Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm
Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet 20 % Muut 2 % Öljyt 27 % Turve 6 % Vesi, tuuli 3 % Tuontisähkö 3 % Hiili, koksi 15 % Ydinenergia 16 % Maakaasu 11 % Källa: Tilastokeskus
Sähkön hankinta energialähteittäin 2006 (90,0 TWh, ennakkotieto) Öljy 2,0 % Nettotuonti 12,7 % Vesivoima 12,6 % Tuulivoima 0,2 % Turve 6,9 % Kivihiili 17,9 % Biopolttoaineet 11,3 % Maakaasu 10,9 % Jätepolttoaineet 1,1 % Ydinvoima 24,4%
Sähkön kokonaiskulutus 2006 90,0 TWh Häviöt 4 % Teollisuus 54 % Julkinen 6 % Kotitalous 21 % Palvelu 12 % Maatalous 3 %
Centrala tillväxttal / Keskeiset kasvuluvut 1975 = 100 Index 300 Elektricitet/Sähkö 250 BNP/BKT 200 Energi/Energia 150 100 50 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 0 Energiåret 2004
Vi är mycket beroende av Ryssland Olemme erittäin riippuvaisia Venäjästä
CO2-oikeuksien rajoitus EU:ssa Kyoto-kaudella 2008-2012 18.9.2007/RJB
EU:n tavoite on vähentää päästöjä 20 %:lla vuoteen 2020 100 90 80 70 60 50 40 Miljoonaa ekvivalenttia CO 2 -tonnia Tilasto Skenaario +20%?? -12%? -20%? Kokonaispäästöt Vuoden 1990 velvoitetaso Päästökauppasektori (Metalli-, massa ja energiateollisuus) 30 20 10 Kioton kausi Ei-päästökauppasektori (Liikenne, lämmitys. Maatalous, maankäyttö 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 2025 Lähde: ET
Kyotoprotokolla on myös kauppapolitiikka Lähde: HBL/Eurostat
Normaali pörssikauppa ratkaisee hintaa
Hiilidioksidin lisähinta tulee olemaan n. 20 /MWh vuonna 2008
Pohjoismaiden sähkötuotanto 2005 19 % 9 TWh 81 % 18 % 1 % 47 % 20 % 33 % 23 % 57 % 99 % 8 % 68 TWh 2 % 138 TWh 45 % 47 % 404 TWh 34 TWh 19 % 81 % 0,6 % 155 TWh Vesivoima Tuulivoima ja geoterminen Ydinvoima Lämpövoima
Kioto-kausi 2008-2012 Suomen Kioto Linjaus Seuraukset Suomen hiilidioksidileikkaukset otetaan suurimmilta osin voimatuotannosta Heikentynyt kilpailukyky pienelle ja keskisuurelle vientiteollisuudelle Tarvitsemme nopeasti lisää hiilidioksiditonta tuotantoa, kuten bio- ja ydinvoimaa
EU:n tavoitteet 2020 mennessä EU:n tavoite on saavuttaa 20 %:n käytön uusiutuvista sähkölähteistä 2020 Tämä tarkoittaa että Suomi on lisättävä biopolttoaineidensa käyttöä n. 24 %:sta 37 %:iin Tämä vastaa noin 13 massateollisuuden massapuutarvetta
Uusiutuvien osuus EU:ssa
EU:n tavoitteet 2020 mennessä Liikenne on Kiotopäästörajoituksien ulkopuolella, päästöt saadaan pienimmiksi lisäämällä n 10 % biopolttoainetta
Pikkudieselit jo alle 100g/km Lähde: ET
Valtion autoriippuvuus Tuotot 2006, miljoona euroa Polttoaine 2189 milj. Autonhankinta 1297 milj. Autovero 1297 milj. Dieselivero 280 milj.
Etanolituotanto lähinnä Maissista USA:ssa nousee n. 6,5 milj.galloonaan 1 galloona etanolia kuluttaa 1,29 galloona fossiilista polttoainetta Lähde: Kauppalehti 23.8.2006
Toisen sukupolven biopolttoaine Nesteen biodieseliraakaaineesta noin 90 % tuodaan lähinnä kaakkois Aasiasta
Palmuöljyn lisätuotanto tulee lisäämään hiilidioksidipäästöjä sademetsien hävittämisestä
Kommentit Taajama-alueiden lämmitys pitäisi perustua kaukolämpöön Lämpöpumppuja perustuen kallio- tai sedimenttilämpöön pitäisi tukea Puulämmitys/pelletit hyvä täydennys maaseudulla
Miten selvitään tulevaisuudessa Sähkönkulutus kokonaisuudessa TWh 120 Ennuste 100 80 Tilasto 60 40 20 1930 40 50 60 70 80 90 2000 2010 2020 0 Lähde: Finergy
25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Kotitaloussähkön hinta EU:ssa 1.7.2004 kulutus 7 500 kwh vuodessa Latvia Tsekki Norja Puola Suomi Kreikka Iso-Britannia Slovenia Malta* Espanja Tanska Slovakia Irlanti Unkari Kypros Ranska Ruotsi Luxemburg Belgia Portugali Saksa Italia Veroton Verollinen Senttiä/kWh Alankomaat Liettua Viro Lähde: Eurostat Meillä on ollut kilpailukykyinen sähkönhinta
Mutta nyt on tehonpuute tulossa
Vaikka investoinnit ovat olleet suuret
Olemme selvinneet kiitos tuonnista Voimajärjestelmän tila
Mitä tapahtuu kun Venäjä itse tarvitsee sähkönsä