ESIMERKKIKOE 2 Jokaiseen kysymykseen sisältyy tekstiosa ja neljä väitettä. Tehtäväsi on ilmoittaa, mikä näistä väitteistä on parhaiten johdettavissa tekstistä. Huom.: Väite voi olla kokonaan tai osittain ristiriidassa tekstiosan kanssa. Joskus väite sinänsä on oikea, mutta se ei ole jolidettavissa kyseisestä tekstiosasta. Vastauksessasi sinun on otettava huomioon ainoastaan tekstiosaan sisältyvät tiedot. Vastaukseksi voit antaa vain yhden vaihtoehdoista. 1. Erään markkinatutkimustoimiston laatiman tuoreen arvion mukaan toimistotyöntekijät käyttävät yhä enemmän aikaa sähköpostinsa käsittelyyn. Keskivertotyöntekijä käyttää lähes 50 minuuttia päivässä sähköpostiinsa vastaamiseen a. Jokainen työntekijä käyttää 50 minuuttia päivässä sähköpostinsa parissa. b. Tutkimus on osoittanut, että sähköpostin käsittelyyn käytetään yhä enemmän aikaa. c. Keskivertotyöntekijä käyttää päivässä 50 minuuttia saapuneisiin sähköposteihin vastaamiseen tai uusien sähköpostien kirjoittamiseen. d. Tuore marklcinatutkimus on osoittanut todeksi sen epäilyksen, että keskivertotyöntekijä käyttää liian paljon aikaa sähköpostiinsa vastaamiseen. 2. Neljännes kaikista toimistotyöntekijöistä käyttää joka päivä yli tunnin sähköpostin parissa; tämä ilmenee henkilöstön keskuudessa äskettäin tehdystä markkinatutkimuksesta. 30 prosenttia sähköpostin parissa käytettävästä ajasta kuluu tarpeettomiin viesteihin. Tutkijat totesivat, että vain neljäsosa sähköposteista edellyttää välitöntä vastausta. a. Yli kolmasosa sähköpostin parissa käytettävästä työajasta kuluu tarpeettomiin viesteihin. b. Vain hyvin pieni osa keskivertotyöntekijälle saapuvista sähköposteista edellyttää välitöntä vastausta. c. Ne työntekijät, joilta kuluu päivässä yli tunti sähköpostin parissa, käyttävät puolet tuosta ajasta turhiin viesteihin. d. Eräs markkinatutkimustoimisto on todennut, että suurin osa keskivertotyöntekijän saamista sähköposteista on tarpeettomia tai ei edellytä välitöntä vastausta. 3. Eräs tutkimuslaitos on äskettäin todennut, että sähköpostin avulla säästetään kustannuksia ja lisätään tuottavuutta. Yhdysvaltalaisten yhtiöiden väitetään säästävän 9000 dollaria vuodessa kutakin sähköpostia käyttävää työntekijää kohden. Koska sähköposti tehostaa työntekoa, kultakin sähköpostin käyttäjältä säästyy vuodessa keskimäärin 326 työtuntia, jotka näin voidaan käyttää muihin työnantajaa hyödyttäviin tehtäviin. a. Yhdysvaltalaiset yhtiöt säästävät paljon työaikaa sähköpostin käyttöönoton ansiosta. Kukin työntekijä säästää 326 työtuntia vuodessa, koska sähköpostitse työskentely on niin paljon tehokkaampaa. b. Yhdysvaltalaisten yhtiöiden työntekijät tekevät enemmän työtä työnantajilleen, koska he säästävät aikaa käyttämällä sähköpostia. c. Jos keskivertoyhtiön työntekijät käyttävät sähköpostia, yhtiö voi säästää tuhansia dollareita vuodessa. d. Yhtiö voi säästää työkustannuksissa sähköpostia käyttämällä, esimerkiksi lyhentämällä työaikaa (326 tuntia vuodessa). 1

4. Monet työntekijät saavat päivittäin 50 150 sähköpostiviestiä. Mitä sellaisella viestimäärällä voi tehdä? Ne on tietysti lajiteltava. Useimmat sähköpostm käyttäjät antavat kaikkien viestien tallentua postilaatikkoonsa. Kaikissa sähköpostijärjestelmissä on lajitteluohjelma, jolla saapuvat viestit voidaan lajitella automaattisesti eri kansioihin. On hyödyllistä ensin karkeasti lajitella saapuneet viestit eri kansioihin, joiden nimikkeinä voi olla esimerkiksi työ, kontaktit, tiedonannot, postituslistat ja arkisto. Työ-kansion sisällä voi sitten laatia luokituksia työtovereita, asiakkaita ja muita yhteyksiä varten a. Kansioiden käyttö saapuvan sähköpostin lajittelussa auttaa hallitsemaan viestien virtaa ja vähentämään niiden määrää. b. Postituslistan laatiminen niistä henkilöistä, joiden kanssa vaihtaa paljon sähköpostia, on hyvä tapa lajitella saapuvat sähköpostit. c. Hyvän lajittelujärjestelmän avulla työntekijä voi jakaa viestinsä, joiden määrä on 50 150 päivässä, tarpeettomiin ja hyödyllisiin. d. Erään suosituksen mukaan saapuvien sähköpostien lajitteluohjelmaa sovellettaessa kannattaa käyttää pääluokitusta ja tarkempaa alaluokitusta. 5. Eräs saapuvan sähköpostin lajittelulla saavutettavista eduista on, että postilaatikko säilyy suhteellisen tyhjänä, jolloin sen sisältö on helppo hallita yhdellä silmäyksellä, ja käyttäjä tietää aina, mihin kansioon viestit on siirrettävä. Periaatteessa kaikki saapuvat viestit olisi tallennettava asianmukaiseen kansioon, jolloin postilaatikkoon jätetään vain viestit henkilöiltä, joiden kanssa kirjeenvaihto on juuri aloitettu, ja roskaposti (tarpeettomat mainokset ym.). Postikansiot, joihin sijoitetaan vain tietyntyyppisiä, esimerkiksi yhtiön johdolta tai joltakin asiakkaalta saatuja viestejä, toimivat myös hyödyllisinä miniarkistoina a. Saapuvan sähköpostin lajittelulla saavutetaan sekin lisäetu, että voidaan luoda tietynlaisia viestejä sisältäviä niiniarkistoja. b. Jos kaikki viestit siirretään suoraan kansioon, postilaatikko pysyy tyhjänä, jolloin käyttäjä huomaa välittömästi kaikki tarpeettomat mainokset. c. Ihmiset, joiden kanssa kirjeenvaihto on juuri aloitettu, voidaan asettaa erityiseen kansioon. d. Jos tietystä osoitteesta tulevat sähköpostit ohjataan aina samaan kansioon, kaikkiin viesteihin voidaan vastata automaattisesti.

6. Empaattisuus on nykyään enemmän teoriaa kuin todellisuutta yleislääkärin ja hänen potilaittensa välisessä suhteessa. Tämä on valitettavaa, koska lämmin ja henkilökohtainen suhde on tietenkin miellyttävämpi ja lisäksi myös todistetusti parempi potilaan terveyden kannalta. Näin kirjoitti äskettäin eräs yleislääketieteen professori The Laneet -lääkärilehden mielipidesivulla. Han kommentoi Englannissa tehtyä tutkimusta, jonka mukaan empaattisuuden parantava vaikutus on vähintäänkin merkitsevä. Tuen ja rohkaisun saaminen lääkäriltä tekee potilaalle hyvää, sekä henkisesti että i~ ysisesti: potilaan kipukokemus lievenee ja hänen verenpaineensakin voi alentua. Tutkimuksessa päädyttiin siihen, että potilaan pelot ja huolet huomioon ottava lääkäri saavuttaa parempia hoitotuloksia kuin emotionaalisesti etäinen kollegansa. a. Potilaista on mukavaa, kun lääkäri käsittelee heitä empaattisesti, ja he paranevat nopeammin. b. Henkilöillä, joiden lääkäri ei osoita tunteitaan potilailleen, on yleensä heikompi terveys. c. Kun lääkäri kuuntelee potilaan huolia, tämän verenpaine laskee. d. Jos lääkäri pyrkii kehittämään parempaa suhdetta potilaaseen, potilaan terveydentila yleensä kohentuu. 7. Nykyään tiedetään yleisesti, että lukuisia Australian alkuperäisväestön lapsia on aiemmin siepattu ja sijoitettu valkoisiin perheisiin. Tällä hetkellä Australian senaatin valiokunta tutkii toisenlaista asiaa, joka tuli julkisuuteen joitakin vuosia sitten: kyse on lasten pakkosiirroista vuosina 1 930 1 967, jolloin yli tuhat brittiläistä ja kolmesataa maltalaista lasta lähetettiin Australiaan. 30-luvulla Australian hallituksen periaatteena oli asuttaa maata mihin hintaan hyvänsä (valkoisilla) siirtolaisilla, kun väestön eloonjäämisen katsottiin olevan vaakalaudalla. Brittiläisiä lapsia usein orpoja, mutta joskus myös laitapuolen perheiden jälkikasvua lähetettiin Australiaan. Usein tämä tapahtui vanhempien tietämättä. Lapsille selitettiin lakonisesti, että vanhemmat olivat kuolleet ja että heitä oltiin viemässä lomamatkalle. a. Nykyään tiedetään, että Australian alkuperäisväestön lapsia erotettiin vanhemmistaan valkoisiin perheisiin sijoitettaviksi, ja Australiaan myös tuotiin lapsia Britanniasta. b. Brittiläisiä lapsia, jotka uskoivat pääsevänsä lomalle, vietiin Australiaan sikäläisen väestön lisäämiseksi. c. Brittiläisiä lapsia vietiin heidän vanhempiensa kuoltua Australiaan varmistamaan kansakunnan jatkuvuutta. d. Bnttiläisiä orpolapsia vietiin viime vuosisadalla Australiaan hoitoon.

8. Auringon tutkijat pidättelevät hengitystään. He tutkivat valtavaa auringonpilklcua, joka on suurin mitä on havaittu vuoden 1991 jälkeen. Pilkku kasvaa edelleen, ja on jo nykyisellään yli kolmetoista kertaa maapallon suuruinen. Vahvat magneettikentät pitävät vielä kuumaa myllertävää plasmaa kurissa, mutta ennemmin tai myöhemmin se pääsee purkautumaan. Kun se tapahtuu, pieni osa auringon kaasukehästä yleensä purkautuu avaruuteen. Tällaisen purkauksen vaikutukset saadaan tuntea myös maapallolla, koska pilkku auringon pinnassa suuntautuu tällä hetkellä kohti maata. Kansainvälisen avaruusaseman miehistö tuntee ensimmäisenä purkauksen vaikutukset. Puolen tunnin kuluessa purkauksesta heidän taivaallisen kotinsa pintaan kohdistuu sähköisesti varautuneiden aurinkohiukkasten pommitus. Silloin astronauttien on jo oltava turvassa suojaavan levyn takana. Satelliittien sähköjärjestelmissä voi myös esiintyä häiriöitä. Maan magneettikenttä suojaa kuitenkin planeettamme elämää säteilyn vaaroilta. Joitakin päiviä myöhemmin havaitsemme, että jonkinlainen hitaampien hiukkasten jälkiaalto ajautuu maata kohti. On ehkä väärin puhua ajautumisesta, sillä nämä hiukkaset liikkuvat jopa 600 kilometrin sekuntinopeudella. Koska ne ovat sähköisesti varautuneita, maapalloon saattaa kohdistua magneettinen myrsky. Kanadassa ja Yhdysvaltain pohjoisosassa tämä saattaa aiheuttaa ongelmia sähköä tuottavissa voimalaitoksissa. a. Aurinkoa ympäröivät magneettikentät eivät ole riittävän voimakkaita pitämään kuumaa myllertävää piasmaa paikoillaan. b. Kun piasma purkautuu, osa auringon kaasukehästä purkautuu avaruuteen. c. Aunngonpilkkujen vaikutus voidaan tuntea maapallolla. d. Auringon tutkijat ovat havainneet auringonpilkun, joka on kasvanut 13-kertaiseksi siitä alkaen, kun se havaittiin. 9. Kun Kiinan punainen armeija eteni Lounais-Kiinan halki 1930-luvulla, alue oli vielä vahvasti Yi-kansan hallinnassa. Kiinan aikakirjat kertovat, että vielä 1950-luvun keskivaiheilla Yi-kiinalaiset kaappasivat ja orjuuttivat Han-kiinalaisia. Kun kommunistit kohtasivat Yi-kansan vuonna 1935 legendaarisella pakomatkallaan kansallismielisen Kuomintang-hailituksen armeijan tieltä, heidän oli käytettävä kaikki puhelahj ansa, ennen kuin Yi-kansa antoi heille luvan kulkea Liangshanin läpi. Lopulta he saivat luvan, sillä ehdolla että Yi-kansa saisi oikeuden itsehallintoon kommunistien päästyä valtaan. Kuten monet muut vähemmistöryhmät, Yi-kansa myös täysin uskoi tähän lupaukseen. a. Yi-kansa päästi kenet hyvänsä Liangshanin läpi. b. Kommunistit saivat Yi-kansasta liittolaisia. c. Yi-kansa miehitti Lounais-Kiinan saadakseen oikeuden itsehallintoon d. Vuonna 1935 punainen armeija pakeni hallituksen joukkojen tieltä.

10. Kommunistisen puolueen laatimassa Kiinan valtiosäännössä vuodelta 1931 kommunistit takasivat etnisille vahernmistoille oikeuden itsehallintoon, artautumiseen valtakunnan yhteydesta tai itsenalsyyteen Itse asiassa tama oli hyvm kaukana suta, mita todellisuudessa tapahtui. Heti kun Kiinan kansantasavalta vuonna 1949 perustettiin, kommunistit unohtivat lupauksensa. Yli 400 etnistä vähemmistöä nimittäin anoi virallista asemaa, mutta vain 56 ila nnsta katsottim olevan ruttavat ommaispurteet ja nittava väestömäärä, jotta ne voitiin tunnustaa kansalliseksi vähemmistöksi. Kaikki nämä vähemniistöt saivat määräyksen liittyä puolueeseen kansan yhtenäisyyden nimessä. Eräät ryhmät, kuten Yi-kansa, tiibetiläiset, mongolit, uiguurit, huit (Kiinan muslimit) ja Zhuang-kansa, saivat itsehallinnon. a. Kiinassa on noin 400 kansallista vähemmistöä, joista suurimmalla osalla ei ole virallisesti tunnustettua asemaa. b. Kun Kiinan kansantasavalta perustettiin, kommunistit peruivat välittömästi lupauksensa. c. Kiinan valtiosääntö kumottiin vuonna 1949. d. Yi-kansa sai kansallisen vähemmistön aseman lukumääränsä perusteella. 11. Mädätysbakteereilla ei ole elinmahdollisuuksia Taklimakanin aavikon kuivassa hiekassa, jossa keskimääräinen kosteus on vain 5 prosenttia ja vuotuinen sademäärä alle 35 millimetriä. Lisäksi maaperän suolapitoisuus on korkea ja talvet äärimmäisen kylmiä. Näissä ainutiaatuisissa olosuhteissa ruumiit, ja jopa vainajien vaatteetkin, säilyvät erinomaisesti ilman egyptiläisten muumioiden palsamoinnin tapaista käsittelyä. Jännittävä ja yllättävä löytö on eräitä Xinjiangin muumioita verhoavien villavaatteiden kudonta, joka on hyvin samankaltainen kuin Itävallasta Hallstattin läheltä suolakaivoksista löydetyissä villakanlcaissa. Kankaat on ajoitettu vuosiin 1300-400 ekr., ja ne ovat kelttien esi-isien kutomia. a. Mitä alhaisempi kosteusprosentti, sitä paremmin ruumiit säilyvät. b. Villakangasta kudottiin samalla tavalla Halistattin alueella Itävallassa ja Xinjiangin maakunnassa Kiinassa. c. Egyptiläisten piti nähdä paljon vaivaa vainajien säilyttämiseksi, mutta Xinjiangin vainajat ovat säilyneet muutenkin. d. Takiimakanin aavikolla on paljon muumioita. 12. Tähän mennessä noin tuhat muumiota on kaivettu esiin, mutta vain pienessä osassa tapauksista ovat asialla olleet arkeologit. Useimmat näistä muumioista ovat jo tuhoutuneet tai makaavat mätänemässä avoimen taivaan alla kalmistoissa, joista ne on löydetty. Hautojen häpäisyä tapahtuu monesta syystä, on polttopuuta etsiviä maanviljelijöitä, aarteenetsijöitä ja suolan kaivajia. Eriuskoinen väestö tyhjentää kalmistoja haudatakseen omia vainajiaan. Eivätkä muumiot ole turvassa edes museoissa: vain muutamia käsitellään säilyttämistä varten, muut saavat mädäntyä kellareissa. Niinpä eräät arkeologit tutkimuksensa suoritettuaan vievät muumiot takaisin hautaansa ja peittävät ne jälleen autiomaan suojelevaan hiekkaan. a. Aavikon hiekka edistää muumioiden säilymistä. b. Maanviljelijät, aarteenetsijätja suolan kaivajat metsästävät muumioita. c. Suurin osa muumioista lojuu mätänemässä avoimen taivaan alla. d. Eriuskoiset hautaavat vainaj ansa muumioiden vierelle.

13. Oikealla hengitystekniikalla voidaan saavuttaa erinomaisia tuloksia: verenpaine alentuu, ruoansulatus helpottuu, pelkotilat lieventyvät siinä määrin, että rauhoittavat lääkkeet käyvät tarpeettomiksi, unen laatu paranee ja elinvoima lisääntyy. Hengittäminen eroaa kaikista muista elintoiminnoista siinä, että se voi tapahtua tietoisesti tai tiedostamatta. Hengitystämme säätelee kaksi erilaista hermo- ja lihasjärjestelmää, tahdonalainen ja tahdosta riippumaton. Hengitys on ainoa tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston toiminto, johon voi tietoisesti vaikuttaa. Autonominen hermosto takaa, että kehomme voi olla valmiustilassa heti, kun olosuhteet sitä vaativat. a. Hengitystekniikalla tiedetään perinteisesti olevan parantavaa vaikutusta eri elintoimintoihin. b. Kehittämällä tietoisuuttaan omasta hengitystekniikastaan voi alentaa verenpainettaan. c. Tahdonalainen ja tahdosta riippumaton hermosto säätelevät yhdessä hengitystämme. d. Koska hengitys tapahtuu sekä tietoisesti että tiedostamatta, me voimme itse säädellä sitä. 14. 1960-luvun lopulla norjalainen antropologi ja tutkimusmatkailija Thor Heyerdahl teki Titicaca-järven laivanrakentajista maailmankuuluja. Hän pyrki todistamaan, että ihmiset Atlantin valtameren molemmin puolin olisivat voineet olla yhteydessä toisiinsa jo hyvin kauan sitten, ja siksi hän rakensi Afrikassa papyrusveneen nimeltä Ra ja lähti purjehtimaan sillä Marokosta kohti Barbadosta. Alus upposi kuitenkin ennen määränpäätä. Tämän jälkeen Heyerdahl lähti vierailulle Uro-kansan luo, jonka hän tiesi vieläkin rakentavan kaislaveneitä samalla tekniikalla kuin egyptiläiset ja foinikialaiset kauan sitten. Urot rakensivat sitten hänelle Ra 11 -nimisen aluksen. Tällä kaislaveneellä hän lopulta onnistui ylittämään Atlantin kommelluksitta. a. Urot ovat kaislaveneistään maailmanlcuuluja. b. Kaisla sopii veneenrakennusmateriaaliksi paremmin kuin papyrus. c. Rakennuttamalla Ra 11:n Heyerdahl lopulta onnistui osoittamaan, että Atlantin molemmin puolin asuvat kansat olivat olleet yhteydessä toisiinsa kauan aikaa sitten. d. Urot rakentavat vieläkin veneensä samalla tavalla kuin egyptiläiset aikoinaan. 15. Outoja ilmiöitä on havaittu taivaalla jo vuosisatojen ajan, mutta uusi ufojen aika alkoi todella vasta 1947, jolloin rekisteröitiin enemmän havaintoja kuin koskaan aikaisemmin. Tähän äkilliseen lisääntymiseen on annettu useita selityksiä kylmän sodan aiheuttamista peloista avaruuden muukalaisiin, jotka näin halusivat tutkia tarkemmin maapallolla havaitsemiaan ydinräjähdyksiä. Seuraavien 22 vuoden aikana USA:n ilmavoimat tutkivat kaikkiaan 12 618 ilmoitettua ufohavaintoa. Useimmat tapaukset voitiin selittää luonnonilmiöinä, kuten meteoreina tai planeettoina, joiden oli erheellisesti luultu olevan jotakin oudompaa, tai sitten kyseessä olivat säähavaintopallot tai muunlaiset ilma-alukset. Kuitenkin jäljelle jäi 701 tapausta, joita ei koskaan voitu tyydyttävästi selvittää. North-Westem -yliopiston tutkija 3. Allen Hynek, joka on USA:n ilmavoimien ufokonsultti, on päätellyt, että eräät tapaukset ovat todella voineet koskea avaruusolentojen aluksia. a. Ufoja on nähty ainoastaan 20. vuosisadan jälkipuoliskolta alkaen. b. Ihmiset ovat saattaneet kylmän sodan aikuisten pelkotilojensa takia luulla näkevänsä ufoja taivaalla. c. Astronomit katsovat, että ufohavaintoihin on olemassa jokin muu selitys kuin muukalaisten avaruusalukset. d. Toisen maailmansodan jälkeiseen ufohavaintojen äkilliseen lisääntymiseen ei voida osoittaa mitään syytä. 6

16. Koska gepardilla lapaluut eivät ole kiinni solisluissa, eläin on hyvin vapaa liikkeissään ja pystyy ottamaan äärimmäisen pitkiä askeleita. Gepardilla on myös suurikokoinen sydän sekä isot keuhkot ja sieraimet; kaikki tämä on kuin suunniteltu suuria nopeuksia varten. Gepardin nopeus kiihtyy seisovasta lähdöstä sataan kilometriin tunnissa vain kolmessa sekunnissa, eli sekuntia nopeammin kuin nopeinkin Ferrari. Kuitenkin tuollainen ponnistus kuumentaa sen ruumista niin, että se pystyy säilyttämään 125 kilometrin tuntinopeuden vain noin 400 metrin matkan. Sen jälkeen gepardin on pakko pitää ainakin puolen tunnin mittainen jäähdyttely- ja lepotauko. Suuresta nopeudestaan huolimatta nämä saalistajat ovat jokseenkin arkoja eläimiä. Vihaisina ne kylläkin murisevat, mutta muuten ne naukuvat ja kehräävät kuin kotikissat, ja kujertavat lintujen lailla toisiaan kutsuessaan. a. Gepardi ei pysty juoksemaan huippunopeudellaan pitkää aikaa. b. Gepardi pystyy saavuttamaan 125 kilometrin tuntinopeuden muutamassa sekunnissa. c. Kun gepardi onjuossut nopeasti, sen täytyy levätä tunnin ajan. d. Gepardi juoksee hyvin notkeasti, koska sen lapaluut ovat irrallaan. 17. Valkohai on erittäin kehittynyt eläin, ja valtameren ravintoketjussa sillä on kärkipaikka. Uusin tutkimus antaa kiehtovia tietoja valkohain elintavoista. Sydneyläinen tutkija Jan Gordon on vakuuttunut, että valkohai on muutakin kuin yksinäinen ihmissyöjäkala. Se on sosiaalinen eläin, joka joskus metsästää parvissa ja syö mieluummin kalaa kuin ihmislihaa. Monin tavoin se on lähempänä nisäkkäitä kuin kaloja. Gordon ja hänen tutkijakollegansa Mark Marks, joka toimii biologina Kapkaupungin South African Museumissa, ovat varmoja siitä, että valkohai kykenee ajatteluun ja suunnitteluun. a. On kuvittelua, että valkohai muka syö ihmisiä. b. Valkohain suosikldravinto on kala. c. Valkohaita ei uhkaa mikään muu meren asukki. d. Tutkimus on osoittanut, että valkohai pystyy ajattelemaan ja suunnittelemaan. 18. Eräs viime aikojen härnmästyttävimpiä tutkimustuloksia on se, että valkohain ruumiinlämpö voi pysyä 14 astetta korkeampana kuin sitä ympäröivän veden lämpötila. Useimmat kalat menettävät lämpöeron kidustensa kautta. Tiedemiehet ovat myös todenneet, että tämä saalistaja pystyy äkkinäisiin nopeuden muutoksiin ja pystyy siten jopa hyppäämään kokonaan ylös vedestä. Valkohain vatsassa kiertävä lämmin veri auttaa sitä sulattamaan ruokansa nopeasti ja siis muuttamaan ravinnon energiaksi nopeammin. Tämä on kaloilla erittäin harvinaista, toteaa Ken Goldman, Virginian merentutkimuslaitoksessa tutkijana työskentelevä biologi. Vain harvoilla kaloilla on tämä kyky. Siksi valkohai on niin hyvä metsästäjä. a. Lämmin verenkierto on tärkeä osatekijä nopeuctessa, jonka valkohai pystyy kehittämään. b. Uusin tutkimus on osoittanut, että valkohai on loistava metsästäjä, ja tämä tieto antaa meille kiehtovaa uutta tietoa sen elintavoista. c. Valkohailla ei ole kiduksia, joten se pystyy paremmin säilyttämään ruumiinlämpönsä. d. Uusin tutkimus on osoittanut, että valkohain ruoansulatuselimistö on ainutlaatuinen kalojen joukossa.

19. Uuden automallin matka piirustuslaudalta maantielle kesti aikaisemmin kuutisen vuotta. Mutta suuret muutokset autotekniikassa, tietokoneavusteinen suunnittelu ja kehittyneet tuotantojärjestelmät tekevät nykyään mahdolliseksi siirtää kuluttajien tarpeet teräksen, lasin ja muovin muotoon kahdessa vuodessa. Monilla tämän hetken autonvalmistajilla on aivoriihiä ja suunnitteluklinikojta, joissa mahdollisilta asiakkailta voidaan luodata uusia ideoita ja kuluttajien toiveita. Insinöörit ja suunnittelijat työskentelevät läheisessä yhteistyössä elämäntyylin ja tuotekehittelyn asiantuntijoiden kanssa toteuttaakseen juuri sellaisen mystisen, metallisen lumeluomuksen, joka tunkeutuu suoraan harkitsevimmankin automiehen sydämeen. Tällä tavoin kaikki se, mitä vielä äsken pidettiin vain villinä unelmana, voi löytää tiensä asfalttiväylälle asti. a. Autonvalmistajat kysyvät insinöörien ja suunnittelijoiden aivoriihiltä, miltä uuden auton heidän mielestään pitäisi näyttää. b. Nykyään uuden automallin tuotantovaiheeseen päästään paljon aikaisempaa nopeammin. c. Insinöörit ja suunnittelijat työskentelevät yhdessä löytääkseen täysosuman elämäntyylin alalla. d. Uusimman teknologian ansiosta valmistajat voivat nykyään pitää mielessään sen, millaisia autoja kuluttajat todella haluavat. 20. Kun lemmikkieläintä ollaan valitsemassa, innostus on suuri, ja monet ihmiset eivät tule ajatelleeksi, miten pitkällinen prosessi koiran kouluttaminen onkaan. Asiantuntijoiden mukaan kaikki koirat tarvitsevat jatkuvaa koulutusta pystyäkseen toivotulla tavalla jatkamaan yhdessä elämistä ihmisten kanssa. Tämä koskee erityisesti suurikokoisia rotuja, jotka ovat luonteeltaan aggressiivisempia. Koirat kaipaavat seuraamme. Ne ovat sosiaalisia laumaeläimiä. Mutta monet ihmiset ostavat koiran ja sitten antavat sen olla yksinään suurimman osan päivästä kerrostaloasunnossa tai takapihalla. Jotkut koiranomistajat kytkevät lemmikkinsä ulos, mikä vielä lisää taipumusta aggressiivisuuteen. Se nimittäin johtaa siihen, mitä asiantuntijat nimittävät keskeneräiseksi sosiaalistumiseksi. Jos näin kohdeltu koira joutuu läheiseen kontaktiin tuntemattomien ihmisten kanssa, se saattaa purra pelkästä stressistä, tai siksi että se vaistomaisesti vartioi omaa reviiriään. Tunnetun koirankouluttajan neuvo kuuluu näin: Pidä huoli siitä, että koirasi tutustuu joka päivä mahdollisimman moniin ihmisiin, erityisesti lapsiin ja nuoriin. a. Ihmisten, jotka erityisesti haluavat luonteeltaan muita aggressiivisemman koiran, on muistettava, että koiran koulutus kestää pitkän aikaa. 1,. Jos ostaa koiran, joka on hyvää rotua, on epätodennäköisempää, että se osoittaa aggressiivista käyttäytymistä. c. Koirat tulevat aggressiivisiksi, jos omistajat jättävät ne liikaa yksin. d. Koiran pitäminen kytkettynä on omiaan lisäämään sen aggressiivisia taipumuksia.

2L Epilepsiapotilaiden.opaslcoinen koulutus on. periaatteessa samanlainen kuin sokeiden opastamiseen koulutettujen koirien Tottelevaisuuskoulutuksen jalkeen elaimet oppivat erityistaitoja, jolta kayttaen ne pystyvat auttamaan tautikohtausten tapahtuessa Ne voivat esimerkiksi:. ohjata potilaan turvalliseen paikkaa tai jopa hälyttää pelastuspalvelun paikalle. Amoastaan tietyt koirat voivat oppia tällaiset taidot. Niiden on oltava luonnostaan älykkäitä, uteliaita ja niiden on pidettävä ihmisistä. Lähestyvästä tautikohtauksesta varoittamaan pystyvät koirat ovat tätäkin harvinaisempia ja niiden taidot näyttävät olevan synnynnäisiä. Ennen kohtauksen alkamista ne saattavat alkaa ulvoa tai haukkua, hypätä potilaan syliin ja tuijottaa häntä herkeämättömästi tai puskea häntä. Tällainen epätavallinen käytös on kuitenkin helppo tulkita väärin. a. Ihminen ei aina tiedä, haluaako koira varoittaa jostakin vai käyttäytyykö se vain huonosti. b. Sokeiden opaskoirat ja epilepsiapotilaiden opaskoirat saavat saman koulutuksen. c. Älykkäillä koirilla on kuudes aisti, jonka avulla ne pystyvät varoittamaan lähestyvästä epilepsiakohtauksesta. d. Epilepsiakohtauksen lähestyessä opaskoira vie omistajansa turvalliseen paiklcaan. 22. Ihmisillä on syntyessään 125 miljardia aivosolua. On helppo luulla, että tämä on jo hyvä lähtökohta ja että ihmisten vanhetessa aivosolujen määrä vain lisääntyy. Mutta tämä ei pidä paikkaansa. Nuo 125 miljardia aivosolua ovat ainoat niitä saamme, vaikka ne kehittyvät toki elinaikanamme, esimerkiksi silloin, kun opimme uusia asioita ja saamme uusia kokemuksia. Aivosolut osallistuvat kaikkiin ihmisen toimintoihin. Ne ovat aktiivisia myös nukkuessamme. Aika hyvä suoritus elimeltä, joka on ylisuuren saksanpähkinän näköinen ja jonka paino on vain kaksi prosenttia koko ruumiinpainostamme. Se kuluttaa kuitenkin jopa 20 prosenttia energiastamme. a. Syntyessämme saadut 125 miljardia aivosolua lisääntyvät elinaikanamme hitaasti. b. Aivot eivät paina juuri mitään. c. Noin 100 miljoonaa aivosolua osallistuu kaikkiin mahdollisiin ihmisen toimintoihin. d. Teemmepä mitä tahansa, aivosolut ovat toiminnassa mukana. 23. Kysy itseltäsi, missä olet. Vaistomainen vastaus on: silmieni takana, korvieni välissä. David Hawley Sanford mietti 20 vuotta sitten tapaa siirtää havaitsemispistettä ja antaa ihmisille tuntemus ruumiin ulkopuolella olemisesta. Hän keksi mm. silmävideot. Ne heijastavat kuvat suoraan verkkokalvolle ja samalla mittaavat silmämunan kaikki liikkeet. Kamerat seuraavat kaikkein nopeimpiakin silmänliikkeitä. Silmävideon kautta katsominen ei eroa omin silmin katsomisesta. a. Silmävideoiden avulla pääsee ruumiin ulkopuolelle. b. Silmävideoiden avulla voi muuttaa sijaintiaan. c. Silmävideoiden kautta katsominen tuottaa saman kokemuksen kuin paljaalla silmällä katseleminen. d. Silmävideot ovat silmän muotoisia kameroita.

24. Haluamme, että hinta on alle 3 000 dollaria, jotta yksittäinen sotilas voisi käyttää lentokonetta, toteaa Jeffrey Harris. Tällöin tappio ei ole niin suuri, jos kone menetetään. Rahalla on tunnetusti tärkeä osuus yhdysvaltalaisessa sotilaselämässä. Harris työskentelee Sunrise-yhtiössä, joka vastaa Little Moon hankkeesta. Kyseessä on lentokone, jonka siipiväli on vain 15 cm. Tällaisten mikrolentokoneiden (MAV) avulla tavalliset sotilaat saavat käyttöönsä lintuperspektiivin ja voivat nähdä koko ympäristön ylhäältä käsin. Muutaman kilometrin toimintasäde antaa jo riittävän näkyvyyden seuraavan kukkulan taakse tai mahdollistaa kokonaisen lähiön tai kaupungin kartoittamisen. Kone on erittäin hyödyllinen, mutta samalla melko vaikea käyttää. MAV:n ohjaaminen pienoislennokin tapaan vaatii paljon kokemusta ja keskittymistä erityisesti huonolla säällä. Sotilaiden kouluttaminen tähän tehtävään viekin kauan aikaa. a. MAV:t eivät vielä näytä olevan riittävän hyödyllisiä, jotta niitä kannattaisi ottaa käyttöön lähitulevaisuudessa. b. Yhdysvaltalaiset sotilaat ovat melko huolimattomia varusteidensa kanssa, ja tämä maksaa paljon rahaa. c. MAV:n ohjaamiseksi tarvitaan paljon kokemusta. d. MAV:t eivät ole kovin kalliita, koska ne ovat pieniä. 25. Meillä on palava halu lentää avaruuteen aurinkokuntanime äärirajoille ja mielellään vielä kauemmas. Mutta se ei ole mahdollista nykyisillä avaruusraketeilla, koska pelkkä avaruuteen pääseminen vaatii erittäin paljon polttoainetta. Pitkille avaruusmatkoille olisi otettava hinaukseen valtavia polttoainesäiliöitä. Kunnon avaruusmatkalla tarvittaisiin Tähtien Sota elokuvasta tuttuja hyperdrive-moottoreita. Fuusiomoottori näyttää hiukan sellaiselta. Fuusiomoottorissa kevyet atomit sulautuvat raskaampiin atomeihin piasmassa, joka ylikuumennetaan eräänlaisessa megamikrouunissa. Tämä reaktio tuottaisi riittävästi tehoa sanotun kaltaisen tulevaisuuden aluksen käyttövoimaksi. a. Yhtenä aurinkokuntamme rajoille ulottuvan avaruusmatkan esteenä on se, että fuusiomoottorilla varustettuja raketteja ei ole olemassa. b. Aurinkokuntamme rajojen ulkopuolelle on mahdollista matkustaa fuusiomoottorilla. c. Kevyiden ja raskaiden atomien fuusiossa syntyy runsaasti energiaa. d. Matkustaminen aurinkokuntamme ulkopuolelle edellyttäisi nykyisellään valtavien polttoainesäiliöiden mukaanottoa, eikä siksi vielä ole mahdollista.

He iiöi~ikenne maassa Z 1; 300 250 2 200 w 150 100 0 =1 50 E x 0 2010 2015 ~Henkilöliikenrie 175 260 henkilöautolla Henkilöliikenne linja- 50 90 autollaltaksilla OHenkilöliikenne 75 100 junalla Vuodessa Huom! Henkilökilometrien määrä on kaikkien tiettyä kuljetusvälinettä käyttäneiden henkilöiden tiettynä aikana kulkema kilometnmäärä yhteenlaskettuna maassa Z. 26. Kuinka paljon henkilökilornetrien kokonaismäärä nousee vuosien 2010 ja 2015 välillä? la. 16,67% Ib. 333% Ic 4G% Id. 50% 27. 28. 29. Mikä seuraavista kolmesta henkilöliikenteen muodosta kasvoi eniten henkilökilometreinämitattuna~vuosien 201 Oja 2015 välillä? ~a. Henkilöauto.Jb. Linjaautoltaksi ~c. Juna Id. Autoja juna yhtä paljon 1 Jos junien keskimääräinen käyttöaste oli 250 henkeä yhtä junaa ja yhtä kilometriä kohti, kuinka mönta kilömetriä junilla matkustettiin vuonna 2010? ~a. 20 000 ~.Ib.:3oooo::. Ic.200 000 Id. 300 000 Autojen käyttöaste oli 1,3 henkeä yhtä autoa ja yhtä ki!ometnä kohti vuonna 2015. Junien kayttoaste oli 200 henkeä yhtä junaa ja yhta kilometnä kohti vuonna 2015 Mika oli autojen lukumäarän ja junakilometnen valinen suhde kyseisena vuonna? ~a.400:1 ~b:300:i,. Ic.200:.1 Id.150:1 7 30. Vuonna 2015 taksien osuus linja-autoilla ja takseilla matkustetuista kokonais henkilökilometreistä oli 10 prosenttia. Jos taksien käyttöaste oli kyseisenä vuonna 3 henkea kilometria kohti kuinka monta kilometriä takseilla matkustettiin kvseisena vuonna~ Fa. 9 miljoonaa Ib. 3 miljoonaa Ic. 900 000 Id. 300 000

Hedel ~en vfljely maassa A 250 200 150 100 50 0= Omenat Luumut ~Sato.x 10000kg O Keiuukustannuksetå IOO kg ~ Vujelykustannuksetll 000 kg QTuottoIIOO kg Kaikki menot ja tulot ilmaistaan euroina 31. Miltä hedelmälajilla onparas tuotto maassa A? la. Omenoilla Ib. Pääiynöillä Ic. Kirsikoilla Id. Luumuilla V 32. Minkä hedetmälajin tuotto on aihaisin, jos kivellisiä hedelmiä (kirsikat, luumut, persikat) ei oteta lukuun? a. Omenoiden b. Päärynöiden c. Mustikoiden d. Päärynö~ien ja mustiköiden 33. 34. Kokonaismenot lasketaan lisäämällä keruukustannuksiin viljelykustannukset. Minkä hedelmälajin kilogrammakohtaiset kokonaismenot ovat suurimmat? la. Kirsikoiden Ib. Mustikoiden Ic. Persikoiden td. Luumujen inkä hedelmälajin viljelykustannukset ovat 7,5 % keruukustannuksista? la. Päärynöiden Ib. Kirsikoiden Ic. Mustikoiden Id. Luumujen 35. Voitto saadaan vähentämällä tuotosta kokonaismenot. Minkä hedelmälajin voitto on aihaisin kilogrammaa kohti maassa A? ~a. Omenoiden 1b Päärynöiden Ic. Persikoiden Id. Luumujen

Asumjskustannuk~ 4,5 4 3,5 5 3 2 w 2,5 0 0 1 x 1,5 Käytössä oleva asuintila maassa Aja maassa B 25,0 20,0 15,0 1 10,0 0,5 0 Maa A Maa B 5,0 Keskimääräiset vuositulot perhettä kohti 3 4 0,0 MaaA MaaB Keskimääräiset asumiskustan nukset perhettä kohti vuodessa 1] Keskimääräinen perheenjäsenten lukumäärä 1,2 3 4 Keskimääräinen huoneiden lukumäärä asuntoa kohti CI Keskimääräinen asuintila asuntoa kohti (m2) 2,5 4 15 20 Vuositulot ja vuotuiset asumiskustannukset on kerrottava 10 000 eurolla Kullakin perheellä on vain yksi asunto maassa A ia maassa B. 36. Kuinka paljon asuintilaa on kullakin perheenjäsenellä keskimäärin käytössä maassa A? Ia.2,5m2 Ib.5m2 Ic.6m2 Id.7,5m2 37. 38. Paljonko ovat vuotuiset asumiskustannukset maassa B neliömetriä kohti? la. 200 euroa Ib. 300 euroa Ic. 500 euroa Id. 1 000 euroa 1 Paljonko perheen tuloista käytetään asumiseen maassa A? ~a.20% Ib.25% Ic.33% Id.40% 39. Jos muuhun kuin asumiseen vuosituloista käytetty osuus jaetaan perheenjäsenten kesken, mikä on perheenjäsentä kohden keskimäänn käytössä olevan määrän välinen suhde maan A ja maan B välillä? (a.3:4 Ib.4:5 Ic.4:3 Id.5:4 40. Maassa A asuu kaksi kertaa enemmän perheitä kuin maassa B. Jos nämä maat yhdistyisivät maaksi C, kuinka monta huonetta yhdellä perheellä olisi keskimäärin asunnossaan? la. 3 ~b. 3,25 ~c. 3,50 Id. 3,75

Correct answers Q~iestion ~1baUnum&iq1N verbavnume~icai 1 B 2 D 3 C 4 D 5 A 6 D 7 A 8 A 9 N 10 B 11 C 12 A 13 C 14 D 15 16 A 17 C 18 A 19 B 20 D 21 A 22 D 23 C 24 C 25 D 26 D 27 B 28 D 29 A 30 B 31 C 32 B 33 A 34 0 35 A 36 B 37 N 38 D 39 B 40 A FI Oikeiden vastausten luettelossa on eräiden kysymysten kohdafla kirjain N. Se tarkoittaa, että valintalautakunta on poistanut kyseisen kysymyksen, joka on kokeen jälkeen havaittu virheelliseksi. Hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi kysymyksen poistamista koskevaa päätöstä on sovellettu kaikkiin kieliin. Kilpailu ilmoituksessa mainittu kokeen kokonaispistemäärä pysyy kaikissa tapauksissa ennallaan. Silloin kun kysymyksiä on poistettu, jäljelle jääneiden kysymysten arvo on laskettu jakamalla kokeen kokonaispistemäärä jäljelle jääneiden kysymysten lukumäärällä.