Yrittäjyys maaseudulla Mitä sillä tarkoitetaan? Miten maaseutua tarkastellaan? Maaseudun pienyritysrekisteri Eri toimialojen esittelyä
Maaseudun historiallinen tarkastelu, lyhyt oppimäärä Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö seuraavan sivun kuva
Skenaario 1 Vaihe 1 Vaihe 2 Toimintaympäristö Teknologian kehitys Koulutustason nousu Kaupungistuminen Naisten työssäkäynti Hyvinvointiyhteiskunnan kehitys Valinnan vapauksien lisääntyminen Keskusjohtoisen sääntelyn purkamista pääoman liikkeiden vapautuminen Maaseutu Koneellistuminen Töiden vähentyminen Maaltapako Ylituotanto Vapaa-ajanasuminen maalla Tuotannon erikoituminen Naisten roolin muutos maaseudulla Toimintaympäristö EU:iin liittyminen Maaseutupoliittiset rahoitusvälineet Maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelu Oman identiteetin kirkastuminen ja paikalliskulttuurien vahvistuminen Teknologinen kehitys Tietotekniikan kehitys langattomuus Pendelöinti Edustuksellisen demokratian merkityksen vähentyminen Maaseutu Sopeutuminen EU:n ohjaukseen Maaseutuelinkeinojen monipuolistuminen ja perusmaatalouden suhteellisen osuuden vähentyminen työllisistä Tilakoon kasvu, tilojen velkaantuminen ja tilojen määrän vähentyminen Kansainvälistyminen Osaamisen vaativuuden lisääntyminen yrittäjyystaidot Vaihe 3 Skenaario 2 Skenaario 3 Toimintaympäristö Kiina -ilmiö Skenaario 4 Yritysten konsolidaatiokehitys - Elintarvikkeiden jalostus ulkoa ohjautuvaksi ja suuremmille yksiköille Kaupan keskittyminen Kulutustottumusten erilaistuminen Vapaa-ajan kasvu Palveluiden kysynnän kasvu Väestön ikääntyminen Arvokeskustelun puute Kuntatalouden kriisi Maaseutu Erikoistuminen ja keskittyminen tai monipuolistuminen Osaavan työvoiman pula Ulkoistamiskehitys puunhankinnassa Viljelijät menettävät jatkojalostuksen Ympäristön heikentyminen heikentää elinkeinomahdollisuuksia Palvelutuotannon haasteet Maaseudun merkityksen kasvu virkistyksessä ja luovuudessa 1960-1994 1995-1999 2000-
Maaseutuyrittäjyys Maaseutuyrittäjyys on yrittäjyyden soveltamista maaseudun ympäristöön. Suppea määrittely sisältää vain maatilan yhteydessä tapahtuvan toiminnan. Maa- ja metsätalouteen liittyvä yritystoiminta on ehkä puhtaimmillaan maaseutuyrittäjyyttä, koska sen harjoittaminen on eniten paikkaan eli maaseutuun sidottu. Kolme toimialaa: Näitä ovat maatalous- ja elintarvikeala, metsä- ja puuala ja matkailu- ja palvelualat. Maaseudulla toimivat yritykset voidaan ryhmitellä kolmeen ryhmään: paikallismarkkinoilla toimiviin yrityksiin, koko maan alueella toimiviin yrityksiin ja yrityksiin, joilla on kansainvälistä toimintaa. Näistä kaksi viimeksi mainittua kilpailee useimmiten myös tuonnin kanssa, mutta joskus myös paikallismarkkinoilla toimivat yritykset. Yritysten toimintaympäristön luonnehdintaan vaikuttaa paljon myös toimiala ja alue, jolla yritys toimii.
Mahdollisuusyrittäjät Lähtökohtana uuden liikeidean tai innovaation tuottama mahdollisuus, joka halutaan toteuttaa tai on toteutettavissa maaseudulla kasvu- ja vientihakuisen yritteliäisyyden osuus on yleensä sitä korkeampi, mitä kehittyneempiä ko. maan talous ja yhteiskunta ovat (GEM-tutkimukset)
Pakkoyrittäjät Taustalla on työttömyys tai sen uhka Henkilöllä ei ole suuria alueellisia tai ammatillisia liikkumismahdollisuuksia. Vähäinen koulutus. Pakon elementin mukanaolo perustamismotiiveissa liittyy alhaiseen perus- ja ammatilliseen koulutukseen. Alhainen koulutustaso vaikeuttaa ammatillista ja alueellista liikkuvuutta ja pakottaa yksilöä etsimään aiemmasta poikkeavaa ratkaisua. Viimeisimmällä työpaikalla on merkitystä hyvinkin paljon oman yrityksen perustamiseen tarvittavaan osaamiseen ja liikeidean syntymiseen Pakko ei ole kuitenkaan hyvä lähtökohta silloin, kun henkilöllä on varsinkin pitkä epävakaa työura.
Pakkoyrittäjät Alueilla, joilla on yrittäjyysperinnettä, ryhdytään mieluummin yrittäjiksi kuin lähdetään suuriin kaupunkeihin tai pääkaupunkiseudulle muiden palvelukseen parempien ansioiden toivossa. Tällaiset yrittäjiksi jäävät valitsevat yleensä pienemmän ansiotason ja epävarmuuden kuin uran muiden palveluksessa kotipaikkakunnan ulkopuolella. Jäämispäätökseen vaikuttaa ratkaisevasti kotiseudulla vallitseva suhtautuminen yrittäjyyteen ja siihen liittyvä arvomaailma Tässä yhteydessä voidaan puhua elämäntapayrittäjyydestä tai elämäntavasta.
Elämäntyyliyrittäjä (Elämäntapa) Elämäntyyliyrittäjälle jokin asia on intohimoisen kiinnostuksen kohde ja hän haluaa löytää toimintamallin, jolla voisi ansaita siitä myös hyvän toimeentulon. Elämäntyyliyrittäjä ei tyydy perinteisen asiantuntijan, työntekijän, johtajan tai yrittäjän rooleihin, vaan haluaa luoda oman mallinsa. Hän tavoittelee oman elämänsä tasapainoa toimien samalla ammattimaisena innovatiivisena yrittäjänä. Yrittäminen ei ole hänelle elämäntapa, vaan oman elämäntyylin mahdollistaja. 20.11.2006 Kaupunkilehti Vartti kertoo, että todennäköisyys rikastua (=tulla miljonääriksi) työtä tekemällä on 1:38 000, lottoamalla 1:15 000 000 ja yrittämällä 1: 7 937 TOP8 lista kuuluu seuraavasti: Perintö Rikkaisiin naimisiin meneminen Omistaminen ja sijoittaminen Yrittäminen Työnteko Ryhtyminen urheilijaksi tai taiteilijaksi Rikos Lotto ja muut uhkapelit Jorma Sipilä: Osaajasta elämäntyyliyrittäjäksi. WSOY 2006.
Maaseutu ja aluetaso Kaupunkien läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Syrjäinen maaseutu vrt. kehityskäytävätarkastelu
Maaseudun kolmijako Kaupunkien läheisellä maaseudulla on kaikkein monipuolisimmat kehittämismahdollisuudet. Suurten keskusten läheisyys luo työssäkäyntimahdollisuuksia palkkatyötä tekeville sekä laajat paikallismarkkinat maaseutuyrityksille. Kaupunkiseudut sijaitsevat valtaosin Länsi- ja Etelä-Suomessa, jossa myös alkutuotannon edellytykset ovat parhaat ja monipuolisimmat. Maaseudun ydinalueet ovat joko vahvaa alkutuotannon aluetta tai toiminnoiltaan monipuolistunutta maaseutua. Suuret keskukset ovat suhteellisen etäällä, etäisyys keskikokoisiin keskuksiin on kohtuullinen ja alueella on voimakkaita kuntakeskuksia ja kyliä. Syrjäinen maaseutu on kasautuvien ongelmien alue: pitkät etäisyydet keskuksiin eivät mahdollista työssäkäyntiä ja paikallismarkkinatkin ovat etäällä ja suppeat. Elinkeinorakenne on yksipuolinen. Pohjois- ja Itä- Suomessa luonto rajoittaa alkutuotannon mahdollisuuksia. Ongelmien ratkaisemista vaikeuttavat kuntien heikkenevät taloudelliset resurssit toimia kehittäjinä.
Maaseutukunnat: 90 % Suomen pinta-alasta, 40 % väestöstä, 32 % työpaikoista Lähde: Uusitalo 2006 Kolme eri maaseututyyppiä 2000 ja 2006: kaupunkien läheinen maaseutu (keltainen), ydinmaaseutu (vihreä) ja harvaan asuttu maaseutu (sininen)
Aluetasolla vaikuttavia tekijöitä: Niittykangas 2003 1.Kehittyvän toimintaympäristön piirteet 2.Yritysten sijaintikäyttäytyminen
Yrittäjyyden mahdollisuuksien lähteet 1.Teknologiset muutokset 2. Poliittiset ja sääntelyn muutokset 3. Sosiaaliset ja demograafiset muutokset - urbanisaatio - populaatiodynamiikka: koko, kasvu ja liikkuvuus - koulutus- (ja tutkimus) järjestelmä
1. Kehittyvän toimintaympäristön piirteet Alueiden menestyminen edellyttää resursseja, investointeja ja yrityksiä (ja markkinoita) Edellä mainittujen saamiseksi on käytettävissä kolme keinoa: 1. Yrittäjyyden ja uusien yritysten synnyn edistäminen 2. Investointien saaminen muualta maasta 3. Ulkomaisten investointien saaminen
Alueellinen toimintatapa alueulottuvuus on yksi tärkeimmistä yrittäjyyttä selittävistä tekijöistä laajasti tulkittuna (Niittykangas 2003) agglomeraatioedut (kasautuminen) yksilöt, yritykset ja organisaatiot toimivat yhdessä alueen tarjoamien toiminnan ja kehittymisen mahdollisuuksien puitteissa (kehittyvän toimintaympäristön käsite) paikallinen yrittäjyys kärkiyritykset verkostotalous avoimuus mielikuvien maantiede
Sisäsyntyinen (endogeeninen) kasvu tulevaisuus on alueen toimijoiden hallinnassa osaamisperustaan vaikuttavat: paikallisen yritystoiminnan luonne julkisten toimijoiden aktiivisuus, T&K synergian olemassaolo ja sosiaaliset verkostot innovatiivinen miljöö, koulutustaso, kulttuuri tuotannontekijöiden joustavuus tiedon ja inhimillisen pääoman ulkoisvaikutusten hyödyntäminen tiedon ylivuoto omatoimisuus paikallinen yrittäjäilmasto
2. Yritysten sijaintikäyttäytyminen Sijaintiteoriat: klassinen sijaintiteoria behavioristinen sijaintiteoria strukturalistinen sijaintiteoria kiinnittivät huomiota alueen piirteiden ja yritysten investointikäyttäytymiseen vaikuttavien tekijöiden keskinäiseen yhteyteen
Väestön ja työpaikkojen jakaantuminen maaseudun ja kaupunkien kesken Koko maa Kaupungit Maaseutu Väestö 2002 5180 038 2 997 198 57,9 % 2 182 840 42,1 % Työpaikat 2001 2 220 044 1 508 074 67,9 % 711 970 32,1 % Teollisuuden työpaikat 2001 431 969 279 280 62,6 % 161 689 37,4 % Yksityiset palvelutyöpaikat 795 176 622 442 78,3 % 172 754 21,7 % Julkiset työpaikat 696 918 486 619 69,8 % 210 299 30,2 %
Maaseudun väestö ja työpaikat Kaupunkien läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Väestö 2002 2 182 840 796 716 864 277 519 847 Työpaikat 711 970 245 606 300 852 165 512 Teollisuuden työpaikat 2001 62 925 71 553 27 211 161 689
Teollisuuden työpaikat koko maassa ja maaseudulla Teollisuus maaseudulla Toimiala Metalli- kone- ja kulkuneuvoteollisuus Elektroniikka ja sähköteollisuus Työpaikat koko maassa 141 088 67 000 Työpaikat maaseudulla 56 988 40,4 % 12 519 18,7 % Kemia, mineraali, kumi, muovi ym. 53 940 23 371 43,3 % Metsäteollisuus 66 500 13 828 20,7 % Puu- ja huonekaluteollisuus 46 842 29 667 63,3 % Elintarviketeollisuus 40 150 16 833 41,9 % TeVaNaKe 16 414 8 483 51,7 % Rakentaminen 131 947 46 080 34,9 % Sähkö- vesi ym. huolto 17 500 4 980 28,5 % Jalostus yhteensä 581 381 212 749 35,9 %
väestöstä 42 % asuu maaseudulla työpaikoista 32 % maaseudulla teollisista työpaikoista 37 % maaseudulla Teollisuuden työpaikat maaseudulla - metsäteollisuus 21 % - puu- ja huonekaluteollisuus 63 % - tevanake 52 % - kemia, mineraali, kumi, muovi ym. 43 % - elintarviketeollisuus 42 % - metalli- ja koneteollisuus 40 % - elintarviketeollisuus 42 %
Maaseudun pienyritysrekisteri, MTT
Maaseudun pienyritysrekisteri
Maaseutuyritykset toimialoittain Toimiala Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Yhteensä Yritysten määrä 2002 6 736 9 266 11 088 11 200 27 100 65 390
Metsä- ja puualan pk-toimialat vuosituhannen vaihteessa Toimiala Yrityksiä, kpl Työntekijöitä Liikevaihto, milj. Työpaikat/ yritys Liikevaihto/ yritys, 1000 Taimitarhat 70 500 25 10 357 Metsäpalveluyritykset 500 500 15 1 30 Puunkorjuu 1 300 3 300 370 2,5 285 Kuljetus 750 1 000 260 1,3 347 Sahat 2 500 12 000 2 449 4,8 980 Puutalojen valmistus 252 3 200 449 12,7 1781 Muu rakennuspuusepänteollisuus 764 6 700 755 8,8 988 Huonekalujen valmistus 1 622 11 900 1268 7,3 782 Lämpöyrittäjät 73. 2 27 Yhteensä 7 831 39 100 5 593 5,0 714
AJANKOHTAISTA METSÄALALTA Yritysten määrä laskee tasaisen varmasti Lähde: MetsäTRANS -lehti
AJANKOHTAISTA METSÄALALTA YRITYSKOOT KASVAVAT q Kehitys on nopeaa, vaikka eri yhteyksissä on toisin väitetty q Yli kolmannes puuautokannasta on yrityksissä, joissa on vähintään 4 puuautoa Lähde: MetsäTrans lehti/; Ajoneuvohallintokeskus