Pohjois-Suomen tulevaisuuden haasteet Rovaniemi 5.5.2010 Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen 1
2
Muutokset palkansaajien määrässä työnantajittain v. 1995-2007 (%) Alue valtio kunta yksit. Yht. P-S -16,1 6,1 83,3 28,7 Suomi 0,0 2,2 52,1 27,9 Lappi -22,1-3,1 75,6 14,8 Uusimaa 12,4 22,6 53,8 35,6 Pirkanmaa 12.0 19,6 59,0 36,4 3
4
5
Työttömien osuus (keskim./kuukausi) työvoimasta Lapissa seutukunnittain 1995-2009 28,0 24,0 20,0 16,0 12,0 Itä-Lappi Tornionlaakso Tunturi - Lappi LAPIN LÄÄNI Kemi-Tornio Rovaniemen seutu Pohjois - Lappi 8,0 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2009 LÄHDE: Lapin TE-keskus, Työvoimaosasto Lapin liitto 8.2.2010 / JM EU-ohjelmien tuloksia P-S v.1995-2009 1995-99 2000-2006 2007- Uudet työpaikat 10 327 37 077 3 177 Säilytyt työpaikat 28 638 52 574 Uudet yritykset 1 473 7 054 242 ESR/tp:teissä 65 980 197178 6
7
p a s s a n g e rs 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 International charter passangers in Lapland 1990-2008 and change from the previous year (%) 5-7 34 18 72 33 5 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Source: Civil Aviation Agency Finland 16 10 35 26 25 27 24 17-9 21 2-8 8
Levin ja Ylläksen rakentamis- ja kehittämishankkeet 2000-2009 Levi Ylläs Uudet kerrosm2 275 000 220 000 Rak. ja keh.hanke kust. 550 milj. euroa 440 meuro Valtio + eu rahoitus 9,2 meuroa 14 meuroa Muu valtionrahoitus 3 meuroa 3 meuroa Valtio+eu osuus 2,2 % 3,7 % Valtion alv-tulot rakentam. 76 meuroa 60 meuroa Taloustaantuman näkyminen ohjelmatyössä Työttömyys kohdistunut voimakkaimmin nuoriin ja miehiin Vaikuttanut eniten teollisuuspaikkakunnilla Tavarankuljetus vähentynyt selkeästi (maantiet, rautatiet, meriliikenne) Yritykset lähteneet aikaisempaa varovaisemmin mukaan hanketoimintaan Mm. kv kontaktien hakeminen hidastunut Kuntien suhtautuminen uusiin hankkeisiin olosuhteiden pakosta kriittisempää 9
Sähkönkulutuksen kehitys 2030 asti 9 000 8 000 GWh 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 Kaivokset ja muu teollisuus Outokummun terästehdas Metsäteollisuus Palvelut ja rakentaminen Sähkölämmitys Muu asuminen ja maatalous 1 000 0 2007 2030 Kokonaiskulutus arviolta 8,1 TWh vuonna 2030 Outokummun terästehtaan mahdollinen laajennus ja kaivoshankkeiden toteutuminen lisäävät teollisuuden sähkön kulutusta 2,4 TWh (kaivoshankkeet 1 TWh) Matkailun kasvu lisää palvelusektorin sähkönkulutusta 0,2-0,4 TWh Energiatehokkuus ja ilmastonmuutos vähentävät energiantarvetta pitkällä aikavälillä Kotitalouksien kulutuksen ei odoteta kasvavan Teollisuuden laajentumiset ja uudet innovaatiot voivat kasvattaa kulutusta edellä esitetystä Sähköautojen käyttöönotto voisi lisätä sähkönkulutusta maksimissaan noin 0,5 TWh vuoteen 2030 (kaikki autot korvattaisiin sähköautoilla nykyisellä teknologialla - todennäköisesti lisäys on kuitenkin korkeintaan 0,1-0,2 TWh) 12 000 Sähkön ja lämmöntuotannon polttoainejakauma vuonna 2030 10 000 GWh 8 000 6 000 4 000 Muu Kivihiili Öljy Turve Metsähake Metsäteollisuuden sivutuotteet Metsäteollisuuden jäteliemet 2 000 0 2007 2030, minimi 2030, perus 2030, maksimi 2030, maksimi (ei lisälauhdetta) Lisäksi biojalostamosta 2 TWh puuta/turvetta 10
Sähköntuotanto vuonna 2030 40 35 30 TWhe 25 20 15 Ydinvoima Tuulivoima Vesivoima Lämmitys voimalaitokset 10 5 0 2007 2030, min 2030, perus 2030, max Juniorien, työikäisten ja Seniorien määrien ennusteet Pohjois-Suomi NUTS2 11
Väestöennuste ikäryhmittäin maakunnittain vuoteen 2040 80 Keski-Pohjanmaa Osuus koko väestöstä (%) 80 Osuus koko väestöstä (%) Pohjois-Pohjanmaa 60 60 40 40 20 20 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 80 Kainuu Osuus koko väestöstä (%) 80 Osuus koko väestöstä (%) Lappi 60 60 40 40 20 20 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 80 Koko maa Osuus koko väestöstä (%) 60 40 Alle 15-vuotiaat 15-64-vuotiaat Yli 64-vuotiaat 20 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2009 Pohjois-Pohjanmaa Oulun seutu 12
13
Haja-alueiden laajakaistalaki Laki voimaan 1.1.2010 Laajakaista (100 mbit/s) kaikille talouksille vuoteen 2015 haasteellinen prosessi Varmistaa osaltaan Pohjois-Suomen keskusten ulkopuolisten alueiden saavutettavuuden ja kilpailukyvyn yrityksille Kaivossektori kasvussa Kevitsasta tuli rakentamispäätös 30.11! Suurikuusikko täystuotannossa, laajennus tuplauksesta suunnitteilla Laivakannas Raahessa käynnistymässä Keski-Pohjanmaan litium-kaivokset Kaivosten avaaminen ja kerranvaikutukset merkitsevät jopa tuhansien työpaikkalisäystä eri puolille maakuntaa 14
Kaivoslogistiikka työn alle Soklin tie- ja rautatiehankkeet suunnittelussa (n. 200 meuroa) Äkäsjokisuu-Kemi rautatien peruskorjaus (n. 180 meuroa) Kemin sataman laajentaminen (60 meuroa) sekä väylän syventäminen 12 metriin (30 meuroa) Hankkeille tärkeät Soklin ja Tunturi-Lapin maakuntakaavat hyväksyttiin Lapin liiton valtuustossa 25.11.09 ja Soklin kaava vahvistettiin YM:ssä huhtikuussa 2010 POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (1) Perus- ja liittymissopimuksen määrittelyt harvaan asuttujen pohjoisten alueiden erityisasemasta on oltava lähtökohtana ja vahvana perusteena valmisteluun. Toteutettujen ohjelmakausien tulokset ovat keskeisenä lähtökohtana myös neuvotteluprosessissa. Ohjelmarahoituksen luomat pysyvät rakenteet ja vipuvaikutustulokset huomioon. Rakenteiden uudistumisen onnistuminen kunkin alueen osalta on arvioitava muu todellisuus huomioon ottaen. 15
POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (2) Huomioidaan alueen potentiaalit ja lisäarvon luomisen mahdollisuudet. Pohjois-ja itä-suomen luonnonvaramahdollisuudet (mineraalit, uusiutuva energia, luonnonolosuhteet mahdollisuutena, naapurimaiden kasvupotentiaalin heijastukset,..). Edellytetään toimivat vaikuttavuustavoitteet ohjelmien toteutukselle. Tavoitteet ja indikaattorit tulee kuvata ohjelman toteutusta (innovaatio-indikaattorit, uusiutuvan energia osuuden kasvu, vihreän teknologian edistyminen, vahva yksityisen sektorin sitoutuminen...) POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (3) Otetaan EU:n Eurooppa 2020 strategia yhdeksi keskeiseksi lähtökohdaksi. Arvioidaan alueen mahdollisuudet toimia seitsemän eri painopisteen suhteen ohjelmatyössä. Sinänsä pohjois- ja itä- Suomen lähtökohdat näiden painotusten mukaisesti tapahtuvaan kehittämistyöhön ovat olemassa. Kohtuullinen lähtötaso löytyy, mutta myös tarve ja potentiaali jatkokehittämiselle. Eurooppa 2020 teemoissa nousee vahvasti esiin ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä uusiutuvan energiatuotannon lisääminen kestävällä tavalla. Eurooppa 2020 strategian tavoite on myös vastata globalisaation haasteisiin. 16
POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (4) Eurooppa 2020 strategian innovaatio-osiossa tarve arvioida innovaatioita myös vaikuttavuuden näkökulmasta ja lähtien alueen omista lähtökohdista sekä mahdollisuuksista (käytäntölähteinen innovaatiotoiminta). Perusteena ei vain huippuosaaminen. Teollisuuden roolin vahvistamisessa on voitava nähdä luonnonvaratuotannon kehittyminen osana Euroopan strategiaa (mm. moderni kaivostoiminta) POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (5) Alueiden välisen yhteistyön jatkaminen pääosin nykyisin ohjelmarakentein nähdään tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Makro-tarkastelu voi olla hyvä täydentävä tapa kehittää strategista alueellista yhteistyötä. Ei kuitenkaan saa korvata merkittävästi nykyistä Interreg/Enpi rakennetta ja toimintaa. Itämeri-strategia ei kovin hyvin kohdennu itä- ja pohjois-suomeen. Tarve omalle Arktisen alueen makro-strategialle on olemassa (ainakin pelokkeena). 17
POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (6) Harva-alue on saatava rahoitusperustaksi. EU:n erityisrahoituksen tavoite 50 euroa/asukas/vuosi. Perusrahoitustarve lisäksi 50 euroa/asukas/vuosi (yht. EAKR 910 meuroa). Nostetaan lisäksi myös demografia-rakenne yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi NUTS 2 alueen sisällä 18
Barents Arc international traffic corridors in Northern Finland The Barents Arc is made up of several linked traffic corridors Barents Link Murmansk Link Bothnian Link Narvik Link A natural complement to the whole consisting of the EU Northern Axis Motorway of the Baltic Sea 37 Kasvun mahdollisuudet koko Barentsilla On hyvä asia, että koko Barentsin alueella on tulevaisuuden mahdollisuuksia Luoteis-Venäjällä öljy ja kaasu, mineraaalit, metsätäslous, rakentaminen,.. Pohjois-Ruotsi mineraalit, kaupalliset palvelut (IKEA), kylmän ilmanalan testaus,.. Pohjois-Suomi matkailu, ict, kylmän ilmanalan testaus, mineraalit,.. Pohjois-Norja öljy ja kaasu, kala, 19
Laman jälkeen Barentsilla on voimakas investointiaktiviteetti Lapin kauppakamari on kerännyt suunniteltuja investointeja vuoteen2020 Barentsin alueella seuraavasti (energia, offshore, onshore rakentamienn, kaivostoiminta, liikenne, teollisuus..) - Lappi 12,1 mrd euroa - Norrbotten 17,5 mrd euroa - Pohjois-Norja 9,8 mrd euroa - Murmansk 62 mrd euroa Yhteensä 101,1 mrd euroa Tarve pohjoiselle politiikalle Kansallisvaltioiden pitäisi valmistella vahvat strategiansa pohjoisille alueille EU yhdessä sidosryhmien kanssa tulisi kehittää ja toteuttaa Pohjoisen Ulottuvuuden politiikkaa aktiivisesti Eri kansalliset ja kansainväliset rahoituslähteet ja ohjelmat olisi kehitettävä toteuttamaan Barentsin alueen päämääriä Uusi Euroopan naapuruus ja kumppanuusohjelma on tärkeä väline 20
Kiitos huomiostanne! 21