PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Samankaltaiset tiedostot
PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVAEHDOTUS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

Alueelle saa sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. Omakotitalon rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 3000 m2.

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET


NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

ONAKSEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

Määräysnumero Ulkoasu

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

Kerimäen kunta PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVA

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

Kangasalan kunta Kuhmalahden kirkonkylän osayleiskaava 1:

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset

NAANTALI RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA 1:5000. Kaarina, , , Turku , , , , 12.8.

ERILLISPIENTALOJEN ALUE Alue on tarkoitettu vakituiseen asutukseen. Alueelle saadaan muodostaa omarantaisten

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala. Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

Riskonkarta Krookkarranriisa. Yht.878:3 Yht.878: Krookkarta 7.

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

SYVÄNNIEMEN OSAYLEISKAAVA

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Liite C MUISTUTUKSET:

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

SIMONIEMI-SIMONKYLÄ OSAYLEISKAAVA JA SIMONIEMI-VIANTIEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

YPPÄRI PYHÄJOKI OSAYLEISKAAVA 1:5000 OULUSSA MIKKO KORHONEN ARKKITEHTI YO ANNE LESKINEN RI, HUK, YKS-154

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

S O N N A N J Ä R V E N P A J U L A H D E N N I E M E N J A N I S K A J Ä R V E N R I I H I N I E M E N R A N T A O S A Y L E I S K A A V A

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

Nurmeksen kaupungin Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavan- sekä Pielisen Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos ja -laajennus

Yht. 876:2:0 11:52 6:71 13:32 11:56 6:15 13:7 11:62 13:8 6:53 9:28 6:70 11:57 9:88 11:56 13:33 11:61 13:4 11:45 11:58. Yht. 43:0 9:54 9:54 11:14. Yht.

KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

Nurmeksen kaupunki. Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Karsikkoniemi)

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

ALUE 03 ALUE 01 ALUE 02. AO ajo /1 8/1. I u ½ m m m /1

MRL:n toimivuusarviointi

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Kulennoisten osayleiskaava Kyläkaava kulttuuriympäristössä. Pöyry Finland Oy

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 5027/ /2013

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

PÄIJÄNNE RANTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA ASIKKALA KAAVAMÄÄRÄYKSET JA MERKINNÄT / /

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 21/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5027/ /2013. Kaupunkirakennelautakunta 26.6.

AT-1. Sälinkään ja Soukkion osayleiskaava Mkl /49. Kyläalueet AT-1 a ja b

PORVOON KAUPUNKI 1 (9) Kaupunkisuunnittelu Onaksen saariston osayleiskaava, mitoitusperiaatteet

PYHÄJOEN KUNTA KAAVAEHDOTUS PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET OSA-ALUEET 1-4 PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Kymijoen rantaosayleiskaava, keskiosa ja Alakylän kyläyleiskaava. Kaavaluonnos. Kaavamerkinnät ja määräykset

Transkriptio:

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA 9.2.2016 1:10 000 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kyläalue Alueelle saa rakentaa pysyvää asutusta, maa- ja kalastustilojen talouskeskuksia, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää varastointia, yksityisiä ja julkisia palveluja sekä loma-asuntoja. Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m²:n suuruinen ja omarantaisen Mikäli rakennuspaikka liitetään yleiseen vesijohtoverkkoon ja jätevedet johdetaan vesihuoltolaitoksen viemär i- verkkoon, voi rakennuspaikka olla pinta-alaltaan pienempi kuitenkin vähintään 3000 m². Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 180 k-m²:n suuruisen yksiasuntoisen erillispientalon tai loma-asunnon. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 85 k -m²:n suuruisen sivuasunnon tai sivuloma-asunnon erilliseksi rakennukseksi samaan taloryhmään olemassa olevan asuintalon kanssa. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 25 k -m²:n suuruisen erillisen saunarakennuksen. Lisäksi saa rakentaa 100 k -m² varastoja tai työtiloja ja 40 k-m²:n suuruisen venevajan. Alle 3000 m² kokoiselle rakennuspaikalle sivuasunnon rakenta minen on kielletty. on osoitettu rakennuspaikaksi, lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennuso i- keus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta -alaan) e 0,086 mukaan. Rakennuspaikalla on kaikki rakennukset sijoitettava samaan taloryhmään. Rakennukset venevajaa lukuun ottamatta tulee pääsääntöisesti sijoittaa rannalla olevalla rakennu s- paikalla siten, että katon harja on rannan suuntainen. Loma-asunnon saa muuttaa vakituiseksi asunnoksi seuraavilla ehdoilla: 1) rakennuspaikalla on saatavissa juomakelpoista vettä riittävästi asumisen tarpeisiin 2) jätevedet voidaan ohjata vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon tai ne voidaan käsitellä voimassa olevien säädösten ja määräysten mukaisesti Kyläalue, jolla ympäristö säilytetään Alue on suunniteltava siten, että alueen kulttuurihistorialliset arvot ja alueen omale i- maisuus säilyvät. Alueelle saa rakentaa pysyvää asutusta, maa- ja kalastustilojen talouskeskuksia, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää varastointia, yksityisiä ja julkisia palveluja sekä loma-asuntoja. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne siten, että uudisrak entaminen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävät muutokset sopeutuvat rakennustavaltaan, mittasuhteiltaan ja sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja rakenteet sekä kulkureitit, polut ja laiturit säilyvät. Kulttuurimaisemaan tai rakennettuun kulttuuriympäristöön merkittävä s- ti vaikuttavista hankkeista on kuultava museoviranomaisia. Rakennuksia ei saa purkaa ilman MRL 127 :ssä tarkoitettua lupaa. Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m²:n suuruinen ja omarantaisen Mikäli rakennuspaikka liitetään yleiseen vesijohtoverkkoon ja jätevedet johdetaan vesihuoltolaitoksen viemär i- verkkoon, voi rakennuspaikka olla pinta-alaltaan pienempi, kuitenkin vähintään 3000 m². Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 180 k-m²:n suuruisen yksiasuntoisen erillispientalon tai loma-asunnon. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 65 k -m²:n suuruisen sivuasunnon tai sivuloma-asunnon erilliseksi rakennukseksi samaan taloryhmään 1

olemassa olevan asuintalon kanssa. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 25 k -m²:n suuruisen erillisen saunarakennuksen. Lisäksi saa rakentaa 100 k -m² varastoja tai työtiloja ja 40 k-m²:n suuruisen venevajan. on osoitettu rakennuspaikaksi, lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennuso i- keus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan) e 0,082 mukaan. Alle 3000 m² kokoiselle rakennuspaikalle sivuasunnon rakentaminen on kielletty. Lisäksi Tullandetissa ja Ölandetin pohjoisosassa alle 3000 m² kokoisella rakennuspaikalla yksiasuntoinen erillispientalon tai loma-asunnon rakennusoikeus on enintään 140 k- m². Rakennuspaikalla on kaikki rakennukset sijoitettava samaan taloryhmään. Rakennukset venevajaa lukuun ottamatta tulee pääsääntöisesti sijoittaa rannalla olevalla rakennu s- paikalla siten, että katon harja on rannan suuntainen. Rakennusten julkisivuväritys, pintamateriaalit, mittasuhteet, muoto ja sijoitus tulee noudattaa alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä. Loma-asunnon saa muuttaa vakituiseksi asunnoksi seuraavilla ehdoilla: 1) rakennuspaikalla on saatavissa juomakelpoista vettä riittävästi asumisen tarpeisiin 2) jätevedet ohjataan vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon tai ne voidaan käsitellä voimassa olevien säädösten ja määräysten mukaisesti Kyläalue Alueelle saa rakentaa pysyvää asutusta, maa- ja kalastustilojen talouskeskuksia, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää varastointia sekä yksityisiä ja julkisia palveluja. Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m²:n suuruinen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 180 k-m²:n suuruisen yksiasuntoisen erillispientalon ja yhden enintään 85 k-m²:n suuruisen sivuasunnon erilliseksi rakennukseksi samaan taloryhmään olemassa olevan asuintalon kanssa. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 25 k-m²:n suuruisen erillisen saunarakennuksen. Lisäksi saa rakentaa 100 k-m² varastoja tai työtiloja. on osoitettu rakennuspaikaksi, lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennuso i- keus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta -alaan) e 0,078 mukaan. Kyläalue Alueelle saa rakentaa pysyvää asutusta, maa- ja kalastustilojen talouskeskuksia, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää varastointia sek ä yksityisiä ja julkisia palveluja. Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m²:n. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 250 k-m²:n suuruisen yksiasuntoisen erillispientalon ja yhden enintään 85 k-m²:n suuruisen sivuasunnon erilliseksi rakennukseksi samaan taloryhmään olemassa olevan asuintalon kanssa. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 25 k-m²:n suuruisen erillisen saunarakennuksen. Lisäksi saa rakentaa 100 k-m² varastoja tai työtiloja. on osoitettu rakennuspaikaksi, lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennuso i- keus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta -alaan) e 0,092 mukaan. 2

Kyläalue, jolla ympäristö säilytetään Alue on suunniteltava siten, että alueen kulttuurihistorialliset arvot ja alueen omale i- maisuus säilyvät. Alueelle saa rakentaa pysyvää asutusta, maa- ja kalastustilojen talouskeskuksia, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää varastointia, yksityisiä ja julkisia palveluja sekä loma-asuntoja. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne siten, että uudisrakentaminen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävät muutokset sopeutuvat rakennustavaltaan, mittasuhteiltaan ja sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja rakenteet sekä kulkureitit, polut ja laiturit säilyvät. Kulttuurimaisemaan tai rakennettuun kulttuuriympäristöön merkittävä s- ti vaikuttavista hankkeista on kuultava museoviranomaisia. Rakennuksia ei saa purkaa ilman MRL 127 :ssä tarkoitettua lupaa. Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m²:n suuruinen ja omarantaisen Mikäli rakennuspaikka on liitettävissä yleiseen vesijohtoverkkoon ja jätevedet voidaan johtaa vesihuoltolaito k- sen viemäriverkkoon, voi rakennuspaikka olla pinta-alaltaan pienempi, kuitenkin vähintään 3000 m². Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 250 k-m²:n suuruisen yksiasuntoisen erillispientalon tai loma-asunnon ja yhden enintään 65 k-m²:n suuruisen sivuasunnon tai sivuloma-asunnon erilliseksi rakennukseksi samaan taloryhmään olemassa olevan asuintalon kanssa. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 25 k -m²:n suuruisen erillisen saunarakennuksen. Lisäksi saa rakentaa 100 k-m² varastoja tai työtiloja. on osoitettu rakennuspaikaksi, lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennuso i- keus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta -alaan) e 0,088 mukaan. Rakennuspaikalla on kaikki rakennukset sijoitettava samaan taloryhmään. Rakennusten julkisivuväritys, pintamateriaalit, mittasuhteet, muoto ja sijoitus tulee noudattaa aluee l- la olevien rakennusten ominaispiirteitä. Loma-asunnon saa muuttaa vakituiseksi asunnoksi seuraavilla ehdoilla: 1) rakennuspaikalla on saatavissa juomakelpoista vettä riittävästi asumisen tarpeisiin 2) jätevedet ohjataan vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon tai ne voidaan käsitellä voimassa olevien säädösten ja määräysten mukaisesti Erillispientalojen alue Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m²:n suuruinen ja omarantaisen Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 180 k-m²:n suuruisen yksiasuntoisen erillispientalon. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 85 k -m²:n suuruisen sivuasunnon erilliseksi rakennukseksi samaan taloryhmään olemassa olevan asuintalon kanssa. L i- säksi saa rakentaa yhden enintään 25 k-m²:n suuruisen erillisen saunarakennuksen. Lisäksi saa rakentaa 100 k-m² varastoja tai työtiloja ja 30 k-m²:n suuruisen venevajan. on osoitettu rakennuspaikaksi, lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennuso i- keus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta -alaan) e 0,084 mukaan. Rakennuspaikalla on kaikki rakennukset sijoitettava samaan taloryhmään. Rakennukset venevajaa lukuun ottamatta tulee pääsääntöisesti sijoittaa rannalla olevalla rakennu s- paikalla siten, että katon harja on rannan suuntainen. 3

Erillispientalojen alue Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m²:n suuruinen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 250 k-m²:n suuruisen yksiasuntoisen erillispientalon. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 85 k-m²:n suuruisen sivuasunnon erilliseksi rakennukseksi samaan taloryhmään olemassa olevan asuintalon kanssa. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 25 k-m²:n suuruisen erillisen saunarakennuksen. Lisäksi saa rakentaa 100 k-m² varastoja tai työtiloja. on osoitettu rakennuspaikaksi, lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennu s- oikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta -alaan) e 0,092 mukaan. Rakennuspaikalla on kaikki rakennukset sijoitettava samaan taloryhmään. Asuinalue Alueella on voimassa ranta-asemakaava. Palvelujen ja hallinnon alue P-10/AT-6 Palvelujen ja hallinnon alue / Kyläalue Alueelle saa rakentaa yksityisiä tai julkisia palveluita ja/tai pysyvää asutusta. Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m²:n suuruinen. Yksityisen tai julkisen palvelun rakentamisen määrä ratkaistaan erikseen MRL 137 :n mukaisesti. Mikäli rakennuspaikkaa käytetään ainoastaan asumiseen, rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 250 k-m²:n suuruisen yksiasuntoisen erillispientalon ja yhden enintään 85 k-m²:n suuruisen sivuasunnon erilliseksi rakennukseksi samaan taloryhmään olemassa olevan asuintalon kanssa. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 25 k-m²:n suuruisen erillisen saunarakennuksen. Lisäksi saa rakentaa 100 k-m² varastoja tai työtiloja. Rakennuspaikalla on kaikki rakennukset sijoitettava samaan taloryhmään. Julkisten palvelujen ja hallinnon alue Julkisten palvelujen ja hallinnon alue, jolla ympäristö säilytetään Alue on suunniteltava siten, että alueen kulttuurihistorialliset arvot ja alueen omale i- maisuus säilyvät. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne siten, että uudisrakentaminen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävät muutokset sopeutuvat rakennustavaltaan, mittasuhteiltaan ja sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat kulttuurihistoriallisesti merki t- tävät rakennukset ja rakenteet säilyvät. Kulttuurimaisemaan tai rakennettuun kulttuuriympäristöön merkittävästi vaikuttavista hankkeista on kuultava museoviranomaisia. Rakennuksia ei saa purkaa ilman MRL 127 :ssä tarkoitettua lupaa. Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimu k- sia Alueelle saa rakentaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta (mm. venetela k- katoimintoja) ja siihen liittyvää varastointia. Teollisuus- ja varastoalue Alueella on voimassa ranta-asemakaava. Retkeily- ja ulkoilualue 4

Lähivirkistysalue VL-1 Lähivirkistysalue, joka on tarkoitettu paikallisten asukkaiden käyttöön Lähivirkistysalue Alueella on voimassa rantakaava. Lähivirkistysalue on tarkoitettu rantakaava -alueen yhteiskäyttöön. Uimaranta Retkeily- ja ulkoilualue Alueelle voidaan rakentaa pienehköjä retkeily- ja ulkoilukäyttöä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Retkeily- ja ulkoilualue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Alue on suunniteltava siten, että virkistystoiminta sopeutuu alueen maisemallisiin ja luonnonsuojelullisiin arvoihin. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Alueelle saa rakentaa ulkoilukäyttöön pieniä rakennelmia ja ulkoilureittejä. VR-3/s Retkeily- ja ulkoilualue, jolla on erityisiä kulttuuriympäristöarvoja Alue on suunniteltava siten, että virkistystoiminta sopeutuu alueen maisemallisiin, luonnonsuojelullisiin ja kulttuuriympäristön arvoihin. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Kulttuurimaisemaan tai rakennettuun kulttuuriympäristöön merkittävästi vaikuttavista hankkeista on kuultava museoviranomaisia. Alueelle voidaan rakentaa pienehköjä retkeily- ja ulkoilukäyttöä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Retkeily- ja ulkoilualue Alueella on voimassa rantakaava. Alueella on voimassa rantakaava. Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m²:n suuruinen. Omarantaisen Loma-asunnon rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on 165 k -m²:ä Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 100 k-m²:n suuruisen yksiasuntoisen lomaasunnon. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 40 k-m²:n suuruisen sivuloma-asunnon erilliseksi rakennukseksi samaan taloryhmään olemassa olevan loma -asunnon kanssa. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 20 k-m²:n suuruisen erillisen saunarakennuksen. Lisäksi saa rakentaa talousrakennuksia, jotka lasketaan mukaan rakennuspaikan kok o- naisrakennusoikeuteen. Kokonaisrakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa 30 k -m²:n suuruisen venevajan, jota ei lasketa mukaan edellä mainittuun kokonaisrakennuso i- keuteen. Rakennuspaikalla on kaikki rakennukset sijoitettava samaan taloryhmään. on osoitettu rakennuspaikaksi, lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta -alaan) e 0,033 mukaan. Lisäksi /s merkityillä rakennuspaikoilla alue on suunniteltava siten, että alueen kulttu u- rihistorialliset arvot ja alueen omaleimaisuus säilyvät. 5

Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m²:n suuruinen. Omarantaisen Loma-asunnon rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on 160 k -m²:ä Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 90 k-m²:n suuruisen yksiasuntoisen loma-asunnon. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 35 k-m²:n suuruisen vierasmajan samaan taloryhmään olemassa olevan loma-asunnon kanssa. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 20 k-m²:n suuruisen erillisen saunarakennuksen. Lisäksi saa rakentaa talousrakennu k- sia, jotka lasketaan mukaan rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeuteen. Kokonaisr a- kennusoikeuden lisäksi saa rakentaa 30 k-m²:n suuruisen venevajan, jota ei lasketa mukaan edellä mainittuun kokonaisrakennusoikeuteen. Rakennuspaikalla on kaikki rakennukset sijoitettava samaan taloryhmään. on osoitettu rakennuspaikaksi, lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta -alaan) e 0,032 mukaan. Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m²:n suuruinen. Omarantaisen Loma-asunnon rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on 160 k -m²:ä Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 90 k-m²:n suuruisen yksiasuntoisen loma-asunnon. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 30 k-m²:n suuruisen vierasmajan samaan taloryhmään olemassa olevan loma-asunnon kanssa. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 20 k-m²:n suuruisen erillisen saunarakennuksen. Lisäksi saa rakentaa talousrakennu k- sia, jotka lasketaan mukaan rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeuteen. Rakennuspaikalla on kaikki rakennukset sijoitettava samaan taloryhmään. on osoitettu rakennuspaikaksi, lasketaan rakennuspaikan kokonai srakennusoikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta -alaan) e 0,032 mukaan. Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m²:n suuruinen. Omarantaisen Loma-asunnon rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on 140 k -m²:ä. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 80 k-m²:n suuruisen yksiasuntoisen loma-asunnon. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 35 k-m²:n suuruisen vierasmajan samaan taloryhmään olemassa olevan loma-asunnon kanssa. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 20 k-m²:n suuruisen erillisen saunarakennuksen. Lisäksi saa rakentaa talousrakennu k- sia, jotka lasketaan mukaan rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeuteen. Rakennu s- paikalla on kaikki rakennukset sijoitettava samaan taloryhmään. on osoitettu rakennuspaikaksi, lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennu s- oikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaik an pinta-alaan) e 0,028 mukaan. Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m²:n suuruinen. Omarantaisen Loma-asunnon rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on 120 k-m²:ä. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 70 k-m²:n suuruisen yksiasuntoisen lomaasunnon. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 30 k -m²:n suuruisen vierasmajan samaan taloryhmään olemassa olevan loma-asunnon kanssa. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 20 k-m²:n suuruisen erillisen saunarakennuksen. Lisäksi saa rakentaa talousrakennuksia, jotka lasketaan mukaan rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeuteen. Rakennuspaikalla on kaikki rakennukset sijoitettava samaan taloryhmään. Sellaisella itsenäisellä tilalla, jonka pinta-ala on alle 5000 m²:ä ja joka osayleiskaava- 6

kartassa on osoitettu rakennuspaikaksi, lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennu s- oikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta -alaan) e 0,024 mukaan. Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m²:n suuruinen. Omarantaisen Loma-asunnon rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on 60 k -m²:ä. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 40 k-m²:n suuruisen yksiasuntoisen loma-asunnon. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 20 k-m²:n suuruisen erillisen saunarakennuksen. Lisäksi saa rakentaa talousrakennuksia, jotka lasketaan mukaan rakennuspaikan k o- konaisrakennusoikeuteen. Rakennuspaikalla on ka ikki rakennukset sijoitettava samaan taloryhmään. RA-22/s, jolla ympäristö säilytetään Alue on suunniteltava siten, että alueen kulttuurihistorialliset arvot ja alueen omale i- maisuus säilyvät. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne siten, että uudisrakentaminen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävät muutokset sopeutuvat rakennustavaltaan, mittasuhteiltaan ja sijainniltaan olemassa olevaan r a- kennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja rakenteet sekä kulkureitit, polut ja laiturit säilyvät. Kulttuurima i- semaan tai rakennettuun kulttuuriympäristöön merkittävästi vaikuttavista hankkeista on kuultava museoviranomaisia. Rakennuksia ei saa purkaa ilman MRL 127 :ssä tarkoitettu lupaa. Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m²:n suuruinen ja omarantaisen rakennuspaikan rantaviivan vähimmäispituus 50 metriä. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 160 k-m²:n suuruisen yksiasuntoisen loma-asunnon. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 65 k -m²:n suuruisen sivuasunnon erilliseksi rakennukseksi samaan taloryhmään olemassa olevan asuintalon kanssa. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 25 k-m²:n suuruisen erillisen saunarakennuksen. Lisäksi saa rakentaa 100 k-m² varastoja tai työtiloja ja 40 k-m²:n suuruisen venevajan. on osoitettu rakennuspaikaksi, lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennu s- oikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta -alaan) e 0,078 mukaan. Rakennuspaikalla on kaikki rakennukset sijoitettava samaan taloryhmään. Rakennu k- set venevajaa lukuun ottamatta tulee pääsääntöisesti sijoittaa rannalla olevalla rake n- nuspaikalla siten, että katon harja on rannan suuntainen. Rakennusten julkisivuvär i- tys, pintamateriaalit, mittasuhteet, muoto ja sijoitus tulee noudattaa alueelle olevien rakennusten ominaispiirteitä. RA-24 Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m²:n suuruinen. Omarantaisen Loma-asunnon rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on 90 k -m²:ä. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 50 k-m²:n suuruisen yksiasuntoisen loma-asunnon. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 20 k-m²:n suuruisen erillisen saunarakennuksen. Lisäksi saa rakentaa talousrakennuksia, jotka lasketaan mukaan rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeuteen. Rakennuspaikalla on kaikki rakennukset sijoitettava s a- maan taloryhmään. 7

RA-25 Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m²:n suuruinen. Loma-asunnon rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on 160 k-m²:ä. Rakennuspaikalle saa rakentaa kaksi enintään 60 k-m²:n suuruista yksiasuntoista lomaasuntoa. Lisäksi saa rakentaa talousrakennuksia, jotka lasketaan mukaan rakennu s- paikan kokonaisrakennusoikeuteen. Rakennuspaikalla on kaikki rakennukset sijoitettava samaan taloryhmään. RM-91 (780) Matkailupalvelujen alue Alue on tarkoitettu ranta-asemakaavoitettavaksi. Suluissa oleva luku ilmoittaa alueen kokonaisrakennusoikeuden ke r- rosalaneliömetreissä. Tämän lisäksi saa rakentaa kokonaisrakennusoike u- teen kuulumattomia saunarakennuksia ja talousrakennuksia 10 % kok o- naisrakennusoikeudesta. Alue on suunniteltava siten, että alueelle syntyy omaleimaista, tiivistä ja Pellingin saaristoympäristöön soveltuvaa rakentamista. Yleisen vesiliikenteen alue Alueelle saa sijoittaa toimintaan kuuluvia rakennuksia. Satama-alue Satama-alue, palvelusatama Alueelle saa rakentaa veneilyä, retkeilyä ja luontomatkailua palvelevia rakennuksia. L S -3 Satama-alue, palvelusatama Alueelle saa rakentaa veneilyä, kalastusta sekä telakkatoimintaa palvelevia rakennuksia. Venesatama Venesatama, joka on tarkoitettu yksityiseen tai paikallisten asukkaiden käyttöön Alueelle ei saa rakentaa. Alueen osayleiskaavan mitoitusperusteiden mukainen rake n- nusoikeus on siirretty AT-, AO-, RA-, TY- ja LV -alueille. Venesatama, joka on tarkoitettu yksityiseen tai paikallisten asukkaiden käyttöön Alueelle saa rakentaa venevajan tai veneilyä ja kalastusta palvelevia talousrakennu k- sia. Rakennusten kerrosala saa olla yhteensä 30 k-m². Venesatama, joka on tarkoitettu yksityiseen tai paikallisten asukkaiden käyttöön Alueelle saa rakentaa venevajan tai veneilyä ja kalastusta palvelevia talousrakennu k- sia. Rakennusten kerrosala saa olla yhteensä 200 k-m². LV-8 Venesatama, joka on tarkoitettu yksityiseen tai paikallisten asukkaiden käyttöön Alueelle saa rakentaa venevajan tai veneilyä ja kalastusta palvelevia talousrakennu k- sia. Rakennusten kerrosala saa olla yhteensä 60 k-m². Venesatama Alueella on voimassa ranta-asemakaava. 8

Luonnonsuojelualue Alueen osayleiskaavan mitoitusperusteiden mukainen rakennusoikeus, lukuun ottamatta ra merkinnällä osoitettuja lomarakennuksen rakennuspaikkoja, on siirretty maanomistajan AT-, AO-, RA-, TY- tai LV alueille. Suluissa oleva numero vastaa kaavaselostuksen numerointia. SL-9 S-1 Luonnonsuojelualue Alueella on voimassa ranta-asemakaava-alueella. Suojelualue Alueen osayleiskaavan mitoitusperusteiden mukainen rakennusoikeus on siirretty maanomistajan AT-, AO-, RA-, TY- tai LV -alueille. Suojelualue Luonnonsuojelulain 29 :n perusteella suojeltu alue. Alueen osayleiska a- van mitoitusperusteiden mukainen rakennusoikeus on siirretty maa n- omistajan AT-, AO-, RA-, TY- tai LV -alueille. Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamista varten. Alueella on sallittu maa- ja metsätalouden harjoittaminen ja näitä palvelevien tuota n- to- ja talousrakennusten rakentaminen. Alueen osayleiskaavan mitoitusperusteiden mukainen rakennusoikeus on siirretty maanomistajan AT-, AO-, RA-, TY- tai LV -alueille. Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alueella on voimassa ranta-asemakaava. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta Alueelle ei saa rakentaa. Alueen rakennusoikeus on siirretty AT-, AO-, RA-, T- tai LV - alueille (MRL 43 2). Alueen käytön suunnittelussa on metsätalousmaan säilyttämisen lisäksi kiinnitettävä huomiota ulkoilumahdollisuuksia parantavien ja ulkoilusta aiheutuvien haittoja vähentävien ulkoilupolkujen, ulkoilua palvelevien levähdysalueiden ja rantautumisalueiden järjestelymahdollisuuksiin. Alueella ei saa tehdä avohakkuita (MRL 41 2). Alueella ei saa kaataa puita tai suorittaa muuta maisemaa muuttavaa toimenpidettä ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaista lupaa. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Alueelle ei saa rakentaa. Alueen rakennusoikeus on siirretty AT-, AO-, RA-, TY- tai LV -alueille (MRL 43 2). Alueen käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Alueella ei saa tehdä avohakkuita (MRL 41 2). Alueella ei saa kaataa puita tai suorittaa muuta maisemaa muuttavaa toimenpidettä ilman maankäyttö ja rakennuslain 128 :n mukaista lupaa. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Alueelle ei saa rakentaa. Alueen rakennusoikeus on siirretty AT-, AO- RA-, TY- tai LV - alueille. (MRL 43 2) Alueen käyttöä suunniteltaessa ja aluetta käytettäessä on otettava huomioon alueen arvokas luonnonmaisema ja/tai saaren pienestä koosta aiheutuvat erityisvaatimukset. Alueella ei saa tehdä avohakkuita (MRL 41 2). Alueella ei saa kaataa puita tai suorittaa muuta maisemaa muuttavaa toimenpidettä ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaista lupaa. 9

MY-9 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Alueella on voimassa ranta-asemakaava. Maisemallisesti arvokas peltoalue Alueiden säilyminen avoimina ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Vesialue sm Muinaismuistokohde Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoam i- nen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Suluissa oleva numero viittaa kaavaselostukseen. s-1 Muu arkeologinen kulttuuriperintökohde sm-2 Alueella sijaitsevien historiallisten rakenteiden ja kerrostumien poistaminen on sallittua vain erityisestä syystä ja riittävän arkeologisen dokumentoinnin jälkeen. Aluetta kosk e- vista suunnitelmista on kuultava museoviranomaisia. Suluissa oleva numero viittaa kaavaselostukseen. Historiallinen kylätontti Alueella sijaitsee muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aluetta koskevista rakennushankkeista ja isommista kaivuu-töistä on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Suluissa oleva numero viittaa kaavaselostukseen, jossa on es i- tetty kylänpaikan tarkempi rajaus. Rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokas suojelukohde Rakennus/rakennelma tulee säilyttää ja sen asema rakennetun ja/tai luonnonympäristön näkyvänä osatekijänä säilyä. Rakennuksen/rakennelman purkaminen on kielletty (MRL 41 2). Kohdetta tulee hoitaa ja käyttää siten, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Olemassa olevien rakennusten alkuperäisen tyylin mukaista massoittelua, julkisivu- ja katemateriaalia, pintakäsittelytapaa, aukotusta ja ikkunoiden puitejakoa ei saa muuttaa kuin pakottavista syistä ja tyyliin sopivalla tavalla. Kohteita koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Suluissa oleva numero viittaa kaavaselostukseen. Rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokas suojelukohde Rakennus/rakennelma tulee säilyttää ja sen asema rakennetun ja/tai luonnonympäri s- tön näkyvänä osatekijänä säilyä. Rakennuksen/ rakennelman purkaminen on kielletty (MRL 41 2). Korjaus- ja muutostoimenpiteet on pyrittävä sovittamaan rakennuksen mittakaavaan ja historialliseen ominaisluonteeseen. Ennen rakennusta merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee museov iranomaiselle varata tilaisuus lausunnon antamiseen. Suluissa oleva numero viittaa kaavaselostukseen. Olemassa oleva rakennuspaikka Symbolien lukumäärä osoittaa muodostettujen rakennuspaikkojen lukumäärän alueella. Uusi rakennuspaikka Kolmioiden lukumäärä osoittaa uusien muodostettavaksi sallittujen rakennuspaikkojen lukumäärän alueella. ra Olemassa oleva rakennuspaikka Olemassa olevia rakennuksia saadaan peruskorjata ja tuhoutunut korvata vastaavalla rakennuksella. 10

Osayleiskaava-alueen ulkoraja Yhdystie Tie Ohjeellinen ulkoilureitti Laivaväylä Veneväylä Natura 2000 verkostoon kuuluva alue Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Alueen käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Alueelle ei saa rakentaa rakennuksia (MRL 43.2 ). Alueella ei saa kaataa puita tai suorittaa muuta maisemaa muuttavaa toimenpidettä ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaista lupaa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain 39.2 :n nojalla rauhoitettu suuren petolinnun pesäpuu. Alueella vireille tulevista rakennusluvista tulee pyytää Uudenmaan ELY - keskuksen lausunto. Pohjavesialue Tärkeillä pohjavesialueilla jätevedet on käsiteltävä pienpuhdistamossa tai muussa tiiviissä puhdistusjärjestelmässä ja johdettava käsittelyn jälkeen pohjavesialueen ulk o- puolelle tai ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymään paikkaan. Vaihtoehtoisesti jätevedet on kuljetettava tai johdettava käsiteltäväksi alueen ulkopuolelle. ma/v ma/m Maisemallisesti arvokas alue Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöjen alueet. Alue on omaleimainen ja sen rakennusperinne arvokasta. Uudis- ja korjausrakentaminen tulee sopeuttaa kyläkuvaan ja rakennusperinteeseen. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kuuluminen valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Rakennuksia ei saa purkaa ilman MRL 127 :ssä tarkoitettua lupaa eikä niiden ulkoasua muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas tai miljöön kannalta merkittävä luonne turmeltuu. Alueella ei saa rakentaa eikä suorittaa muita toimenpiteitä siten, että heikennetään valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön arvoja (MRL 41 2). Kulttuurimaisemaan tai rakennettuun kulttuuriympäristöön merkittävästi vaikuttavista hankkeista on kuultava museoviranomaisia. Maisemallisesti arvokas alue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöjen alueet. Alue on omaleimainen ja sen rakennusperinne arvokasta. Uudis- ja korjausrakentaminen tulee sopeuttaa kyläkuvaan ja rakennusperinteeseen. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kuuluminen maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Rakennuksia ei saa purkaa ilman MRL 127 :ssä tarkoitettua lupaa eikä niiden ulkoasua muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas tai miljöön kannalta merkittävä luonne turmeltuu. Alueella ei saa rakentaa eikä suorittaa muita toimenpiteitä siten, että heikennetään maakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön arvoja (MRL 41 2). 11

ma/p Kulttuurimaisemaan tai rakennettuun kulttuuriympäristöön merkittävästi vaik uttavista hankkeista on kuultava museoviranomaisia. Maisemallisesti arvokas alue Merkinnällä osoitetaan paikallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöjen alueet. Alue on omaleimainen ja sen rakennusperinne arvokasta. Uudis- ja korjausrakentaminen tulee sopeuttaa kyläkuvaan ja rakennusperinteeseen. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kuuluminen paikallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Rakennuksia ei saa purkaa ilman MRL 127 :ssä tarkoitettua lupaa eikä niiden ulkoasua muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas tai miljöön kannalta merkittävä luonne turmeltuu. Alueella ei saa rakentaa eikä suorittaa muita toimenpiteitä siten, että heikennetään paikallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön arvoja (MRL 41 2). Alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja Alueen pääkäyttötarkoituksen mukainen toiminta on sopeutettava alueen maisemall i- siin, luonnonsuojelullisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Alueen maisemakuvaa ei saa turmella. Alueella ei saa kaataa puita tai suorittaa muuta maisemaa muuttavaa toimenpidettä ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaista lupaa. ma-1 sr-1 (4.1) Fladan kulttuuri- ja luonnonmaisemakokonaisuus Alueen pääkäyttötarkoituksen mukainen toiminta on sopeutettava alueen maisemallisiin, luonnonsuojelullisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Alueen maisemakuvaa ei saa turmella. Fladaan rajoittuvien metsien metsänhakkuu on suoritettava alueen er i- tyisluonteen edellyttämällä tavalla siten, että maisemalliset ja muut ympäristölliset arvot säilyvät. Merenrantaniityt ja peltoalueet tulee säilyttää avoimena. Lisäksi näkymiä Söderbyn ja Österbyn kyläalueilta, maisemallisesti arvokkailta peltoalueilta (MA) ja kylätieltä tulee säilyttää avoimena / avata Fladanin suuntaan. Alueella ei saa kaataa puita tai suorittaa muuta maisemaa muuttavaa toimenpidettä ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaista lupaa. Alueeseen tai kohteeseen liittyvä kirjain- tai numerotunnus on ilmoitettu suluissa. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ: Tämän osayleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat osayleiskaavan rantaalueella osoitetuille rakennuspaikoille (MRL 72 ). Lisäksi rakennusluvat voidaan kaavan perusteella myöntää ranta-alueen ulkopuolella MRL:n 137 1 momentin estämättä AT-4, AT- 4/s, AT-5, AT-6, AT-6/s, AO-3 ja AO-4, RA-11 ja RA-25 mukaisille alueille. Määräys on voimassa 10 vuotta osayleiskaavan voimaanastumisesta (MRL 44 ). Meren rannalla muun rakennuksen kuin venevajan alimman rakentamisko rkeuden on oltava vähintään +3,0 metriä N2000 korkeusjärjestelmässä. Lisäksi on otettava huomioon aaltoiluvara. Alinta rakentamiskorkeutta määritettäessä on tulvavaara otettava siten huomioon, että rake n- teet eivät vaurioidu veden noustessa. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun rakennuksen kuin venevajan etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivas ta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 50 metriä. AT-4/s, AT-6/s ja RA-22/s -alueilla rakennusten sijoituksessa ja etäisyydessä rantaviivan suhteen tulee kuitenkin noudattaa ensisijaisesti alueelle perinteistä sijoitustapaa. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m 2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta ranta viivasta tulee olla kuitenkin vähintään 20 metriä. 12

Rakennukset lukuun ottamatta venevajaa tulee pääsääntöisesti sijoittaa rannalla olevalla rake n- nuspaikalla siten, että katon harja on rannan suuntainen, jos aluetta koskevassa kaavamäär ä- yksessä ei ole toisin määrätty. Lipputangot, grillikatokset ja muut vastaavat piharakennelmat on sijoitettava osayleiskaavan mukaisille rakennuspaikoille. Rakennuspaikan rakennusoikeutta koskevien määräysten estämättä saadaan olemassa olevaa rakennusta peruskorjata ja tuhoutunut rakennus korvata uudella vastaavalla rakennuksella AT- 4, AT-4/s, AT-5, AT-6, AT-6/s, AO-3 ja AO-4, RA-11, RA-11/s, RA-14, RA-15, RA-16, RA-17, RA-18, RA-22/s, RA-24, RA-25, LV-2, LV-6 ja LV-8 alueilla. Ympärivuotisten asuinrakennuspaikkojen osalta tulee osoittaa, että puhdasta juomakelpoista vettä on riittävästi saatavissa. Ympärivuotiseen asuinrakennukseen on mahdollista rakentaa vesikäymälä. Tällöin viemärivedet tulee ohjata vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon tai ne tulee voida käsitellä kiinteistökohtaisin kestävin ratkaisuin. Vesikäymälän rakentaminen on kielletty RA-11, RA-14, RA-15, RA-16, RA-17, RA-18, RA-22/s, RA-24, RA-25, LV-2, LV-6, LV-8 ja VR -alueille. AT-4, AT-4/s, AT-6/s alueilla loma-asunnoilla on vesikäymälän rakentaminen sallittu myös loma-asutukseen käytettävillä rakennuspaikoilla, mikäli jätevedet ohjataan vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon. Ennen LS ja LV-6 alueella tehtäviä vesirakennustöitä on oltava yhteydessä Museovirastoon v e- denalaiseen kulttuuriperintöön liittyvän selvitystarpeen arvioimiseksi. Rakenteilla tai rakennuksilla ei saa estää vesiliikenteen kiinteide n turvalaitteiden näkyvyyttä vesiväylille. Rantarakenteiden suunnittelussa ja sijoittamisessa tulee huomioida väylän vesiliike n- teen aiheuttamat vaikutukset. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon mahdollinen radonhaitta. Rakentamisessa tulee noudattaa erillisiä rakennustapaohjeita. Tämän osayleiskaavan laatimisen yhteydessä ei ole tutkittu tuulivoimaloiden sijoittumista al u- eelle MRL:n 10 a luvun mukaisesti eikä yleiskaavaa voida näin ollen käyttää tuulivoimalan r a- kennusluvan myöntämisen perusteena. Mikäli alueelle kuitenkin tulee vireille poikkeamispäätös tuulivoimalan rakentamiseksi, on siitä pyydettävä puolustusvoimien (pääesikunta) lausunto. 9.2.2016 Ramboll Porvoon kaupunki Markus Hytönen Matti Kautto Eero Löytönen kaavoitusinsinööri johtava-asiantuntija kaupunkisuunnittelupäällikkö Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tämän osayleiskaavan..2016. 13