PÄÄTÖS 1/2015 Ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 21.10.2015. ASIA Eläinsuojan toimintaa ja laajennusta koskeva ympäristölupapäätös. HAKIJA Hautakoski Kari ja Tiina Tofferintie 81 69570 KARVONEN TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee maidon- ja lihantuotantoa. Toiminnan laajennus toteutetaan rakentamalla uusi lihanautakasvattamo nykyisen pihaton yhteyteen tilalle Peuraniemi RN:o 6:198. Kaksi vanhaa eläinsuojaa tiloilla Keskitalo RN:o 6:168 ja Mäntyrinne RN:o 6:196 jäävät varastokäyttöön. Laajennuksen jälkeen tilalla pidetään enintään 76 lypsylehmää, 26 >12 kk:n ikäistä hiehoa, 16 6-12 kk:n ikäistä hiehoa, 65 >12 kk:n ikäistä lihanautaa, 36 6-12 kk:n ikäistä lihanautaa ja 47 alle 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille 26.6.2015. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 27 1 momentti Ympäristönsuojelulaki (423/2015) liite 1 taulukko 2 kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelusta annetun asetuksen 2 10 a kohdan mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 50 ja alle 150 lypsylehmälle, luvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Halsuan kunnassa toimii rakennus- ja ympäristölautakunta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA YMPÄRISTÖ Toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 13.3.2008 myöntämä ympäristölupa (LSU-2008-Y-10). Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa ja Halsuan kunnan yleiskaavassa laajennettavan eläinsuojan alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi (MT) alueeksi. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 330 m etäisyydellä suunnitellusta nautakasvattamosta lounaaseen. Lähin vapaa-ajanasunto sijaitsee noin 280 metrin etäisyydellä samalla suunnalla. Eläinsuojan ympäristön valumavedet laskeutuvat 370 m etäisyydellä sijaitsevaan Penninkijokeen. Uudesta nautakasvattamosta lähimpään luokiteltuun pohjavesialueeseen on etäisyyttä noin 1,7 km. HAKEMUS Eläinsuojan toiminta
Tilalla harjoitetaan maidon- ja lihantuotantoa. Tilalla Peuraniemi 6:198 sijaitsevassa pihatossa pidetään nykyisin 76 lypsylehmää, 23 hiehoa ja 30 alle 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa. Vanhassa parsinavetassa (tilalla Keskitalo 6:168) pidetään 25 hiehoa ja 30 alle 8 kk:n ikäistä nuorkarjaa. Lihanautakasvattamossa (tilalla Mäntyrinne RN:o 6:196) pidetään 38 lihanautaa. Toiminnan laajennus toteutetaan rakentamalla uusi lihanautakasvattamo nykyisen pihaton yhteyteen. Kaksi vanhaa eläinsuojaa jäävät varastokäyttöön. Laajennuksen jälkeen tilalla pidetään enintään 76 lypsylehmää, 26 >12 kk:n ikäistä hiehoa, 16 6-12 kk:n ikäistä hiehoa, 65 >12 kk:n ikäistä lihanautaa, 36 6-12 kk:n ikäistä lihanautaa ja 47 alle 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa. Uuden lihanautakasvattamon ja nykyisen pihaton lannankäsittely tapahtuu lietelantamenetelmällä. Pihaton yhteydessä sijaitsee kelluvalla katteella katettu 2 400 m 3 :n lietesäiliö. Laajennuksen yhteydessä olemassa olevan lietesäiliön viereen rakennetaan toinen kelluvan katteen 2 400 m 3 :n lietesäiliö, jolloin lietteen varastointitilavuutta on käytettävissä yhteensä 4 800 m 3. Lanta poistetaan automaattisella raappamenetelmällä useasti päivässä, joten erillisiä lietekuiluja ei ole. Lisäksi hakijalla on vanhan parsinavetan yhteydessä 70 m 3 :n katettu virtsasäiliö, 330 m 3 :n katettu lietesäiliö sekä 230 m 2 :n kokoinen kattamaton kuivalantala. Vanhan lihanautakasvattamon yhteydessä sijaitsee lisäksi betonikannella varustettu 220 m 3 :n kokoinen lietesäiliö. Vanhojen navettojen virtsasäiliöt ja lietesäiliö (yht. 740 m 3 lietekuilut mukaan luettuna) jäävät varasäiliöiksi, joita käytetään tarvittaessa. Kuivalantalaa tullaan jatkossa käyttämään vain rehujätteen kompostointipaikkana. Lannan levitykseen on käytettävissä peltoa yhteensä 128,51 ha, josta omaa peltoa 79,55 ha, vuokrapeltoa 44,38 ha ja sopimuspeltoa 4,58 ha. Pohjavesialueella sijaitsee peltoa yhteensä 5,27 ha. Lanta levitetään keväällä viikoilla 16-22 (34%), kesällä viikoilla 26-29 (33 %) ja syksyllä viikoilla 33-42 (33%). Tilan eläimiä ei laidunneta. Nurmirehua ja rehuviljaa valmistetaan vuosittain yhteensä 2200 t ja ne säilötään esikuivattuna pyöröpaaleissa. Tilalla varastoidaan polttoainetta 2800 litraa kaksoisvaippasäiliössä sekä 2500 litraa kahdessa säiliössä suoja-altaassa katetussa tilassa. Kaikki säiliöt on lukittavia. Lisäksi tilalla varastoidaan 400 litraa muita öljytuotteita tynnyreissä lukittujen ovien takana. Hakemuksen mukaan urakoitsija säilyttää kasvinsuojeluaineita itsellään ja polttoaineita käytetään ja varastoidaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Eläinsuojan WC-vedet ja pesuvedet sekä mahdollinen muodostuva puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Maatilan vesi (noin 3500 m 3 /v) hankitaan kunnalliselta vesilaitokselta. Toiminnassa syntyvät kuolleet eläimet (n. 3 t/v) toimitetaan Honkajoki Oy:lle, rehujäte (n. 5 t/v) kompostoidaan ja levitetään pellolle, hyötyjätteet kierrätetään ja muut jätteet toimitetaan hyötykäyttöasemalle. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään ja seuraava sopimuskausi on v. 2015-2020. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Hakemuksen mukaan investoinnin yhteydessä Investoinnin jälkeen toiminta on kokonaisuudessaan Tofferin kylän reunalla, poispäin häiriintyvistä kohteista. Asutus sijaitsee rakennuksesta katsottuna vallitsevan tuulensuunnan yläpuolella. Navetan ilmastointi on luonnollinen, tästä ei aiheudu ylimääräisiä ääniä ja poistoilma sekoittuu korkealle ulkoilmaan.
Ruokinta on analysoitu ja suunniteltu siten, ettei ylimääräisiä ravinteita hukkaannu lannan mukana. Kuivituksena on turvekuivitus, joka sekoittuessaan lietteeseen vähentää hajuhaittoja. Uuden lietesäiliön täyttäminen tapahtuu vanhasta säiliöstä kertatäyttönä vanhan säiliön täytyttyä. Ylimääräystä pumppausta ei siis tule laajennuksenkaan jälkeen. Pumppaus suoritetaan alatäyttönä pari kertaa vuodessa joitakin tunteja kerrallaan, hajuhaitta on siis minimaalinen. Lietesäiliöiden kelluva turvekate on todettu hyväksi menetelmäksi hajujen estämiseksi. Lannanajossa liete levitetään nurmen sekaan multaavilla laitteilla. Mikäli lietettä ajetaan pellon pintaan, tullaan liete multaamaan vuorokauden sisällä. Lantamäärät eivät investoinnin jälkeen merkittävästi lisäänny. Peltomäärä on myös kasvanut, joten hajuhaitat eivät myöskään lisäänny, koska hehtaaria kohden ajettu lietemäärä voidaan pitää kohtuullisena. Laajennuksen jälkeen kaikki toiminta on samassa kohteessa, joka sijaitsee oman yksityistien varrella, jolloin muuta asutusta ja liikennettä ei häiritä. Lisäksi noin 80 % peltopinta-alasta sijaitsee navetan välittömässä läheisyydessä alle kahden kilometrin säteellä. Navetan sijainnin ansiosta myös kaikki muu liikenne, maitoauto, rehuajot, lanta-ajot, teurasauto yms. tapahtuu erillään muun kylän liikenteestä. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Sähkökatkoksiin on varauduttu jo olemassa olevalla traktorikäyttöisellä aggregaatilla. Ongelmatilanteista saadaan hälytykset kännykkään ja valvontakamerat ovat niin ikään käytössä. Paloturvallisuudesta huolehditaan riittävällä siisteydellä, laitteiden huoltamisella ja oikein mitoitetulla alkusammutuskalustolla. Laajennusosaan laitetaan tarpeelliset palopostit ja muu sammutuskalusto kuten nykyisessäkin tilassa. Myöhemmässä vaiheessa harkitaan erillistä palohälytysjärjestelmää ja ulos tehtävää aidattua eläintilaa mahdollisen evakuoinnin helpottamiseksi. Nykyisellään navetan yhteyteen ajettavat paalit muodostavat osittaisen evakuointialueen eläimille. Myös kiinteä automaattiaggregaatti tulee myöhemmin harkittavaksi. Tuotantorakennuksen ovet pidetään lukittuina mahdollisten tunkeutujien varalta. Tarvittaessa veden hankinta hoidetaan vesisäiliöllä, mikäli kylän vesihuolto on pitkiä aikoja poissa käytöstä. Eläintauteihin varaudutaan asianmukaisilla vieraiden suojavarusteilla. Rehut ostetaan ETT ry:n positiivilistalla olevilta yrityksiltä. Ostoeläimistä vaaditaan salmonellakoe, joskin eläinten ostoa pyritään välttämään juuri tautien takia. Lisäksi tautien välttämiseksi noudatetaan Eviran ohjeita rehu- ja eläinpuolella. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Navetta edustaa kehittynyttä tekniikkaa. Kyseessä on automatisoitu lypsyrobottipihatto, joka saa yhteyteensä automatisoidun lihakarjanavetan. Automaattiaperuokinnassa voidaan ruokinta suunnitella ja toteuttaa tarkasti rehu- ja ravinnehävikki minimoiden. Luonnollinen ilmanvaihto on hiljainen ja vähähajuinen. Lannanpoisto on koneellinen ja tehokas, ei hajua tuottavia kierrätysjärjestelmiä. Lietteeseen sekoittuva turve vähentää hajuhaittoja kuten alatäyttökin. Myös lietteen sijoittaminen peltoon on vähemmän hajua tuottavaa kuin pintalevitys.
Investoinnin kustannustehokkuutta parantaa se, että laajennuksen yhteydessä voidaan hyödyntää olemassa olevia rehu- ja lantajärjestelmiä. Myös työn tehokkuus paranee kun kaksi hyvin työllistävää vanhaa tilaa poistuu käytöstä eikä tarvitse ylläpitää kolmen navetan tekniikkaa ja eläintiloja. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta kuulutettiin 29.7. - 28.8.2015 Halsuan kunnan virallisella ilmoitustaululla. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Halsuan kunnanvirastossa ja kuulutus on lähetetty tiedoksi niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Tilalla suoritettiin tarkastus 3.9.2015. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausuntoja Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollolta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on sähköpostitse 21.8.2015 ilmoittanut, että ei anna lausuntoa ympäristölupahakemuksesta. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto on todennut 26.8.2015 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto toteaa lausuntonaan puoltavansa Kari ja Tiina Hautakosken ympäristölupaa, mikäli toiminta toteutetaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Ympäristöterveydenhuolto katsoo, ettei toiminnasta aiheudu suurempaa haittaa ympäröivälle asutukselle verrattuna nykyiseen. Tila sijaitsee maatalousvaltaisella alueella ja rakennettava lietesäiliö tullaan hakemuksen mukaan kattamaan kelluvalla katteella. Yhtenä toiminnan riskeistä on lietelannan kulkeutuminen maaperään ja vesistöön, joten lietekuilujen, -säiliöiden sekä kuljetusvälineiden tulee olla tiiviit siten, ettei niistä pääse valumia ympäristöön. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia ja mielipiteitä ei ole jätetty. Hakijan kuuleminen Hakijalle on annettu mahdollisuus antaa vastine. Vastinetta ei ole jätetty. ASIAN RATKAISU Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Kari ja Tiina Hautakoskelle ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle hakemuksen mukaisesti Halsuan kunnan tilalle Peuraniemi RN:o 6:198 lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärät Eläinsuojassa voidaan pitää yhteensä enintään 76 lypsylehmää, 26 >12 kk:n ikäistä hiehoa, 16 6-12 kk:n ikäistä hiehoa, 65 >12 kk:n ikäistä lihanautaa, 36 6-12 kk:n ikäistä lihanautaa ja 47 alle 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa. Toiminta tulee sijoittaa asemapiirroksen mukaisesti. 2. Eläinsuojan rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Tilalla tulee voida varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta. Hakemuksen mukaisella enimmäiseläinmäärällä on oltava eläinten lietelannalle varastointitilavuutta
vähintään 3 602 m 3. Kun huomioidaan eläinsuojien pesuvedet ja muut jätevedet sekä sadevedet, tulee lietteen varastotilaa olla käytettävissä vähintään 4 219 m 3. Lietesäiliöt tulee hakemuksen mukaisesti kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 cm paksuisella turvekerroksella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Katteita tulee ylläpitää jatkuvasti. Avoimet lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkeilla suoja-aidoilla. Pyöröpaalien puristeneste tulee kerätä talteen esim. niin, että paali avataan sisätiloissa ja neste kerätään talteen ja johdetaan lietesäiliöön. WC-jätevedet on johdettava vesitiiviiseen umpisäiliöön. Säiliö tulee tyhjentää säännöllisesti ja jäte toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen käsittely on hyväksytty. Vaihtoehtoisesti jätevedet on käsiteltävä tavalla, joka vastaa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) vaatimuksia. WC-jätevesiä ei saa käsittelemättä levittää pellolle. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa. Eläinsuojan ympäristön kulkutiet tulee olla kovapohjaisia ja lantavarastojen lastausalueet tiiviitä tai riittävän kovapohjaisia. Eläinsuojien pohjarakenteiden, lannan varastointitilojen rakenteiden ja kuljetusvälineiden tulee olla tiiviit siten, ettei niistä pääse valumia ympäristöön. Eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö on pidettävä siistinä. 3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta, eläinsuojan pesuvedet ja muut pesuvedet tulee hyödyntää ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan luovuttaa sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan perusteella tai lantaa voidaan luovuttaa toiselle viljelijälle hyödynnettäväksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) mukaisesti. Hakemuksen mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 108,1 ha. Peltopinta-alaan ei lasketa talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimia pinta-aloja. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietettä, rehun puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30 100 metrin levyinen vyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla ja orgaanisilla lannoitevalmisteilla. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. Lannoitteet on levitettävä pellolle siten, että valumia vesiin ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lannoituksessa on otettava huomioon keskimääräinen satotaso, viljelyvyöhyke, kasvinvuorotus ja maalaji.
Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Lannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan. Kuivalantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita, joiden kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia, voidaan levitysaikana säilyttää pellolla enintään neljä viikkoa levitystä odottamassa. Pellon pintaan levitetty lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä, lukuun ottamatta levitystä kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä. Kasvipeitteisenä talven yli pidettäville peltolohkoille lantaa ja orgaanista lannoitevalmistetta saa syyskuun 15. päivästä eteenpäin levittää vain sijoittamalla, ellei kyseessä ole syksyllä kylvettävän kasvin kylvöä edeltävä lannan levitys. Lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä. Peltolohkon osilla, joiden kaltevuus on vähintään 15 prosenttia, lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levitys on aina kielletty. Lannan kuljetus tulee hoitaa niin, että lantaa ei joudu ympäristöön eikä siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. 4. Eläinjätteet Kuolleet eläimet on toimitettava asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaiseenkin varastointiin tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tuhoeläimiltä. Mikäli kuolleita eläimiä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteella. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Toiminnassa muodostuvat jätteet on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle eivätkä jätteiden hyödyntämismahdollisuudet huonone. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan alueellisten jätehuoltomääräysten (Pohjanmaan jätelautakunta) mukaisesti. Jätteitä ei saa polttaa tilalla. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan em. jätehuoltomääräysten mukaisesti. Pilaantuneet rehut tulee varastoida ja kompostoida kuivalantalassa. Rehu tulee hyödyntää lannoitteena pelloilla tai toimittaa luvan omaavaan laitokseen tai paikkaan käsiteltäväksi. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Ulkona sijaitsevat polttoainesäiliöt tulee varustaa kaksoisvaipparakenteella tai tiiviillä suoja-altaalla sekä katoksella siten että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään.
Säiliöt tulee olla lukittavia ja ne tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla. Lisäksi säiliön läheisyyteen tulee varata imeytysmateriaalia mahdollisen onnettomuuden varalta. 6. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Lantavarastojen ja polttoainesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjanpitoa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - Tiedot eläinsuojan eläinmääristä - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Tiedot toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat - Tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja ajoista sekä käsittelytavoista - Tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä (tapahtumisaika, selitys tapahtuneesta, korjaustoimenpiteet). Yhteenvetoraportti edellistä toimintavuotta koskevasta toiminnan kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. 7. Muut määräykset Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään ja vesiin tai muu syy aiheuta välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnassa tulee noudattaa kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjetta (ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010). Poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava etukäteen ja toiminnasta on laadittava pelastussuunnitelma, joka on pidettävä ajan tasalla. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavissa häiriötilanteissa sekä muissa vahingoissa ja onnettomuuksissa, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä järjestettävä tarkkailu ja tehtävä tarvittavat toimet vahingon toistumisen estämiseksi. Mahdollisesta öljyvahingosta tai muusta vahingosta on viipymättä ilmoitettava alueen öljyntorjuntaviranomaiselle (pelastuslaitos) ja valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta, lopettamisesta tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on hyvissä ajoin ennen niiden toteuttamista kirjallisesti ilmoitettava valvontaviranomaiselle. 8. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle laajennuksen käyttöönotosta hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista.
RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 48 :n 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Ympäristölautakunta katsoo, että luvan ehtoja noudattamalla toiminta täyttää laissa säädetyt vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Eläinsuojan toiminnasta ei myöskään aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, mikäli toiminta on tämän päätöksen mukaista. Harkinnassa on otettu huomioon, että eläinsuoja ja lietesäiliöt sijaitsevat alueella, jolla karja- ja maatalouden harjoittaminen voidaan katsoa olevan perinteistä toimintaa. Eläinsuojan toiminta on olemassa olevaa toimintaa eikä sen ympäristölle aiheuttama rasitus muutu merkittävästi nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Lupapäätöksessä on sovellettu valtioneuvoston asetusta eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) ja otettu huomioon ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräys ja -ohje Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4). Näiden perusteella on määritelty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus, lujuus ja turvallisuus sekä lannan levitykseen tarvittava pelto-pinta-ala ja lannan varastointitilavuus. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1: Ympäristöluvan eläinmäärä on myönnetty hakemuksen mukaisena. Lupamääräys 2: Lupamääräyksillä varmistetaan, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lietesäiliötilavuuden riittävyyttä laskettaessa huomioidaan eläinsuojan pesuvesien ja avosäiliöiden sadevesien tilantarve. Lantalan tilavuuden tulee riittää vähintään 12 kuukauden aikana kertyvälle lannalle valtioneuvoston asetuksen (Vna 1250/2014) mukaisesti. Pyöröpaalien käsittelylle on annettu määräys siltä varalta, ettei pyöröpaaleista pääsevällä nesteellä pilata ympäristöä. Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen, ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Pitämällä piha-alueet ja lietesäiliöiden lastausalueet kovapohjaisina ehkäistään maaperän liettyminen ja siitä aiheutuva epäsiisteys.
Lupamääräys 3: Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Vaatimus peltoalan vähimmäispinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010) mukaisesti. Lannan levitys tulee toteuttaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamista koskevan asetuksen (1250/2014) mukaisesti. Lannan levitystä pohjavesialueilla ja erityisesti pohjaveden muodostumisalueilla on rajoitettu pohjavesien suojelemiseksi. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätettävällä lannoittamattomalla kaistalla estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lupamääräys 4: Kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen ja estetään eläintautien leviäminen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte tulee käsitellä eläinjätteen käsittely- tai polttolaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi väliaikaisesti olla tarpeen. Lupamääräys 5: Jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti ja voimassaolevaa lainsäädäntöä sekä alueen jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Toimittamalla vaaralliset ja muut jätteet asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyödyntämällä hyötykäyttökelpoiset jätteet, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista, ympäristön pilaantumista sekä terveyshaittaa. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointia koskevat määräykset on annettu suojelemaan maaperää sekä pinta- ja pohjavesiä. Lupamääräys 6: Tarkkailemalla säännöllisesti lantaloiden rakenteita, polttoainesäiliöitä ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiviydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Ympäristöluvassa on ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan annettava tarpeelliset tarkkailumääräykset. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Lupamääräys 7: Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille kohtuutonta viihtyvyyteen kohdistuvaa rasitusta kuten haju ja melu eikä terveys- tai ympäristöhaittaa. Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteista on määrätty viranomaisen tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan hakijan on oltava riittävän tietoinen mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista.
Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Lupamääräys 8: Laajennetun toiminnan aloittamisesta tehtävä ilmoitus on määrätty tehtäväksi valvonnallisista syistä. Vastaus lausuntoon Lausunnossa esitetyt asiat on huomioitu lupamääräyksessä 2. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös lainvoimaiseksi tultuaan korvaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 13.3.2008 myöntämän ympäristöluvan (LSU-2008-Y-10). LUPAMÄÄRÄYKSIA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän lain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksistä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai sen tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-11, 14-17, 19-20, 22, 27, 29, 34, 39, 42-45, 48-49, 52-53, 58, 62, 66, 70-71, 83-87, 94, 134, 154-156, 170, 172, 190, 191 ja 205 :t Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 2-4, 11-15 :t Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) Valtioneuvoston asetus (209/2011) talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Pohjanmaan jätelautakunnan jätehuoltomääräykset Lisäksi lupakäsittelyssä on otettu huomioon - Maa- ja metsätalouden rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO C4) - Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 29.6.2009 - Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Luvan käsittelystä peritään maksua 335,90. Maksu perustuu Halsuan kunnanvaltuuston 21.6.2000 hyväksymään ympäristönsuojeluviranomaistehtävien maksuihin. 3 :n mukaisesta käsittelymaksusta on vähennetty 5.8 :n mukaisesti 84,10. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle
Päätös tiedoksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Tieto päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Päätöksestä ilmoittaminen Tieto päätöksestä julkaistaan Halsuan kunnan virallisella ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla www.halsua.fi. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen ja päätöksestä määrättyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä.