HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä Siltakohtainen työselitys ja laatuvaatimukset 9.6.2010 Hannikaisenkatu 17 PL 233, 40101 Jyväskylä (014) 266 0000 Faksi (014) 266 5108 etunimi.sukunimi@jkl.fi www.jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi

HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN (KeS-4782) KORJAUS, JYVÄSKYLÄ SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET Teräsbetoninen elementtirakenteinen laattakehäsilta Va.= 4,0 m Hl 17 m Vinous = 0 gon A-Insinöörit Suunnittelu Oy Laatinut: Tarkastanut: 11.5.2010 Jetta Uotila 11.5.2010 Markku Äijälä Jyväskylän kaupunki Tarkastanut: Hyväksynyt: A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO Harakantie 18 A 02650 Espoo Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 779 TAMPERE Satakunnankatu 23 A 33210 Tampere Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 778 E-mail: etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: www.a-insinoorit.fi Y-tunnus 0211382-6 Kotipaikka Tampere

SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET 2 (22) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 YLEISET TYÖSELITYKSET JA OHJEET... 3 1.2 SILLAN YLEISKUVAUS... 4 1.3 KAAPELIT... 5 1.4 LIIKENNEJÄRJESTELYT JA TYÖTURVALLISUUS... 6 1.4.1 Tieliikennejärjestelyt... 6 1.4.2 Yleiset työturvallisuusvaatimukset... 6 1.5 TYÖSUUNNITELMAT... 6 2 TEHTÄVIEN TYÖVAIHEIDEN ESITTELY... 7 2.1 SILLALLE TEHDYT TARKASTUKSET... 7 2.2 KORJAUSTOIMENPITEET... 8 3 BETONIRAKENTEET... 8 3.1 PURKUTYÖT... 8 3.1.1 Purettavat rakenteet... 8 3.1.2 Laatuvaatimukset... 9 3.1.3 Piikkaus... 9 3.1.4 Purku nostamalla... 10 3.1.5 Jyrsintä... 10 3.2 TELINEET JA MUOTIT... 10 3.3 RAUDOITUSTYÖT... 11 3.4 BETONOINTITYÖT... 11 3.5 BETONIPINTOJEN SYVÄIMPREGNOINTI... 12 3.6 PAIKKAUS ILMAN MUOTTIA... 12 3.7 HALKEAMIEN KORJAUS... 13 3.8 ELEMENTTIEN SAUMOJEN UUSIMINEN... 13 3.9 BETONIPINTOJEN PINNOITTAMINEN... 14 3.9.1 Kaukalorakenteen hiertopinnoitus... 14 3.9.2 Kehärakenteen ja siipimuurien joustosementtipinnoitus... 14 3.9.3 Töhrynsuojaus... 15 3.9.4 Portaiden pinnoitus... 16 4 PINTARAKENTEIDEN UUSIMINEN... 17 4.1 YLEISTÄ... 17 4.2 PINTARAKENTEIDEN PURKAMINEN... 17 4.3 KANSILAATAN KUNNON TARKASTUS... 17 4.4 VEDENERISTYSALUSTAN KORJAUS... 18 4.5 MUOTOILUVALU... 18 4.6 EPOKSITASOITUS... 19 4.7 VEDENERISTYSTYÖT... 19 4.8 KANNEN PINTARAKENTEET... 20 5 VARUSTEET JA LAITTEET... 21 5.1 SILLANKAITEET... 21 5.1.1 Uusittavat kaiteet... 21 5.1.2 Kaiteiden uusintamaalaus... 21 5.2 VALAISTUS... 21 6 SILTAPAIKAN RAKENTEET... 22 6.1 LUISKAT JA KEILAT... 22 6.2 TIEKAITEET... 22 6.3 AJORATAMERKINNÄT... 22 6.4 KUIVATUSRAKENTEET... 22

SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET 3 (22) 1 YLEISTÄ 1.1 Yleiset työselitykset ja ohjeet Sillan työkohtainen työselitys ja laatuvaatimukset tarkentaa seuraavia yleisiä laatuvaatimuksia: - Infra RYL 2006, Osa 3, sillat ja rakennustekniset osat - SILKO-ohjeet (sillan korjausohjeet TIEL 2230095-2230098) - InfraRYL 2006, Osa 1 Väylät ja alueet - Asfalttinormit 2008 Työssä on noudatettava em. ohjeissa esitettyjä laatuvaatimuksia, työ- ja ympäristönsuojeluohjeita sekä laadunvarmistustoimenpiteitä ellei tässä asiakirjassa ole toisin esitetty. Tämän asiakirjan kappalenumerointi ei vastaa InfraRYL 2006 numerointia. Lisäksi työssä noudatettavia määräyksiä ja ohjeita ovat: Suomen rakentamismääräyskokoelman B4, Betonirakenteet Betonirakenneohjeet, TIEH 2100037-06, Tiehallinto 2006 BY 40, Betonipinnat, Suomen Betoniyhdistys, 2003 Infra RYL 2006, osat 1 ja 2 Työssä on erityisesti huomioitava seuraavat SILKO-ohjeet: YLEISET LAATUVAATIMUKSET SILKO 1.111 Työturvallisuus (11/00) SILKO 1.112 Ympäristönsuojelu (11/99) SILKO 1.201 Betoni sillankorjausmateriaalina (11/07) SILKO 1.202 Polymeerit sillankorjausmateriaalina (9/90) SILKO 1.203 Purkamis- ja esikäsittelymenetelmät (10/02) SILKO 1.231 Betonin paikkaus (9/96) SILKO 1.233 Halkeamien korjaaminen (05/03) SILKO 1.251 Betonin suojaaminen (9/98) SILKO 1.301 Metallit sillankorjausmateriaalina (8/95) SILKO 1.351 Pintakäsittely (4/01) (Tekstimuutos 18.6.2009) SILKO 1.601 Sillan ja siltapaikan kuivatus (11/99) SILKO 1.701 Liikunta- ja kutistumissaumat (12/93) SILKO 1.801 Vedeneristykset (12/92) SILKO 1.802 Päällysteet (9/88) SILKO 1.901 Siltapaikan viimeistely (4/87) TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET SILKO 2.211 Reunapalkin uusiminen (06/08) SILKO 2.231 Paikkaus ilman muotteja (06/05) SILKO 2.232 Paikkaus muottien avulla (12/05) SILKO 2.236 Halkeaman injektointi voimia siirtäväksi (02/03) SILKO 2.239 Halkeaman imeytys (12/04) SILKO 2.240 Vedeneristyksen alustan kunnostus (10/07) SILKO 2.251 Betonipinnan puhdistus (12/09)

SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET 4 (22) SILKO 2.252 Betonipinnan impregnointi (2/04) SILKO 2.253 Betonipinnan pinnoitus (12/93) SILKO 2.261 Tartuntaterästen ankkurointi (12/99) SILKO 2.262 Raudoituksen uusiminen (12/09) SILKO 2.311 Sillankaiteen uusiminen (2/04) SILKO 2.331 Kaidepylvään juuren kunnostus (01/03) SILKO 2.352 Teräspinnan uusintamaalaus (09/08) SILKO 2.731 Reunapalkin liikuntasauman tiivistäminen (8/01) SILKO 2.732 Päällysteen ja betonirakenteen välisen sauman tiivistäminen (11/98) SILKO 2.811 Vedeneristyksen uusiminen, kermieristys (11/06) SILKO 2.814 Asfalttipäällysteen uusiminen (9/91) SILKO 2.916 Nurmiverhouksen teko (06/08) TARVIKETIEDOSTO SILKO 3.211 Vakiobetonit (10/00) SILKO 3.231 Paikkausaineet (10/00) SILKO 3.235 Injektointi-, imeytys- ja sulkuaineet (06/02) SILKO 3.251 Töherrysten estoaineet ja kemialliset pinnanpuhdistusaineet (3/98) SILKO 3.252 Impregnointi- ja tiivistysaineet (12/05) SILKO 3.253 Pinnoitusaineet (03/98) SILKO 3.351 Uudis- ja uusintamaalauksen maalausjärjestelmät (12/06) SILKO 3.352 Maalausjärjestelmät (03/98) SILKO 3.651 Siltapaikan kuivatuslaitteet (3/91) SILKO 3.731 Saumausmassat (4/04) SILKO 3.811 Kermieristysrakenteet (4/04) SILKO 3.814 Eristysmastiksit ja sillan reunan tiivistysaineet (9/01) Painatuksen jälkeen tulleet lisäykset löytyvät liikenneviraston internet-sivuilta osoitteesta www.tiehallinto.fi/sillat. 1.2 Sillan yleiskuvaus Kohde on Halssilan koulun alikulkukäytävä Jyväskylän kaupungissa. Siltaa pitkin Vaajakoskentie ylittää kevyen liikenteen väylän. Tien liikennemäärä (KVL) sillan kohdalla on noin 12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Silta on 1-aukkoinen elementtirakenteinen teräsbetoninen laattasilta (TOBI), jonka vapaa-aukko on 4,0 m ja alikulkukorkeus on 2,54 m siltarekisterin tietojen mukaan. Jännemitta sillan suunnassa on 4,23 m ja hyötyleveys n. 17,2 m. Sillan kokonaispituus on 4,46 m ja kokonaisleveys on 17,80 m. Silta on valmistunut vuonna 1972. Sillan suunnittelukuorma on oletettavasti AI ja telikuorma I.

SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET 5 (22) Sillan vaakageometria on suora. Sillan kannella ei ole poikkikallistusta. Silta on tehty TOBI-alikulkukäytävien tyyppipiirustusten mukaisesti. Sillan ylittävällä kadulla on molemmilla reunoilla reunakivillä erotetut, korotetut jalkakäytävät. Päällysteen poikkikallistukset ovat suunnitelmien mukaan molemmilla jalkakäytävillä ulkoreunoilta sillan keskelle (n. 1:45 ja 1:35) ja sillan keskeltä ulkoreunoja kohti n. 1:40. Sillan pohjoisessa päässä kevyenliikenteen väylä jatkuu tukimuureina toimivana kaukalorakenteena vasemmalle teräsbetonisena luiskana ja oikealle teräsbetonisina portaina. Sillan rakenne on pääasiassa seuraava: - Silta on kokonaan elementtirakenteinen - Silta on perustettu maanvaraisesti massanvaihdon varaan - Sillassa on viisi rengasmaista kehäelementtiä - Reunimmaisten kehäelementtien välissä on kaksi kehäelementtiin tukeutuvaa, n. 3,17 m leveää seinäelementtiä (yht. 4 kpl) ja kaksi seinäelementteihin tukeutuvaa, n. 1,51 m leveää kattolaattaelementtiä (yht. 4 kpl). Keskimmäisen kehäelementin molemmin puolin on kaksi, n. 2,34 m leveää seinäelementtiä (yht. 8 kpl) ja kolme seinäelementteihin tukeutuvaa, n. 1,51 m leveää kattolaattaelementtiä (yht. 6 kpl) - Kehän eteläisessä päässä on siipimuurielementit - Kehän molemmilla reunoilla on reunapalkkielementit - Pohjoisessa päässä sillan molemmin puolin on sivumuuri (tukimuurit) - Kehän pohjalla on pohjalaattaelementtejä, joiden määrästä ei ole tietoa sekä siipimuurien alla todennäköisesti yhteensä kaksi pohjalaattaelementtiä - Kannen pintarakenne koostuu eristyksestä, suojabetonista, sorakerroksesta ja asfalttibetonista - Vedeneristeenä on siltarekisteritietojen mukaan juuttikangas - Päällysteen alla olevan maatäytteen paksuus on noin 0,2...0,6 m - Sillalla on maalattu korkea sälekaide ja kuumasinkitty korkea suojaverkko 1.3 Kaapelit Urakoitsijan on selvitettävä ennen rakennustöiden aloittamista alueella sijaitsevat johdot ja kaapelit sekä sovittava niiden käsittelystä työn aikana kaapelin omistajan ja rakennuttajan kanssa.

SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET 6 (22) 1.4 Liikennejärjestelyt ja työturvallisuus 1.4.1 Tieliikennejärjestelyt Sillalla on kaksi ajokaistaa ja molemmin puolin kulkee kevyen liikenteen väylät. Sillan hyödyllinen leveys on noin 17 m. Työ tehdään vaiheittain siten, että Vaajakoskentie on liikenteellä koko työn ajan. Työn aikana on ajoneuvoliikenteelle varattava kaksi vähintään 3,0 m leveää kaistaa. Työ on suunniteltu tehtäväksi kahdessa osassa. Työjärjestelyissä tulee huomioida mm. kermieristyksen limitysjärjestys. Kevyt liikenne on suunniteltu siirrettäväksi pohjoisen tukimuurin pohjoispuolelle jo ennen urakan alkua tilaajan toimesta. Kevyt liikenne käyttää kyseistä kiertotietä, kunnes korjaustyöt ovat saavuttaneet sellaisen vaiheen, että kevyt liikenne voidaan siirtää takaisin entiselle paikalleen. Kevyen liikenteen tien ylitykset tulee ohjata tehtäväksi suojateiden kautta. Sillan alta kulkeva väylä voidaan sulkea liikenteeltä työn vaatimaksi ajaksi. Urakoitsijan tulee laatia työmaan liikenteenohjaussuunnitelmat noudattaen ohjetta Liikenne tietyömaalla, tienrakennustyömaat (TIEH 2200053-v-09) ja hyväksyttää ne tilaajalla viikkoa ennen töiden ja erillisten liikenteellisesti merkittävien työvaiheiden aloittamista. Työmaan merkinnöissä ja suojaamisessa tulee noudattaa Tiehallinnon ohjetta Liikenne tietyömaalla, sulku- ja varoituslaitteet 5D-2 Laatuvaatimukset ja käyttö, TIEH 2200051-09. Kaikilla tietyömaalla työskentelevillä henkilöillä on oltava työtehtäviensä edellyttämät Tieturva-pätevyydet. 1.4.2 Yleiset työturvallisuusvaatimukset Terveydelle tai ympäristölle haitallisten aineiden pitoisuudet on huomioitava purkutyössä ja purkujätteen jatkokäsittelyssä työterveysviranomaisten ja Keski- Suomen ELY -keskuksen ohjeiden mukaisesti. Urakoitsijan on laadittava VNA 205/2009 10 :n mukainen työkohtainen turvallisuussuunnitelma ja 11 :n mukainen rakennustyömaa-alueen käytön suunnitelma tilaajan tarkastettavaksi ennen korjaustöihin ryhtymistä. 1.5 Työsuunnitelmat Seuraavista töistä tulee urakoitsijan laatia suunnitelma, joka on hyväksytettävä tilaajalla: - turvallisuussuunnitelma - työnaikaisen liikenteenohjauksen suunnitelma - teline- ja muottisuunnitelmat - reunapalkkien ja kaiteiden purkusuunnitelma Seuraavista työvaiheista tehdään työsuunnitelma ennen kyseisen työvaiheen aloittamista: - betonirakenteiden purkaminen

SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET 7 (22) - tartuntaterästen ankkurointi - raudoitustyöt - betonointityöt - betonin paikkaustyöt - betonirakenteen halkeamien injektointi - halkeamien imeytys - vedeneristyksen alustan kunnostus - betonipinnan kemiallinen puhdistus - betonipinnan impregnointi - betonipinnan tiivistys - betonipinnan pinnoitustyöt - kaiteen uusiminen - kaidepylvään juuren kunnostus - maalaustyöt - vedeneristyksen uusiminen - asfalttipäällysteen uusiminen ja korjaaminen - verhoustyöt 2 TEHTÄVIEN TYÖVAIHEIDEN ESITTELY 2.1 Sillalle tehdyt tarkastukset A-Insinöörit Oy on tehnyt sillasta erikoistarkastuksen 27.10.2009, jonka perusteella on laadittu erikoistarkastusraportti (15.1.2010). Tässä esitetyt korjaustoimenpiteet perustuvat em. raporttiin. Erikoistarkastuksen perusteella merkittävimmät vauriot ja ongelmat sillassa ovat: 1) Reunapalkkien rapautuminen, teräskorroosiovauriot ja vesivuodot 2) Siipimuurien rapautuminen ja teräskorroosiovauriot 3) Vedeneristyksen ja kansilaattojen saumojen vuodot ja niiden aiheuttamat seurannaisvaikutukset päällysrakenteessa 4) Paikoin kehäelementtien haat ovat jääneet pintaan ja ruostuneet. 5) Kaiteiden ruostevauriot 6) Pohjalaatan, rampin ja portaiden rapautuminen Erikoistarkastuksen perusteella muita vaurioita ja ongelmia ovat: 7) Terästen sijainti syvällä kansilaattojen alapinnassa (kapasiteetti ei ehkä ole suunnitellun mukainen) 8) Päällysteen halkeamat sillan päissä 9) Pengerkaiteiden puuttuminen

SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET 8 (22) 2.2 Korjaustoimenpiteet Sillan korjaus sisältää seuraavat toimenpiteet: 1) Sillan pintarakenteet uusitaan 2) Eteläinen reunapalkki puretaan ja uusitaan kulmatukimuurina 3) Sillan kaiteet uusitaan 4) Vesipiikataan siipimuurien yläosien betoni pois ja valetaan uudelleen 5) Yksittäiset betonivauriot korjataan paikkaamalla 6) Elementtien laastisaumat uusitaan 7) Kehän sisäpinnat ja siipimuurit pinnoitetaan ja käsitellään töhrynsuojaaineella 8) Portaiden askelmat uusitaan ja portaat pinnoitetaan 9) Pohjalaatan suojabetoni poistetaan ja tehdään uusi päällystekerros (valuasfaltti) 10) Kaukalon pohjoisen puoleisen tukimuurin päällä olevat kaiteet uusintamaalataan 11) Kadun päällyste uusitaan sillan päissä tarvittavalta osuudelta 12) Pohjoisen reunapalkin alaosa korjataan valamalla 13) Kaukalon rappaus poistetaan ja tehdään hiertopinnoitus ja töhrynsuojakäsittely 14) Tehdään alittavalle väylälle sillan päähän hulevesikaivo 3 BETONIRAKENTEET 3.1 Purkutyöt 3.1.1 Purettavat rakenteet Piikkaamalla purettavat rakenteet: siipimuurien yläosat pohjoisen reunapalkin alapinta portaat alittavan väylän suojabetoni kehärakenteen kohdalla Jyrsittävät betonirakenteet: - Alittavan väylän suojabetoni kaukalossa ja siipimuurien kohdilla Nostamalla purettavat betonirakenteet: - Eteläinen reunapalkki Kehäelementtien sisältä poistetaan vanhat valaisinkiskot.

SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET 9 (22) Kaukalorakenteen seiniltä poistetaan vanhat käsijohteet. 3.1.2 Laatuvaatimukset Betonirakenteiden piikkaamisen tulee täyttää seuraavat ohjeelliset laatuvaatimukset: rakenteellista raudoitusta ei saa vahingoittaa, ruosteiset työteräkset ja naulat poistetaan piikatun tartuntapinnan on oltava rosoinen ja karkea pinnassa ei saa olla silmin havaittavia epäpuhtauksia raudoitustangot eivät saa olla ruosteessa. Raudoituksen pinnalla sallitaan ohut, uudisrakentamista vastaava pintaruostekerros. Purkutöistä laaditaan suunnitelma, joka hyväksytetään rakennuttajalla. Purkujäte on kerättävä hyötykäyttöön tai vietävä kaatopaikalle, jätettä ei saa jättää maastoon. 3.1.3 Piikkaus Rakenteet puretaan suunnitelmapiirustuksissa esitetyn laajuuden mukaisesti. Ennen pohjoisen kaiteen ja reunapalkin purkamista on ajoradalle asennettava törmäysluokan K2 kestävä kaiderakenne, joka estää liikenteen pääsyn sillan korjattavalle osuudelle. Reunapalkkien ja siipimuurien purkutöissä ei saa käyttää sellaisia menetelmiä, joilla voidaan aiheuttaa rakenteeseen lisävaurioita (esim. pulverointilaitteet, järeät piikkausrobotit). Muita purkutapoja ei saa käyttää ilman rakennuttajan suostumusta. Pohjoisen puoleisessa reunapalkissa säilytettäväksi tarkoitettua raudoitusta ei saa vaurioittaa. Piikkaustöissä on huomioitava seuraavaa: - Piikkaus on suositeltavaa tehdä vesipiikkauksena. Purkutyö viimeistellään aina vesipiikkaamalla viimeiset 50 mm (ei koske jyrsittyjä pintoja). - Pituussuuntaisten raudoitustankojen ollessa piikkauksen rajapinnassa jatketaan piikkausta vähintään tangon halkaisijan verran sen taakse, kuitenkin vähintään 20 mm tangon taakse - Mekaanisesti piikattaessa saavutettaessa ankkurointiin käytettävän raudoituksen taso, siirrytään käsikäyttöiseen piikkaukseen tai vesipiikkaukseen - Kaikki tartuntapinnat puhdistetaan ennen muottitöitä suuripaineisella vesisuihkulla - Tartuntapinnan tulee olla rosoinen ja karkea - Paljastuneita säilytettäviä teräksiä ei saa vaurioittaa. Pohjoisen reunapalkin vesipiikkausta ei saa ulottaa suunnitelmissa esitettyä pidemmälle. Mikäli rakenteessa kuitenkin havaitaan pitkälle edennyttä pakkasrapautumaa, jatketaan purkua sillä edellytyksellä että rakenteen kestävyys tarkistetaan.

SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET 10 (22) Siipimuurien yläosan piikkaus tehdään mahdollisuuksien mukaan betoniterästangon suuntaisesti. Kaikki vaurioitunut betoni piikataan pois. Piikkaus ulotetaan tangon suunnassa niin pitkälle, että jatkos onnistuu. Portaiden askelmat piikataan teräksineen pois piirustuksissa esitettyyn tasoon asti. Kehän alueella poistetaan kaikki suojabetoni piikkaamalla. 3.1.4 Purku nostamalla Rakenteet puretaan suunnitelmapiirustuksissa esitetyn laajuuden mukaisesti. Ennen kaiteen ja reunapalkin purkamista on ajoradalle asennettava törmäysluokan K2 kestävä kaiderakenne, joka estää liikenteen pääsyn sillan korjattavalle osuudelle. Eteläinen reunapalkki puretaan nostamalla. Reunapalkki on kiinnitetty siipimuurin yläosaan yhdellä d=20 mm liitostapilla/pääty. Piikkaustöissä on huomioitava seuraavaa: - Eteläinen reunapalkkielementti puretaan kokonaisuudessaan vahingoittamatta viereistä kehäelementtiä - Kaikki tartuntapinnat puhdistetaan ennen muottitöitä suuripaineisella vesisuihkulla - Tartuntapinnan tulee olla rosoinen ja karkea. 3.1.5 Jyrsintä Kehän siipimuurien kohdan ja viereisen luiskan suojabetoni puretaan jyrsimällä suunnitelmissa esitetyssä laajuudessa. Jyrsintä tehdään kaukalossa pohjalaatan tasoon saakka ja siipimuurien välisellä alueella samaan tasoon kehäelementtien välisen pohjalaatan yläpinnan kanssa. Vaihtoehtoisesti purku tehdään vesipiikkaamalla. Purkutyön jälkeen alue koputellaan vasaralla huolellisesti ja kaikki kopoksi havaittu betoni poistetaan ja syntyneet kuopat täytetään betonilla (massa sama kuin portaiden valussa). Viereisiä pystyrakenteita ei saa vahingoittaa ja tarvittaessa reuna-alueet piikataan. 3.2 Telineet ja muotit Reunapalkin ja siipimuurien valun edellyttämistä telineistä ja muoteista on urakoitsijan laadittava erillinen teline- ja muottisuunnitelma ennen telinetöiden aloittamista. Käytettävien muottien tulee olla tiiviit. Kaikkien pintojen ja kulmien on oltava täysin suoria ja sileitä. Muotit on tuettava niin, ettei valun aikana pääse syntymän painumia tai siirtymiä. Valumuotit tehdään mitallistetusta laudasta sillansuuntaisesti.

SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET 11 (22) 3.3 Raudoitustyöt Raudoitus tehdään rakennepiirustusten mukaisesti ja sidotaan niin, että se pysyy paikallaan valun aikana. Terästen tulee olla puhtaita (rasvattomia, maalittomia, ruosteettomia ja hilseettömiä). Teräslaadut ilmenevät piirustuksista. Teräkset tuetaan riittävän tukevilla välikkeillä. Teräksien ja muottipinnan väliin on asennettava asianmukaiset välikkeet. Uudet ankkurointiteräkset kiinnitetään nykyiseen betoniin kemiallisilla ankkureilla Hilti HIT-RE 500. Työ tehdään valmistajan antamia ohjeita noudattaen. Ankkurointi voidaan tehdä myös muulla vastaavan ankkurointikapasiteetin ja muut ominaisuudet omaavalla tuotteella. Ankkurointiterästen kiinnityksestä laaditaan työsuunnitelma. Kaikki ankkurit tarkastetaan iskemällä vasaralla kevyesti tangon päähän SILKO 2.261 mukaisesti. Korkea ja terävä ääni on merkki ankkuroinnin onnistumisesta. Huonosti tarttuneet ankkurit uusitaan. Siipimuurien yläosien puuttuvat ja vaurioituneet teräkset uusitaan alkuperäisiä suunnitelmia vastaaviksi. Raudoitustankojen uusimiset tehdään SILKO-ohjeen 2.262 mukaan. Nykyisen ja uuden raudoituksen jatkoksia ei saa tehdä hitsaamalla ellei nykyisten terästen hitsattavuutta selvitetä. 3.4 Betonointityöt Piikatut betonipinnat sekä muotit kastellaan hyvin vuorokausi ennen betonointia ja suojataan sateelta ja auringonpaisteelta. Betonoinnin alkaessa betonipintojen tulee olla kosteita, mutta ne eivät saa olla märkiä (kiiltäviä). Eteläisessä kulmatukimuurissa käytettävä betoniluokka on K45-1 ja pakkasenkestävyys P50. Pohjoisessa reunapalkin alaosan korjauksessa käytettävä betoniluokka on K40-1 ja pakkasenkestävyys P50. Valuun voidaan käyttää SILKO-hyväksyttyä Vetonit Silkobetonia 8 mm tai vastaavaa. Siipimuurien yläosan betonivalussa käytettävä betoniluokka on K35-1 ja pakkasenkestävyys P30. Porrasaskelmien valussa käytettävä betoniluokka on K45-1 ja pakkasenkestävyys P40. Portaissa käytettävä massa on valittava siten, että sen tartunta on hyvä ja halkeilua ei esiinny (paikoin ohuet valupaksuudet). Betonille tehdään betoninormien ja Infra RYL 42020 mukaiset ennakkokokeet. Tarkemmat ohjeet betonoinnista ja jälkihoidosta on annettu ohjeessa SILKO 2.211 tai tuotteen valmistajien ohjeissa. Välittömästi valun jälkeen valupinnalle levitetään muovikalvo tai varhaisvaiheen jälkihoitoaine. Pinnan hiertämisen jälkeen heti, kun pinta kestää vettä, se kastellaan sumuttamalla tai ruiskutetaan varsinainen jälkihoitoaine ja suojataan uudestaan tiiviillä peitteellä. Jälkihoito tehdään vesikasteluna 1-2 viikon ajan.

SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET 12 (22) 3.5 Betonipintojen syväimpregnointi Eteläisen uuden kulmatukimuurin (reunapalkin) ylä- ja sivupinnat impregnoidaan ns. syväimpregnointiaineella StoCryl HG 200 tai vastaava. Impregnointityöstä laaditaan työsuunnitelma. Käytettävän aineen vaatimukset SILKO 3.252 mukaisesti määriteltynä: käyttöluokkaan 1 soveltuva pakkassuolakestävyys ++++ kloridien tunkeutumisen estäminen ++++ vedenläpäisevyys ++ tunkeutumissyvyys ++++ uusintakäsittelyväli > 15 vuotta Impregnointiaine ei saa muuttaa häiritsevästi pinnan ulkonäköä tai muuttaa pintaa lasimaiseksi. Impregnoinnin ajankohta määräytyy käytettävän aineen mukaisesti (StoCryl HG 200 käytettäessä työ tehdään viimeistään 3 kk kuluttua valusta). Impregnointityön olosuhdevaatimukset käytettäessä StoCryl HG 200: ilman lämpötila +2 +30 C alustan lämpötila vähintään 3 C ilman kastepisteen yläpuolella työtä ei saa tehdä sateella eikä voimakkaalla tuulella Impregnointi tehdään valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Tässä on esitetty työn päävaiheet käytettäessä StoCryl HG 200: impregnoitavat pinnat suihkupuhdistetaan kevyesti (SILKO 1.203, kohta 11) käsittelyajankohta tuotekohtaisten ohjeiden mukaisesti levitys toteutetaan yhdessä kerroksessa vaadittuun märkäkalvonpaksuuteen kalvonpaksuutta seurataan työn edetessä mittauskamman avulla käytettävä märkäkalvonpaksuus on 1 mm impregnointigeeliä ei saa ohentaa riittävän kuivumisajan kuluttua pinnalle kuivunut materiaali yleensä kuoriutuu itsestään hilseilevänä kerroksena pois. 3.6 Paikkaus ilman muottia Sillan rakenteissa esiintyvät kolot, rapautuneet kohdat ja ruosteisten terästen kohdat korjataan. Paikkaukset tehdään seuraavien työvaiheiden mukaan: - Piikataan näkyvissä olevat teräkset esille niin, että ruosteetonta terästä on näkyvissä 100 mm, piikkaus ulotetaan 20 mm teräksen taakse, piikatun pinnan on oltava rosoinen ja karkea, työteräkset voidaan poistaa. - Piikattu pinta pestään painepesulla siten, että pinta on puhdas ja pölytön eikä siinä ole tartuntaa heikentäviä aineita. - Paljastuneet teräkset suihkupuhdistetaan tai puhdistetaan ruosteesta vähintään puhdistusasteeseen Sa2 ja suojataan heti puhdistuksen jälkeen ympä-

SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET 13 (22) riinsä StoCrete TH P-korroosionsuoja-aineella. Aine levitetään kahteen kertaan. Odotusaika kerrosten välissä on 4-6 tuntia. - Paikkausta edeltävänä päivänä korjattava betonipinta kastellaan huolellisesti. Paikkaustyötä aloitettaessa betonipinnan tulee olla kostea, mutta vapaa irtovedestä (ei kiiltävä). - Levitetään tartuntalaasti StoCrete TH P tukevalla siveltimellä voimakkaasti harjaten. Kaikkien onkaloiden täyttyminen on varmistettavat - Paikkaus-/täyttökerros tehdään tartuntalaastin päälle StoCrete TG3 paikkauslaastilla ns. märkää-märälle menetelmällä. - Työssä noudatetaan valmistajan antamia ohjeita sekä ohjetta SILKO 2.231 - Jälkihoito tehdään tuotekohtaisten vaatimusten mukaan Betonin paikkaus hierretään siten että paikattava kohta erottuu ulkonäöllisesti mahdollisimman vähän muusta betonipinnasta. Paikkausten tartunta alustaansa varmistetaan vasaralla koputtelemalla. Paikkaustyö voidaan tehdä myös muiden valmistajien vastaavilla SILKO- hyväksytyillä tuotteilla. Kaikkien käytettävien tuotteiden tulee olla samaan tuoteperheeseen kuuluvia. Paikkausaineen ja pinnoitteen yhteensopivuus on varmistettava. Suositeltavinta on käyttää paikkausaineen kanssa samaan tuoteperheeseen kuuluvaa tuotetta. 3.7 Halkeamien korjaus Kansilaatan alapinnan yli 0,3 mm leveät halkeamat injektoidaan epoksilla. Työ tehdään ohjeiden SILKO 1.233 ja SILKO 2.236 mukaisesti. Mahdollinen kalkki ja epäpuhtaudet hiotaan pois halkeaman pinnasta ennen injektointia. Käytettävän epoksin tulee olla Tiehallinnon hyväksymää ja sen pitää tarttua kosteaan pintaan (esim. Epoxy Plus Resin tai vast.). Injektointi pyritään tekemään alhaisella paineella 0,1-0,2 MPa. Jos halkeamassa todetaan olevan kalkkia, halkeaman pinta avataan injektoinnin jälkeen piikkaamalla tai laikalla ja ura täytetään valumattomalla paikkauslaastilla. Injektointityöstä laaditaan työsuunnitelma ja SILKO 1.233 -ohjeen liitteen mukainen injektointipöytäkirja. Halkeaman kohdalta otetaan 50 mm lieriöporanäyte ensimmäisen halkeaman injektoinnin jälkeen. Myöhemmin poranäytteitä otetaan 20 m välein tai kun injektointitapa tai halkeamatyyppi vaihtuu, vähintään 3 näytettä. Vaadittu lieriön täyttöaste on 80 %. 3.8 Elementtien saumojen uusiminen Elementtien olemassa olevat (kehäelementtien ja kattolaattojen, kattolaattojen sekä seinäelementtien väliset) laastisaumat piikataan auki ja laasti poistetaan huolellisesti uuden saumanauhan vaatimaan syvyyteen. Kaikki irtonainen laasti on poistettava. Saumaustyö tehdään elastisena elementtisaumana ohjeen SIL- KO 2.731 kohdassa 4.2 esitetysti. Saumausmassan on oltava SILKOhyväksytty esim. Sikaflex 15 LM tai vastaava.

SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET 14 (22) HUOM! Kehäelementtien ja seinäelementtien välisiä saumoja ei ole saumattu eikä niitä saumata korjaustyön yhteydessä. 3.9 Betonipintojen pinnoittaminen 3.9.1 Kaukalorakenteen hiertopinnoitus Nykyinen rappaustyyppinen pinnoitus poistetaan hiekkapuhalluksena. Lujasti kiinni oleva pinnoitus poistetaan mekaanisesti piikkaamalla tai vesipiikkauksella. Pinnoitukseen soveltuva tuote on esim. Sto Silco K tai vastaava. Värisävy on vastaava kuin kehän sisäpinnan pinnoituksessa. Pinnoitusalusta pohjustetaan primerilla, joka voi olla tuotetoimittajasta riippuen joko sävytetty silikonihartsipohjuste tai saman valmistajan silikonihartsimaali. Primeri levitetään yhteen kertaan telalla tai siveltimellä (ei saa ruiskuttaa). Primeri sävytetään samaan värisävyyn lopullisen pinnoitteen kanssa. Pohjustuksen kuivuttua, normaalisti 1 3 päivää, pinnoitetaan julkisivu läpivärjätyllä silikonihartsipinnoitteella (raekoko 1,5 mm). Pinnoite levitetään teräslastalla ja hierretään tuotetoimittajan ohjeen mukaisesti sileäksi. Pinnoitetta voidaan tarvittaessa ohentaa vedellä valmistajan ohjeen mukaan. Pinnoitteiden eri valmistuseriä ei saa sekoittaa keskenään. Alumiinityökaluja ei voi käyttää. Pinta on suojattava auringolta ja tuulelta pinnoituksen ajaksi. Alustan ja ilman lämpötilan tulee olla vähintään +5 C ja enintään +30 C; laastia ei saa levittää liian kuumalle pinnalle eikä suorassa auringon paisteessa. Liian nopea kuivuminen saattaa aiheuttaa kutistumishalkeamia ja tartunnan heikkenemisen. Valmista pintaa on suojattava sateelta ja jäätymiseltä kuivumisen aikana, vähintään 7 vrk.

SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET 15 (22) 3.9.2 Kehärakenteen ja siipimuurien joustosementtipinnoitus Pinnoitettavat betonipinnat on esitetty korjauksen yleispiirustuksessa. Pinnoitustyössä on noudatettava seuraavia työohjeita ja niissä ilmoitettuja laatuvaatimuksia: - SILKO 1.251 Betonin suojaaminen (yleisohje) - SILKO 2.253 Betonipinnan pinnoitus (työohje) Pinnoitustyöstä laaditaan työsuunnitelma. Pinnoitustyön päätyövaiheet ovat seuraavat: - Kehän katossa olevat pintavalaisimet irrotetaan - Pinnoitusalusta suihkupuhdistetaan hiekkapuhaltamalla välittömästi ennen pinnoitusta - Käytettäessä hiekkapuhallusta tulee työskentelyalue suojata peitteillä pölyn leviämisen estämiseksi - Koko alue pinnoitetaan joustosementtipinnoitteella, esim. StoCrete, värisävy harmaa - Pinnoite levitetään kahtena kerroksena, joista alempi on aina levitettävä harjaamalla - Työsaumat jätetään elementtisaumojen kohdille - Pinnoitteen jälkihoito tehdään valmistajan antamien tuotekohtaisten ohjeiden mukaisesti - Työssä noudatetaan SILKO-ohjetta 2.253 - Irrotetut pintavalaisimet asennetaan takaisin paikoilleen. Laadunvarmistus tehdään SILKO-ohjeen 1.251 (kohta 7.5) ja 2.253 mukaan - tartuntavetokokeet seuraavasti 1 kpl/100 m2, kuitenkin vähintään 3 kpl - 14 vrk:n kuluttua, vertailuarvo 0,8 MN/m2 - jos pinnoite murtuu koheesiomurtumana, sisäisen vetolujuuden on oltava 0,4 MN/m2 Vaaditut pinnoitteen kerrospaksuudet ilmoittaa pinnoitteen toimittaja. Pinnoitteen paksuutta arvioidaan peittävyyden perusteella. Pinnoitteen paksuutta arvioidaan myös ainemenekin ja kampamittausten avulla jokaiselta 10 m2 alueelta ja vähintään viisi mittausta työvuorossa. Pinnoitusalustaan kiinnitetään 50x50 mm2 tarkastuslaatat seuraavasti: - 2 kpl / siipimuurit - 1 kpl / kehäelementit - 2 kpl / seinäelementit - yht. 5 kpl Tarkastuslaatat irrotetaan ennen pinnoitteen sitoutumista ja kohta paikataan. Mittauksista saa 1 kpl alittaa nimelliskalvonpaksuuden enintään 20 %:lla. Pinnoitteen paksuus ei saa olla yli kaksinkertainen nimelliskalvonpaksuuteen verrattuna yhdessäkään mittauksessa. Edellä esitetty korjaus voidaan tehdä myös muilla vastaavilla rakennuttajan hyväksymillä SILKO-hyväksytyillä tuotteilla. Työssä on ehdottomasti noudatettava tuotekohtaisia esikäsittely-, työ- ja turvallisuusohjeita. Tuotteiden yhteensopivuus on varmistettava valmistajalta/maahantuojalta. Pinnoituksen värin on oltava tasalaatuinen ja pinnoituksen on täytettävä SILKO 2.253 vaatimukset. Ennen varsinaista pinnoitusta tehdään pinnoitus 1,5 m x 1,5

SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET 16 (22) m koealueelle (vertailupinta) rakennustyön valvojan osoittamaan kohtaan. Koealueen perusteella päätetään mm. työmenetelmien, materiaalien ja värisävyn hyväksyntä. Pinnoitustyön jälkeen urakoitsijan on luovutettava pinnoitteen hoito-ohje tilaajalle. Tilaaja luovuttaa hoito-ohjeen edelleen kunnossapitäjälle. 3.9.3 Töhrynsuojaus Kehärakenne kauttaaltaan, siipimuurit ja kaukalorakenteen seinät luiskien ja portaiden sivuilla käsitellään koko korkeudeltaan SILKO-hyväksytyllä uhrautuvalla töhrynestoaineella esim. Maxit AGG Pohjuste + Maxit AGT suojapinnoite tai vastaava. Töhrynestoaineen soveltuvuus pinnoitteen kanssa on tarkastettava. Työssä noudatetaan SILKO-ohjetta 2.253. 3.9.4 Portaiden pinnoitus Portaiden askelmat pinnoitetaan StoCrete Betoflex -pinnoitteella tai vastaava. Pinnoitteen tulee olla tarkoitettu ulkoportaisiin ja sen tulee kestää hyvin suolaa sekä olla vesitiivis. Alusta hiekkapuhalletaan ennen pinnoitustyötä ja kaikki hienoaines tulee poistaa huolellisesti. Työ tehdään valmistajan ohjeita noudattaen. Värivaihtelujen välttämiseksi suositellaan portaiden suojaamista sateelta pinnoitustyön ajan ja kaksi viikkoa pinnoitustyön jälkeen.

SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET 17 (22) 4 PINTARAKENTEIDEN UUSIMINEN 4.1 Yleistä Sillan kaikki pintarakenteet uusitaan. Pintarakenteiden purku ja kansilaatan kunnon tarkastus tulee tehdä työn alkuvaiheessa, jotta mahdollinen tarve kannen yläpinnan kunnostamiselle ja/tai muotoiluvalulle voidaan selvittää. Muotoiluvalua ei tehdä kulmatukimuurin alle. 4.2 Pintarakenteiden purkaminen Vanhat päällystekerrokset ja suojabetoni poistetaan koko kansilaatan alueelta SILKO 2.814 mukaisesti. Vanha vedeneristys poistetaan SILKO 2.811 mukaisesti. Eristyksen poiston jälkeen tehdään kohdassa 4.3 esitetyt tarkastukset. Myös alustassa lujasti kiinni oleva bitumi tulee poistaa. Lopuksi pinnat puhdistetaan harjaamalla ja imuroimalla. Mahdollinen öljy poistetaan SILKO 2.251 mukaisesti. Sillan eteläreunalla uuden kulmatukimuurin alle tulevalla alueella ei tarvitse poistaa alustassaan lujasti kiinni olevaa bitumia. 4.3 Kansilaatan kunnon tarkastus Sillan kansilaatan kunto tarkastetaan välittömästi pintarakenteiden purkamisen jälkeen. Eristysalustan kunnostamistarve määritellään alla esitettyjen tutkimusten sekä SILKO 2.240, kohdan 5.1 mukaisesti. Kansilaatan viettokaltevuudeksi on suunniteltu 0,01 sillan pituussuunnassa laskien sillan keskeltä sillan päihin. Sillan kansilaatasta otetaan välittömästi pintarakenteiden poiston jälkeen kloridinäytteitä ja vetolujuuskokeita. Kloridinäytteitä otetaan seuraavasti: - kloridinäytteitä otetaan neljästä kohdasta valvojan osoittamista kohdista - kloridinäytteitä otetaan syvyydeltä 0 20 mm ja syvyydeltä 20 40 mm betonin pinnasta (yht. 8 näytettä) - kloridipitoisuuden määritys tehdään 16 mm terällä tehdystä porareiästä kerättävästä porajauheesta, porajauhe kerätään talteen mahdollisimman tarkasti - porajauheesta määritetään betonin kloridipitoisuus happoliukoisena paino- % betonin painosta standardin SFS 5451 mukaisesti. Betonin sallittu kloridipitoisuus on 0,03 0,07 % betonin painosta. Vetolujuuskokeita tehdään seuraavasti: - vetolujuuskokeita tehdään kansilaatasta neljästä (4) kohdasta valvojan osoittamista kohdista - lieriö irrotetaan ja tehdään sille vetolujuuskoe laboratoriossa tai tehdään vetolujuuskoe vetolujuusmittarilla työmaalla. - molemmissa tapauksissa porataan 80 mm tai 50 mm lieriöporalla noin 80 mm syvyyteen kannen yläpinnasta

SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET 18 (22) Eristysalustalta vaadittava vetolujuus on 1,5 N/mm 2. Mikäli arvo alittuu, poistetaan pintabetonia murtokohtaan saakka ja uusitaan koe. Jos murto tapahtuu terästä tai suurta (>25 mm) kiviainesraetta pitkin, vaadittu vetolujuus on 1,0 N/mm 2. Jos em. arvo alittuu, koe uusitaan kohdasta, jossa ei ole teräksiä tai suuria kiviainesrakeita. 4.4 Vedeneristysalustan korjaus Vedeneristysalusta kunnostetaan ohjeen SILKO 2.240 mukaisesti tehtyjen tutkimusten ja havaintojen perusteella. Mikäli kansilaatan yläpinnan kloridipitoisuus ylittää tai vetolujuus alittaa kohdassa 4.3 mainitut raja-arvot tai betonipinnassa on muita em. puutteita tai virheitä, menetellään seuraavasti: - Puretaan kansilaatan yläpinnasta betonia vesipiikkauksella siten, että jäljelle jäävän betonin kloridipitoisuus on alle 0,03 % betonin painosta ja tartuntavetolujuus on yli 1,5 N/mm 2 - Työ tehdään tasopesurilla noin 800-1000 bar paineella. Kivien ja muun materiaalin sinkoilu liikenteellä olevalle ajoradalle tai alittaville väylille on estettävä. Vesipiikkaustyöstä tehdään työsuunnitelma - HUOM! Jos purku joudutaan ulottamaan yli 1 m 2 :n kokoisella alueella yläpinnan teräksiin saakka tai teräkset ovat ruosteessa, tulee ottaa yhteyttä suunnittelijaan ennen purkutöiden aloittamista / jatkamista. Paljastuneet teräkset suihkupuhdistetaan puhdistusasteeseen Sa2½ ja ne käsitellään korroosionsuojalaastilla. Kohdat paikataan juotoslaastilla tai muotoiluvalun yhteydessä. Kansilaatan yläpinnassa olevat halkeamat korjataan. Rakenteelliset halkeamat injektoidaan SILKO 2.236 mukaisesti. Plastisesta painumasta ja kutistumisesta johtuvat halkeamat imeytetään kuumuutta kestävällä epoksilla SILKO 2.239 mukaisesti. 4.5 Muotoiluvalu Lukuun ottamatta eteläreunalle tehtävän kulmatukimuurin aluetta tehdään koko sillan kansilaatalle muotoiluvalu, jos kansilaatan yläpinta on epätasainen, viettokaltevuudet eivät ole riittävät tai kansilaatan yläpinta on jouduttu purkamaan laajoilta alueilta. Pienet, paikalliset alueet voidaan korjata juotoslaastilla tai epoksin ja kvartsihiekan seoksella (ks. epoksitasoitus kohta 4.6). Juotoslaastikorjauksissa on otettava huomioon laastin vaatima kuivumisaika. Muotoiluvalutyöstä tehdään työsuunnitelma. Muotoiluvalun laatuvaatimukset ovat: - betoni K35-1, P30 - runkoaineen maksimi raekoko # 8 mm - teräskuituja 65 mm 25 kg/m 3 - betonin sekoitus on tehtävä siten, että kuidut jakaantuvat tasaisesti betonimassaan - yläpinta puuhierretty, pinnan laatuluokka By40 mukaisesti AA (PHI)

SILTAKOHTAINEN TYÖSELITYS JA LAATUVAATIMUKSET 19 (22) - muotoiluvalun yläpinnan on täytettävä Infra RYL:n vedeneristysalustalle esitetyt vaatimukset - muotoiluvalun vähimmäispaksuus on 30 mm - valumassalle tehdään Infra RYL:n mukaiset ennakkokokeet Kansilaatan pinta kastellaan hyvin noin 12 h ennen betonointia. Tartuntapintaan hierotaan juuri ennen betonointia valumassaa. Betoni tiivistetään tärypalkilla. Ohjurien jäljet täytetään ja tiivistetään välittömästi. Betoni konehierretään heti kun pinta kantaa koneen. Eri vaiheessa tehtyjen muotoiluvalujen välisen sauman on oltava pystysuora ja irtonainen runkoaines on harjattava pinnasta pois. Jälkihoito tehdään Infra RYL:n mukaan muovipeitteiden ja kastelun avulla vähintään 5 vrk. Muotoiluvalu voidaan tehdä myös nopeasti kovettuvalla itsetiivistyvällä korjausbetonilla SRL-60/6/RH tai vastaava. Tuotekohtaisia valmistajan antamia ohjeita on noudatettava. Massan leviämä ja ilmamäärä tulee tarkastaa annoksittain. Muotoiluvalun pinnan on täytettävä Infra RYL:n mukaiset eristysalustalle asetettavat vaatimukset. Muotoiluvalun yläpinta suihkupuhdistetaan. Pinnan kelpoisuus varmistetaan Infra RYL:n mukaisilla kelpoisuuskokeilla. Muotoiluvalun kiinnittyminen alustaan tarkastetaan koputtelemalla. Jos kopoja esiintyy yli 2 m 2 alueella, otetaan yhteys suunnittelijaan. Pienemmillä alueilla muotoiluvalu uusitaan. Lisäksi tartunta tarkistetaan ottamalla kolme tartuntavetokoetta sillan kummaltakin puoliskolta, tartuntavetolujuusvaatimus on 1,5 N/mm 2. 4.6 Epoksitasoitus Muotoiluvalu voidaan korvata epoksin ja kvartsihiekan seoksella tehtävällä epoksitasoituksella, jos kansilaatan yläpinta on riittävän tasainen ja viettokaltevuudet ovat yli 0,01 eikä kansilaatan yläpintaa ole jouduttu purkamaan raudoitukseen asti yli 0,5 m²:n alueilta. Epoksitasoituksen teko on suositeltavaa etenkin paikallisten vaurioiden korjauksissa. Käytettäessä epoksitasausta, tehdään koko kansilaatalle epoksitiivistys Infra RYL:in mukaisesti. Epoksitasoitus tehdään valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Epoksitasoituksen laatuvaatimukset: - käytettävän epoksin on oltava Tiehallinnon hyväksymä - pohjustus tehdään valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti - käytettävän kvartsihiekan raekokojakauman on oltava tasainen välillä 0,1 1,2 mm - eristettävä pinta ei saa jäädä lasimaiseksi - epoksitasoitetun pinnan tulee täyttää Infra RYL:n mukaiset vaatimukset 4.7 Vedeneristystyöt Eristystyöstä tehdään työsuunnitelma.