KIRJALLINEN KYSYMYS 669/2012 vp Työvoimapoliittisen koulutuksen lisääminen Eduskunnan puhemiehelle Työvoimapoliittinen koulutus on tarkoitettu työttömille työnhakijoille tai nuorille, joita uhkaa työttömyys. Hyvin usein koulutus on ammattitutkintoon tähtäävää. Koulutus on tärkeää ja se antaa hyvät valmiudet koulutettavalle suoriutua tulevasta työstä, johon tutkinnollaan hakeutuu. Hyvä koulutus myös tukee työssä jaksamista sekä työllistymistä. Liian usein on kuitenkin niin, että motivoitunut koulutukseen hakija ei pääse haluamalleen kurssille tai koulutukseen. Toisaalla tiedossa on, että esimerkiksi lähihoitajien tarve tulee kasvamaan. Ei voi olla niin, että motivoituneita koulutukseen hakeutuvia ei kouluteta heidän haluamalleen alalle. Näissä koulutuksissa on suuri voimavara, joka tulisi käyttää hyödyksi. Jo esimerkkinä mainitut lähihoitajat tulevat eläköitymisen takia vähenemään Suomessa valtaisasti, joten eläkkeelle jäävien lähihoitajien korvaamiseksi tulisi käyttää kaikki mahdolliset keinot. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus lisäämässä perusteluissa mainittua työvoimapoliittista koulutusta, jotta esimerkiksi lähihoitajapulaa saadaan helpotettua? Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2012 Johanna Jurva /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Johanna Jurvan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 669/2012 vp: Onko hallitus lisäämässä perusteluissa mainittua työvoimapoliittista koulutusta, jotta esimerkiksi lähihoitajapulaa saadaan helpotettua? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vuoden 2012 talousarviossa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle myönnettiin työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin 485 437 000 euroa momentille 32.30.51. Lisätalousarvioiden myötä käytettävissä oleva määräraha on kasvanut 513 863 000 euroon. Vuoden 2013 talousarvioesityksessä em. tarkoitukseen on esitetty 545 964 000 euroa eli runsaat 60 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Panostus työvoimapoliittisiin aktiivitoimiin mukaan lukien ammatilliseen työvoimakoulutukseen tulee siten selvästi kasvamaan. Työvoimapalvelujen suunnittelusta ja hankinnasta vastaavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) sekä työ- ja elinkeinotoimistot. Työ- ja elinkeinoministeriö jakaa tarkoitukseen varatut määrärahat ELY-keskuksille vuosittaisessa tulosohjausprosessissa. Kukin ELY-keskus tekee itsenäisesti ratkaisunsa käytettävissään olevan momentin 32.30.51 määrärahan kohdentamisesta eri työvoimapalveluihin. Pääosa määrärahasta kohdentuu palkkatukiin ja koulutushankintoihin. Koulutushankinnat kohdentuvat eri ammattialoille kunkin ELY-keskusalueen todettujen koulutustarpeiden mukaisesti. Kuluvan vuoden talousarviossa ja lisätalousarvioissa työvoimapalvelujen toteutukseen myönnetystä määrärahasta työvoimakoulutuksen hankintaan on ELY-keskusten ratkaisuilla kohdennettu 243,2 miljoonaa euroa. Työnhakijat ovat motivoituneita kehittämään osaamistaan ja työmarkkinavalmiuksiaan ja he hakevat aktiivisesti koulutukseen. Merkittävästä panostuksesta huolimatta koulutustarjonta ei riitä kattamaan kaikkea kysyntää etenkään suosituimmilla koulutusaloilla. Tilanne on tässä suhteessa samankaltainen kuin opetushallinnon rahoittamassa toisen asteen ammatillisessa ja korkea-asteen koulutuksessakin. Vuosina 2008 2011 työvoimakoulutukseen hakeneita henkilöitä oli 100 000 122 000 vuodessa ja koulutuksen aloittaneiden määrä vaihteli samalla ajanjaksolla runsaasta 70 000 enimmillään runsaaseen 85 000 henkilöön vuodessa. Vuosittain noin 30 % työvoimakoulutukseen hakeneista henkilöistä ei valitettavasti saanut opiskelupaikkaa. On kuitenkin muistettava, että työvoimakoulutus ei suinkaan ole ainoa väylä, jonka kautta työnhakijat voivat opiskella. Vuoden 2010 alusta lukien työnhakijoilla on tietyin edellytyksin ollut mahdollisuus opiskella omaehtoisesti ammatillisissa toisen ja korkea-asteen koulutuksissa työttömyysetuutensa säilyttäen enintään 24 kuukauden ajan. Vuonna 2011 tätä mahdollisuutta hyödynsi jo lähes 17 000 henkilöä. Opintojen aloittajien määrä on ollut vuosi vuodelta kasvussa. 2
Ministerin vastaus KK 669/2012 vp Johanna Jurva /ps Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2012 Työministeri Lauri Ihalainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 669/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Johanna Jurva /saf: Ska regeringen öka den arbetskraftspolitiska utbildning som nämns i motiveringen, så att man till exempel kan avhjälpa bristen på närvårdare? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I budgeten för 2012 beviljades arbets- och näringsministeriets förvaltningsområde 485 437 000 euro för sysselsättnings- och utbildningsåtgärder samt speciella åtgärder under moment 32.30.51. I och med tilläggsbudgetar har det tillgängliga anslaget stigit till 513 863 000 euro. I budgetpropositionen för 2013 har det föreslagits 545 964 000 euro för det nämnda ändamålet, dvs. drygt 60 miljoner euro mer än i budgeten för innevarande år. Satsningen på aktiva arbetskraftspolitiska åtgärder inklusive yrkesinriktad arbetskraftsutbildning kommer således att öka tydligt. För planeringen och anskaffningen av arbetskraftstjänster ansvarar närings-, trafik- och miljöcentralerna (NTM-centralerna) samt arbetsoch näringsbyråerna. Arbets- och näringsministeriet fördelar de för ändamålet reserverade anslagen till NTM-centralerna i samband med den årliga resultatstyrningsprocessen. Varje NTMcentral fattar självständigt beslut om hur det tillgängliga anslaget under moment 32.30.51 allokeras till olika arbetskraftstjänster. Merparten av anslaget riktas till lönesubvention och anskaffning av utbildning. Utbildningsanskaffningarna riktas till olika branscher enligt de utbildningsbehov som konstaterats finnas i området för respektive NTM-central. I budgeten och tilläggsbudgetarna för innevarande år har av anslaget för arbetskraftsservice allokerats 243,2 miljoner euro för anskaffning av arbetskraftsutbildning genom beslut som NTM-centralerna fattat. De arbetssökande är motiverade att utveckla sin kompetens och sina färdigheter för arbetsmarknaden och söker aktivt till utbildning. Trots den betydande satsningen räcker utbildningsutbudet inte till att täcka all efterfrågan, i synnerhet inom de mest populära utbildningsområdena. I detta hänseende liknar situationen läget för sådan yrkesutbildning på andra stadiet och högre utbildning som utbildningsförvaltningen finansierar. Under 2008 2011 sökte 100 000 122 000 personer till arbetskraftsutbildning per år och antalet personer som påbörjade utbildning under samma tidsperiod varierade från drygt 70 000 personer till drygt 85 000 personer som mest per år. Årligen fick cirka 30 % av dem som sökte till arbetskraftsutbildning tyvärr ingen studieplats. Man måste dock komma ihåg att arbetskraftsutbildning inte är den enda vägen för arbetssökande att studera. Fr.o.m. ingången av 2010 har arbetssökande under vissa förutsättningar haft möjlighet att bedriva frivilliga yrkesstudier på andra stadiet och högre yrkesstudier och bevara sin arbetslöshetsförmån under högst 24 månaders tid. År 2011 utnyttjade redan nästan 17 000 personer denna möjlighet. Antalet personer som inlett studier har ökat från år till år. 4
Ministerns svar KK 669/2012 vp Johanna Jurva /ps Helsingfors den 3 oktober 2012 Arbetsminister Lauri Ihalainen 5