TKL 25 Esteetön esimerkkilinja
TKL 25 Esteetön esimerkkilinja 3 Esteettömän liikkumisen tutkimus ja kehittämisohjelma elsa 2003 2006 Esteetön liikennejärjestelmä on sellainen, että myös lapset, iäkkäät ja toimintaesteiset henkilöt suoriutuvat turvallisesti päivittäisestä liikkumisestaan. Elsa on liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelman taustavaikuttajina ja hankkeiden osarahoittajina ovat useat eri ministeriöt, väylälaitokset sekä järjestöt. Elsa -ohjelma on toteutettu vuosina 2003 2006. Kolmivuotisella Elsa -ohjelmalla on tuettu työtä liikennejärjestelmän esteettömyyden parantamiseksi ja nostettu aihe esille yleiseen tietoisuuteen. Tärkeä osa ohjelmaa on ollut hankkeiden toteuttaminen ja niiden tuloksista tiedottaminen. Elsa -ohjelma toteuttaa osaltaan liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategiaa. Vuonna 2003 julkaistun strategian tavoitteena on, että valtion ylläpitämä liikenneinfrastruktuuri ja julkisen liikenteen palvelut ovat esteettömiä ja turvallisia kaikille. Valtionhallinto toimii yhteistyössä kuntien ja yksityisen sektorin kanssa näiden vastuulla olevien liikennejärjestelmän osien parantamiseksi. Lisätietoja Elsa-ohjelmasta: www.elsa.fi Liikenne- ja viestintäministeriö
TKL 25 Esteetön esimerkkilinja 5 Sisältö TIIVISTELMÄ 6 VASTUUNJAKO 7 ESIPUHE 8 1 MATKUSTAJAINFORMAATIO ENNEN MATKAA 11 1.1 Aikataulukirja 12 1.2 Internet-sovellukset 13 1.3 Puhelinpalvelut 14 2 LIIKENNELAITOKSEN NEUVONTAPISTE 15 2.1 Sisääntulo 16 2.2 Neuvontapisteen aulatilat 19 2.3 Palvelupisteet, palvelutilanne 24 3 LINJA-AUTOPYSÄKIT LINJALLA 25 25 3.1 Pysäkkityypit 25 3.2 Kevyen liikenteen järjestelyt 26 3.3 Odotustila 28 3.4 Katokset, penkit ja roskakorit 32 3.5 Matkustajainformaatio pysäkeillä 35 4 KESKUSTORIN LINJA-AUTOTERMINAALI 39 5 PYYNIKINTORIN LINJA-AUTOTERMINAALI 45 6 LINJA-AUTOKALUSTO 47 6.1 Kalustotyypit 47 6.2 Linjan 25 tyypillinen linja-auto 48 6.3 Rampit 51 6.4 Niiaustoiminto 53 6.5 Matkan hinta ja maksaminen 55 6.6 Matkustajainformaatio linja-autoissa 56 7 KULJETTAJAT JA MATKUSTAJAT 58 LIITE 1 MATKUSTAJAKYSELYN YHTEENVETO 59 LIITE 2 KARTTA: LINJAN 25 AJOREITTI 59 LIITE 3 PYSÄKKIKOHTAISET TOIMENPITEET RAHOLA JANKA 59 LIITE 4 PYSÄKKIKOHTAISET TOIMENPITEET JANKA RAHOLA 59
6 TKL 25 Esteetön esimerkkilinja TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä on tarkasteltu Tampereen kaupungin sisäisen linja-autoliikenteen esteettömyyden nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia. Nykytilaa on arvioitu esimerkkilinjan avulla. Tarkasteltavaksi linjaksi on valittu Tampereen kaupungin liikennelaitoksen linja 25 Rahola Keskustori Janka. Linjan 25 esteettömyyttä on tarkasteltu ovelta ovelle-periaatteella. Tarkastelu on sisältänyt kaikki matkan osa-alueet ennen matkaa tarvittavasta matkustajainformaatiosta kuljettajapalveluun. Tarkastelu on tehty kesä- ja talvioloissa. Selvityksessä on ollut apuna eri matkustajaryhmien edustajista muodostettu käyttäjätiimi. Käyttäjätiimin kanssa on tarkasteltu linjan 25 pysäkkejä, Keskustorin ja Pyynikintorin paikallisliikenneterminaalit, linja-autokalustoa, liikennelaitoksen matkustajainformaatiojärjestelmiä sekä liikennelaitoksen neuvontapiste Keskustorilla. Matkustajanäkökulmaa on täydentänyt internet-kysely, johon saatiin 271 vastausta. Selvityksen yhteydessä on inventoitu linjan 25 pysäkit. Esimerkkilinjan luonnetta, matkustajien käyttäytymistä ja kuljettajatyöskentelyä on tarkkailtu matkustaen linjalla. Kuljettajia on haastateltu linjan päätepysäkeillä. Lisäksi on mitattu linjan 25 tyypillisen matalalattiaisen linjaauton sisätiloja. Toimintatapojen osalta on tarkasteltu kuljettajien, kalustohankintojen ja neuvontapisteen henkilökunnan käytännön toimintaa ja aiemmin annettuja ohjeita. Esimerkkilinjasta 25 on laadittu toteuttamiseen tähtäävä toimenpideesitys. Pysäkkien esteettömyyttä parantavien toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kustannuksia on mahdollista tutkia parantamalla esimerkkilinjan pysäkit esitetyllä tavalla. Tampereen sisäisen liikenteen esteettömyyden parantamiseksi on esitetty mm. esteettömien kaupunginosapysäkkien toteuttamista, kuljettajien kouluttamista, matkustajien ohjeistusta, muutoksia linjaautokaluston hankintakriteereihin sekä panostusta matkustajainformaation esteettömyyteen. Selvityksen yhteydessä on parantunut molemminpuolinen tietämys sekä liikuntaesteisten tarpeista että operatiivisen toiminnan rajoitteista. Selvityksen aikana on syntynyt kontakteja vammaisjärjestöjen, kaupungin yhdyskuntapalveluiden ja liikennelaitoksen välille. Yhteistyön toivotaan jatkuvan vastedeskin. Selvityksen johtopäätöksenä on, että kaikille avointa kaupunkimaista linja-autoliikennettä on mahdollista kehittää monin tavoin entistä esteettömämmäksi.
TKL 25 Esteetön esimerkkilinja 7 VASTUUNJAKO VASTUUNJAKO Eri toimijatahot vastaavat siitä, että he omalla toiminnallaan luovat mahdollisimman hyvät puitteet esteettömään liikkumiseen. Pyrkimys esteettömyyteen tulee olla yhtenä lähtökohtana niin nykyisessä toiminnassa kuin suunniteltaessa ja toteutettaessa uutta. Ohessa on määritelty eri toimijatahojen vastuualueet esteettömän Tampereen sisäisen linja-autoliikenteen aikaansaamiseksi. Tarkemmin kehittämistoimenpiteitä on kuvattu raportin toimenpide-ehdotus - tekstilaatikoissa ja linjan 25 pysäkkien osalta liitteissä 3 ja 4. Tampereen kaupungin liikennelaitos vastaa seuraavien tekijöiden esteettömyydestä: - Matkustajainformaation kehittäminen (ennen matkaa, pysäkeillä, linja-autoissa) - Nykyisen neuvontapisteen kehittäminen (yhdessä kiinteistön omistajan kanssa) - Linja-autokaluston kehittäminen - Kuljettajien ja muun henkilökunnan kouluttaminen - Matkustajien ohjeistus - Pysäkkinimistön ja numeroinnin ylläpito Tampereen kaupungin yhdyskuntapalvelut vastaavat: - Linja-autopysäkkien kehittämisestä (ajettavuus, odotustilat, valaistus) - Pysäkeille johtavien kevyen liikenteen yhteyksien kehittämisestä - Pysäkkien, kevyen liikenteen väylien ja katujen kunnossapidosta ja talvihoidosta (poikkeuksena jalkakäytävät ja niillä olevat pysäkit, joiden kunnossapidosta vastaa ko. jalkakäytävän kohdalla oleva tontin omistaja) - Muiden kuin mainoskatospysäkkien pysäkkivarustuksen kehittämisestä ja ylläpidosta - Yleisten alueiden viherrakentamisesta (mm. oksien karsinta) - Liikenteen ohjauksesta ja viitoituksesta (mukaan lukien pysäkkien nimi- ja linjakilvet) - Suunnittelu- ja rakentamisohjeista Tampereen kaupungin tilakeskus vastaa: - Joukkoliikennejärjestelmän yhteisen neuvonta- ja palvelupisteen kehittämisestä - Keskustorin Juvenes -kioskin kehittämisestä - Keskustorin terminaalikatoksen ylläpidosta Mainoskatosyhtiö JCDecaux vastaa: - Mainoskatospysäkkien pysäkkivarustuksen kehittämisestä ja ylläpidosta
8 TKL 25 Esteetön esimerkkilinja ESIPUHE ESIPUHE Tampereen kaupungin liikennelaitoksen linjan 25 esteettömyysselvityksen ovat rahoittaneet Liikenne- ja viestintäministeriö Elsa -tutkimusja kehittämisohjelman kautta sekä Tampereen kaupungin yhdyskuntapalvelut ja Tampereen kaupungin liikennelaitos. Selvitystyötä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Mika Periviita Tampereen kaupungin liikennelaitos Kati Parkko Tampereen kaupungin liikennelaitos Olli Kanerva Tampereen kaupungin liikennelaitos Jukka Kyrölä Tampereen kaupunki, yhdyskuntapalvelut Katri Jokela Tampereen kaupunki, yhdyskuntapalvelut Seija Siitonen Länsi-Suomen lääninhallitus Toivo Enqvist Tampereen vammaisneuvosto Ritva Koivula Tampereen eläkeläisneuvosto Selvitykseen on osallistunut käyttäjätiimi, jossa on ollut edustus seuraavista matkustajaryhmistä: näkövammaiset, kuulovammaiset, tavallisella pyörätuolilla ja sähköpyörätuolilla kulkevat, lyhytkasvuiset, rollaattorin käyttäjät sekä itsenäisesti joukkoliikennettä käyttävät koululaiset. Käyttäjätiimissä oli mukana: Toivo Enqvist Tampereen vammaisneuvosto Sirpa Virtanen VATENK, Kynnys ry Soile Virtala Tampereen seudun näkövammaiset ry Anton Pulkkinen Liisanpuiston ja kuulovammaisten koulu Tero Jokela Liisanpuiston ja kuulovammaisten koulu Viola Haapanen Tampereen vammaisneuvosto Liisa Ruusukallio Pispan koulu Hanna Ponkala Pispan koulu Käyttäjätiimiä avustivat seuraavat henkilöt: Katri Kuikka Toivo Enqvistin avustaja Katariina Hännikäinen Sirpa Virtasen avustaja Anu Pörsti Liisanpuiston ja kuulovammaisten koulu, erityisopettaja Hanna Vainio Liisanpuiston ja kuulovammaisten koulu, koulunkäyntiavustaja Juha Launiemi Pispan koulu, koulunkäyntiavustaja Selvityksen laatimisesta Ramboll Finland Oy:ssä ovat vastanneet diplomi-insinööri Ville-Mikael Tuominen ja tekniikan ylioppilas Mervi Harju.
TKL 25 Esteetön esimerkkilinja 9 ESIPUHE Yleiset tavoitteet On arvioitu, että esteettömien palvelujen kehittäminen ja esteettömän ympäristön rakentaminen palvelevat suoraan vähintään 35 40 prosenttia väestöstä. Esteettömästä joukkoliikenteestä hyötyvät muutkin kuin iäkkäät ja eri tavoin vammaiset henkilöt. Esteettömyyden parantaminen lisää joukkoliikenteen helppokäyttöisyyttä, alentaa sen käyttökynnystä ja nopeuttaa liikennettä. Joukkoliikenteen esteettömyyden parantamisen yleisiä tavoitteita ovat: Ehkäistä ja poistaa kansalaisten tasavertaisen liikkumisen esteitä Varautua väestön ikääntymiseen Parantaa joukkoliikenteen laatua Lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä Edistää kaikille soveltuvan elinympäristön toteutumista Parantaa liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta Tavoitteena on, että esteettömyys otetaan jatkossa aina alusta asti huomioon, kun suunnitellaan ja toteutetaan uutta tai korjataan vanhaa. Nykyisessä infrastruktuurissa ja palveluissa olevia liikkumisen esteitä poistetaan käytettävissä olevien resurssien rajoissa ja niitä uudelleen suuntaamalla. Esimerkkilinjan 25 selvityksen tavoitteet Tämän selvityksen tavoitteena on esimerkkilinjan, liikennelaitoksen linjan 25, avulla arvioida Tampereen kaupungin sisäisen linjaautoliikenteen esteettömyyden nykytilaa ja kehittämistarpeita. Samalla arvioidaan laajemmassa mittakaavassa bussijoukkoliikenteen osuutta esteettömässä liikennejärjestelmässä, eli mitä palveluja on perusteltua järjestää kaikille avoimessa linja-autoliikenteessä. Samalla arvioidaan, mikä on kunkin toimijatahon vastuu ja vaikuttamismahdollisuudet esteettömän joukkoliikenteen aikaansaamiseksi. Nykytila-analyysin perusteella laaditaan esitys toimenpiteistä havaittujen puutteiden poistamiseksi ja menetelmistä, joilla esteettömyyden huomioon ottaminen varmistetaan tulevassa toiminnassa.
10 TKL 25 Esteetön esimerkkilinja ESIPUHE Linja 25 Tampereen kaupungin liikennelaitoksen linjan 25 Rahola Keskustori Janka varrella sijaitsee mm. vanhusten palvelutalo Jankassa, Tammelan palvelukeskus, rautatieasema (mahdollinen tuleva matkakeskus), Keskustorin ja Pyynikintorin paikallis- ja lähiliikenteen terminaalit, pääkirjasto Metso, Pispan palvelukeskus Hyhkyssä ja Kotipirtin palvelutalot Raholassa, ks. liite 2. Linjan 25 kokonaispituus on 16,5 km. Linjalla on molemmat ajosuunnat yhteen laskettuna 86 pysäkkiä. Lokakuun lopulla 2004 linjalla 25 oli keskimäärin runsaat 5 800 matkustajaa arkipäivässä. Kuljettajien arvion mukaan linja 25 on hyvä ajaa, myös talvella. Linjalla on kuljettajien arvion mukaan hyvä linja-autokalusto. Ajettavuuden kannalta hankalin osuus on Kaarilan alue ja siellä erityisesti Simolankatu. Talvella linjalla 25 on ongelmia lähinnä pysäkkien odotustilojen lumen poistossa. Ajoradalta aurattu lumi ehtii odotustilassa tallautua liukkaaksi ja epätasaiseksi polanteeksi ennen odotustilan auraamista. Matkustajakyselyssä useampi matkustaja toivoi reittimuutosta, jossa linjan 25 länsipääte, Raholan päätepysäkki siirrettäisiin takaisin Korvenkadulle. Nykyinen päätepysäkki sijaitsee teollisuusalueella Teerivuorenkadulla.
TKL 25 Esteetön esimerkkilinja 11 MATKUSTAJAINFORMAATIO ENNEN MATKAA 1 MATKUSTAJAINFORMAATIO ENNEN MATKAA Tavoite Matkustajainformaatio ei asetu matkan esteeksi millekään matkustajaryhmälle. Tampereen kaupungin liikennelaitoksella on monipuoliset matkustajainformaatiojärjestelmät, jotka mahdollistavat tiedon saannin eri aisteilla. Matkustajainformaatiota arvioitiin mm. käyttäjätiimin kanssa. Yleishavaintona voidaan todeta, että liikennelaitoksen erilaisia informaatiopalveluita ei tunneta riittävästi. Uusia palvelumuotoja, kuten Pysäkkimies, JOHONKI, pysäkkiaikatauluhaku ja Repa Reittiopas, voisi markkinoida kohdennetusti eri matkustajaryhmille esimerkiksi matkustajaryhmiä edustavien järjestöjen kautta. Toimenpide-ehdotus: Matkustajainformaatio yleensä Liikennelaitos laatii eri kohderyhmille suunnatut selkeät, jatkuvasti päivittyvät oppaat siitä, mistä matkustajainformaatiota saa, mitä yhteyksiä on käytettävissä, mitä palveluja on saatavilla, miten eri tilanteissa kannattaa toimia ja mahdollisesti minä aikoina suositellaan liikuttavan. Oppaat voivat olla esimerkiksi liikennelaitoksen internetsivuilta tulostettavissa. Liikennelaitos sisällyttää esteettömyystiedot matkustajainformaatioonsa.
12 TKL 25 Esteetön esimerkkilinja MATKUSTAJAINFORMAATIO ENNEN MATKAA 1.1 Aikataulukirja Käyttäjätiimi arvioi liikennelaitoksen paperisen aikataulukirjan (voimassaolo 9.8.2004 5.6.2005) käytettävyyttä. Seuraavassa on käyttäjätiimin havaintoja. Arkipäivien, lauantain ja sunnuntain aikataulut on merkitty erivärisillä raameilla. Tämä helpottaa lukemista huomattavasti. Niiden liikennelaitoksen linjojen osalta, joiden kanssa yksityisellä lähiliikenteellä on Tampereen kaupungin alueella pääosin yhtenäinen ajoreitti, on esitetty myös lähiliikenteen vuorot samassa aikataulussa. Näissä aikatauluissa lähiliikenteen lähtöaikojen päälle on painettu värineliöt. Yhdistelmäaikataulu on käyttökelpoinen, mutta esitystapa on näkövammaisille hankala. Väreistä erityisesti sininen ja vihreä erottuvat huonosti toisistaan. Aikataulukirjassa reittikuvaukset ovat pienellä kirjasinkoolla. Reittikuvauksien osalta hankaluudeksi koetaan se, että niiden käyttö edellyttää laajaa kadunnimien tuntemusta. Pysäkkien nimien käyttö voi olla jatkossa perusteltua, sillä pysäkkinimiä käytetään useissa uusissa liikennelaitoksen matkustajainformaation sovelluksissa. Aikataulukirjan kartat ovat pieniä ja osin epäselviä. Hämeenkadun pysäkit esittävässä kartassa numerot, viivat ja kadunnimet sekoittuvat, erityisesti Koskipuiston pysäkkien osalta. Vastaavasti aikataulukirjan takasivun linjakartta arvioitiin pieneksi ja sekavaksi. Matalalattiabusseja ei ole merkitty aikatauluihin. Käytännön rajoituksena on, että liikennelaitoksen linja-autoista 85 % on matalalattiaisia. Matalalattiasta autoa ei voida kalustokierrosta johtuen varmuudella taata. Tästä syystä matalalattiaisten autojen merkitsemisestä aikatauluihin on luovuttu. Toimenpide-ehdotus: Aikataulukirja Liikennelaitos tutkii mahdollisuudet seuraavaa aikataulukirjaa laadittaessa, voiko aikatauluissa eri liikennöitsijöiden vuorot erottaa toisistaan alleviivauksin, ympyröinneille tai muulla vastaavalla tavalla, joka ei edellytä värien käyttöä ja lähtöajan peittämistä.
TKL 25 Esteetön esimerkkilinja 13 MATKUSTAJAINFORMAATIO ENNEN MATKAA 1.2 Internet-sovellukset Liikennelaitoksen internetsivuilla, www.tampere.fi/tkl, on tietoa aikatauluista ja lipuista, reittikartat, ajankohtaiset tiedotteet, palautteenantomahdollisuus, reittiopas sekä linja- ja pysäkkikohtaiset aikataulut. Liikennelaitoksen internetsivuja arvioitiin käyttäjätiimin kanssa. Kehittämisehdotukset koskivat ensisijaisesti sivujen ulkoasua. Liikennelaitoksen internetsivuilla on valkoinen taustaväri. Paikoin on käytetty vaalean sinistä tekstiä, joka voi heikkonäköiselle erottua huonosti vaaleasta taustasta. Pysäkkien yksilöllisesti numeroiden haku on koettu sivuilla hankalaksi. Nykyisin ne ovat NysseTulee -palvelun alla. Toimenpide-ehdotus: Liikennelaitoksen internet-sivut Aloitussivuille lisätään mahdollisuus skaalata sivuja, ohittaa sivujen väri- ja muotoiluasetukset ja mahdollisuus valita tietojen esittäminen pelkkänä tekstinä. Toteutetaan valinta, jolla valintanuolen saa tarvittaessa muutettua suurempikokoiseksi ja eriväriseksi. Linjakohtaisiin aikatauluihin lisätään tietyin välein vaalea taustaväri rivien alla lukemisen helpottamiseksi. Lisätään mahdollisuuksien mukaan jokaiselle sivulle Tulosta sivun tiedot -painike. Tutkitaan mahdollisuudet toteuttaa kartta, jossa yksittäisen linjan reitti ja pysäkit näkyisivät selkeästi omalla värillä. Kartalta tiedon hakija voisi poimia esimerkiksi pysäkkinumerot reittioppaan ja pysäkkiaikataulujen käyttöön. Internetsivuja kehitettäessä kuullaan ja pyydetään käyttäjätesteihin eri matkustajaryhmien edustajia.
14 TKL 25 Esteetön esimerkkilinja MATKUSTAJAINFORMAATIO ENNEN MATKAA 1.3 Puhelinpalvelut Puhelinneuvonta ja sen kautta saatavat palvelut saivat kiitosta käyttäjätiimiltä. Puhesynteesin käyttö on havaittu ongelmalliseksi, jos kaksi pysäkkiä sijaitsee lähekkäin. Liikennelaitoksella on seuraavanlaiset puhelinpalvelut: o Puhelinneuvonta o Henkilökohtainen puhelinneuvonta o Jonotusjärjestelmä o Matkaliput, aikataulutiedotus, löytötavarat o Hinta 0,66 + pvm o Puhelinautomaatti o Automaattinen aikataulu- ja reittineuvonta suomeksi o Avoinna 24 h/vrk o Hinta 0,44 + pvm o Nysse@Tulee o Ilmoittaa 10 seuraavaksi pysäkille saapuvan vuoron tuloajan o Toimii tekstiviesteillä o Pysäkin numero löytyy pysäkkikilvestä ja liikennelaitoksen internet-sivuilta o Hinta 0,50 + pvm o WAP-puhelimilla ja PDA-laitteilla o Liikennelaitoksen internet-sivujen palvelut Linja-autojen paikantamiseen perustuvasta PARAS -järjestelmästä on tulossa uusi matkapuhelinsovellus syksyllä 2005. Liikennelaitoksen liikenteenvalvontakeskus ja korjaamo tietävät toiminnanohjausjärjestelmän kautta, onko tietty vuoro matalalattiainen. Tätä tietoa ei pystytä nykyisin tehokkaasti toimittamaan matkustajille. Toimenpide-ehdotus: Puhelinpalvelut Liikennelaitos tutkii mahdollisuudet, onko nykyisiin tietojärjestelmiin perustuen kehitettävissä puhelinpalvelu, josta matkustaja voisi tarkistaa, ajetaanko tietty vuoro matalalattiaisella linja-autolla.
TKL 25 Esteetön esimerkkilinja 15 LIIKENNELAITOKSEN NEUVONTAPISTE 2 LIIKENNELAITOKSEN NEUVONTAPISTE Tavoite Liikennelaitoksen neuvonnan nykyiset asiakastilat ovat mahdollisimman esteettömät kaikille käyttäjäryhmille. Havaitut esteettömyyspuutteet korjataan nykyisissä tiloissa käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Pitempiaikaisena tavoitteena on toteuttaa joukkoliikenteen neuvontaja palvelupiste lähemmäksi Keskustorin linja-autoterminaalia. Uutta tehtäessä esteettömyysnäkökulmat otetaan huomioon alusta lähtien. Liikennelaitoksen neuvontapiste sijaitsee Keskustorilla osoitteessa Aleksis Kiven katu 18. Samassa rakennuksessa on Kansaneläkelaitoksen (Kelan) toimisto. Neuvonta on toiminut nykyisissä tiloissa vuodesta 2003 lähtien. Neuvontapiste on jonkin verran syrjässä Keskustorin linja-autoterminaalista. Tarvetta on kehittää Tampereen koko joukkoliikennejärjestelmän yhteinen neuvonta- ja palvelupiste. Neuvontapisteen esteettömyyttä arvioitiin käyttäjätiimin kanssa 21.9.2004.
16 TKL 25 Esteetön esimerkkilinja LIIKENNELAITOKSEN NEUVONTAPISTE 2.1 Sisääntulo Neuvontapisteen rakennus on ulkotiloiltaan ongelmallinen. Keskustorin suunnalta on vain porrasyhteys. Portaaton yhteys edellyttää kiertämistä rakennuksen toiseen päähän. Rakennuksen julkisivussa on suuret liikennelaitoksen ja Vapaa Valinnan mainokset. Vapaa Valinnan mainoskyltit peittävät liikennelaitoksen opasteet massiivisuudellaan varsinkin ulko-ovilla, kuva 1, ja rakennuksen sisällä aulatilassa, kuva 2. Oviaukot liikennelaitoksen neuvontapisteeseen ovat kynnyksettömiä ja automaattiovin varustettuja. Tosin neuvontapisteen aamun ensimmäisen aukiolotunnin (klo 8 9) aikana luiskalla varustettu automaattinen ulko-ovi ei ole käytössä. Tällöin kulku tapahtuu tavallisesta ovesta, jossa on kaksi kynnystä (kuva 1, ovet vasemmalla). Kulku neuvontapisteelle esimerkiksi pyörätuolilla ilman avustajaa on ennen kello yhdeksää hyvin hankalaa. Kuva 1. Rakennuksen ulkoarkadi hämärtää ulko-ovia, joista on kulku liikennelaitoksen neuvontapisteeseen. Ikkunalasin takana oleva liikennelaitoksen informaatio on vaikealukuista heijasteiden vuoksi. Sisääntuloaulassa liikennelaitoksen neuvontapisteen havaitseminen leveämmän Vapaa Valinnan sisäänkäynnin rinnalta on heikkonäköisille hankalaa. Aulatilassa reitit ovat näkövammaisten
TKL 25 Esteetön esimerkkilinja 17 LIIKENNELAITOKSEN NEUVONTAPISTE osalta opittuja. Vapaa Valinnan liukuportaista tulisi varoittaa värikontrastilla, kuva 2. Kuva 2. Aulatilassa liikennelaitoksen neuvontapisteen sisääntulo on Vapaa Valintaa vaatimattomampi. Alempaan kuvaan on luonnosteltu opasteraita, joka voisi jatkua ulko-ovelta neuvontapisteen sisälle vuoronumeroautomaatille asti.
18 TKL 25 Esteetön esimerkkilinja LIIKENNELAITOKSEN NEUVONTAPISTE Toimenpide-ehdotus: Neuvontapisteen sisääntulo Liikennelaitos neuvottelee taloyhtiön kanssa: - Rakennuksen ulkoarkadin valaistuksen parantamisesta - Automaattiovin varustetun pääoven avaamisesta jo aamukahdeksalta - Sisätuloaulan lattiaan toteutettavan opasteraidan toteuttamisesta ulko-ovelta liikennelaitoksen neuvontatiloihin - Varoitusraitojen asentamisesta Vapaa Valinnan liukuportaiden yläpäähän ja liukuportaiden porrasaskelmien reunoihin - Aulatilassa liikennelaitoksen oven korostamisesta värikontrastilla Liikennelaitoksen parantaa opasteidensa havaittavuutta rakennuksen ulko-ovilla ja sisääntuloaulassa.
TKL 25 Esteetön esimerkkilinja 19 LIIKENNELAITOKSEN NEUVONTAPISTE 2.2 Neuvontapisteen aulatilat Neuvontapisteen sisääntulokäytävällä ja aulatilassa on paljon heijastavia lasi- ja metallipintoja, jotka vaikeuttavat näkövammaisille henkilöille tilan ja etäisyyksien hahmottamista. Lasiseinän takana Vapaa Valinnan liukuportaiden viereiselle seinällä on loisteputkivalaisimia. Nämä valaisimet ovat neuvontapisteen puolella katsekorkeudella ja aiheuttavat heikkonäköisille häikäistymistä, kuva 3. Näkövammaisille käsijohteet toimivat opasteena. Sisääntulokäytävän oikeanpuoleisella seinällä on käsijohde, joka ohjaa matkakortin lukulaiteelle ja lopuksi päin seinää. Käsijohteen päässä saisi olla mieluummin vuoronumeroautomaatti. Kuva 3. Neuvontapisteen sisääntulokäytävän ja aulatilan lasiseinä aiheuttaa ongelmia näkövammaisille tilan hahmottamisessa. Lasiseinän alinta ikkunariviä esitetään muutettavaksi kirkkaasta mattapintaiseksi. Lasiseinän takana on loisteputkivalaisimia, jotka ovat neuvontapisteen puolella katselukorkeudella. Valaisimet voivat aiheuttaa häikäistymistä heikkonäköisille.
20 TKL 25 Esteetön esimerkkilinja LIIKENNELAITOKSEN NEUVONTAPISTE Vuoronumeroautomaatti sijaitsee näkyvästi heti sisääntulon yhteydessä. Kulku automaatille edellyttää roskakorin väistämistä. Pyörätuolilla vuoronumeroautomaatille pääsee vain siirtämällä roskakoria. Automaatin napit ovat liian korkealla pyörätuolilla asioiville. Pyörätuolissa istuvan henkilön toimintaulottuvuus on 800 1000 mm:n korkeudella. Näkövammaisille vuoronumeroautomaatin painonapit erottuvat väritykseltään toisistaan, mutta niiden merkitys ei selviä, kuva 4. Kuva 4. Vuoronumeroautomaatti liikennelaitoksen neuvontapisteessä. Näkövammaisen on vaikea seurata vuoronumeroiden vaihtumista palvelupisteiden yläpuolisilla näytöillä. Palvelutiskien päällä olevat halogeenivalaisimet aiheuttavat häikäisyä myös pyörätuolissa istuville, sillä tarkkailupiste pyörätuolista on suhteellisen alhaalla, kuva 5.
TKL 25 Esteetön esimerkkilinja 21 LIIKENNELAITOKSEN NEUVONTAPISTE Kuva 5. Tumma matto kunkin palvelupisteen edustalla on hyvä suuntaa antava informaatio näkövammaisille tiskien sijainnista ja lukumäärästä. Palvelupisteiden yläpuolella on häikäisyä aiheuttavia halogeenivalaisimia.
22 TKL 25 Esteetön esimerkkilinja LIIKENNELAITOKSEN NEUVONTAPISTE Neuvontapisteen aulatiloissa on vuoroaan odottaville asiakkaille kahden korkuisia tuoleja. Aulatiloissa on linja-autojen maksulaite, josta voi lukea matkakorttinsa saldon. Palautelomakkeiden täyttämistä varten on pieni kirjoitustaso. Taso on melko korkealla. Mukaan otettavat aikataulut ovat aulatilassa matalalla ja hyvin löydettävissä pyörivästä telineestä. Ruuhkatilanteissa mukaan otettavien aikataulujen hakeminen tuolirivien takaa voi olla hankalaan. Keskustorilta lähtevien linja-autojen lähtöaikoja esitetään aulatilassa sähköisellä näytöllä, joka on katosta roikkuvana melko korkealla. Vastaavasti opasteet ovat turhan korkealle. Aulatilan takaseinällä on linjakartta, jossa linjat on esitetty läpinäkyvällä heijastavalla muovikalvolla. Kartta on vaikealukuinen. Kartat ovat yleensäkin hankalia näkövammaisille. Taulukko 1. Mittoja neuvontapisteen aulatilassa. Mitattu korkeus [mm] Ohjeiden mukainen arvo [mm] Vuoronumeroautomaatti, painonapit 1170 800 1100 Vuoronumeroautomaatti, paperituloste 1290 800 1100 Tuoli, istuinosa matala / korkea 480 / 520 450 500 (1 500 550 (2 300 (3 Tuoli, käsinoja matala / korkea 680 / 710 istuinosa + 180 Palautelomake/matkakorttihakemusten pöytä 1040 750 900 ATK-pisteen näppäimistö 990 800 1100 ATK-pisteen näyttötaso 1150 800 1100 Käsijohde 900 700 ja 900 Rahastuslaite saldon tarkistamiseen lukija 1000 800 1100 Rahastuslaite saldon tarkistamiseen näyttö 1200 800 1100 Palvelutiskien, pöytätasojen reuna 1030 750 900 (4 1100 (5 1) Normaali istuinkorkeus 2) Sopiva korkeus henkilöille, joilla on jäykät lonkat tai polvet 3) Istuinkorkeus lyhytkasvuisille ihmisille ja pienille lapsille 4) Palvelutiskin korkeus pyörätuolikäyttäjälle 5) Palvelutiskin korkeus asioitaessa seisaaltaan Kuulokojeiden induktiosilmukka on käytössä vain neuvontapisteen yhteydessä olevan vanhusten palvelupiste Ikäpisteen puolella. T- silmukan opaste on harhaanjohtavasti sijoitettu liikennelaitoksen neuvontapisteen ja Ikäpisteen väliseen pylvääseen. Kuulokojeiden silmukasta kertova tarra on lisäksi liian korkealla. Yleisestikin käyttäjätiimiin
TKL 25 Esteetön esimerkkilinja 23 LIIKENNELAITOKSEN NEUVONTAPISTE osallistuneiden kokemusten mukaan informaatiomateriaali kiinnitetään seinille liian korkealle, asentajan omalle katselukorkeudelle. Toimenpide-ehdotus: Neuvontapisteen aulatila Liikennelaitos korjaa nykyisen neuvontapisteen esteettömyyspuutteet (tarvittaessa yhdessä kiinteistön omistajan kanssa): Neuvontatiloihin asennetaan induktiosilmukka. Tiedote T-silmukasta asennetaan selvästi näkyviin aulatilaan. Neuvontapisteen lasiseinän alareuna pyritään muuttamaan läpinäkymättömäksi, mutta valoa läpäiseväksi, esimerkiksi hiomalla lasi mattapintaiseksi. Vuoronumeroautomaattia uusittaessa otetaan huomioon seuraavat seikat: - Painonapit ja tulosteet sijoitetaan nykyistä alemmaksi. - Painikkeisiin tai niiden viereen lisätään pistekirjoitus painikkeiden merkityksistä. - Automaattiin lisätään ääni, joka kertoo paperille tulostuneen vuoronumeron. Odotustiloihin lisätään vuoronumeroiden äänikuulutus. Puhesynteesiä varten asennetaan kaiuttimet odotustilaan. Palvelutiskien vuoronumeronäyttöjen yläpuolella olevia halogeenivalaisimia kohdennetaan toisin, poistetaan osa tai vaihdetaan valaisintyyppiä vähemmän häikäiseväksi. Matalat ja korkeat tuolit erotetaan toisistaan värierolla esimerkiksi istuinosien uudelleenpäällystämisen yhteydessä. Aulatilaan lisätään tekstiilejä pehmentämään taustahälyä. Asentajille ja kiinnittäjille ohjeistetaan seinille laitettavan informaation oikeasta asennuskorkeudesta, suositeltava keskikorkeus on 140 cm.
24 TKL 25 Esteetön esimerkkilinja LIIKENNELAITOKSEN NEUVONTAPISTE 2.3 Palvelupisteet, palvelutilanne Henkilökunnan puolella palvelutiskien välissä on seinät, jotta naapuripisteen asioinnit ja taustahäly eivät häiritse henkilökuntaa. Asiakkaiden puolella ei ole riittäviä väliseiniä. Viereisen palvelupisteen asiointi ja takaa tuleva häly voivat haitata huonokuuloisten asiointia. Palvelupisteiden pöytätasot ovat lapsille ja pyörätuolilla kulkeville turhan korkealla. Pöytätasot ovat paikoin liian kapeat kirjoittamiseen. Pöytätasojen korkeutta on perusteltu turvallisuudella. Palvelutiskeillä käsitellään paljon rahaa. Palvelutiskeille ei ole penkkejä, tämä voi haitata etenkin iäkkäiden asiointia. Käyttäjätiimin tapaamisessa korostettiin palvelutilanteesta seuraavia asioita: - Henkilökunnan tulee puhua ja ojentaa mahdollisuuksien mukaan paperit suoraan asiakkaalle, ei mahdollisesti mukana olevalle avustajalle. - Näkövammaisille ja muuten apua tarvitseville tulee tarjota lomakkeen täyttöapua. - Palvelutiskeillä tulee olla paperia ja kynä kuulovammaisten kommunikointia varten. Toimenpide-ehdotus: Neuvonnan palvelupisteet Neuvonnan tiloja seuraavan kerran uusittaessa toteutetaan yksi palvelupiste matalammalla korkeudella, korkeus 750 900 mm lattiasta. Palveluhenkilökunnalle lisätään mikrofonit T-silmukan käyttöä palvelemaan. Asennetaan palvelupisteisiin asiakkaiden käytettäväksi joutsenkaulavalaisimet. Tutkitaan mahdollisuudet asentaa palvelutiskeille selkeät ja yksinkertaiset näppäimistöt, joiden myötä huonokuuloisilla olisi mahdollisuus asioida neuvonnassa myös ilman avustajaa/tulkkia. Järjestetään kouluille opettaja-oppilas vierailupäiviä neuvontapisteeseen, aiheina mm. liikennelaitoksen palvelut ja saatavilla oleva informaatio.
TKL 25 Esteetön esimerkkilinja 25 LINJA-AUTOPYSÄKIT LINJALLA 25 3 LINJA-AUTOPYSÄKIT LINJALLA 25 Tavoite Tampereella joukkoliikenneterminaaleja palvelevat pysäkit, linjojen päätepysäkit ja keskeisten kaupunginosien pääpysäkit, kaupunginosapysäkit ovat mahdollisimman esteettömiä vuonna 2010. Kaikilta liikennelaitoksen reittien pysäkeiltä poistetaan selkeät liikenneturvallisuutta vaarantavat puutteet mahdollisimman nopeasti. Linjalla 25 on yhteensä 86 pysäkkiä. Lokakuussa 2004 (viikolla 44) näistä 21 pysäkiltä nousi keskimäärin yli 100 matkustajaa arkivuorokaudessa. Yli 200 nousevaan matkustajaan arkipäivässä ylsi esimerkkilinjalla yhdeksän pysäkkiä. Linjan 25 pysäkit on inventoitu systemaattisesti yli 30 tekijän osalta. Lisäksi pysäkkejä on arvioitu käyttäjätiimin kokoontumisten yhteydessä ja matkustajakyselyssä saadussa palautteessa. Käyttäjätiimin kanssa tarkastelluilla linjan 25 esimerkkipysäkeillä esiin nousivat ongelmina kulku pysäkeille, suojateiden puute, aikatauluinformaatioiden puute sekä pysäkkialueiden epäsiisteys. Kaikkiaan Tampereen kantakaupungin alueella on arviolta 1 200 1 300 linja-autopysäkkiä. Kaikkia pysäkkejä ei ole mahdollista parantaa kokonaan esteettömiksi. Tehokkain hyöty saataneen kehittämällä käytetyimpien pysäkkien esteettömyyttä. 3.1 Pysäkkityypit Yleisin pysäkkityyppi linjalla 25 on pysäkkilevennys, näistä osa on suoraan liittymästä ajettavaa mallia. Linjan päätepisteissä on kääntöpaikat. Muut pysäkit ovat ajoratapysäkkejä, joissa linja-auto pysähtyy ajokaistalle. Pysäkkityyppi määräytyy mm. kadun luonteesta ja käytettävänä olevasta tilasta. Esimerkkilinjalla on yhteensä 86 pysäkkiä: o 49 % normaali pysäkkilevennys o 7 % pysäkkilevennys, jolle ajo suoraan liittymästä o 42 % ajoratapysäkki o 2 % kääntöpaikka