Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt

Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt

TIIVISTELMÄ Hankkeen kuvaus Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy suunnittelevat hyötyvoimalaitosta Tampereen alueelle. Hyötyvoimalaitoksen tehtävänä on toimia Tampereen kaukolämpöverkon peruskuormalaitoksena ja tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon. Hankkeelle on annettu työnimi Tammervoima. Ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioitava hanke on jätepolttoaineen energiahyödyntäminen, joka mahdollistaa kaatopaikoille sijoitettavan jätteen energiasisällön hyödyntämisen ja siten poistaa merkittäviltä osin jätteen kaatopaikkasijoittamistarpeen. Hyötyvoimalaitos on yhdistetty lämmön- ja sähköntuotantolaitos, jossa on kattila, savukaasun puhdistus ja turbiini. Hyötyvoimalaitos perustuu arinatekniikkaan ja/tai kaasutustekniikkaan. Arinatekniikassa jätteet syötetään kattilaan mekaaniselle arinalle, jossa palaminen tapahtuu. Kaasutin tekniikassa esikäsitelty jäte syötetään kaasuttimeen, jossa polttoaineesta muodostuu palavia kaasuja kuten vetyä ja metaania. Nämä johdetaan polttimelle. Savukaasun puhdistus tapahtuu molemmissa prosesseissa samalla tavalla. Hyötyvoimalaitoksen tekniset tiedot Polttoainekapasiteetti 120 000-180 000 t/a Sähköteho 10-20 MW Lämpöteho 30-50 MW Kokonaishyötysuhde 84-89 % Vuosittainen käyttöaika keskimäärin 7 500-8 500 h Vuotuinen sähköntuotanto keskimäärin 80-130 GWh Vuotuinen lämmöntuotanto keskimäärin 250-350 GWh Suunnitellussa hyötyvoimalaitoksessa käytetään pääasiallisena polttoaineena jätettä. Laitoksen suunniteltu käsittelykapasiteetiksi on 120 000-180 000 tonnia vuodessa. Käsiteltävä jäte on ensisijaisesti peräisin kotitalouksilta, julkisesta ja yksityisestä palvelutoiminnasta (mukaan lukien terveydenhuollon jätteet) sekä kaupasta ja teollisuudesta. Laitoksella varaudutaan polttamaan myös jossain määrin vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia jätteitä, kuten painekyllästettyä puuta. Tarastenjärven sijoituspaikkavaihtoehtoon suunnitellaan hyötyvoimalaitoksen lisäksi biokaasulaitosta. Biokaasulaitos käsittelisi biojätettä noin 30 000 tonnia ja lietteitä noin 60 000 tonnia vuodessa. Vastaanotettavat jätteet ovat ensisijaisesti asumisen ja palvelutoiminnan tuottamaa biojätettä, lietteitä, teurasjätteitä, karjan lantaa tai muuta biomassaa. Laitoksessa tuotettu biokaasu (metaani) voidaan hyödyntää esimerkiksi hyötyvoimalaitoksessa tukipolttoaineena tai muuten energiana. Ympäristövaikutusten arviointi Tehtävänä on arvioida hankkeen ympäristövaikutukset YVA lain ja asetuksen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä mm: rajataan tarkasteltavan hankkeen toteutusvaihtoehdot kuvataan vaikutusalueen ympäristön nykytila arvioidaan odotettavissa olevat vaikutukset vertaillaan toteuttamisvaihtoehtoja ja sitä, että hanketta ei toteuteta selvitetään haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuudet esitetään ehdotus hankkeen vaikutusten seurantaohjelmaksi kuullaan asukkaita ja muita hankkeen vaikutuspiirissä olevia tahoja Tässä hankkeessa on neljä sijoituspaikkavaihtoehtoa: 1. 2. 3. 4. Lielahti, Rusko, Sarankulma ja Tarastenjärvi. Varsinaisten hankevaihtoehtojen lisäksi YVA:ssa tarkastellaan kahta nollavaihtoehtoa, jotka vastaavat YVA-lain mukaista nollavaihtoehtoa. Ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioidaan erikseen rakentamisen ja käytön aikaisia vaikutuksia. Tässä hankkeessa arvioitavaksi tulevat erityisesti: Ilmaan kohdistuvat päästöt Pöly, haju ja melu Ympäristöriskit Liikennevaikutukset Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen

TARASTENJÄRVI LIELAHTI YLEISKAAVOJEN ALUEVARAUKSET Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen käsittely kesken Oikeusvaikutukseton yleiskaava voimassa Pientalovaltainen asuntoalue Kerrostalovaltainen asuntoalue Keskustatoimintojen alue Teollisuusalue Työpaikka-alue Julkisten palvelujen alue Kaupallisten palvelujen alue Erityisalue RUSKO Maa- ja metsätalousalue Virkistysalue SARANKULMA Suojelualue Loma-asuntoalue, ryhmäpuutarha- ja retkeilyalue HYÖTYVOIMALAITOS - VAIHTOEHDOT Vesialue Tampereen kaupunki 28.4.2010 / PH Kiinteistötoimi Kaupunkiympäristön kehittäminen Sijoituspaikkavaihtoehdot Hankkeen aikataulu Yhteysviranomainen Ympäristövaikutusten arviointimenettely tehdään vuoden 2010 aikana ja ympäristölupaa haetaan vuoden 2011 alkupuolella. Rakennustyöt voidaan aloittaa, kun hyötyvoimalaitoksen rakentamiseen on saatu tarvittavat luvat. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2012, jolloin laitoksen käyttöönotto tapahtuisi vuonna 2014. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) PL 297 (Yliopistonkatu 38, Attila) 33101 Tampere etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi Hankkeesta vastaava Yhteyshenkilö: Leena Ivalo puh. 020 636 0050 Pirkanmaan Jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Yhteyshenkilö: Pentti Rantala Puh. 050 63 102 etunimi.sukunimi@pirkanmaan-jatehuolto.fi Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt PL 175 33101 Tampere Yhteyshenkilö: Mika Pekkinen Puh. 050 599 4300 etunimi.sukunimi@sahkolaitos.fi Hankkeen internet-sivut; www.tammervoima.fi YVA konsultti Ramboll Finland Oy Sepänkatu 14 C 40720 Jyväskylä Puh. 020 755 7170 Fax. 020 755 7172 etunimi.sukunimi@ramboll.fi www.ramboll.fi Yhteyshenkilöt: Joonas Hokkanen Puh. 0400 355 260 Eero Parkkola Puh. 0400 742 271

6 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 4 ESIPUHE... 9 1 JOHDANTO... 10 2 HANKKEESTA VASTAAVA... 12 2.1 Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt... 12 2.2 Pirkanmaan Jätehuolto Oy... 14 3 TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE... 15 3.1 Hankkeen taustaa... 15 3.2 Hankkeen tavoitteet... 15 3.3 Jätehuolto ja energiantuotanto... 15 3.4 Suunnittelutilanne ja tavoiteaikataulu... 16 4 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT... 17 4.1 Taustaa... 17 4.2 Hankevaihtoehtojen esiselvitys... 18 4.3 Arvioitavat vaihtoehdot... 18 5 HANKKEEN KUVAUS... 20 5.1 Hanke ja rajaukset... 20 5.2 Voimalaitoksen yleiskuvaus ja tekniset tiedot... 20 5.2.1 Käytettävät polttoaineet... 21 5.2.2 Vaihtoehtoiset polttotekniikat ja niiden yleiskuvaus... 21 5.2.3 Jätteiden vastaanotto... 23 5.2.4 Savukaasupäästöjen puhdistus... 23 5.2.5 Poltossa muodostuvat jätteet ja niiden käsittely... 24 5.3 Sähkön- ja kaukolämmön siirto... 24 5.4 Biokaasulaitoksen yleiskuvaus ja tekniset tiedot... 25 5.4.1 Vastaanotto ja esikäsittely... 25 5.4.2 Prosessit ja rakennukset... 26 5.4.3 Lietteen käsittely... 27 5.4.4 Poistokaasut ja jätevedet... 27 5.5 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin... 27 5.5.1 Valtakunnalliset energiapoliittiset tavoitteet... 27 5.5.2 Valtakunnaliset jätehuoltotavoitteet... 28 5.5.3 Hankkeen suhde ympäristönsuojelua koskeviin säädöksiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin... 28

7 6 YMPÄRISTÖN NYKYTILAN KUVAUS... 29 6.1 Sijoitusalueet ja niiden yleispiirteet... 29 6.1.1 Lielahti... 29 6.1.2 Rusko... 30 6.1.3 Sarankulma... 30 6.1.4 Tarastenjärvi... 32 6.2 Kaavoitus... 33 6.2.1 Maakuntakaavoitus... 33 6.2.2 Lielahti... 33 6.2.2.1 Maakuntakaava... 33 6.2.2.2 Yleiskaava... 33 6.2.2.3 Asemakaava... 33 6.2.3 Rusko... 34 6.2.3.1 Maakuntakaava... 34 6.2.3.2 Yleiskaava... 34 6.2.3.3 Asemakaava... 34 6.2.4 Sarankulma... 35 6.2.4.1 Maakuntakaava... 35 6.2.4.2 Yleiskaava... 35 6.2.4.3 Asemakaava... 35 6.2.5 Tarastenjärvi... 36 6.2.5.1 Maakuntakaava... 36 6.2.5.2 Yleiskaava... 36 6.2.5.3 Asemakaava... 37 6.3 Ilmanlaatu Tampereen alueella... 38 6.4 Liikenne... 38 7 ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 40 7.1 Arviointitehtävä ja arvioitavat ympäristövaikutukset... 40 7.2 Ehdotus vaikutusalueen rajaukseksi... 41 7.3 Arvioinnin toteutus ja käytettävä aineisto... 42 7.4 Rakennusvaiheen vaikutukset... 42 7.5 Toiminnan aikaiset päästöt ja niiden vaikutusten arviointi... 42 7.5.1 Vaikutukset ilmaan, ilman laatuun ja ilmastoon... 42 7.5.2 Melu... 43 7.5.3 Liikenne... 43 7.5.4 Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. 43 7.5.5 Vaikutukset maaperään ja pohjavesiin... 44 7.5.6 Vaikutukset pintavesiin... 44 7.5.7 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluun... 45 7.5.8 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön... 45 7.5.9 Vaikutukset maisemaan ja yleiseen kaupunkikuvaan... 45 7.5.10 Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin... 46 7.5.11 Vaikutukset jätehuoltoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen... 46 7.5.12 Vaikutukset elinkeinoelämään... 46 7.5.13 Ympäristöriskit... 46 7.6 Epävarmuustekijät ja oletukset... 47 7.7 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot... 47 7.8 Vaihtoehtojen vertailu... 47 7.9 Vaikutusten seuranta... 47

8 8 HANKKEIDEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT... 48 8.1 Ympäristövaikutusten arviointi... 48 8.2 Kaavoitus... 48 8.3 Rakennuslupa... 48 8.4 Ympäristölupa... 48 8.5 Kemikaalilain mukainen ilmoitus tai lupa... 49 8.6 Biokaasulaitokseen liittyvät luvat... 49 8.7 Muut luvat ja selvitykset... 49 9 ARVIOINTIMENETTELYN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN... 50 9.1 Ohjausryhmä ja ohjelman saatavuus... 50 9.2 Asukastyöpajat... 50 9.3 Yleisötilaisuudet... 51 9.4 Tiedottaminen ja Internet-sivut... 51 10 AIKATAULU... 52 11 LÄHTEITÄ... 53 12 SANASTO JA LYHENTEET... 55 13 YHTEYSTIEDOT... 58

9 ESIPUHE Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunnitelma Tampereen kaupungin alueelle suunnitellun hyötyvoimalaitoksen toteuttamiseksi. Hyötyvoimalaitoksen hankevastaavana toimivat Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt. Hankkeelle on annettu työnimi Tammervoima. Polttoaineena voimalaitoksessa käytetään syntypaikkalajiteltua jätettä. Arviointiohjelman on laatinut Ramboll Finland Oy hankevastaavien toimeksiannosta. Ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet tutkimuspäällikkö FT Joonas Hokkanen, FM Eero Parkkola, FM Asko Ijäs, arkkitehti Soili Lampinen, FM Tarja Ojala, DI Riikka Tammivuori, DI Juha Jokela ja PsM Anne Vehmas. Ohjelman ovat taittaneet Jouko Lehtomäki ja Antti Timonen. Tampereen Sähkölaitos-yhtiöistä työtä ovat ohjanneet Mika Pekkinen, Timo Heinonen ja Soile Heinonen. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n puolelta työtä ovat ohjanneet Pentti Rantala ja Paula Pokkinen.

10 1 JOHDANTO Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy suunnittelevat yhdessä jätettä käyttävän hyötyvoimalaitoksen rakentamista Tampereen alueelle sekä biokaasulaitoksen rakentamista Tarastenjärven sijoituspaikkavaihtoehdon alueelle. Hanke voidaan toteuttaa myös erillisenä hankkeena Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimesta. Yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen energiana on ollut Suomessa toistaiseksi vähäistä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2016 taustaraportissa esitetään, että vuonna 2016 energiana hyödynnettäisiin kaikkiaan noin 30 prosenttia syntyvästä yhdyskuntajätteestä. Hyödyntämisasteen nostaminen edellyttää tehokkaita toimia, joissa jätteiden tuottajien tarpeita varten kehitetään tehokkaat keräily-, kuljetus- ja käsittelyjärjestelmät, jotka mahdollistavat entistä tehokkaamman kierrätyksen ja muun hyödyntämisen mukaan lukien jätteiden energiasisällön hyödyntämisen valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Jätteen energiasisällön hyödyntäminen onkin viime vuosina edistynyt merkittävästi. Toiminnassa olevan Turun laitoksen lisäksi toimintansa on aloittanut Kotkan energian ja Riihimäellä Oy Ekokem Ab:n jätevoimalaitokset. Lisäksi suunnitteilla on useita muita jätevoimalaitoksia mm. Ouluun, Vaasaan, Vantaalle ja Lahteen. Suunnitellulla hankkeella voidaan osaltaan turvata Pirkanmaan ja sen lähialueella jätteiden hyötykäytön edistymisen jätehuollolle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Jätteen energiahyötykäytössä hyödynnetäänkin sellaista jätettä, joka muutoin ohjautuisi alueellisen jätehuoltoyhtiön hallinnoimalle kaatopaikalle. Jätehuollon ja jätteiden energiasisällön kehittämisen ohella suunniteltu hanke monipuolistaa myös Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden omaa sähkön ja kaukolämmön tuotantokapasiteettia vakauttaen näin yhtiön omaa, alueellista energiantuotantoa. Jätteenpolton lisäämisen avulla on tarkoitus ensisijaisesti korvata maakaasun käyttöä energiantuotannossa. Tarkastellussa hankkeessa tavoitteena on rakentaa sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoon perustuva hyötyvoimalaitos, jonka raaka-aineena käytetään pääosin kotitalouksista, julkisesta ja yksityisestä palvelutoiminnasta (ml. terveydenhuollon jätteet) sekä kaupan ja teollisuuden aloilta peräisin olevaa jätettä. Lisäksi raaka-aineena on tarkoitus käyttää pieniä eriä vaaralliseksi luokiteltuja materiaaleja esimerkiksi painekyllästettyä puuta. Jätteenpolton ohella laitokseen varataan mahdollisuus myös muiden polttoaineiden käyttöön. Laitoksen suunniteltu käsittelykapasiteetti on 120 000 180 000 tonnia. Tarastenjärven sijoituspaikkavaihtoehtoon suunnitellaan hyötyvoimalaitoksen lisäksi biokaasulaitosta, joka käyttäisi raaka-aineenaan biojätettä ja lietteitä 90 000 tonnia vuodessa. Hyötyvoimalaitoksen rakentamisen ja toiminnan aikaiset ympäristövaikutukset arvioidaan tämän arviointimenettelyn yhteydessä YVA-lain mukaisessa laajuudessa. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeen määrittelyyn sovelletaan YVA-asetuksen 6 kohtaa: 11) jätehuolto: b) muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitokset tai fysikaalis-kemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa sekä biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle; YVA-menettelyn tarkoituksena on arvioida hankkeesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja edesauttaa niiden yhtenäistä huomioon ottamista osana hankkeen suunnittelu- ja päätöksentekoprosessia. Menettelyn avulla pyritään lisäksi parantamaan kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia hankesuunnittelun ja sen ympäristövaikutusten minimoinnin kannalta. YVA-menettelyn aikana tullaan selvittämään hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset, joihin kuuluvat luontovaikutusten ohella esimerkiksi hankkeen keskeiset vaikutukset ihmisiin sekä alueen yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Arvioinnin keskeisiä tekijöitä ovat avoimuus sekä toimiva vuorovaikutus eri toimijoiden ja sidosryhmien kesken, joihin pyritään erityisesti tehokkaan tiedottamisen avulla. Ympäristövaikutusten arviointi on myös edellytys hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä myönnettävälle ympäristöluvalle. Tämä arviointiohjelma on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen työohjelma hankekokonaisuuden vaikutusten arvioimiseksi tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Arviointiohjelma asetetaan nähtäville ja viranomaisten lausunnoille. Yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY).

11 Varsinainen arviointityö tehdään arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon mukaisesti. Arvioinnin tulokset kootaan edelleen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Kuva 1-1. Esimerkki hyötyvoimalaitoksesta Kuva 1-2. Esimerkki biokaasulaitoksesta

12 2 HANKKEESTA VASTAAVA Hankkeesta vastaavana toimii Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Hankkeelle on annettu työnimi Tammervoima ja hankkeelle on perustettu Internet-sivusto www.tammervoima.fi. Tammervoima vastaa suunnitellun hyötyvoimalaitoksen rakentamisesta sekä sen käytöstä laitoksen valmistumisen jälkeen. Sähköntuotantoketjussa Tammervoima tuottaa energiaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimittamista jätteistä Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden jakeluverkostoon. Hanke voidaan toteuttaa myös erillisenä hankkeena Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimesta. 2.1 Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt Tampereen Sähkölaitos yhtiöt toimittaa sähköä, kaukolämpöä sekä maakaasua kaikkiaan noin 132 000 yksityiselle ja yritysasiakkaalle Pirkanmaan alueella. Toiminnalla on pitkät perinteet, sillä Tampereen kaupungin omistama energiayhtiö perustettiin jo vuonna 1888. Vuoden 2009 alusta lähtien toiminta on jatkunut yhtiömuodossa. Kuuden yhtiön muodostaman konsernin omistaa Tampereen kaupunki ja siihen kuuluvat seuraavat yhtiöt: Tampereen Sähkölaitos Oy (emoyhtiö) Tampereen Energiantuotanto Oy Tampereen Kaukolämpö Oy Tampereen Sähkönmyynti Oy Tampereen Sähköverkko Oy Tampereen Vera Oy Energiantuotannosta yhtiön toimialueella vastaa kokonaisuudessaan Tampereen Energiatuotanto Oy, joka tuottaa energiaa sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantona Naistenlahden ja Lielahden voimalaitoksissa, sähköä vesivoimalaitoksissa Finlaysonin, Tampellan ja Keskiputouksen vesivoimalaitoksissa sekä kaukolämpöä lämpökeskuksissa eri puolilla toimialuetta. Vuonna 2009 laitokset tuottivat kaikkiaan 1 611 GWh sähköä ja 2 246 GWh kaukolämpöä. Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden toimintaa ohjaavat standardoidut ympäristö-, laatu- ja turvallisuusjärjestelmät: SFS-EN ISO 14001:2004 Ympäristöjärjestelmä SFS-EN ISO 9001:2008 Laadunhallintajärjestelmä OHSAS 18001:2007 Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä

13 Kuva 2-1. Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden kaukolämpöverkko Tampereen alueella sekä hyötyvoimalaitoksen suunnitellut sijoituspaikat. Kuva 2-2. Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden kaukolämpöverkon kulutus vuositasolla ja hyötyvoimalaitoksen osuus kulutuksesta (peruskuorma, punainen katkoviiva)

14 2.2 Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto huolehtii jätelain mukaisista jätehuoltotehtävistä omistajakuntiensa alueella. Yhtiö vastaa lähinnä asumisessa syntyvästä ja siihen rinnastettavasta jätteestä. Yhtiö järjestää jätteiden keräyksen, kuljetuksen, käsittelyn ja loppusijoituksen sekä vastaa jäteneuvonnasta ja jätehuollon yleisestä kehittämisestä. Yhtiöllä ei ole omaa kuljetuskalustoa. Jätteiden kuljetukset hoitavat yksityiset, tarjouskilpailun perusteella valitut kuljetusliikkeet. Jätehuoltoa valvovat kuntien ympäristöviranomaiset. Pirkanmaan Jätehuollon keskeisinä päämäärinä on kehittää jätehuoltoa asiakkaita kuunnellen, vähentää loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrää ja jätteenkuljetuksen päästöjä sekä varmistaa teknisesti korkeatasoinen jätteen loppusijoitus. Toimialueella asuu nykyisin noin 412 000 asukasta ja toimii 27 000 yritystä. Jätehuolto työllistää yli 150 henkilöä, joista yhtiön omaa henkilökuntaa on 60. Pirkanmaan Jätehuollon toiminta pohjautuu ISO 14 001:2004 standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmään. Kuva 2-3. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialue vuonna 2009. Taulukko 2-1. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n käsittelemät jätemäärät vuosina 2004 2008.

15 3 TAVOITTEET JA SUUNNITTELU- TILANNE 3.1 Hankkeen taustaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt ovat selvittäneet vuosien 2008 ja 2009 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueella syntyvän jätteen energiahyödyntämistä ja sen kehittämistä. Näiden selvitysten tavoitteena oli löytää tekniset ja taloudelliset näkökohdat huomioiden paras toteuttamisratkaisu jätteiden hyötykäytön kehittämiselle Pirkanmaan alueella. Selvityksissä potentiaalisia sijoitusalueita uudelle hyötyvoimalaitokselle on etsitty sekä Tampereen kaupungin että sen naapurikuntien alueelta. Esiselvitysvaiheessa sijoitusvaihtoehtoja on tarkasteltu erityisesti 1) kaavoituksen ja maanomistuksen, 2) kaukolämpöverkon, sekä 3) ympäristön kannalta. Tehtyjen selvitysten perusteella jatkosuunnitteluun on yhdessä Tampereen kaupungin kanssa valittu YVA-menettelyssä tarkasteltavat sijoitusalueet, joita koskevia selvityksiä tarkennetaan arviointimenettelyn yhteydessä. 3.2 Hankkeen tavoitteet Hyötyvoimalaitoksen ensisijaisena tavoitteena on tuottaa sähköä ja kaukolämpöä hyvällä hyötysuhteella yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotantolaitoksessa (combined heat and power, CHP). Energiantuotannon pääpolttoaineena on syntypaikkalajiteltu jäte, jonka keräämisestä ja toimittamisesta laitokseen vastaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tehtävä on hyötyvoimalaitoksen osalta myös polttoprosessissa syntyvän tuhkan asianmukainen käsittely sekä sen uusiokäyttö tai mahdollinen loppusijoittaminen. Jätteenpoltolla voidaan ratkaista kaatopaikoille nykyisin sijoitettavien jätteiden energiahyötykäyttö ja lopettaa tavanomaisten jätteiden kaatopaikkasijoitus. Suunniteltu hyötyvoimalaitos vähentää alueellisen energian tuotannon riippuvuutta maakaasusta. Jätehuollon kannalta biohajoavan ja palavan jätteen kaatopaikkasijoitus voidaan lopettaa. Jätteen energiahyödyntämisellä vähennetään huomattavasti jätteiden ilmastovaikutuksia, kun kaatopaikkojen metaaninpäästöt vähenevät merkittävästi. Tampereen ja sen naapurikuntien alueella uuden hyötyvoimalaitoksen vaikutus on ennen kaikkea energiantuotantoon liittyvä. Uuden voimalaitoksen avulla pystytään tuottamaan alueella tarvittavaa kaukolämpöä sekä lisäämään maakunnan energiatuotannon omavaraisuutta. Biokaasulaitoksen tavoitteena on tuottaa biohajoavasta jätteestä metaania ja hyödyntää sen sisältämä energia. Tällä hetkellä kotitalouksista kerätyt biojätteet kompostoidaan Tarastenjärvellä 2004 valmistuneessa kompostointilaitoksessa. Biojätettä kerätään tällä hetkellä 13 kunnan alueelta. Tämän hankkeen myötä biojätteet ja muu soveltuva biohajoava jäte on mahdollista käsitellä Tarastenjärven sijoituspaikkavaihtoehdossa sijaitsevassa biokaasulaitoksessa. Hankkeiden tarkoituksena on energiatuotannon kehittämisen ohella lisätä yhteistyötä energia- ja jätehuoltosektoreiden välillä. Hankkeen teknis-taloudellisiin tavoitteisiin kuuluu kilpailukykyinen laitos, joka täyttää tällä hetkellä tiedossa olevat vaatimukset jätteiden käsittelylle ja jätteenpoltolle. 3.3 Jätehuolto ja energiantuotanto Jätelain (1072/1993) mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 3 luvun 6 :ssä määrätään että ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Jätelain kokonaisuudistuksen ehdotus jätelaiksi on ollut lausunnoilla 8.4.2010 saakka ja jätelain uudistuksen myötä mm. jätehierarkia täsmentyy. Jätelain ehdotuksessa 2.3.2010 ensisijaisuusjärjestyksestä voidaan poiketa, jos tämä jätteen elinkaaren aikaisten vaikutusten osalta on perusteltua ja huomioiden myös tekniset, taloudelliset ja ympäristönsuojelun edellytykset. Vielä nykyisin valtaosa kierrätykseen kelpaamattomasta mutta energiahyödyntämiseen soveltuvasta jätteestä ohjautuu kaatopaikoille loppusijoitettavaksi. Kierrätykseen kelpaamattoman jätteen käytöllä polttoaineena voidaan paitsi korvata neitseellisiä polttoaineita ja säästää luonnonvaroja mutta myös vähentää kaatopaikoille ohjautuvan jätteen määrää sekä edelleen mm. kaatopaikkojen kasvihuonevaikutusta lisäävien metaanipäästöjen määrää.

16 Ympäristöministeriön työryhmä on esittänyt biohajoavan jätteen kieltämistä kaatopaikoilta vuoteen 2016 mennessä (Ympäristöministeriön raportteja 3/2010). Tämä edellyttää mm. riittävää kapasiteettia jätteen energiahyödyntämiseen. Jätteen energiasisällön hyödyntämistä säätelee tarkoin EU:n jätteenpolttodirektiivi, joka on sovitettu Suomen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella jätteen polttamisesta (362/2003). EU:n direktiivi jätteenpoltosta astui voimaan asteittain ja kiristi jätteenpolton päästörajoja huomattavasti. Jätteenpolttoasetuksella ja samanaikaisesti annetulla ympäristönsuojeluasetuksen muutoksella säädettiin vaatimukset jätteenpoltolle. Vaatimukset perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan (BAT, best available techniques) ja koskevat poltettavan jätteen laadun selvittämistä, polttoolosuhteita, päästöjä ilmaan ja veteen, päästöjen mittaamista, toimintaa häiriötilanteissa ja poltossa muodostuvan jätteen (tuhkan) käsittelemistä ja hyödyntämistä. Asetusten taustalla on EU:n jätteenpolttodirektiivin lisäksi IPPC-direktiivin (96/61/ EY) BAT/BREF vaatimukset. IPPC-direktiivi on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi. BREF:t ovat parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) vertailuasiakirjoja, joita käytetään apuna kun arvioidaan mikä on direktiivin määrittelemillä toimialoilla kulloisessakin tilanteessa ympäristön kannalta parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Suunniteltavat jätteenpolttoyksiköt tukevat Euroopan neuvoston direktiivin 1999/31/EY (ns. kaatopaikkadirektiivi) asettamia tavoitteita. Kaatopaikkadirektiivissä edellytetään muun muassa että vuonna 2016 biohajoavaa yhdyskuntajätettä sijoitetaan kaatopaikoille enintään 35 % vuonna 1994 syntyneestä biohajoavan yhdyskuntajätteen määrästä. Jätteiden kierrätyksen tehostamisen ohella jätteiden hyödyntäminen energiantuotannossa jätteenpolttolaitoksissa on yksi keinoista toteuttaa direktiivin tavoitteita. Tammervoiman hyötyvoimalaitoshanke tukee jätelain asettamia yleisiä tavoitteita vähentämällä jätteiden loppusijoittamista kaatopaikoille sekä lisäämällä niiden hyödyntämistä energiana. Lisäksi jätteenpoltolla voidaan hillitä myös ilmastonmuutosta vähentämällä sitä kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä. Jätteen esikäsittelyn ja lajittelun tarkoituksena on valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti jätteen aineena hyödyntämisen edistäminen. Arvioitava hanke suunnitellaan jätteen energiakäyttöä koskevien säädösten mukaisesti ja se täyttää sekä tekniikaltaan että päästötasoiltaan näiden säädösten vaatimukset. Etelä- ja Länsi-Suomen uusi, vuoteen 2020 ulottuva jätesuunnitelma on valmistunut joulukuussa 2009. Jätesuunnitelma on Hämeen, Kaakkois-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan ympäristökeskusten toimialueiden yhteinen jätehuollon kehittämissuunnitelma, jossa on tarkasteltu sekä alueen jätehuollon nykytilaa että sen tulevaisuuden kehittämistarpeita vuoteen 2020. Jätesuunnitelmassa Etelä- ja Länsi-Suomen alueen jätehuollon suunnittelu keskittyy kuuteen keskeiseen painopistealueeseen, jotka ovat: Rakentamisen materiaalitehokkuus Biohajoavat jätteet Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet Pilaantuneet maat Tuhkat ja kuonat Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa Näistä painopistealueista suunnitellulla hankkeella turvataan erityisesti kierrätykseen kelpaamattomien, biohajoavien jätteiden energiasisällön ympäristöystävällinen hyödyntäminen. Lisäksi hanke vastaa osaltaan myös jätesuunnitelmassa esitettyihin kehityssuuntiin jätteiden hyötykäytön ja turvallisen käsittelyn osalta. Tämä hyötyvoimalaitoshanke korvaa Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa esitetyn Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoshankkeen. 3.4 Suunnittelutilanne ja tavoiteaikataulu Hankkeen ympäristövaikutustenarviointi on aloitettu ja YVA prosessi aikana tai heti sen jälkeen aloitetaan kaavoitusprosessi. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistumisen jälkeen haetaan hankkeen tarvitsemat luvat (mm. ympäristölupa) ja aloitetaan laitoksen tarkempi suunnittelu. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa sen jälkeen, kun laitoksen rakentamiseen on saatu tarvittavat luvat. Vastaavasti laitoksen käyttöönotto voi tapahtua sen jälkeen, kun hankkeelle on myönnetty sen käytön edellyttämä ympäristölupa. Hankkeen tavoiteaikataulu on seuraava: Laitossuunnittelu on aloitettu 2009 Ympäristövaikutusten arviointi valmistuu vuoden 2010 aikana Tarvittava asemakaavoitus aloitetaan 2010 aikana Ympäristölupahakemus jätetään lupaviranomaiselle alkuvuonna 2011 ja lupapäätös on tarkoitus saada vuoden 2011 lopulla Hyötyvoimalaitoksen rakentaminen pyritään aloittamaan vuoden 2012 aikana ja laitoksen on tarkoitus olla käyttövalmis 2014 2015 Biokaasulaitoksen toteutuksen aikataulusta päätetään YVA prosessin jälkeen

17 4 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT 4.1 Taustaa Pirkanmaan Jätehuollon toiminta-alueen jätehuoltojärjestelmällistä tarkastelua on tehty Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa. Se on Hämeen, Kaakkois-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan ympäristökeskusten toimialueiden yhteinen jätehuollon kehittämissuunnitelma. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelman mukaan vuonna 2020 yhdyskuntajätteiden polttolaitos- ja rinnakkaispolttolaitoskapasiteettitarpeen on arvioitu olevan yhteensä 450 000 820 000 tonnia riippuen jätemäärien kehittymisestä sekä siitä, tuleeko yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen painottumaan suunnittelualueella energiana vai aineena hyödyntämiseen. Keski-Suomen alueellisessa jätesuunnitelmassa (Keski-Suomen ympäristökeskus, 2009) on esitetty yhtenä mahdollisuutena yhdyskuntajätteiden toimittaminen polttoon Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelualueelle. Tämä sen vuoksi, koska Keski-Suomessa ei ole suunnitteilla jätteen polttolaitosta. Myöskään Pohjois-Savossa ei ole varauduttu jätteen polttoon. Hämeenkyrön Kyröskosken hankesuunnitelma poistettiin ja näin Tampereelle sijoitettava hanke mahdollistaa Pirkanmaalla riittävän kapasiteetin jätteen energiasisällön hyödyntämiseen. Hanke voi ottaa myös vastaan Keski-Suomen alueen polttoon soveltuvia jakeita. Kuva 4-1. Asukkaiden ehdottamia hyötyvoimalan sijoituspaikkoja

18 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman laadinnassa on sovellettu SOVA-lain eli viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005) mukaista ympäristöarviointia. Ympäristövaikutusten arviointi tehtiin jätesuunnitelman painopistekokonaisuuksista. Arvioitavat vaihtoehdot muodostettiin jätesuunnitteluryhmän ja asiantuntijaryhmien yhteistyönä. Merkittävien vaikutusten tunnistamisessa käytettiin perustana SOVA-asetuksen arviointikriteereitä. Ympäristöarviointi on ohjannut jätesuunnitelman sisältöä ja tavoitteita vahvistamalla käsityksiä painopisteiden tavoitteiden ja toimenpiteiden suuntaamisesta. Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa on kyseessä hanke YVA eli järjestelmätason vaikutuksia ei tässä käsitellä kuin yleisellä tasolla. Hankkeen toteuttaminen edellyttää sitä, että ennen hankkeeseen panostamista varmistetaan sekä jätteiden riittävyys että tuotettavan sähkön ja kaukolämmön kaupaksi saanti riittävän pitkäksi aikaa. Jätteen toimittaminen energiana hyödyntämiseen riippuu jätteentuottajista, tuottajayhteisöistä ja yhdyskuntajätteen käsittelystä vastaavista tahoista. Nämä huolehtivat jätehuollolle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja sopivat kierrätykseen soveltumattomien jätteiden toimittamisesta polttoon asianmukaiset luvat omaaville polttolaitoksille. Siten tämän hankkeen toteuttamisen katsotaan vastaavan valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaista tilannetta, jossa mm yhdyskuntajätteen materiaalikierrätystavoite 50 % vuonna 2016 on saavutettu. 0-vaihtoehto ei siten vastaa valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaista tilannetta. 4.2 Hankevaihtoehtojen esiselvitys YVA-laki korostaa hankkeen vaihtoehtojen selvittämistä ja vertailua. Suunnitellun hyötyvoimalaitoksen osalta ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kaikkiaan neljää sijoitusvaihtoehtoa kahta ns. 0 vaihtoehtoa. Näihin neljään vaihtoehtoon päädyttiin pitkän esiselvitysprosessin kautta. Esiselvityksissä tarkasteltiin myös teknisiä vaihtoehtoja ja niiden edellyttämää jätteen syntypaikkalajittelujärjestelmää. Näissä tarkasteluissa päädyttiin ensisijaisesti arinatekniikkaan ja sen rinnalla tarkasteltavaan kaasutukseen. Hyötyjätevoimalaitoksen alustavassa sijaintipaikkakartoituksessa tarkasteltiin 32 kpl vaihtoehtoja. Näitä vertailtiin usean eri tekijän suhteen. Sijoitusvaihtoehtoja tarkasteltiin maankäytön, kaukolämpöverkon ja ympäristöllisen hyväksyttävyyden kannalta. Arviointiperusteita ovat olleet sijainti kaupunkirakenteessa, alueen käyttötarkoitus (teollisuus). aluevaraus (riittävä tila), muutosalue, asuinalueiden läheisyys, liikenteellinen valmius, liikenne lähialueiden kautta, ympäristöllinen hyväksyttävyys (suojelu- ja arvokkaat kohteet, virkistysalueet), kaukolämpöverkon läheisyys, kaukolämpökuorman kasvu ja uusien verkkojen liittäminen Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kotisivujen kautta asukkaat saivat myös joulukuu 2009 helmikuu 2010 esittää omia ehdotuksiaan hyötyvoimalan paikaksi. Ehdotuksia tuli kaiken kaikkiaan 150 kappaletta. 4.3 Arvioitavat vaihtoehdot Varsinaisten hankevaihtoehtojen lisäksi YVA:ssa tarkastellaan kahta nollavaihtoehtoa, jotka vastaavat YVA-lain mukaista nollavaihtoehtoa. Nollavaihtoehdoissa tarkastellaan Pirkanmaan jätehuollon vaihtoehtoisia kehityssuuntia olettaen, että suunniteltua hyötyvoimalaitosta ei toteuteta.

19 Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavat vaihtoehdot ovat: VE 0a Hyötyvoimalaitosta ei toteuteta, vaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueella syntyvien jätteiden kaatopaikkasijoitusta jatketaan nykyisessä muodossaan. Tässä vaihtoehdossa on huomioitavaa, että vaihtoehto ei ole mahdollinen, jos biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto tulee voimaan. VE 3 Kapasiteetiltaan 120 000-180 000 tonnin suuruinen hyötyvoimalaitos sijoitetaan Sarankulman suunnitellulle sijoituspaikalle. VE 4a Kapasiteetiltaan 120 000-180 000 tonnin suuruinen hyötyvoimalaitos sijoitetaan Tarastenjärven suunnitellulle sijoituspaikalle. VE 4b VE 0b Hyötyvoimalaitosta ei toteuteta. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueella syntyvät jätteet kuljetetaan energiahyödynnettäväksi Pirkanmaan alueen ulkopuolelle tai käsitellään muussa luvan mukaisessa paikassa. VE 1 Kapasiteetiltaan 120 000-180 000 tonnin suuruinen hyötyvoimalaitos sijoitetaan Lielahden suunnitellulle sijoituspaikalle.. Kapasiteetiltaan 120 000-180 000 tonnin suuruinen hyötyvoimalaitos ja kapasiteetiltaan 90 000 tonnin biokaasulaitos sijoitetaan Tarastenjärven suunnitellulle sijoituspaikalle. Hankevaihtoehtojen sisällä tarkastellaan vaihtoehtoisten sijoitusalueiden ohella myös kahta vaihtoehtoista jätteenpolttoprosessia: 1) jätteiden perinteistä arinapolttoa, sekä 2) jätteiden kaasutusta. Savukaasujen ja jätevesien puhdistusmenetelmät ja laitoksen muut tekniset ratkaisut ovat lähtökohtaisesti samat kaikissa eri sijaintivaihtoehdoissa. VE 2 Kapasiteetiltaan 120 000-180 000 tonnin suuruinen hyötyvoimalaitos sijoitetaan Ruskon suunnitellulle sijoituspaikalle. TARASTENJÄRVI LIELAHTI YLEISKAAVOJEN ALUEVARAUKSET Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen käsittely kesken Oikeusvaikutukseton yleiskaava voimassa Pientalovaltainen asuntoalue Kerrostalovaltainen asuntoalue Keskustatoimintojen alue Teollisuusalue Työpaikka-alue Julkisten palvelujen alue Kaupallisten palvelujen alue Erityisalue RUSKO Maa- ja metsätalousalue Virkistysalue Suojelualue SARANKULMA Loma-asuntoalue, ryhmäpuutarha- ja retkeilyalue Vesialue HYÖTYVOIMALAITOS - VAIHTOEHDOT Tampereen kaupunki 28.4.2010 / PH Kiinteistötoimi Kaupunkiympäristön kehittäminen Kuva 4-2. Hyötyvoimalaitoksen vaihtoehtoiset sijoitusalueet

20 5 HANKKEEN KUVAUS 5.1 Hanke ja rajaukset Arvioitava hankkeen tavoitteena on jätteen energiasisällön käytön kehittäminen rakentamalla uusi hyötyvoimalaitos, joka tuottaisi kaukolämpöä ja sähköä Tampereen kaupungin ja sen naapurikuntien alueelle. Laitos tulee toimimaan osana Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Hankkeessa on tarkoitus hyödyntää energiana kotitalouksien, julkisen ja yksityisen palvelutoiminnan (ml. terveydenhuollon jätteet), yritysten ja teollisuuden jätettä sekä rakennusjätettä kaikkiaan noin 120 000 180 000 tonnia vuodessa. Lisäksi hyötyvoimalaitoksessa käytettäisiin polttoaineena pieniä eriä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia materiaaleja kuten painekyllästettyä puuta ja öljyyntyneitä materiaaleja. Energiakäyttöön tuleva jäte koottaisiin Pirkanmaan jätehuolto Oy:n toiminta-alueelta, muualta Länsi- ja Keski-Suomen alueelta ja mahdollisesti myös kauempaa. Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastelu rajataan seuraavien toimintojen aiheuttamien vaikutusten tarkasteluun: laitoksen ja sen tarvitseman toiminta-alueen tonttiin rajautuvan infrastruktuurin rakentaminen jätepolttoaineen kuljetus, vastaanotto ja varastointi laitosalueella jätteen poltto energian talteenotto savukaasujen puhdistus muodostuvien vesien käsittely poltossa syntyvien jätteiden toimittaminen hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen Tarstenjärven biokaasutuksen osalta tarkastellaan myös: biojätteen kuljetusta ja varastointia alueella muodostuvien lietteiden käsittelyä jätevesien käsittelyä hajukaasujen käsittelyä 5.2 Voimalaitoksen yleiskuvaus ja tekniset tiedot Hankkeen tavoitteena on rakentaa Tampereen alueelle jätettä polttoaineena hyödyntävä voimalaitos, jonka avulla tuotetaan yhdistetysti sähköä ja kaukolämpöä Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden sähkö- ja kaukolämpöverkkoon. Suunnitelmien mukaan hyötyvoimalaitoksessa tuotetaan sähköä 10 20 MW ja kaukolämpöä 30 50 MW nimellisteholla laitoksen lopullisesta mitoituksesta riippuen. 150 000 tonnin vuosittaisella jätemäärällä vuosituotanto on laitoksessa tarkoitus nostaa noin 100 GWh sähkön ja 300 GWh kaukolämmön osalta. Kokonaisuudessaan tämä vastaa noin alle 10 % Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden vuosittaisesta energianhankinnasta. Voimalaitoksen laitteistoissa ja päästöihin liittyvässä tekniikassa sekä käytännöissä tullaan käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja hyötysuhde optimoidaan mahdollisimman korkealle tasolle. Taulukossa 5-1 esitetyt tiedot edustavat keskimääräistä suomessa suunniteltujen jätevoimaloiden tasoa. Taulukko 5-1. Hankkeen keskeiset tekniset tiedot. Hyötyvoimalaitoksen tekniset tiedot Polttoainekapasiteetti 120 000-180 000 t/a Sähköteho 10-20 MW Lämpöteho 30-50 MW Kokonaishyötysuhde 84-89 % Vuosittainen käyttöaika keskimäärin 7 500-8 500 h Vuotuinen sähköntuotanto keskimäärin 80-130 GWh Vuotuinen lämmöntuotanto keskimäärin 250-350 GWh

21 5.2.1 Käytettävät polttoaineet Pääasiallisena polttoaineena suunnitellussa hyötyvoimalaitoksessa käytetään jätettä. Kaikkiaan laitoksen käsittelykapasiteetiksi on arvioitu 120 000-180 000 tonniin vuodessa. Käsiteltävä jäte on ensisijaisesti peräisin kotitalouksilta, julkisesta ja yksityisestä palvelutoiminnasta (mukaan lukien terveydenhuollon jätteet) sekä kaupasta ja teollisuudesta. Laitoksella varaudutaan polttamaan myös jossain määrin vaaralliseksi jätteeksi luettavia jätteitä, jotka soveltuvat käytettävään polttoprosessiin. Optiona laitokselle varataan mahdollisuus myös muiden polttoaineiden käyttöön, jolla tarkoitetaan erityisesti kaasutukseen perustuvan vaihtoehdon osalta biopolttoaineiden käsittelyä yhdessä jätteiden kanssa. Pirkanmaan Jätehuolto Oy valmistelee yksityiskohtaista selvitystä yhdyskuntajätteen määrästä. Tämä selvitys valmistuu kesän 2010 aikana ja sitä tullaan osaltaan hyödyntämään myös suunnitellun hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnissa. 5.2.2 Vaihtoehtoiset polttotekniikat ja niiden yleiskuvaus Voimalaitoksessa käytettävän polttoprosessin osalta YVA:ssa tarkastellaan kahta eri päävaihtoehtoa: 1) arinapolttoa, ja 2) jätteiden kaasutusta. Käytettäessä arinatekniikkaa ei jätteitä tarvitse erikseen käsitellä ennen syöttöä kattilaan. Kaasutustekniikkaa käytettäessä sen sijaan jätteitä tulee käsitellä ennen niiden syöttöä kattilaan. Arinapoltto Kierrätykseen kelpaamattomien jäte-erien sisältämä energia muutetaan polttamalla lämmöksi ja sähköksi. Palaessa vapautuva lämpöenergia siirtyy kattilan putkistossa virtaavaan veteen, joka höyrystyy. Tulistuksen jälkeen korkeapaineinen ja -lämpötilainen höyry johdetaan uuteen höyryturbiiniin. Turbiineissa osa höyryn lämpöenergiasta muuttuu liike-energiaksi, joka muutetaan generaattoreilla sähkö-energiaksi. Arinapoltossa jätteet poltetaan yli 850 C lämpötilassa. Tulipesässä (arinassa) on erilliset kostean polttoaineen palamisen alueet eli kuivumis-, palamis-, pyrolyysi- ja kaasuuntumisvyöhykeet. Lopuksi on hiiltojäännöksen palamisalue (loppuunpalamisarina). Arinan eri vyöhykkeillä muodostuvat kaasut palavat korkeassa lämpötilassa arinan yläpuolella. Karkea tuhka ja jätteen sisältämät palamattomat materiaalit poistuvat arinan alapäästä laitoksen pohjatuhkajärjestelmään. Savukaasut johdetaan savukaasujen puhdistusjärjestelmään, jota on kuvattu kappaleessa 5.2.6. Syntyvä höyry (lämpötila noin 400 C, paine noin 40 baaria) syötetään arinalta edelleen turbiiniin, jossa höyryn sisältämä energia muutetaan sähköksi. Höyry pyörittää höyryturbiinia ja samalla akselilla olevaa generaattoria, joka tuottaa sähköä. Höyryturbiinissa on lisäksi erillisiä höyryn väliottoja prosessihöyryn ja kaukolämpöveden lämmitystä varten. Kaukolämpöverkkoon höyryn lämpö siirretään turbiinin väliottoihin kytkettävien lämmönvaihtimien kautta. Kaukolämpöverkkoon kytketään kuluttajien kanssa rinnan ilmajäähdytteinen kaukolämpöveden apujäähdytin. Arinapolton periaatekaavio on esitetty kuvassa Kuva 5 1. turbiini sähköntuotanto kaukolämmöntuotanto savupiippu jäte sorbentti reaktori kaukolämmönvaihdin putkisuodatin savukaasun puhdistus arina AMS kuona savukaasupuhdistuksen lopputuote Kuva 5-1. Arinapolton periaatekaavio

22 Jätteiden kaasutus Kiinteän biopolttoaineen ja esikäsitellyn jätepolttoaineen tai näiden seoksen kaasutus tapahtuu joko ns. kiertävässä ilmakehäpaineisessa leijupetikaasuttimessa (CFB-kaasutin) tai ilmakehäpaineisessa kuplivapeti -tyyppisessä kaasuttimessa (BFBkaasutin). Kaasuttimessa oleva leijukerros muodostuu pienistä rakeista, jotka ovat polttoaineen tuhkaa tai muuta petimateriaalia (hiekkaa, kalkkikiveä ym.). Lisäksi petimateriaaliin on sekoittuneena polttoainetta eri muodoissa. Koska biopolttoaineet ja jätepolttoaineet sisältävät runsaasti haihtuvia aineita, voidaan suuri osa tällaisesta polttoaineesta muuttaa kaasuiksi varsin tehokkaasti. Kaasuttimeen puhalletaan kuumaa ilmaa, joka reagoi polttoaineen kanssa muodostaen häkää, vetyä, metaania ja muita palavia kaasukomponentteja. Reaktorissa vallitsee erittäin hyvät lämmön- sekä aineensiirron olosuhteet ja petimateriaalin kierto tasaa tehokkaasti lämpötiloja. Kaasuttimessa tuotettu kuuma (n. 800 1 000 C) raakakaasu jäähdytetään kaasunjäähdyttimessä noin 400 450 C ja puhdistetaan letkusuodattimessa. Kaasun jäähdytyksen jälkeen suotimella reaktori 850 o C sykloni ilman syöttö esilämmitys erotettu hiilipitoinen tuhka johdetaan vieressä sijaitsevaan pieneen, erilliseen tuhkanpolttoyksikköön, jossa tuhkan sisältämä hiilijäännös poltetaan. Savukaasut jäähdytetään ja suodatetaan, jonka jälkeen ne johdetaan kattilan takavetoon ennen suodinta. Kaasutettavan polttoaineen sisältämä tuhka kertyy ja jää kaasuttimen pohjalle, josta se poistetaan vesijäähdytetyllä pohjatuhkaruuvilla. Varastosiiloon siirrettävän tuhkan hiilipitoisuuden tavoitearvo on alle 3 %. Kaasuttimilta tuleva puhdistettu tuotekaasu johdetaan tuotekaasukanavaan ja edelleen tuotekaasun polttoon tarkoitetun kattilan tuotekaasupolttimille (Kuva 5-2). Kaasutin itsessään on selkeä laitekokonaisuus, joka koostuu sylinterinmuotoisesta sisäpinnaltaan muuratusta reaktorista, jossa kaasutus tapahtuu, syklonista, joka erottaa ja palauttaa kiertävän kiinteän ja muun materiaalin muodostuneesta kaasusta reaktorin pohjaosaan sekä muodostuneen kaasun puhdistusjärjestelmästä kaasutuksen lopputuotteiden poistolaitteistoista ja varastosiiloista kaasutukseen (reaktorissa) tarvittavan esilämmitetyn ilman valmistus- ja syöttölaitteistosta ja tarvittavista muista teknisistä apulaitteista (kaasukanaveistot, kattilan tuotekaasupolttimet, kaasutusjäännöksen käsittelylaitteet) prosessiautomaatiosta polttoaineen syöttö 900 o C jäähdytysvesi kaasu polttimolle pohjatuhka pohjatuhkan jäähdytys Kuva 5-2. Jätteen kaasutuksen periaatekaavio

23 5.2.3 Jätteiden vastaanotto Arinapoltto Laitokselle saapuvat ja sieltä poistuvat jäteautot ajavat vaaka-aseman läpi, jossa kuljetukset punnitaan ja niiden tiedot (paino, kuljetusliike jne.) kirjautuvat automaattisesti tietokoneelle. Arinatekniikkaa käytettäessä polttoaineena käytetään aiemman kuvauksen mukaista jätettä. Tällöin jäte ei tarvitse erillistä esikäsittelyä vaan purettaessa jätekuormaa jätebunkkeriin sen sisältö tarkastetaan, jotta polttoon kuulumattomia jätejakeita ei pääse prosessiin. Jätteen vastaanottotila on mitoitettu siten, että laitokselle riittää polttoainetta noin viikon täyttä tuotantoa varten. Jätteen varastointi mahdollistaa jäteerien sekoittamisen ja siten laadultaan tasaisemman jätteen syöttämisen polttoon. Jätteen viipymä varastossa pidetään kuitenkin mahdollisimman lyhyenä. Vastaanottotila turvaa laitoksen toiminnan pyhäpäivien tms. tuontikuljetuskatkosten aikana. Vastaanottotila on alipaineistettu ja sen lattiatilat puhdistetaan säännöllisesti. Jätevaraston poistoilma johdetaan jätevoimalan palamisilmaksi. Tämä vähentää jätevarastosta ympäristöön pääsevien haihtuvien aineiden määrää ja hajuhaittoja. Jätteen kaasutus Arinapoltosta poiketen jätteiden energiahyödyntäminen kaasutustekniikalla edellyttää homogeenisempaa, mekaanisesti käsiteltyä SRF-polttoainetta (solid recovered fuel). Kaasutukseen perustuvan laitoksen osalta suunnitellun hyötyvoimalaitoksen yhteyteen joudutaan rakentamaan erillinen jätteiden käsittelylaitos (nk. SRF-polttoaineen valmistuslaitos), jossa polttolaitokseen tuotava jätemateriaali murskataan kaasutukseen soveltuvaan raekokoon (yleensä 100 mm * 100 mm * 50 mm) ja siitä poistetaan polttoon kelpaamattomat materiaalit. Nämä polttoon kelpaamattomat materiaalit sisältävät mineraalisia materiaaleja, metalleja ja biohajoavaa jätettä. Metalleja voidaan erottaa materiaalista magneettisilla ja ei magneettisilla menetelmillä, mutta biohajoavan jätteen takia tämä polttoon kelpaamaton jäte joudutaan käsittelemään biologisella menetelmällä kaatopaikkakelpoisuuden takia. Voimalaitoksen esikäsittely- ja varastotilat mitoitetaan vastaavalla tavalla kuin arinapoltossa. 5.2.4 Savukaasupäästöjen puhdistus Laitos käyttää nk. puolikuivaa savukaasujen puhdistustekniikkaa, jolloin laitoksesta ei synny savukaasujen puhdistuksesta syntyvää jätevettä. Suunnittelun lähtökohtana on nykyisten päästönormien täyttyminen. EU:n jätteenpolttodirektiivi vaatii puhdistamaan kierrätyspolttoaineita käyttävien polttolaitosten savukaasut merkittävästi konventionaalisten polttolaitosten savukaasuja tarkemmin. Taulukko 5-2. Jätteenpolttolaitoksille asetettavat yleiset päästörajat (mg/m 3 ). Päästökomponentti Pitoisuus savukaasussa, mg/m 3 Rikkidioksidi, SO2 50 Typenoksidit, NOx (NO2:na ilmoitettuna) 200 Hiukkaspäästöt 10 Kloorivety, HCl 10 Fluorivety, HF 1 Dioksiinit ja furaanit 0,1 10-6 Cd, Tl 0,05 Hg 0,05 Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V 0,5 Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä, TOC 10

24 kuivan kalkin syöttö kuiva reaktori savupiippu kalkkisiilo raakasavukaasu aktiivihiilisiilo SDA letkusuodatin lopputuotesiilo lopputuotteen kierrätys kalkin sammutin Kuva 5-3. Puolikuivan savukaasujen käsittelyn periaatekaavio 5.2.5 Poltossa muodostuvat jätteet ja niiden käsittely Poltossa osa jätteiden sisältämistä haitallisista aineista kerääntyy tuhkiin. Tuhkien hyötykäytön ja sijoittamisen kannalta keskeistä on haitallisten aineiden pitoisuus ja liukoisuus. Poltossa muodostuviin tuhkiin vaikuttavat polttoaineen laatu ja puhtaus, polttotekniikka sekä tuhkan ja pölyn erotustekniikka. Arinatuhkaa voidaan arvioida muodostuvan 18 20 % vastaanotettavasta jätemäärästä eli noin 16 000-24 000 tonnia vuodessa. Savukaasun puhdistusjätettä muodostuu noin 5 % vastaanotetusta jätemäärästä. Muodostuva lentotuhkan määrä on noin 6 000 9 000 tonnia vuodessa. Poltossa syntyvät tuhkat pyritään ensisijaisesti hyödyntämään rakentamisessa tai jätehuollossa ja toissijaisesti sijoittamaan jätehuoltoyhtiöiden kaatopaikoille. Yleisesti polton tuhkia on hyödynnetty esim. betoniteollisuudessa ja maarakennuksessa sekä puhtaimpia jakeita maanparannusaineena. Pitkän ajan tavoitteena onkin jalostaa arinatuhka siten, että se voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakennuksessa. Tuhkan hyötykäytössä voidaan hyödyntää kokemuksia erityisesti Saksasta, Alankomaista, Tanskasta ja Ruotsista. Tuhkien hyötykäytöstä päättää viime kädessä ympäristöviranomainen. Jätteenpolton lentotuhka on useissa maissa luokiteltu ongelmajätteeksi. Voimalaitoksen tuhka tullaan sijoittamaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asianmukaiset luvat omaavalle kaatopaikalle tai kuljetetaan muualle käsiteltäväksi. 5.3 Sähkön- ja kaukolämmön siirto Kullakin kohdealueella voimalaitos liitetään aluetta sivuavaan 110 kv:n alueverkkoon. Kaukolämpökytkennät tehdään kohdealueilla sijaitseviin kaukolämpöverkkoihin katualueita hyväksi käyttäen. Tarastenjärven kaukolämpökytkentä on suunniteltu toteutettavaksi vanhan Aitolahdentien varteen Leinolan pumppaamolle asti. Suunnitelmat sähköja kaukolämpöverkkojen osalta tarkennetaan arviointiselostuksessa.

25 5.4 Biokaasulaitoksen yleiskuvaus ja tekniset tiedot Tarastenjärven vaihtoehdossa on suunnittelussa mukana myös biohajoavaa jätettä hyödyntävä biokaasulaitos. Laitos tullaan sijoittamaan kartalla 5-4 esitetylle alueelle. Laitoksen avulla tuotetaan biokaasua hyötyvoimalaitokseen tai muuhun energiahyötykäyttöön. Biokaasulaitoksen tuottaman kaasun polttoaineteho on noin 7 MW. Noin 90 000 tonnin vuosittaisella biohajoavan jätteen määrällä tuotetaan noin 66 GWh energiaa. Taulukko 5-4. Biokaasulaitoksen keskeiset tekniset tiedot. Selite Käsiteltävä biojätemäärä Biokaasun tuotto Yksikkö ja lukuarvo 90 000 t vuodessa 9 milj.m 3 vuodessa Biokaasun lämpöarvo 6,5 kwh/m 3 Vuotuinen energiamäärä TARASTENJÄRVI Vuosittainen käyttöaika keskimäärin 60-70 GWh 8 000-8 500 tuntia 5.4.1 Vastaanotto ja esikäsittely Biokaasulaitoksella käsiteltävät jätteet kuljetetaan laitokselle ensisijaisesti kuorma-autoilla, jotka tuovat ne autovaa an kautta esikäsittelyhalliin. Käsiteltävän jätteen kokonaismääräksi on arvioitu alkuvaiheessa 90 000 tonnia vuodessa. Vastaanotettavat jätteet muodostuvat pääasiassa biojätteestä sekä puhdistamolietteestä. Puhdistamolietteen osalta käsittely on tässä vaiheessa lähinnä varautumista tulevaisuuteen. Laitokselle varaudutaan vastaanottamaan myös muita biohajoavia materiaaleja. Kotitalouden ja teollisuuden biojätteet Kotitalouden ja teollisuuden biojätteet vastaanotetaan sisätiloissa suoraan vastaanottosiiloon. Biojäte siirretään murskaimeen, jossa kaikki pehmeä kiintoaines homogenoituu veteen tai lietteeseen mikrobeille sopivaksi ravinnoksi. Lietteet Lietteet sijoitetaan vastaanottoaltaaseen. Altaan mitoitus vastaa noin vuorokauden viipymäkapasiteettia. Laitokselle voidaan ottaa vastaan seuraavia lietteitä: jätevesiliete maatalouden kuiva- ja märkäliete jätevedenpuhdistamoiden lietteet teollisuuslietteet BIOKAASULAITOS Teurasjäte Teollisuuden biojätteisiin voi sisältyä esimerkiksi teurastamoista, turkiseläinten nahoittamoista sekä lihanjalostusteollisuudesta peräisin olevaa eläinjätettä, minkä käsittelylle on annettu erityisvaatimuksia. Biokaasulaitos täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1774/2002 (sivutuoteasetus) vaatimukset, jos laitoksessa käsitellään sivutuoteasetuksessa tarkoitettuja 3. luokan ja mahdollisesti myös 2. luokan eläinperäisiä jätteitä. Kuva 5-4. Biokaasulaitoksen sijoituspaikan tarkastelualue Lanta Eläinten lannat muodostuvat kuivalannasta sekä lietelannasta. Lanta muodostuu pääosin sika- ja karjataloudesta ja hevostiloilta. Mahdollisesti lantaa muodostuu laitoksen käsiteltäväksi turkis- ja siipikarjatiloilta.

26 Muu kasvatettu tai luonnon biomassa Muu kasvatettu tai luonnon biomassa voi olla mm. ruokohelpeä, järviruoko tai muuta vastaavaa. 5.4.2 Prosessit ja rakennukset Biokaasulaitos sijoitetaan suunnittelualueelle tehtäviin tiloihin. Biokaasulaitoksen rakenteet muodostuvat pääasiassa seuraavista: Vastaanotto ja esikäsittelyrakennus Bioreaktorit Kaasukello Lopputuotteen varasto Vesien esikäsittely Biokaasutuksessa biohajoava jäte mädätetään hallitusti tätä varten rakennetuissa kaasutiiviissä bioreaktoreissa. Laitos muodostuu lämmöntuottoja höyrynkehitysyksiköstä, biokaasuvarastosta, biokaasureaktoreista, prosessivesisäiliöstä ja välivarastosäiliöistä sekä lopputuotteen käsittelyyn liittyvästä rakenteesta. Mädätyksessä anaerobiset metaanibakteerit hajottavat orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa biokaasuksi ja humusmassaksi, joista jälkimmäinen kuivataan prosessin yhteydessä mekaanisesti mullanomaiseksi materiaaliksi. Prosessin sivutuotteena muodostuu jätevettä. Biokaasu voidaan tässä yhteydessä muuttaa edelleen sähkö- ja lämpö-energiaksi. Biokaasu koostuu pääosin metaanista (CH4, 55 75 %) ja hiilidioksidista (CO2, 45 25 %) sekä pienistä pitoisuuksista rikkivetyä (H2S) sekä ammoniakkia (NH3). Kemiallisilta ominaisuuksiltaan metaani soveltuu hyvin käytettäväksi polttoaineena, sillä sen lämpöarvo on korkea ja metaanin palamisen lopputuotteina muodostuu pääosin vettä ja hiilidioksidia. Huoltotöiden tai mahdollisten käyntihäiriöiden yhteydessä ylijäävä biokaasu poltetaan ylijäämäpolttimella, joka on laitokseen rakennettava varolaite metaanin polttamiseksi ennen sen pääsyä ilmakehään. Ylijäämäpoltin mitoitetaan suunnitellun laitoksen koko kaasumäärän polttoa varten. Mädätyslaitos toteutetaan käyttäen vaihtoehtoisesti joko märkä- tai kuivamädätystekniikkaa, jotka eroavat toisistaan ensisijaisesti reaktorissa käytettävän jätemateriaalin vesipitoisuuden tai biokaasureaktoriin lisättävän nesteen määrän perusteella. Märkämädätyksessä käytettävän biokaasun tuotantoon käytettävän raaka-aineen kiintoainepitoisuus saa olla korkeintaan 15 %, minkä takia menetelmä soveltuu käytettäväksi erityisesti lietemäisille raaka-aineille, kuten lietelannalle ja elintarviketeollisuuden jätevesille, jotka sisältävät vain vähän kuiva-ainetta. Reaktoriin voidaan kuitenkin lisätä esimerkiksi peltobiomassoja, mikä lisää osaltaan reaktorin kaasuntuottoa vaikuttamatta kuitenkaan sen kokoon. Kuivamädätyksessä mädätettävät ainekset ovat vastaavasti kiinteitä (kiintoainepitoisuus 20 50 %), joten reaktorikin sisältää vähemmän vettä kuin märkämädätyksessä ja on siten kooltaan pienempi. Syntyvän mädätteen koostumus riippuu anaerobisen hajoamisen tehokkuudesta. Kuivamädätyksen ongelmana on yleisesti kuitenkin anaerobisen hajoamisen ja edelleen biokaasun tuotannon epätasaisuus, mikä hankaloittaa erityisesti jatkuvatoimisten prosessien suunnittelua. Biokaasulaitoksessa käytettävän prosessitekniikan valinta tehdään hankesuunnittelun edetessä ja hankesuunnitelmien tarkentuessa. (tarvittaessa autoklavointi) - BIOJÄTE - LIETTEET - TEURASJÄTE - LANTA ESIKÄSITTELY BIOKAASU- REAKTORI BIOKAASUN VARASTOINTI VOIMALAITOS VASTAANOTTO LIETTEEN HYGIENISOINTI KUIVAUS LIETTEEN HYÖDYNTÄMINEN TAI POLTTO VESIEN- KÄSITTELY JÄTEVESI Kuva 5-5. Kaavio biokaasulaitoksen toiminnasta

27 liekki biokaasu lämmitys suodostankki kierrätetyn perkolaatin jakaminen biomassa kaasutiivis ovi (josta tunnelimallinen reaktori täytetään ja tyhjennetään) kontti-mallinen lämpövoimala teräsbetonirakenteinen lattia- ja seinälämmitetty mädätysreaktori viemäröintijärjestelmä Kuva 5-6. Kuivamädätyksen toimintaperiaate 5.4.3 Lietteen käsittely Mädätteestä poistetaan ylimääräinen vesi mekaanisesti 30 % kuiva-ainepitoisuuteen. Mekaanisesti kuivattu humusmassa siirretään varastosiiloihin. Humusmateriaali toimitetaan joko kattilalaitokseen poltettavaksi tai muuhun käyttöön. Mikäli materiaali poltetaan tai käytetään kaatopaikan sulkemisrakenteissa, hygienisointia ei tarvita. Lannoitekäyttöön on haettava lupa Kasvintuotannon tarkastuskeskukselta (Maa- ja metsätalousministeriön asetus 195/2004). 5.4.4 Poistokaasut ja jätevedet Laitoksen poistokaasujen käsittely ja ilmastointi hoidetaan prosessikaasujärjestelmän ja yleisilmanvaihdon avulla. Prosessissa tyhjentyvien ja täyttyvien säiliöiden sekä eräiden laitteiden yhteydestä vapautuu poistokaasuja, jotka johdetaan suljettuun prosessikaasunkäsittelyyn ja siitä edelleen poistokaasukanavaa pitkin ulkoilmaan. Prosessikaasujen mukana ei vapaudu ympäristöön hajuja, koska kaikki poistoilma johdetaan esimerkiksi pesurin ja otsonikäsittelyn läpi ennen ilmakehään päästöä. Kaasut voidaan johtaa myös jätteenpolttolaitokselle polttoilmaksi. Mekaanisesta kuivauksesta kertyvä jäännösvesi kerätään prosessivesisäiliöön, josta sitä pumpataan takaisin lietteen valmistukseen, jos se teknisesti on mahdollista. Muodostunut jätevesi sisältää voimakkaat pitoisuudet typpeä ja jos sitä ei voida hyödyntää lannoitteena, niin jätevesi johdetaan esikäsittelyn jälkeen puhdistamolle. Vettä poistuu humustuotteen (vettä noin 70 %) ja biokaasun (kylläistä) mukana. 5.5 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Suunniteltu hanke liittyy keskeisesti Tampereen kaupungin alueen sähkön ja kaukolämmön tuotantoon, johon hankkeella on merkittäviä vaikutuksia energiantuotannon hajautumisen sekä tuotantomenetelmien muuttumisen kautta. Lisäksi hanke vaikuttaa osaltaan myös Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallinnoimien jätteenkäsittelyalueiden toimintaan, koska tarve jätteiden kaatopaikkasijoittamiselle loppuu hyötyvoimalaitoksen toteuttamisen seurauksena. Arvioinnissa tarkastellaan lisäksi hankkeiden suhdetta maankäyttösuunnitelmiin sekä hankkeiden kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin. Näitä ovat lähinnä valtakunnallinen ja alueellinen jätesuunnitelma sekä luonnonsuojelusuunnitelmat ja -ohjelmat. Lielahden, Sarankulman ja Tarastejärven sijoituspaikkavaihtoehtojen osalta sähköverkosto on käytettävissä alueen vieressä. Ruskon sijoituspaikkavaihtoehdossa joudutaan rakentamaan uutta sähkölinjaa Kangasala-Hervanta sähkölinjaan saakka. 5.5.1 Valtakunnalliset energiapoliittiset tavoitteet Tuottamalla energiaa jätteistä pystytään osaltaan vähentämään sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineiden päästöjä erityisesti ilmastovaikutusten kannalta. Lisäksi hankkeen avulla pystytään osaltaan lisäämään Pirkanmaan alueen omaa energiantuotantokapasiteettia ja vähentämään näin alueen riippuvuutta muualta tulevista polttoaineista.

28 5.5.2 Valtakunnalliset jätehuoltotavoitteet Valtioneuvosto on 10.4.2008 hyväksynyt valtakunnallisen jätesuunnitelman, joka pitää sisällään Suomen jätehuollon keskeiset tavoitteet vuoteen 2016 sekä keskeiset toimet niiden saavuttamiseksi. Jätesuunnitelman keskeisiä tavoitteita ovat erityisesti 1) jätteen synnyn ehkäiseminen, 2) jätteiden materiaalikierrätyksen ja biologista hyödyntämisen lisääminen, 3) kierrätykseen soveltumattoman jätteen polton lisääminen, sekä 4) jätteiden haitattoman käsittelyn ja loppusijoituksen turvaaminen. Jätteenpolton osalta valtakunnallisten jätehuollon tavoitteena on yhdyskuntajätteen energiahyötykäytön nostaminen 30 %. Ympäristöministeriön työryhmä on esittänyt biojätteen kieltämistä kaatopaikoilta vuoteen 2016 mennessä (Ympäristöministeriön raportteja 3/2010). Tämä edellyttää mm. riittävää kapasiteettia jätteen energiahyödyntämiseen. Suunniteltu hyötyvoimalaitos lisää osaltaan jätteiden energiahyötykäyttöä Pirkanmaan alueella ja samalla voidaan lopettaa jätteen sijoittaminen kaatopaikalle. Näin suunniteltu laitos on valtakunnallisten jätehuollon tavoitteiden mukainen pyrkien toisaalta kehittämään jätteiden energiasisällön hyötykäyttöä sekä toisaalta vähentämään tarvetta jätteen kaatopaikkasijoittamiselle sekä uusille jätteenkäsittelyalueille. 5.5.3 Hankkeen suhde ympäristönsuojelua koskeviin säädöksiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Hankkeella on myös liittymiä useisiin ympäristönsuojelua koskeviin säädöksiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin. Näitä ovat mm. seuraavat: Ympäristönsuojelulaki ja asetus Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta Melun ohjearvot Valtioneuvoston periaatepäätös melutasoista Jätelaki- ja asetus ja niiden muutokset Kemikaalilaki ja asetus Teollisuuskemikaaliasetus Ilmanlaatuasetus Valtakunnallinen jätesuunnitelma Jätevesipäästöille kohdistuvat vaatimukset Rikki- ja typenoksidipäästöjen kansainväliset sitoumukset YK:n ilmastosopimus Suomen energia- ja ilmastostrategia Uusiutuvan energiankäytön edistämisohjelma Kansallinen strategia biohajoavan jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämisestä Valtioneuvoston periaatepäätös ekologisen kestävyyden edistämisestä Vesien suojelua koskevat määräykset ja ohjeet Alueellinen jätesuunnitelma; Etelä- ja Länsi- Suomen jätesuunnitelma Luonnonsuojeluohjelmat; mm. Natura 2000, soidensuojeluohjelma, lintuvesiensuojeluohjelma Tarastenjärven varastoalueen ympäristövaikutusten arviointi, hankkeesta vastaava on Tampereen kaupunki. Näitä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin arviointiselostuksessa.

29 6 YMPÄRISTÖN NYKYTILAN KUVAUS 6.1 Sijoitusalueet ja niiden yleispiirteet 6.1.1 Lielahti Lielahden sijoitusalue sijoittuu Tampereen kantakaupungin alueelle Epilän kaupunginosaan. Lielahdessa hyötyvoimalaitos sijoitetaan Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden nykyisen voimalaitoksen yhteyteen tontille. Tontin omistaa Tampereen kaupunki. Suunniteltu laitosalue on nykyisin jo lähes LIELAHTI kokonaisuudessaan teollisten toimintojen käytössä. Lielahden voimalaitosalue sijoittuu hyvin lähelle vakituista asutusta. Lähimmät asuinkiinteistöt sijoittuvat alle 100 metrin päähän laitosalueesta. Laitosalueen läheisyyteen sijoittuu asuinrakennusten ohella myös Epilän alueen koulu, kirkko ja terveysasema. Pohjavesien suhteen Lielahden alue sijoittuu Epilänharjun-Villilän luokkaan I (vedenoton kannalta tärkeät pohjavesialueet) kuuluvalle pohjavesialueelle. Tällä pohjavesialueella sijaitsee nykyisin kaksi Tampereen Veden vedenottamoa Hyhkyssä ja Mustalammella. Näistä Mustalammen ottamo on kuitenkin parhaillaan poissa käytöstä saneerauksen vuoksi. Kuva 6-2. Lielahden sijoitusalue ja pohjavesialueet (kuvassa sinisellä) Kuva 6-1. Lielahden sijoitusalue 65 Länsiosastaan laitosalue rajautuu Epilänharjun metsä- ja harjualueeseen, jossa aluetta luonnehtivat pääosin mäntyvaltaiset metsäalueet. Epilänharju on osa ns. saumamuodostumaa, joka on syntynyt jäätikön kahden kielekevirran väliin. Lielahden voimalaitosaluetta rajaavat kolmelta suunnalta (pohjoinen, itä, etelä) rautatielinjaukset. Länsireunastaan laitosalue rajautuu vastaavasti Epilänharjun harjumetsäalueeseen. Lielahden sijoitusalueella ei ole jäljellä luonnonympäristöä. Alueen länsipuolella noin 300 metrin etäisyydellä sijaitsee Epilänharjun niitty, joka kuuluu Pirkanmaan arvokkaisiin perinnemaisemiin. 12 Hankesijainti Kuva 6-3. Lielahden lähiympäristön suojelualueet 12