitteisiin käynnistymisajoista ja käytettävyydestä. Lisäksi sovittaisiin huoltovarmuusreservin aktivoinnista ja käyttötilanteista. Sopimuksen sopiva kesto on vaikeasti määriteltävissä etukäteen. Tarvittava huoltovarmuusreservin koko muuttuu markkinaolosuhteiden muutoksien myötä. Enintään muutostarvetta voidaan tarkastella ennakoitavissa olevien muutoksien ajankohtien perusteella. Lyhyt sopimuskausi antaa mahdollisuuden mukauttaa huoltoreservin tarvetta sopimuskauden päättyessä. Toisaalta lyhyen sopimuskauden päätyttyä voidaan ajautua nykyisen tehoreservin tapaan kysymykseen kapasiteetin mahdollisesta paluusta markkinoille. Lyhimmillään toimijat ovat esittäneet noin viiden vuoden mittaista sopimuskautta ja pisimillään 25 vuoden mittaista sopimuskautta. Jos tarjottu sopimuskausi on kovin lyhyt, lisää tämä toimijoiden epävarmuutta laitoksen kohtalosta sopimuskauden päätyttyä. Lisääntyneen epävarmuuden korvaukseksi toimijoille voitaisiin joutua maksamaan suurempaa korvausta vastikkeeksi laitoksen kiinnittämisestä huoltovarmuusreserviin. Tällöin houkuttelevampana vaihtoehtona voi olla laitoksen purkaminen ja osien myynti. 13 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä
14 Mahdollisuus mukauttaa tarvetta Vähäinen vaikutus investointiympäristöön 5 vuotta 25 vuotta Kuva 3.1. Sopimuskauden keston vaikutus investointiympäristöön. Omistusjärjestelyt tarkoittaisivat käytännössä, että valtio ostaisi reserviin tarvittavan laitoskapasiteetin markkinatoimijoilta. Valtio-omistajalla olisi todennäköisesti markkinatoimijoita vähäisemmät intressit palauttaa laitoksia markkinoille. Toisaalta laitosten omistus ja käyttö olisivat alttiita poliittisille muutoksille, joita vaaditut lainsäädännön muutokset ja markkinoiden toimintaedellytysten ylläpito kuitenkin ehkäisisivät. Valtio-omistajan lähtökohdista huoltovarmuusreservi on investointi Suomen sähkönhuollon turvaamiselle kaikissa olosuhteissa. Tämä voidaan nähdä koko yhteiskuntaa hyödyttävänä kansallisena kilpailutekijänä, jolloin hankinta on perusteltua tehdä julkisin varoin. Huoltovarmuusreservi voi esimerkiksi vaikuttaa teollisen kokoluokan sähkönkulutusinvestointeja harkitsevien toimijoiden investointipäätöksiin. Huoltovarmuusreservin ylläpitämisestä aiheutuu kustannuksia, jotka ovat kuitenkin energiahuollon kokonaiskustannuksiin nähden vähäisiä. Valtio-omisteisen huoltovarmuusreservin kustannukset voivat jäädä sopimuspohjaista ratkaisua edullisemmiksi, koska yksityisille toimijoille pääomien sitominen huoltovarmuusreservissä seisoviin laitoksiin voi aiheuttaa valtiota korkeampia pääomakustannuksia. Toisaalta verrattuna sopimuspohjaiseen järjestelmään, samat kilpailun kautta saatavat tehokkuusedut voidaan saavuttaa hoitaa reserviä hankittaessa ja esimerkiksi ylläpito- ja käyttösopimuksia kilpailuttamalla. Valtio-omisteinen ratkaisu tulisi kuitenkin tarkastella huolella EU:n valtiontukisäädösten näkökulmasta. Lisäksi on selvää, että budjettivaroin tehtävä investointi huoltovarmuusreserviin on haastava toteuttaa yleisesti heikossa taloudellisessa toimintaympäristössä. Ylläpito Reservin piiriin kuuluvien voimalaitoksien käyttövalmiuden ylläpidosta huolehtiminen voi pitkällä aikavälillä muodostua haastavaksi. Normaalisti kaupallisessa käytössä olevien voimalaitoksien käyttövalmius tarkistetaan säännöllisin testiajoin. Reserviin päätyvien voimalaitoksien teknologia on lähtökohtaisesti todennäköisesti iäkästä ja käyttövalmius voi vaatia teknisestikin säännöllisiä ylläpitotoimia. Lisäksi voimalaitoksien käyttö edellyttää osaavaa henkilökuntaa. Käyttöhenkilöstön toimintavalmiuden ylläpito edellyttää harjoituksia esimerkiksi vuoden välein. Riittävän osaamisen ylläpito voidaan turvata joko laitoskohtaisesti tai koko reservin tarpeisiin mitoitetuilla henkilöstöjärjestelyillä. 14 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä
15 3.1.2 Reservin aktivointi Huoltovarmuusreservin piiriin kuuluvat laitokset tulisi aktivoida vain mikäli huoltovarmuuden ylläpitäminen sitä edellyttää. Lähtökohtaisesti käynnistämiskynnyksen tulee olla korkea ja selkeästi määritelty, jotta reservi ei vaikuta haitallisesti sähkömarkkinan toimivuuteen normaaliolosuhteissa. Kyseessä ovat tällöin normaalista poikkeavat olosuhteet, jossa suomalaisten sähkönkäyttäjien sähkön saanti vaarantuu pitkäkestoisella tavalla (ks 2.2.3). Huoltovarmuusreservin aktivointipäätös tulee tehdä valtioneuvostossa. Aktivointipäätöksen edellytyksenä tulee olla ensin huoltovarmuustilanteen toteaminen hallinnasta vastaavan viranomaistahon toimesta. Tämän jälkeen vastuullisen ministeriön tulee tehdä tilannearvio ja suositus huoltovarmuusreservin aktivoinnista. Tilannearviossa tulee kuulla Huoltovarmuuskeskusta, Energiavirastoa, kantaverkkoyhtiötä sekä mahdollisuuksien mukaan relevantteja sähköntuottajia ja kuluttajia Työnjako sähkömarkkinan ja huoltovarmuusreservin välillä Nykyisen sähkömarkkinan tehokkuus perustuu voimalaitoksien lyhyen aikavälin ajojärjestyksen lisäksi markkinahintojen voimalaitosinvestoinneille antamiin signaaleihin. Huoltovarmuusreservin rajaaminen selkeisiin poikkeusoloihin ehkäisee vaikutukset sähkömarkkinan lyhyen aikavälin toimintaan. Huoltovarmuusreservin vaikutukset tuotantokapasiteettiin liittyviin päätöksiin ovat vaikeammin kokonaan ehkäistävissä. Kyse on erityisesti siitä, joutuvatko toimijat ottamaan huoltovarmuusreservin huomioon investointipäätöksiä tai laitoksien sulkupäätöksiä tehdessään. Kumpikaan tilanne ei ole markkinoiden toimivuuden kannalta toivottava. Huoltovarmuusreservissä olevaa kapasiteettia ei tarjota sähkömarkkinoille. Reservissä oleva kapasiteetti vaikuttaa markkinoihin vain, jos se huoltovarmuusreservistä poistuessaan palaa takaisin markkinalle. Mahdollisia keinoja markkinoille paluun ehkäisemiseksi ovat: Riittävän pitkät sopimusjaksot. Energiaperustaisessa sähkömarkkinassa hintasignaalien ja investointien toteutumisen välinen aika voi olla joitakin vuosia. Voimalaitoksien tekninen käyttöikä on useimmiten vähintään 25 vuotta, mutta toisaalta voimalaitoksien investointipäätökset tehdään yleensä vain, mikäli voimalaitos voi maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa. Mikäli reservistä paluuta ehkäistään sopimusjakson pituudella, tulisi sopimusjakson olla vähintään kymmenen vuotta. Toisaalta sopimusjakson loppupuolella laitokset ovat jälleen palaamassa markkinoille, mikä voisi muodostua ongelmaksi myöhemmin. Kielto markkinalle paluun esteeksi. Kieltomenettely on tehokas tapa ehkäistä tuotantokapasiteetin paluu markkinoille. Suorat kiellot voivat kuitenkin olla ongelmallisia omistajaoikeuden ja kilpailulainsäädännön näkökulmasta. Sopimuksellisesti olisi kuitenkin mahdollista velvoittaa huoltoreserviin päätyviä toimijoita purkamaan laitokset sopimuskauden päätyttyä. Karenssiaika. Karenssiajalla voidaan rajoittaa huoltovarmuusreservistä poistuvien laitoksien pääsyä markkinoille. Karenssiaika voisi olla samaa suuruusluokkaa uuden 15 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä
16 voimalaitoksen rakentamisen edellyttämän ajan kanssa, joka lupamenettelyineen olisi esimerkiksi kolme vuotta. Karenssiajan seurauksena huoltovarmuusreservistä poistuvat laitokset joutuisivat kilpailemaan muun kapasiteetin kanssa markkinoille pääsystä. Lupamenettelyt. Huoltovarmuusreserviin kuuluvilta voimalaitoksilta ei välttämättä ole tarve edellyttää samoja lupamenettelyitä kuin sähkömarkkinoilla olevilta laitoksilta. Mikäli huoltovarmuusreserviin kuuluvat laitokset pyrkivät takaisin markkinoille, on selvää, että tarvittavat luvat tulee hankkia. Koska lähtökohtana ei tulisi olla huoltovarmuusreservistä paluu, voidaan laitoksilta vaatia luvitusta nk. uusina laitoksina. Käytännössä uutena laitoksena luvitus voi tulla niin kalliiksi, että tämä estää laitoksien paluun huoltovarmuusreservistä. Jotta huoltovarmuusreservi ei vauhdittaisi laitoksien sulkemispäätöksiin, ei järjestelmä saa muodostua markkinatoimintaa houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi. Jos jokin voimalaitos ei omistajan näkökulmasta tuota riittävästi sähkömarkkinoilla, on omistajalla vaihtoehtona laitoksen sulkeminen tai säilöminen. Kuva 3.2 havainnollistaa huoltovarmuusreservistä maksettavan kompensaation vaikutusta. Jotta voimalaitos saadaan mukaan huoltovarmuusreserviin, tulee siitä saatavan kompensaation olla suurempi kuin voimalaitoksen arvo sähkömarkkinalla, voimalaitoksen arvo säilöttynä tai arvo, jos voimalaitos puretaan ja myydään. Toisaalta kompensaatio voi edesauttaa päätöksiä ottaa laitos pois sähkömarkkinalta tai säilönnästä. reservissä Huoltovarmuusreservin kompensaatio Arvo säilöttynä Arvo purettuna ja osien myynti Arvo huolto- varmuus- Arvo sähkömarkkinalla Kuva 3.2. Havainnollistava esitys voimalaitoksen arvosta sähkömarkkinalla, markkinalta säilöön otettuna, purettuna ja myytynä sekä huoltovarmuusreservissä. Käytännössä huoltovarmuusreservin ja sähkömarkkinan erottamiseksi tarvittaneen sopivaa yhdistelmää edellä esitetyistä mekanismeista. 3.2 Lainsäädäntömuutokset Huoltovarmuusreservin toteutus vaatii käytännössä muutoksia nykylainsäädäntöön. Vaihtoehtoina ovat erillinen sähköntuotannon valmiuslaki ja/tai muutokset huoltovarmuuslakiin, 16 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä
17 sähkömarkkinalakiin ja muuhun oleelliseen lainsäädäntöön. Mikäli huoltovarmuusreservin perustamisesta päätetään poliittisesti, on työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä muiden ministeriöiden ja viranomaisten kanssa paras taho määrittämään lainsäädännön käytännön toteutuksen normaalin lausuntomenettelyn kautta. Lainsäädännön kannalta huomioitavia seikkoja ovat erityisesti EU:n valtiontukisäädökset, laitoksien lupakäytäntöön liittyvät säädökset sekä kilpailulainsäädäntö. Kilpailulainsäädännön huomioon ottaminen liittyy huoltovarmuusreservin perustamiseen ja täydentämiseen. EU:n valtiontukisäädöksissä on otettu huomioon mahdollisuus myöntää tukea tuotannon riittävyyttä koskeville toimenpiteille. Säädösten mukaan tuotannon riittävyyden varmistamiseksi tehtävien toimien täsmällinen tavoite, ongelmakohdat ja aikahorisontit olisi määriteltävä selkeästi. Lisäksi tuotannon riittävyyden määrityksen tulisi olla johdonmukainen suhteessa ENTSO-E:n tekemään analyysiin. 31 Yksityiskohtaisemmin komission näkemys soveltuvista tukimekanismeista on odotettavissa viimeistään, kun selvitys kapasiteettijärjestelmän tukimekanismeista valmistuu vuonna Lupakäytännön osalta avoin kysymys on, tarvitsisivatko huoltovarmuusreservissä olevat laitokset esimerkiksi ympäristölupaa tai päästölupaa. Koska huoltovarmuusreserviä lähtökohtaisesti käytetään vain poikkeusoloissa, ei normaalitoimintoja vastaava lupakäytäntö välttämättä ole perusteltu. Tarvittavien kotimaisten lainsäädäntömuutosten lisäksi on kuitenkin tarpeen varmistaa, voidaan lupamenettelyistä poiketa EU säädösten puitteissa. Ympäristönäkökulmista erittäin epätodennäköisen huoltoreservin aktivoinnin mahdolliset ympäristövaikutukset jäävät kokonaisuudessa vähäisiksi. 3.3 Järjestelmän mitoitus ja kustannukset Periaatteet Huoltovarmuusreservin mitoituksen tulee olla riittävä kattamaan sähköntuotannon tarpeet poikkeusolosuhteissa. Toisaalta on selvää, että mitä kattavampi järjestelmä rakennetaan, sitä suuremmat ovat järjestelmän kustannukset. Jotta huoltovarmuusreservi on taloudellisesti perusteltavissa, tulee järjestelmän arvioidun hyödyn olla kustannuksia suuremmat. Päätöksenteossa joudutaan ottamaan kantaa varman kustannuksen ja arvioidun riskin todennäköisyyden välillä. Perusteellinen tarpeen arviointi edellyttäisi tarkastelua pohjautuen LOLE- ja De-rated margins parametreihin 33, keskittyen lähtöarvoissa poikkeusoloihin. Huoltovarmuustilanteiden kaltaisten poikkeusolojen toden- 31 EU komission tiedonanto, Suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina , EU Commission, State Aid: sector inquiry into capacity mechanisms frequently asked questions, fact sheet, OFGEM, Electricity Capacity Assessment Report, Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä
18 näköisyyksien tarkka arviointi on vaikeaa. Samoin suurten riskien huomioon ottaminen päätöksenteossa on lopulta kiinni päätöksentekijän painotuksista. Arvio tarvittavasta koosta Huoltovarmuusreservin kokoa voidaan arvioida suhteessa sähköntuotantokapasiteettia vaarantaviin tapahtumiin. Suomen sähköntuotanto yhdessä rajasiirtokapasiteetin kanssa riittää normaalioloissa kattamaan arvioidun kylmän talvijakson aikaisen huippukulutuksen eli yli MW. Poikkeustilanteen seurauksena poistuva hankintakapasiteetti heikentää kuitenkin mahdollisuuksia vastata huippukulutukseen. Taulukossa 3.1. on esitetty arvioita eri häiriötilanteiden vaikutuksesta sähkönmarkkinaan sekä vastaavat arviot tehovajeesta suhteessa eri huippukulutuksen tasoille. Laskelmat ovat suuntaa-antavia, koska erityisesti suurten ydinvoimayksiköiden vaikutukset sähköjärjestelmään ovat nimellistehon huomioon ottamista monimutkaisempia 34. Taulukko 3.1. Arvio sähköntuotantokapasiteetin poistumisen vaikutuksesta sähkömarkkinaan ja arvioitu vaje suhteessa eri sähkön huippukulutuksen arvoihin eri skenaarioissa. Lähtöoletuksena on MW sähköntuotantokapasiteetti huippukulutustunnin aikana. Hankintavaje vs. huippukulutus, MW Hankintakapasiteetin poistuma Vaikutus, MW MW MW MW Olkiluoto 1 tai Loviisa 1 ja Suurin tuontiyhteys Olkiluoto 3* Olkiluoto 1 ja Venäjän tuonti (sähkö+kaasu) Olkiluoto 1, 2 ja 3* Ruotsin tuonti, OL 1 ja 2* Kaikki tuontiyhteydet* *) Arvioissa otettu huomioon Olkiluoto 3:n vaikutukset Ruotsin siirtoyhteyksien rajoittamiseen, mutta ei suurten ydinvoimayksiköiden tuotantorajoituksia, jos Suomen siirtoyhteyksissä on rajoitteita. 34 Esimerkiksi Olkiluoto 3:n valmistumisen jälkeen sähkön siirtoyhteyksiä Ruotsiin joudutaan leikkaamaan 300 MW:lla, jotta sähköjärjestelmän toimitusvarmuus voidaan varmistaa. Suurten tuotantoyksiköiden tai siirtoyhteyksien muutokset voivat vaikuttaa tähän tehotasapainoon. 18 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä
19 Häiriötilanteiden todennäköisyyksiä ei ole arvioitu tarkemmin. Huoltovarmuusreservin luonteeseen kuuluu varautua epätodennäköisiin, mutta vaikutuksiltaan merkittäviin tapahtumiin. Häiriötilanteiden vaikutukset korostuvat huippukulutuksen kasvaessa esimerkiksi kylmänä talvena tai mikäli kulutus on kasvanut tilapäisesti tuotantoa nopeammin. Valtioneuvoston huoltovarmuudesta tekemän periaatepäätöksen mukaan energiahuoltovarmuuden lähtökohtina ovat toimivat energiamarkkinat, pitkäjänteinen ja selkeä investointeja kannustava energiapolitiikka sekä energiatehokkuus. Lisäksi todetaan, että huippukulutuksen aikaisen sähköntarpeen kattamiseksi on ylläpidettävä riittävää kotimaista sähkön tuotantokapasiteettia. 35 Kuvassa 3.3 on esitetty Suomen sähkön hankinta vuoden 2014 alussa. Kulutushuippu oli MW. Kulutushuipun päivänä kulutus tunteina 7 21 oli yli MW. 36 Kuva 3.3. Suomen sähkön tuotanto ja kulutus tunneittain vuoden 2014 alussa. Vuoden käyttöhuippu, MW saavutettiin Kuten vuonna 2014, kylmän talvijakson aikainen korkean kulutuksen jakso on tyypillisesti 1 3 viikon mittainen. Näitä kylmiä talvijaksoja on viime vuosina esiintynyt 1 5 kertaa talvessa. Taulukossa 3.2 esitetään vuoden huippukulutus ja niiden tuntien lukumäärä, joina sähkönkulutus on ylittänyt esimerkiksi MW:n tason. 35 Valtioneuvoston periaatepäätös huoltovarmuuden tavoitteista, 857/ Energiateollisuus ry, Energiavuosi 2014 Sähkö, Fingrid Oyj. 19 Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä
20 Taulukko 3.2. Suomen sähkön huippukulutus ja tuntien lukumäärät, joina sähkön kulutus on ylittänyt rajatason. Huippukulutus [MW] Kulutus yli [h] > MW > MW > MW > MW Suomen sähkönkulutus on vuosina ollut yli MW yhteensä 230 tunnin aikana eli keskimäärin 23 tuntia vuodessa. Huoltovarmuusreservin mitoittaminen näitä huippuja varten vaikuttaa tarpeettomalta, koska sähkön kysyntäjousto todennäköisesti leikkaisi huippukulutusta tiukassa tehotilanteessa ja korkeammilla hinnoilla. Lisäksi tilanteesta tiedottaminen ja vapaaehtoiset säästötoimet alentaisivat todennäköisesti kulutusta. Mikäli kulutus kuitenkin nousisi liiaksi, voidaan kultusta säännellä lyhytaikaisesti kiertävillä sähkökatkoilla. Suhteessa noin MW:n huippukulutukseen, voitaisiin noin MW:n reservillä kattaa kaikki muut taulukon 3.1 poikkeustilanteet, paitsi kaikkien siirtoyhteyksien katkeaminen. Jos Suomen kaikki rajasiirtoyhteydet ovat poissa käytöstä, joudutaan käytännössä myös suurimpia ydinvoimayksiköitä säätämään pienemmälle kuormalle. Tällaiseen tilanteeseen varautuminen voisi edellyttää MW:n reserviä tai vaihtoehtoisesti teollisuuskuormien leikkaamista talven huippukuorman aikana, kaikkien muiden säästötoimien lisäksi. Edellä esitetyt arviot perustuvat historialliseen kehitykseen, jossa Suomen sähkön huippukulutus on ollut MW:n välillä, sekä maltilliseen arvioon Suomen sähkönkulutuksen kehityksestä. Mikäli sähkönkulutus kasvaa lähtökohtana olevaa noin MW:in huipunkulutustasoa nopeammin ja Suomen huipunaikana todennäköisesti käytössä oleva sähköntuotantokapasiteetti ei kasva vastaavalla tavalla, voidaan huoltovarmuusreserviä kasvattaa myöhemmin. Arvio kustannuksista Huoltovarmuusreservin voimalaitoksien ylläpidosta ja järjestelmän hallinnoinnista aiheutuu kustannuksia. Kustannuksia on arvioitu perustuen tehoreserviin osallistuneiden laitoksien esittämiin tarjouksiin taulukoissa 3.3 ja Keskustelupaperi sähkön huoltovarmuusreservistä
Keskustelupaperi Suomen huoltovarmuusreservistä. Esitysmateriaali, Gaia Consulting Oy Kesäkuu 2015
Keskustelupaperi Suomen huoltovarmuusreservistä Esitysmateriaali, Gaia Consulting Oy Kesäkuu 2015 Johdanto 2 Fortum teetättänyt arvion huoltovarmuusreservin mahdollisesta käyttöönotosta Suomessa Nykytila
LisätiedotSähkön toimitusvarmuus ja riittävyys
Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa
LisätiedotYleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys
Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotTehoreservin määrän määritys. Ville Väre
Tehoreservin määrän määritys Ville Väre Esityksen sisältö Yleistä tehoasioihin liittyen Tehoreservin taustaa Erityisiä huomioita 2017 alkavalle kaudelle Kysymyksiä keskusteltavaksi tehoreserviin liittyen
LisätiedotTalvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj
Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h
LisätiedotKäyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj
Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen
LisätiedotMiten varmistetaan SÄHKÖN - SAANTI. poikkeusoloissa? SELVITYS SUOMEN HUOLTOVARMUUS RESERVISTÄ
Miten varmistetaan SÄHKÖN - SAANTI poikkeusoloissa? SELVITYS SUOMEN HUOLTOVARMUUS RESERVISTÄ FORTUMIN ENERGIAKATSAUS MARRASKUU 2015 ESIPUHE Poliittisilla päätöksillä on kiire Poliittisilla päätöksillä
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven
LisätiedotVoimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj
Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen
LisätiedotSÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS
SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina
LisätiedotMistä joustoa sähköjärjestelmään?
Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen
LisätiedotJoustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotSähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014
Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas Sähkön markkinahintaodotukset selvästi alemmat kuin uuden sähköntuotannon kustannukset Lähde:
LisätiedotKapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014
Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen
LisätiedotTuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting
Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta
LisätiedotTehoreservin tarpeen määrittäminen
Päätös[LUONNOS] 1 (7) Tehoreservin tarpeen määrittäminen Selostus asiasta Sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetun lain (117/2011, jäljempänä tehoreservilaki)
LisätiedotKysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen
Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotValot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne -
1 Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne - Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä 2 Fingridin tehtävät Siirtää sähköä kantaverkossa Ylläpitää sähkön kulutuksen
LisätiedotSähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy
Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
LisätiedotSuomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?
Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? FG:n markkinatoimikunta 7.2.2013 Kymppivoima Hankinta Oy, Mika Laakkonen Suomen kulutus- ja tuotantoennusteet Olemme havainneet, että eri osapuolilla
LisätiedotTuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä
Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa
Lisätiedotkäsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä
Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava
LisätiedotSäätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja
LisätiedotTaajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg
Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.
LisätiedotSuomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle
Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle 22.3.2017 Pasi Kuokkanen Suomen ElFi Oy ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry Esityksen sisältö 1. Direktiivi: 1. Sähkön fyysiset markkinapaikat
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotKäyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta
Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta Miksi voimajärjestelmän inertialla on merkitystä? taajuus häiriö, esim. tuotantolaitoksen irtoaminen sähköverkosta tavanomainen inertia pieni
LisätiedotTavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus
Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talvella
Raportti 1 (10) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 2018 2019 1 Yhteenveto Talven 2018-2019 sähkön kulutushuippu toteutui tammikuun viimeisellä viikolla. Sähkön kulutushuippu, 14 542 MWh/h, toteutui maanantaina
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotSähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua
Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma
LisätiedotLaajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.
Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon
LisätiedotKapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma
1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotHiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art
Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, 28.3.2019, GLO Hotel Art HE 200/2018 vp Hallitusohjelma Uusiutuvan energian osuus >50 % ja omavaraisuus
LisätiedotFingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja
Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:
LisätiedotHiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne
Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2017 / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Sähkömarkkinat 2016 SYS 26,9 NO4 25,0 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2016 oli 85,1 TWh. Kulutus kasvoi noin 3 prosenttia
LisätiedotTEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille
TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet
LisätiedotVesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa
Muistio 1 (5) Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa 1 Johdanto Sähköjärjestelmässä on jatkuvasti säilytettävä tuotannon ja kulutuksen tasapaino. Sähköjärjestelmän
LisätiedotFingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys
Fingrid Oyj,, 21.6.2016 Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingridin keskustelupaperi sähkömarkkinoista Keskustelupaperin tavoitteena on: lisätä tietoisuutta sähkömarkkinoiden haasteista Fingridin
LisätiedotMarkkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen
Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit
LisätiedotFingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys
Fingrid Oyj,, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Sisältö 1. Tehoreservin aktivointihinnan asettaminen 2. Tehoreservimaksun kohdistaminen 3. Tehoreservin valmiudennostomenettely 4. Kulutusjousto
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa
Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotMarkkinatoimikunnan kokous 2/ Tehoreservi
Markkinatoimikunnan kokous 2/2019 14.6.2019 Tehoreservi Tehoreservijärjestelmä Energiavirasto määrittää tehoreservin määrään, tehoreservikauden pituuden ja kilpailuttaa yksiköt. Fingrid Oyj määrittää tehoreservin
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotUuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin
LisätiedotNeuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus
Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan
LisätiedotKivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
LisätiedotFingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1
Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle
LisätiedotTuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään
1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus
LisätiedotMikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008
1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan
LisätiedotLiisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia
Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia
LisätiedotSäätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä
1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat
LisätiedotAsiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa
Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1
LisätiedotReserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund
1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän
LisätiedotKäyttötoimikunta Jyrki Uusitalo. Talven tehotilanne
Käyttötoimikunta 27.11. 2018 Jyrki Uusitalo Talven 2018-2019 tehotilanne Talven 2018-2019 tehotilanne Suomi, kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa 2018/2019 1500 MW Tuotantokyky (sisältää tehoreservin)
LisätiedotReservien ylläpito tulevaisuudessa
1 Reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttötoimikunnan kokous 19.9.2008 2 Reservien ylläpito Suomessa - sopimukset Voimalaitosreservit 2005-2010 Irtikytkettävät kuormat 2005-2015 Molemmat sopimukset ovat
LisätiedotSähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta
Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti
LisätiedotTuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy
Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja
LisätiedotSuomen sähköjärjestelmän sähköpulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille
Suomen sähköjärjestelmän sähköpulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille 1 Yleistä 2 Määritelmät 2 Periaatteet 3 Vastuut sähköpulatilanteissa 4 Toimenpiteet ja valmiustilan nostaminen sähkön tuotanto-
LisätiedotMarkkinatoimikunta 4/5/2017 Eveliina Seppälä. Tietoisku niukkuushinnoittelusta
Markkinatoimikunta 4/5/2017 Tietoisku niukkuushinnoittelusta Käsiteltävät asiat Mitä tarkoitetaan niukkuushinnoittelulla? Tulevaisuuden toimintaympäristö Miksi niukkuushinnoittelu on ajankohtainen? Säätösähkömarkkinoiden
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talvella
Raportti 1 (11) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 216-217 1 Yhteenveto Talvi 216 217 oli keskilämpötiloilta leuto, mutta tammikuun alkuun ajoittui lyhyt kylmä jakso, jolloin saavutettiin talven sähkön
LisätiedotHuippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund
1 Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet Markkinatoimikunta 22.10.2008 Jarno Sederlund 2 Sisältö 1. Taustaa nykyisten periaatteiden voimassaolo käyttökokemukset Nordelin yhteiset periaatteet 2.
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotTilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin
1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja
LisätiedotFingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen. Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen
Fingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen Yleistä Suomen sähköjärjestelmä on mitoitettu yhteispohjoismaisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti.
LisätiedotYhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan
Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän
LisätiedotUuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotSyöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset
UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT
LisätiedotEurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013
Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä
LisätiedotJulkinen. Jukka Ruusunen Fingridin neuvottelukunta Ajankohtaista
Julkinen Fingridin neuvottelukunta Ajankohtaista 1 Sisältö Fingridin näkemyksiä: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energiaja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Komission talvipaketti Kuluttaja keskiöön
LisätiedotPohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian
LisätiedotTuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro
Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa
LisätiedotMiten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
LisätiedotJukka Ruusunen Neuvottelukunta Ajankohtaista
Neuvottelukunta Ajankohtaista "Turvaamme yhteiskunnalle varman sähkön ja toimivat markkinat. Tarjoamme asiakastarpeisiin vastaavat palvelut ja edullisen hinnoittelun." Varmaa sähköä Maailman paras kantaverkkoyhtiöbrändi
LisätiedotSähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat
Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen
LisätiedotUusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi
Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä
LisätiedotEnergiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima
Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä Pohjolan Voima 29.3.2016 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotPÄIVITETTY 30.6.2010
PÄIVITETTY 30.6.2010 KANTAVERKON LAAJUUS Tiivistelmä ja esitys julkisiksi periaatteiksi Kantaverkon määritelmä, Rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit, Laajuuden muutokset, Jatkotoimenpiteet Liityntäverkko
LisätiedotBL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen
BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti
LisätiedotHajautetun energiatuotannon edistäminen
Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu
LisätiedotUusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset. Iivo Vehviläinen
Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset Iivo Vehviläinen 24.1.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta miljardivaikutukset
LisätiedotEnergiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli
Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus
LisätiedotSähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa
Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta
Lisätiedot1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO
Käyttösäännöt 1 (5) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN SÄHKÖNKULUTUKSEN JOUSTOON KYKENEVIEN KOHTEIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ SÄHKÖNKULUTUKSEN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE
LisätiedotKatsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj
Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset
LisätiedotUusiutuvan energian kilpailuun perustuva tukijärjestelmä
Uusiutuvan energian kilpailuun perustuva tukijärjestelmä Hallituksen esitys laeiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain ja tuulivoiman kompensaatioalueista annetun
LisätiedotHinta- ja tarjousalueselvitys. Markkinatoimikunnan kokous Juha Hiekkala, Katja Lipponen
Hinta- ja tarjousalueselvitys Markkinatoimikunnan kokous 4.3.2009 Juha Hiekkala, Katja Lipponen Hinta- ja tarjousalueselvitys - käsiteltävät asiat TEMin selvityspyyntö Fingridille P1-siirtorajoitukset
LisätiedotSiirtokapasiteetin määrittäminen
1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden
LisätiedotAjankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä
Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet
LisätiedotEtunimi Sukunimi
1 2 3 Datahub-prosessiryhmä 27.11.2017 Heidi Uimonen TEMin älyverkkotyöryhmän väliraportti Sidosryhmiä laajasti kokoavan älyverkkotyöryhmän tehtävät 1. luoda yhteinen näkemys tulevaisuuden älyverkoista
LisätiedotEnergiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin
Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin Jussi Jyrinsalo Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Johdanto Toimitusvarmuuden
LisätiedotTasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet
1 Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet Pasi Aho Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasepalvelun kehitys Kotimainen kehitys: 1997-1998
Lisätiedot