Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Samankaltaiset tiedostot
Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

SUOMALAISTEN ENERGIA-ASENTEET 2018 Energiateollisuus ry Marraskuu Suomalaisten energia-asenteet 2018

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Energiantuotanto ja vesi Suomen ja maailman energiatilanne

Suomalaisten Energia asenteet Energiateollisuus ry. Joulukuu 2017

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Älykäs kaupunkienergia

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN


Suomalaisten Energia-asenteet Energiateollisuus ry. Lokakuu 2015

Mediatilaisuus POHJOLAN VOIMA OYJ

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Vesivoiman tilannekatsaus. Vaelluskalafoorumi KT

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Haasteista mahdollisuuksia

TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Kotimaista säätövoimaa vedestä

VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista

SUOMALAISTEN ENERGIA-ASENTEET 2018 Energiateollisuus ry Marraskuu Suomalaisten energia-asenteet 2018

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Energian tuotanto ja käyttö

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista. Koneyrittäjien Energiapäivä Hotelli Arthur,

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Teollisuuspäästödirektiivin toimeenpanon vaikutukset energiateollisuuteen

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Millä Tampere lämpiää?

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Energian hankinta ja kulutus

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

ENERGIATRENDIT Uusiutuvan energian ratkaisut Hamina Energiateollisuus ry Pia Oesch

Suomen sähköntuotanto tänään ja tulevaisuudessa

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus 2013

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Kestävä kehitys Fortumissa

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Energian hankinta ja kulutus

Metsäbioenergia energiantuotannossa

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri

Hiilineutraaliin sähköntuotantoon

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Bioenergia ry

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Transkriptio:

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1

Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat sähkön sekä kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotantoa, hankintaa, siirtoa, ja myyntiä sekä näihin liittyviä palveluja yli 20 jäsentä ja yli 70 yhteistoimintajäsentä Energiateollisuus ry:n tehtävänä on kansalaisten hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantaminen kehittämällä energiamarkkinoita ja turvaamalla riittävää ja häiriötöntä energian saantia ympäristön ja yhteiskunnan asettamat vaatimukset huomioon ottaen sähkön ja kaukolämmön käytön edistäminen ratkaisuna ympäristöongelmiin ja energiatehokkuuden parantamiseen Suomessa toimivien energia-alan yritysten julkisen kuvan, kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten parantaminen 2

ET:n visiona hiilineutraali energiajärjestelmä vuonna 200 - tuotantopaletti säilyy monipuolisena ja vesivoima merkittävässä roolissa 8 TWh v. 201 11-10 TWh v. 200 Kivihiili 1, % Öljy 0, % Vesivoima 18,7 % Maakaasu 9,9 % Tuulivoima 1,1 % Turve,9 % Biomassa 1,7 % Ydinvoima, % Jäte 1, % Sähkönhankinnan muutos Energiateollisuuden Visiossa vuoteen 200

Sähkön tuotanto pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla 2012 Uusiutuvat: 8 % (v. 2011 2 %) Hiilidioksidivapaat: 88 % (v. 2011 8 %) Alue yhteensä Pohjoimainen vesivoima 28 TWh v. 2012, josta Norja 1 TWh 18 TWh 29 TWh 12 TWh 8 TWh 10 TWh 17 TWh EU:n 28 jäsenmaata vesivoima TWh v. 2012 Vesivoima Tuulivoima Muut uusiutuvat Ydinvoima Fossiiliset Muu Lähde: ENTSO-E

UUTTA SÄHKÖNTUOTANTOKAPASITEETTIA TARVITAAN Kuva: Suomen sähköntuotantokapasiteetin kehitys ja arvio huippukulutuksen kehittymisestä.lähde: Syri et al. 2012, Energy Strategy Reviews Kapasiteetin kehityksessä huomioitu nykyiset ja tiedossa olevat voimalaitosprojektit, mukaan lukien periaatepäätöksen saaneet ydinvoimalayksiköt. Huippukulutusarviot: Työ- ja elinkeinoministeriö 2008 ja Energiateollisuus ja Elinkeinoelämän keskusliitto 2009

Eri sähköntuotantomuodoilla on erilaiset vahvuudet ja ominaisuudet

Yleinen mielipide tukee uusiutuvia Mihin suuntaan sähköntuotantoamme pitäisi kehittää? Kaikki vastaajat, n=1078, Energia-asenteet kysely 201 Lisätä Sopiva Eos Vähentää Aurinkosähkö 90 1 Tuulivoima 8 8 Puu- ja muu bioenergia 7 1 7 Vesivoima 27 Maakaasu 0 2 1 12 Ydinvoima 29 8 29 Turve 2 1 1 Sähkön tuonh ulkomailta 29 17 0 Kivihiili 1 1 9 Öljy 1 19 9 70 0 20 0 0 80 100 % 7

Vastaajien mielestä vesivoiman käypöä pitäisi Kaikki vastaajat 201 2012 2011 2009 2008 2007 200 200 200 200 2002 2001 2000 1999 1998 1997 199 199 199 199 1992 1991 1990 1989 1988 1987 198 Suomalaisten energia- asenteet 201 Lisätä Sopiva Eos Vähentää 7 7 71 77 1 9 9 7 1 9 0 9 9 8 1 7 9 2 7 27 2 18 1 2 2 2 2 29 28 2 0 28 1 29 29 1 0 1 0 2 2 7 2 1 2 2 7 9 7 0 20 0 8 0 80 100 %

Kuntapäättäjille tehty kysely, syksy 201-17 vastaajaa ympäri Suomen Mihin suuntaan Suomen energiantuotantoa tulisi mielestäsi kehittää seuraavien tuotantomuotojen ja polttoaineiden osalta? Aurinkoenergia 88 % 10 % 2 % Kivihiili 12 % 8 % 2 % Maakaasu 2 % 8 % 1 % % Sähkön tuonti ulkomailta 0 % 7 % 2 % Puu- ja muu bioenergia 89 % 10 % Turve % 7 % 2 % 2 % Tuulivoima 7 % 18 % 7 % 2 % Vesivoima 9 % 8 % 2 % Ydinvoima 8 % 7 % 2 % Öljy 17 % 82 % 0 % 10 % 20 % 0 % 0 % 0 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 % Määrää tulisi lisätä Määrä on nyt sopiva Määrää tulisi vähentää En osaa sanoa 9

Vesivoimaloita hyödynnetään myös muuhun kuin uusiutuvan energian tuotantoon Vesistöjen säännöstelyä eli virtaamien ja pinnankorkeuksien säätelyä tehdään useita eri tarkoituksia varten. Vesivoimalaitoksilla on useassa vesistössä merkittävä rooli säännöstelyn toteuttajana. Suomessa säännöstellään noin kolmea sataa järveä, mikä vastaa noin kolmannesta Suomen järvipinta-alasta. Vesistöjä säännöstellään mm. seuraavia tarkoituksia varten: Tulvasuojelu Sähkön tuotannon säätely Kuivuuden välttäminen Vesiliikenteen edistäminen Virkistyskäyttö Vesiensuojelu 21.2.201 10

Vesivoimayhtiöiden istutusvelvoitteiden taustaa Istutusvelvoitteet on asetettu yhtiöille kalastustappioiden kompensoimiseksi ja niiden mukaisesti on toimittu Istutuksin saatiin pitkään hyviä tuloksia kalakantojen hoidossa ja niitä tarvitaan edelleen. Usealla vesivoimalaitoksella on kalatie, valitettavasti monet vanhoista kalateistä toimivat huonosti Kun merikuolleisuus 90-luvun lopulla kasvoi, ruvettiin istutusten mielekkyyttä yleisemmin kyseenalaistamaan ja valmistelemaan muutosta Myös vesivoimayhtiöt ovat reagoineet ja olleet mukana tutkimuksessa ja suunnittelussa omalla työllä sekä rahoittajana Nyt ollaan monella joella siinä vaiheessa, että suunnitelmat on olemassa kalojen luontaisen elinkierron parantamiseen > Toimia tarvitaan monipuolisesti, kalatiet eivät ole ainoa ratkaisu ja tavoitteet on asetettava realistisesti 11

Vesivoiman ja koskiluonnon yhteiselo on mahdollista Nykyaikaiset tutkimus-, mallinnus- ja suunnittelutyökalut auttavat kaikkia hyödyttävien ratkaisujen löytämisessä Säännöstelyä ja virtaamia on kehitetty ja kehitetään yhteistyössä vastaamaan mm. ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin muutoksiin sateiden määrissä ja ajoittumisessa sekä biodiversiteetin huomioimiseksi Kaikki toimenpiteet pitää suunnitella ja toteuttaa huolella. Meillä ei ole varaa hukata uusiutuvan energian eikä säätövoiman tuotantoa. 12

Mitä on käytännössä tehty? Vesistökunnostukset Virtapaikkojen kunnostukset kalatalouskunnostukset Rantojen kunnostukset Säännöstelyjen ja virtaamien kehittäminen Vaelluskalatutkimus Asiantuntemusta ja aikaa Mallinnustyökalut Laitosten käyttötiedot ja -kokeet Tutkimusrahoitus, yhtiöt ja energiateollisuus ry 1

Mitä muuta on tehty? Vaelluskalafoorumi Avointa keskustelua vesivoimantuottajien, tutkijoiden ja viranomaisten kesken Muu ympäristötutkimus Energiateollisuuden ympäristötutkimuspooli ja yhtiöt ovat rahoittaneet mm. Biodiversiteettitutkimuksia Velvoitteiden hoito 1

ET:n linjaukset vaelluskalojen elinolojen parantamiseksi Vaelluskalakantojen hoidossa tuemme siirtymistä istutuksista kohti luonnonmukaisempaa kiertoa Kaikkia hyviä keinoja tulee käyttää tavoitteiden saavuttamiseksi, myös ylisiirtoja Huom. Kalojen istutuksia tarvitaan jatkossakin Hankkeiden täytyy olla kaikkien osapuolten yhteishankkeita Tavoitteiden tulee olla realistisia ja perustua jokikohtaisiin suunnitelmiin Nykyisten vesivoimalaitosten toimintaedellytykset on säilytettävä hyvinä eikä virtaamia ja säännöstelyä pidä rajoittaa ilman ilmeistä hyötyä kalakannoille ja ympäristölle. 1

KIITOS! Yhteystiedot:Kati.takala@energia.fi Puh. 00 288 2 1