Terveyden edistämisen kuntapäivä 22.3.2010
Sairastavuusindeksi 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kemi Keminmaa Tornio
Hyvinvoinnin tarkastelu Kaste- indikaattoreiden kautta Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 2,5 2 1,5 1 0,5 Koko maa Lapin lääni Kemi Keminmaa Tornio 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 14 12 10 8 6 4 2 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Koko maa Lapin lääni Kemi Keminmaa Tornio
Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 30 25 20 15 10 5 Koko maa Lapin lääni Kemi Keminmaa Tornio 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Nuorisotyöttömyys, % 15-24 vuotiaasta työvoimasta 30 25 20 15 10 Kemi Lapin lääni Koko maa 5 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Asunnotto mat yksinäiset / 1000 asukasta (id:2618) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Koko maa Lapin lääni Kemi 1,6 1,5 1,4 1,4 1,4 1,5 0,4 0,4 0,4 0,3 0,3 0,4 0,5 0,5 0,8 0,4 0,2 Tornio 1,7 1,4 0,8 0,9 0,8 1,6 ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2009
Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 15 10 5 Koko maa Lapin lääni Kemi Keminmaa Tornio 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Koko maa 7,7 8,2 8,2 8,4 8,7 8,5 Lapin lääni 9,5 11 11,2 11,7 12,3 12 Kemi 8,7 9,6 9,9 10,6 10,6 10,2 Keminmaa 10,5 12,5 13 12,2 12,9 12,6 Tornio 6,8 10,9 11,5 12 14,1 12,4
Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 35 30 25 20 15 10 5 0 2000 2002 2004 2006 2008 Kemi Keminmaa Tornio Koko maa
Tupakoi päivittäin, % 8.-9.- luokkalaisista 30 25 20 15 10 5 Koko maa Lapin lääni Kemi Keminmaa Tornio 0 2004 2006 2008
Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11 olleet 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 25 20 15 10 5 Koko maa Lapin lääni Kemi Keminmaa 0 2003 2005 2007 2008
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa, vanhainkodeissa tai terveyskeskuksessa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 10 8 6 4 2 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Koko maa Lapin lääni Kemi Keminmaa Tornio
Lasten pienituloisuusaste 25 20 15 10 5 Koko maa Kemi Keminmaa Tornio 0 2003 2004 2005 2006 2007
Toimeentulotukea saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Koko maa Lapin lääni Kemi Keminmaa Tornio
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Koko maa Lapin lääni Kemi Keminmaa Tornio
Kemiläisten hyvinvoinnista ja terveydestä tehty selvityksiä Kemin terveyskatsaus v. 2001: Kemin terveystilannetta selittää kaupungin syntyminen metsäteollisuuden ympärille ja työväestön suuri osuus, valikoiva muuttoliike: työttömyys ja taloudelliset ongelmat. Yksinäisyys ja köyhyys tyypillisiä piirteitä. Pääasialliset syyt elinajan lyhemmyyteen ovat verenkiertoelinten taudit, syöpä ja väkivaltaiset kuolinsyyt; miehillä mm. itsemurhat. Työkyvyttömyyttä aiheuttaa eniten mielenterveyshäiriöt, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Tupakointi yleisempää kuin muualla. Kemiläisten terveystilanne ei ole yksinomaan negatiivinen. Kuolleisuus on vähentynyt ja elinaika pidentynyt. Syöpäsairaudet joiltakin osin vähentyneet, samoin tapaturmat ja ammattitaudit.
Lapin terveyskatsaus 2005: Sairaudet ja terveysongelmat kasautuvat Kemiin ja Keski-Lapin kuntiin. Syynä ovat elinolosuhteet, mahdollisesti muuttoliikkeen aiheuttama valikoituminen sekä epäterveelliset elintavat. Erityisesti näillä paikkakunnilla on ryhdyttävä tarkempiin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin paikallisen väestön terveyden edistämiseksi sekä luotava väestöpohjainen terveyden seurantajärjestelmä toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi Kouluterveyskyselyt
PYLL-indeksi Kemiläisillä miehillä paljon menetettyjä elinvuosia (PYLL-indeksi 33,3 % suurempi kuin koko maan miesten keskiarvo) Merkittävimmät syyt: Tapaturmat ja myrkytykset Alkoholiperäiset sairaudet ja myrkytykset Verenkiertoelinten sairaudet Naisten osalta tilanne jopa hieman maan keskiarvoa parempi
PYLL-indexi/ 100.000 henkilövuotta Kemin ja Tornion PYLL-kehitys 1986-2007 10000 9000 9203 8851 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 7451 7627 6964 6382 6401 6099 5212 4820 3910 4974 4011 3522 2544 2357 2802 1769 1986-90 1994-98 2003-07 Kemi M+N Kemi M Kemi N Tornio M+N Tornio M Tornio N aikajaksot
2003 2004 2005 2006 2007 2008 Sosiaali- ja terveystoimen nettkoko maa 2193 2305 2441 2567 2707 2929 Sosiaali- ja terveystoimen nettlapin lään 2264 2386 2540 2688 2833 3030 Sosiaali- ja terveystoimen nettkemi 2373 2469 2636 2763 2854 3076 Sosiaalitoimen nettokustannukkoko maa 1047 1091 1157 1227 1298 1401 Sosiaalitoimen nettokustannuklapin lään 1034 1075 1147 1224 1288 1375 Sosiaalitoimen nettokustannukkemi 1064 1081 1150 1214 1231 1323 Perusterveydenhuollon (mukaakoko maa 445 468 494 521 546 595 Perusterveydenhuollon (mukaalapin lään 521 547 571 605 645 682 Perusterveydenhuollon (mukaakemi 439 484 508 535 564 652 Erikoissairaanhoidon nettokustkoko maa 691 735 779 810 850 920 Erikoissairaanhoidon nettokustlapin lään 697 752 811 852 890 964 Erikoissairaanhoidon nettokustkemi 878 903 981 1038 1092 1134 ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2009
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Lisäämällä ja ylläpitämällä sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta sekä vähentämällä köyhyyttä ja syrjäytymistä. Edistämällä väestön hyvää terveyttä ja toimintakykyä; terveellisiä elintapoja sekä ehkäisemällä päihdehaittoja, vähentämällä sairauksia ja kaventamalla terveyseroja. Lisäämällä ehkäisevän työn osaamista niin että sairaudet ja sosiaaliset ongelmat tunnistetaan ja tarvittavat tukitoimet käynnistetään mahdollisimman varhain. Turvaamalla terveellinen elinympäristö ja työympäristö
Paikallistasolla tärkeitä hyvinvointia ja terveyttä koskettavia päätöksiä tehdään mm. kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa ja toteutuksessa, liikennesuunnittelussa, koulutuksessa, työpolitiikassa ja luonnollisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Eri alojen ammattilaisten osaamisen kokoavat yhteistoimintamallit ovat hyvän suunnittelun perusta.
Terveyden edistämisellä vaikutetaan terveyden taustatekijöihin Lisäämällä yksilötasolla tietoja ja taitoja sekä perheiden yhteisöllisyyttä Muuttamalla elintapoja tarvittaessa terveempään suuntaan Vahvistamalla sosiaalisia tekijöitä Luomalla rakenteita, jotka mahdollistavat terveydelle myönteiset valinnat Tukemalla kulttuurisia tekijöitä
Terveyden edistämisen rakenne Kemissä Kaupunginjohtajan johtoryhmä on terveyden edistämisen johtoryhmä Terveydenhuollon johtaja terveyden edistämisen vastuuhenkilö Terveydenhoitopalvelujen osastonhoitaja terveyden edistämisen yhdyshenkilö Terveyden edistämisen työryhmä: poikkihallinnollinen ryhmä, puheenjohtajana terveydenhuollon johtaja. Edustus eri hallintokunnista, kaupunginhallituksesta, ammattikorkeakoulusta ja ammattiopistosta. Perustettu ns. alatyöryhmät + Savuttomuus- ja päihdetyöryhmä + Diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet työryhmä + Liikuntatyöryhmä
Terveyden edistämisen toimenpideohjelma 2009-2012 Tavoitteita mm. yhteistyössä AMK:n, työväenopiston ja ammattiopiston kanssa järjestetään tapahtumia Nuoria kasvatetaan ja totutetaan vanhustyöhön sisällyttämällä vanhustyötä lukusuunnitelmaan Kulkureittejä parannetaan ja luodaan liikuntamahdollisuuksia ikääntyneille. Senioripolut Kevyenliikenteenväylien ja puistopolkujen ympärivuotinen kunnossapito Kouluterveyskyselyn pohjalta tuetaan koululaisten hyvinvointia ja terveyttä Perheen ja lasten hyvinvointia tuetaan tukemalla vanhemmuutta ja parisuhdetta Terveysliikuntastrategia Syrjäytymisriskissä olevien palvelujen kehittäminen Sähköisen asioinnin ja neuvonnan kehittäminen
Kemi Terveeksi tutkimus- ja kehittämishanke Kemi Terveeksi tutkimus- ja kehittämishanke
Tutkimuksia on tehty - tarvitaan toimenpideohjelma ja konkreettisia toimenpiteitä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksikeskeistä on varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisevään työhön panostaminen ja toimintamallien kehittäminen sekä poikkihallinnollista yhteistyötä ja sitoutumista.
Hyvinvointikertomuksen laatiminen Miten kunnan asukkaat voivat ja miten vointi on kehittynyt? Millaista hyvinvointipolitiikkaa kunta on toteuttanut? Millaisia voimavaroja on käyttänyt ja millaisia on käytettävissä? Mitä asukkaat odottavat kunnan hyvinvointipäätöksiltä? Miltä kunnan hyvinvointikehitys näyttää suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin ------ Indikaattorit