LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖOHJELMA. vuosiksi 2013 2017



Samankaltaiset tiedostot
Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija

Ympäristötyö Arkkihiippakunnassa. Lasse Mustonen

Helsingin seurakuntien. ympäristöohjelma

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖOHJELMAN

SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖVASTUUN ASKELEET. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli. Ekoteologinen lähtökohta

MASKUN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA

1. YMPÄRISTÖOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA 2. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ SIPOON SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ 3. TOIMINTA JA TALOUS

Kirkon ympäristödiplomi hautausmaiden työväline

LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄN SISÄINEN YMPÄRISTÖKATSELMUS

LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT

Laura Riuttanen, Helsingin yliopisto

OLARIN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖ- KASVATUSSUUNNITELMA

Heinolan seurakunnan ympäristöohjelman toimet vuosittain Eira Rosberg

Lahden seurakuntayhtymän ympäristöohjelma v Hyväksytty yhteisessä kirkkoneuvostossa

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

#omailmastokokous

Ympäristöohjelma kaudelle:

Akaan seurakunnan strategia

KOTISEURAKUNTANI - kiinteistöstrategia. Kontiolahden seurakunnan kiinteistöstrategia

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

Vihreä Leiri. Itsearviointilomake

LEPPÄVAARAN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA VUODELLE 2009

Vammaisohjelma Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

ROVANIEMEN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA

YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN

Liite TURUN ARKKIHIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULIN YMPÄRISTÖKASVATUS- SUUNNITELMA

WWF GREEN OFFICE. Luonto on lähempänä kuin uskotkaan

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Ympäristökoulutus. Jaana Romppainen Ympäristövastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Ympäristökoulutus. Henna Toivanen Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Hyvinkään seurakunnan YMPÄRISTÖOHJELMA

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

KOUVOLAN SEURAKUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖOHJELMA VUOSILLE

Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Ympäristöohjelma

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA Tiivistelmä

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

METSÄ VASTAA NIIN KUIN SINNE HUUDETAAN. Nuorten vaikuttaminen omaan ympäristöön Nivalan kaupungissa

ALKUSANAT... 7 UTAJÄRVEN SEURAKUNTA KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI Miksi kirkon ympäristödiplomi? Mitä se on?...

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökohdat: 30 % hankinnoista sisältää ympäristövaatimuksia v. 2015, 50 % v

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., Turku Jukka Leino 1

YMPÄRISTÖOHJELMA

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Seurakuntavaalit 2018 Vaalikone. Koonti valituiksi tulleiden luottamushenkilöiden (N=3797) vastauksista

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Etukannen kuva: Metso-kohde Muhoksen seurakunnan metsässä Utajärvellä, kuvannut Riitta Kukkohovi-Colpaert. Takakannen kuva: Muhoksen kirkon

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Pidä Lappi Siistinä ry:n hiilijalanjälki

Ravintola-alan ympäristöasiat

Ylä-Savon seurakuntayhtymä

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN YMPÄRIS- TÖOHJELMA

SEURAKUNTA - YHTEISVASTUUN YHTEISÖ

Hyvinkään seurakunnan YMPÄRISTÖOHJELMA

Viisas kuluttaa vähemmän 2011

EKOTUKITOIMINNAN ALKUKARTOITUS

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

LAL:n opiskelijatoiminnan ympäristöohjelma

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma Paula Juvonen

Green Office ympäristöjärjestelmä

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018

CONDUS RY:N YMPÄRISTÖOHJELMA

Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi

KOTISEURAKUNTA. - yhteinen tehtävämme. Kontiolahden seurakunnan strategia KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

Kestävän kehityksen strategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

YHTEISEN SEURAKUNTATYÖN PALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ

Heinolan seurakunnan YMPÄRISTÖOHJELMA vuosille

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Kolehtisuunnitelma

KEKE-KOUTSIN CHECK-LIST TAPAHTUMAJÄRJESTÄJILLE

Hiilineutraali kirkko 2030

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Itä-Suomen Yliopiston Ylioppilaskunta

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ SISÄINEN YMPÄRISTÖKATSELMUS 2012

NAANTALIN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA 2004

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Sisältö 1. ESIPUHE LUKIJALLE YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN LAADINTAPROSESSI Ympäristötyöryhmä tai ympäristövastaava

Transkriptio:

LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖOHJELMA vuosiksi 2013 2017 Hyväksytty yhteisessä kirkkoneuvostossa 24.10.2012

1. Kirkon ympäristödiplomi 3 2. Ympäristödiplomin teologiaa 3 3. Ympäristödiplomin hankintaprosessi ja järjestelmän hallinta 5 3.1 Johdon sitoutuminen 5 3.2 Ympäristövastaavan ja -toimikunnan nimittäminen 5 3.3 Henkilöstön koulutus ja viestintä 6 4. Toiminta ja talous 6 4.1 Toiminta- ja taloussuunnitelma 6 4.2 Hankinnat 7 4.3 Vastuullinen sijoittaminen 8 4.4 Ympäristöindikaattorit 8 5. Ympäristökasvatus 8 5.1 Ympäristöasiat sisältyvät seurakunnan jumalanpalveluselämään 8 5.2 Ympäristöasiat eri työmuodoissa 9 5.3 Verkostoyhteistyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen 10 6. Jätehuolto 10 7. Siivous 11 8. Energia ja rakentaminen 11 9. Ruoka ja keittiöt 12 10. Toimistot 13 11. Hautausmaat ja viheralueet 13 12. Leiri-ja kurssikeskukset 14 13. Metsät 15 14. Liikenne 15 Liitteet Keski-Lahden seurakunnan ympäristökasvatussuunnitelma 16 Joutjärven seurakunnan ympäristökasvatussuunnitelma 18 Kuvat: Seurakuntayhtymän kuva-arkisto Taitto: Sirkku Muhli, Viestintätoimisto 2013 2

1.KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI Kirkon ympäristödiplomi on seurakuntia varten suunniteltu väline, joka auttaa niitä kantamaan vastuuta luomakunnasta ja kehittämään toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi. Kirkon ympäristödiplomi on kirkkohallituksen hyväksymä ympäristöjärjestelmä. Se mukailee kansainvälisten ympäristöjärjestelmien ISO 14 001 ja EMAS rakennetta. Diplomi noudattaa virallisten laatujärjestelmien periaatteita: suunnittele, tee, tarkista, korjaa. Lahden seurakuntayhtymä on saanut ympäristödiplomin ensimmäistä kertaa v. 2001. Se oli ensimmäinen evankelisluterilainen seurakuntayhtymä, jolle diplomi myönnettiin. Diplomi oli voimassa v. 2005 loppuun, mutta seuraavan kerran Lahden seurakuntayhtymä uusi ympäristödiplominsa vasta v. 2008. Ympäristöohjelma noudattaa Kirkon ympäristödiplomin käsikirja 2012 numerointia ja kappalejakoa. Ohjelman osa-alueet ovat Ympäristödiplomin hakuprosessi ja järjestelmän hallinta, Toiminta ja talous, Ympäristökasvatus, Jätehuolto, Siivous, Energia ja rakentaminen, Ruoka ja keittiöt, Toimistot, Hautausmaat ja viheralueet, Leiri- ja kurssikeskukset, Metsät ja Liikenne. Lahden seurakuntayhtymällä ei ole talousmetsiä, joten osa-alue Metsät jää ohjelman ulkopuolelle. Minimikriteerivaatimukset ovat tiukentuneet edellisestä diplomista ja lisäpisteitä antavat kriteerit ovat myös hieman muuttuneet. Kokonaan uutena asiana ympäristödiplomiin on tullut hiililaskuri, joka seurakunnan tulee ottaa käyttöön. Hiililaskurin avulla seurakunta pystyy arvioimaan kasvihuonekaasupäästöjään ja asettamaan vähennystavoitteita. 2.YMPÄRISTÖDIPLOMIN TEOLOGIAA Ympäristövastuun juuret ovat syvällä kristillisen perinteen maaperässä. Raamattu muistuttaa, että maa on Herran ja ihmisen tehtävä on huolehtia kaikesta luodusta. Luterilainen perinne korostaa sitä, miten Jumala lahjoittaa meille kaiken kauniin ympärillämme. Sen ymmärtäminen herättää kiitollisuutta ja saa suhtautumaan Jumalan hyviin lahjoihin kunnioituksella. Ympäristödiplomi on yksittäisen seurakunnan mahdollisuus tehdä sanat eläviksi ja osoittaa rakkautta luomakuntaa kohtaan. (lainattu Kirkon ympäristödiplomin käsikirjasta 2012) Ympäristödiplomilla on samat hengelliset ja teologiset lähtökohdat kuin kirkon KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMIN KÄSIKIRJA 2012 1 3

ilmasto-ohjelmalla. Näitä ovat kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus. Kiitollisuus: Jumalan olemus on lahjoittava rakkaus, joka on läsnä kaikessa luodussa. Ihmisen vastaus Jumalalle on kiitollisuus ja kiitollisuudesta nouseva rakkaus, halu toimia luonnon hyväksi. Ihmisen tehtävä on viljellä ja erityisesti varjella luomakuntaa. Kunnioitus: Luomakunta on osallinen Luojansa pyhyydestä. Ihmisen tulee kunnioittaa Pyhää ja rajoittaa ahnetta tapaa riistää luonnonvaroja. Usko Jumalaan Luojana, Lunastajana ja Pyhänä Henkenä antaa tulevaisuuden toivon ja voiman elämänmuutokseen. Kohtuus: Kristinusko on vastavoima kulutuskulttuurille. Kristittyjen tulee kantaa vastuuta myös köyhistä, joiden elämää ilmastonmuutos uhkaa. Kirkkojen tulee arvioida oman toimintansa ilmastovaikutuksia ja toimia arvovaikuttajina koko yhteiskunnassa. (lainattu www.evl.fi sivuilta Kirkon ilmasto-ohjelman periaatteita ovat kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus ) Heinäsaaren leirikirkko 4

3. YMPÄRISTÖDIPLOMIN HANKINTAPROSESSI JA JÄRJESTELMÄN HALLINTA Lahden seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on nimittänyt ympäristötoimikunnan koordinoimaan ympäristödiplomia ja muita ympäristöasioita. Siihen kuuluu Lahden seurakuntayhtymän henkilöstöä eri työyksiköistä, eri organisaatioiden asiantuntijoita sekä yhteisen kirkkoneuvoston edustaja. Toimikunta kokoontuu 6 9 kertaa vuodessa. Ympäristötoimikuntaan kuuluvat (vuosina 2010-2012) Elina Lehdeskoski, yhteiskunnallisen työn pastori, puheenjohtaja Mari Aartolahti, suunnitteluhortonomi Suvi Hytti, lapsityönohjaaja Kirsi Hyttinen, nuorisotyönohjaaja Ulla Kananen, ympäristötoiminnan koordinaattori, Lahden kaupunki Yrjö Leppänen, vahtimestari Pasi Suontama, huoltomestari Ulla-Maija Liski, ylitarkastaja, ELY-keskus Heikki Mäkinen, ohjelmajohtaja, Vesijärvisäätiö Asko Riihelä, luonnonsuojelun valvoja, Lahden kaupunki Reino Mäkelä, yhteisen kirkkoneuvoston edustaja Lahden seurakuntayhtymän ympäristövaikutukset selvitettiin touko-heinäkuussa 2012. Ympäristötekniikan opiskelija Essi Kuisma (Lamk) teki sisäisen katselmuksen ja raportoi siitä kirjallisesti. Tämän ympäristöohjelman päätavoitteet ovat ympäristökasvatuksen kehittäminen entistä kattavammaksi ympäristökuormituksen vähentäminen hankinnoissa jätteen (erityisesti sekajätteen) määrän 5 vähentäminen kiinteistöjen ja viheralueiden luonto- ja kulttuuriarvojen suojelu ympäristöystävällisten siivousmenetelmien ja -aineiden suosiminen energian säästäminen ja uusiutuvan energian osuuden lisääminen ruokahävikin pienentäminen ja kestävän kehityksen mukaiset elintarvikehankinnat paperinkulutuksen vähentäminen ympäristölle haitallisten päästöjen vähentäminen hiilijalanjäljen pienentäminen Ympäristöohjelman toteutumisesta raportoidaan vähintään kerran vuodessa seurakuntayhtymän toimintakertomuksessa. Raportteihin lisätään tiedot hiilijalanjäljen kehityksestä. Tässä ohjelmassa tavoitteet on merkitty lihavoinneilla ja toteuttamisen vastuutahot ja henkilöt kursiivilla. Tavoitteiden yhteydessä kuvataan toimenpiteet, joilla tavoitteisiin pyritään. Suoritetaan oma väliauditointi v. 2015 ympäristötoimikunnan ja ympäristövastaavien toimesta. 3.1 Johdon sitoutuminen Yhteinen kirkkoneuvosto sitoutuu ympäristötavoitteisiin hyväksyessään ympäristöohjelman. Kirkkoneuvoston hyväksymisen jälkeen ympäristöohjelma lähetetään tiedoksi kirkkovaltuustolle, joka hyväksyessään vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman sitoutuu samalla keskeisiin ympäristötavoitteisiin. Ohjelma lähetetään tiedoksi myös seurakuntaneuvostoille ja yhteisille johtokunnille. 3.2 Ympäristövastaavan ja -toimikunnan nimittäminen Yhteinen kirkkoneuvosto on nimittänyt Lahden seurakuntayhtymän ympäristötoi-

mikunnan vuoden 2012 loppuun asti. Uusi toimikunta nimitetään tammikuussa 2013 vuosiksi 2013-2014. Tällöin toimikaudet ovat samat kuin yhteisen kirkkoneuvoston. Ympäristötoimikunnan tehtäviin kuuluu ympäristöasioiden koordinointi ja kehittäminen, henkilökunnan ympäristökoulutus sekä erilaisten tapahtumien järjestäminen. Ympäristötoimikunta käynnistää ja valmistelee ympäristödiplomin uusintahakuprosessin. Elina Lehdeskoski toimii yleisenä ympäristövastaavana ja diplomin koordinaattorina. Nimetään lisää ympäristövastaavia työyksiköihin. Eri osa-alueiden ympäristövastaaviksi on nimetty seuraavat henkilöt: Pasi Suontama, Energia Eila Nykänen, Jätehuolto Asta Nieminen, Siivous Mari Aartolahti, Hautaustoimi Kirsi Hyttinen, Keski-Lahden seurakunta Suvi Hytti, Varhaiskasvatus ja Joutjärven seurakunta Laura Visapää, Viestintä 3.3 Henkilöstön koulutus ja viestintä Tavoitteena on lisätä sekä henkilöstön että seurakuntalaisten tietoisuutta seurakunnan ympäristöjärjestelmästä ja ympäristöohjelman toteutumisesta. Toimenpiteet: Seurakunnan ympäristötavoitteista ja niiden toteutumisesta kerrotaan seurakunnan työntekijöille työntekijäkokouksissa, sähköpostitse, intranetin ja henkilöstölehden välityksellä. (Ympäristövastaava päivittää intranet-sivut vuosittain.) Ympäristötoimikunta lähettää Kirkon ympäristöpäiville aina 1-2 työntekijää ja/tai luottamushenkilöä ja 1-2 työntekijää ympäristövastaavien ja auditoijien neuvottelupäiville. 6 Kerromme seurakuntalaisille ympäristöjärjestelmästämme ja seurakunnan ympäristötavoitteista sekä niiden toteutumisesta Etelä-Suomen Sanomissa, Kirkonseutulehdessä, seurakuntayhtymän kotisivuilla sekä erilaisissa tapahtumissa. Lisäämme nettisivuille tietoa siitä mitä seurakunnassa tehdään ympäristön hyväksi. (Ympäristövastaava päivittää internet-sivujen ympäristöosion tarvittaessa, viestintätoimisto.) Lisäämme vuorovaikutteisuutta internetissä. Syksyllä 2012 ympäristöohjelman laadinnan yhteydessä avattiin facebook-sivu: Lahden seurakuntayhtymän ympäristötyö (ympäristövastaava ja viestintätoimisto). Lahden seurakuntayhtymässä otetaan käyttöön henkilökohtaisen harkinnanvaraisen palkanosan järjestelmä vuonna 2013. Ympäristöasioiden huomioonottaminen työssä on yhtenä osatekijänä arvioitaessa työntekijän suoriutumista. Varhaiskasvatuksen osalta asia on jo kirjattu. (Vastuussa ovat arviointia suorittavat esimiehet). Laadimme uusien työntekijöiden perehdyttämisoppaan liitteeksi eko-oppaan yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelujen ja ympäristöalan oppilaitosten kanssa (ympäristötoimikunta). 4. TOIMINTA JA TALOUS 4.1 Toiminta- ja taloussuunnitelma Ympäristöjärjestelmien keskeisenä tavoitteena on, että ympäristöasiat liitetään osaksi normaalia toimintatapaa. Tämä tarkoittaa sitä, että ympäristötavoitteet ja niiden seuranta ovat osa vuosittaista toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Jokainen työyksikkö kirjaa toimintasuunnitelmaan ympäristötavoitteensa ja vastaavasti arvioi toimintakertomuksessa niiden toteutumista. Ympäristövastaava järjestää tarvittaessa koulutusta tavoitteiden asettamisessa ja arvioinnissa.

4.2 Hankinnat Tavoitteet: Vähennetään uusien hankintojen tekemistä Keinoina vuokraus, korjaus, kierrätys (jokainen hankintoja tekevä arvioi ja toimii) Hankinnat ovat kestäviä ja ympäristöystävällisiä Kilpailutusten kehittäminen Tutkitaan mahdollisuus lisätä keskitettyjä hankintoja esim. Reilun kaupan tuotteiden, luomu- ja lähiruuan ja muiden elintarvikkeiden sekä polttoainehankintojen osalta. Selvitetään mahdollisuudet hankintayhteistyöhön esim. kaupungin kanssa. Kilpailutuksessa otetaan huomioon sekä ympäristöystävällisyys että sosiaalisesti kestävän kehityksen periaatteet. Hankintojen kilpailutuksesta ja ympäristökriteerien sisällyttämisestä ostotarjouksiin annetaan koulutusta niille työntekijöille, joiden tehtäviin hankintojen kilpailutukset kuuluvat. (Hallinto- ja talous, kiinteistötoimi, hautaustoimi, Siikaniemi) Laajennetaan ympäristömerkittyjen tuotteiden valikoimaa (Vastuussa ovat kaikki hankintoja tekevät) 7

4.3 Vastuullinen sijoittaminen Lahden seurakuntayhtymä noudattaa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita sijoituspolitiikassaan, joita myös kirkkohallitus on suositellut sijoitustoiminnan perusteiksi. Yhteinen kirkkoneuvosto vastaa sijoitusten eettisistä periaatteista vuotuisissa sijoitusperiaatteissaan. Pidetään lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan myönnettyjen varojen osuus verotuloista n. 3%:ssa. 4.4 Ympäristöindikaattorit Lahden seurakuntayhtymässä seurataan: kopiopaperin määrää lämmön-, sähkön- ja vedenkulutusta virkamatkojen kilometrien ja maksettujen korvausten määrää Tavoitteet: Kopiopaperin määrän vähentämistavoitteeksi otetaan 5 % lasku vuodessa. Lämmön-, sähkön- ja vedenkulutusta pyritään vähentämään kutakin 2 3 % vuodessa. Oman auton käytöstä työtehtävissä aiheutuvista kilometrikorvauksista maksettua määrää pyritään pienentämään 3-5% vuodessa. Kirkon ilmastolaskurin avulla seurataan seurakuntayhtymän hiilijalanjäljen kokoa ja tehdään suunnitelma hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi vuonna 2014, jolloin vertailukelpoista tietoa on saatu riittävästi. 5. YMPÄRISTÖKASVATUS Ympäristökasvatuksella tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, jonka avulla seurakunta kannustaa ja johdattaa seurakuntalaisia ja työntekijöitä ympäristöystävälliseen ja kohtuulliseen elämäntapaan. Kyse on 8 laajasta joukosta, kaikista ikäryhmistä, elinikäisestä oppimisesta, kristillisen uskon arvopohjasta, asenteista, vastuusta ja luomakuntamme tilan tiedostamisesta. Ympäristökasvatus läpäisee kaiken seurakunnassa tehtävän hengellisen työn. Myös hautausmailla, kirkoissa, leirikeskuksissa ja kaikissa muissa kiinteistöissä tapahtuva opastus esim. jätteiden lajitteluun liittyvissä asioissa on ympäristökasvatusta. Kirkon ympäristödiplomin teologia ja Kirkon ilmasto-ohjelman Kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus antavat hyvän pohjan teologiselle työskentelylle, jota jatketaan diplomikauden aikana. 5.1 Ympäristöasiat sisältyvät seurakunnan jumalanpalveluselämään Jumalan luomistyön kauneuteen ja ihmisen ympäristövastuuseen liittyviä teemoja käsitellään kirkkovuoden mukaisesti aina, kun se on mahdollista. Retkillä ja leireillä leirikirkkoja pidetään luonnon helmassa. Toimenpiteet Paastonaikana pidämme esillä ekopaaston tematiikkaa (paastonaikaan yleensä osuu myös kansainvälinen tapahtuma Earth Hour, johon osallistumme vuosittain). Vietämme vuosittain luomakunnan sunnuntaita kaikissa seurakunnissa yhteisesti sovittuna sunnuntaina touko-kesäkuun vaihteessa (jolloin Maailman ympäristöpäivä osuu varsin lähelle). Järjestämme enemmän ulkona luonnossa pidettäviä jumalanpalveluksia (esim. Mukkulan kartanon puistossa, Salpausselän harjun metsissä). Osallistumme Lahden seudun ympäristöviikkoon joka syksy. Teivaanmäen hengellinen hiljentymispolku tarjoaa mahdollisuuden sekä yksi-

tyiseen että yhteiseen hiljentymiseen ja rukoilemiseen luonnon keskellä. Polulla järjestetään yhteisiä rukousvaelluksia. Teemme opaslehtisen ja opastamme polulle myös nettisivuillamme. Siikaniemen kalliolle pystytettyä Matkalaisen ristiä voidaan käyttää erilaisten leirien jumalanpalveluselämässä tai luontopoluilla. Otamme käyttöön vihreän helmen Lönnebon rukoushelmissä. Vastuussa ovat kaikki papit, kanttorit, diakoniatyöntekijät, nuorisotyönohjaajat, lähetyssihteerit, lapsityönohjaajat ja lastenohjaajat 5.2 Ympäristöasiat eri työmuodoissa Kaikissa työyksiköissä toteutetaan ympäristökasvatusta opastamalla seurakuntalaisia toimimaan ympäristöystävällisemmin ja tulemaan tietoisemmiksi toiminnan ympäristövaikutuksista. Tämän lisäksi seurakunnan ympäristökasvatuksessa korostuu merkityksiä ja motivaatiota antava teologinen työskentely. Eri työalojen toimenpiteitä: Varhaiskasvatus (Kasvatustyön keskus: lapsityönohjaajat ja lastenohjaajat) Lisäämme päiväkerhoissa ulkoilua ja retkeilyä lähimetsiin (esim. Metsämörritoiminta). Emme tilaa turhaan askartelumateriaaleja ja suosimme ympäristöystävällisiä materiaaleja. Jatkamme ja tehostamme jätteiden lajittelua kerhopisteissä. Tiedotamme asioista sähköpostitse. Otamme Suvi Hytin kehittämän Domino-jätepelin varhaiskasvatuksen kerhoissa laajasti käyttöön. 9 Kouluikäisten toiminta (Kasvatustyön keskus, kasvatustyön sihteeri, nuorityönohjaajat varhaisnuorisotyössä) Ympäristökasvatus on olennainen osa retki- ja leiritoimintaa (hyödynnämme erityisesti Upilan mahdollisuuksia ympäristökasvatuksessa). Nuoriso- ja rippikoulutoiminta (Kasvatustyön keskus, rippikouluteologi, rippikoulua pitävät papit, nuorisotyönohjaajat, kanttorit, lähetyssihteerit ja diakoniatyöntekijät) Rippikouluissa, nuorten retkillä, leireillä ja muissa kokoontumisissa ohjaamme nuoria pohtimaan oman elämäntavan vaikutusta ympäristöön ja kristillisen etiikan antamaa pohjaa ihmisen luontosuhteelle. Koulutamme rippikoulunvetäjiä ympäristökasvatuksen näkökulmasta v. 2013 (rippikouluteologi). Tarkkailemme toiminnan vaikutuksia ympäristöön ja mietimme keinoja, joilla kuormitusta voidaan vähentää. Osallistumme leirikeskusten kehittämiseen ympäristökasvatuksen mahdollisuuksia lisäävästi. Diakonia ja yhteiskuntatyö (Diakoniakeskus Maria, diakoniatyöntekijät, yhteiskuntatyön pappi) Otamme vastaan kierrätysmateriaalia Marian kammarin askartelu- ja kudontaryhmien tarpeisiin. Seuraamme Reilun kaupan elintarvikkeiden ja kierrätysmateriaalista tehtyjen kudontatuotteiden menekkiä Marian kammarissa. Myönnämme avustuksina ostolupia mm. kierrätyskeskuksiin Patinaan ja Konttiin. Noudatamme ryhmätoiminnassa kestävän kulutuksen käytäntöjä ja ohjelmasisällöissä pidämme esillä ympäristöaiheisia teemoja. Lähetystyö (lähetyssihteerit, Missiokauppa) Noudatamme ryhmätoiminnassa kestävän kulutuksen käytäntöjä ja ohjelmasisällöissä pidämme esillä ympäristöaiheisia

teemoja Missiokaupassa myymme Reilun kaupan tuotteita. Hautaustoimi Opastamme seurakuntalaisia jätteiden lajittelussa hautausmailla. Suosittelemme seurakuntalaisille ekologisia hautavihkoja ja kestäviä vaihtoehtoja hautakynttilöiksi (ei esim. led-kynttilöitä). Suosittelemme perennahoitoa ja kerromme sen ympäristöystävällisyydestä (v. 2014 alkaen). Kiinteistötoimi Parannamme jätteiden lajittelumahdollisuuksia erityisesti niissä toimipisteissä, joissa on paljon lasten ja nuorten toimintaa sekä ohjeistamme oikeaan lajitteluun. Osallistumme energiansäästöviikkoon kouluttamalla henkilökuntaa. Uusia ideoita, joita tutkitaan toteutettaviksi Ahtialan seurakuntakodin kierrätyshylly -idea otetaan käyttöön vastaavantyyppisissä kokoontumistiloissa (paikallisseurakunnat). Perustetaan kesäkaudeksi kasvimaa kirkon tai seurakuntakodin pihalle (paikallisseurakunnat yhteistyössä viherrakentamisen kanssa). Upilaan lintutorni niemen nokkaan (Upilan kehittäminen ympäristökasvatuskeskuksena) kanssa ja tietoisuuden lisääminen julkisesti. Toimenpiteet: Kirkonseudussa on säännöllisesti ekoteologiaan liittyviä juttuja (vuosittain vähintään luomakunnan sunnuntaita edeltävässä lehdessä) ja juttuja, joissa opastetaan mm. hautojen hoitoa ja kynttiläjätteen lajittelua hautausmailla (viestintätoimisto). Teemme yhteistyötä Lahden seudun ympäristöpalveluiden (erityisesti ympäristöneuvonnan), Päijät-Hämeen jätehuollon, ELY-keskuksen, Vesijärvisäätiön, ympäristöalan oppilaitosten, Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen, Vesijärven ystävät ry:n ja Eetti ry:n paikallisen toimintaryhmän kanssa sekä alueellisten yhdistysten kanssa. Osallistumme aktiivisesti keskusteluun sekä printti- että sähköisessä mediassa ja sosiaalisessa mediassa. 6. JÄTEHUOLTO Keski-Lahden ja Joutjärven seurakuntien omat ympäristökasvatussuunnitelmat ovat tämän kokonaisteet ja tarkemmat ohjeet kiinteistökohtai- Tässä ohjelmassa esitetään yleisperiaatsuunnitelman liitteinä 1 ja 2. sissa jätehuoltosuunnitelmissa. Jatketaan Renkomäen seurakuntakodin jätehuoltosuunnitelman toteuttamista ja tehdään 5.3 Verkostoyhteistyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen lisää suunnitelmia alkaen suurimmista kiinteistöistä (Siikaniemi ja kirkot). Jätehuoltoselvitysten ja -suunnitelmien toteutusaika- Tavoitteena on laaja ympäristökasvatusyhteistyö erilaisten toimijoiden taulu riippuu siitä miten saadaan tekijöiksi 10

alan opiskelijoita. Jätehuoltovastaavana toimii seurakuntapuutarhuri Eila Nykänen. Tavoitteena on jätteen synnyn ehkäiseminen ja sekajätteen määrän vähentäminen. Toimenpiteet: Jätteen syntymistä ehkäistään harkituilla, kestävillä ja ympäristömerkityillä hankinnoilla ja kierrättämällä (jokainen omassa yksikössään) Sekajätteen määrää voidaan vähentää parantamalla lajittelua Lisäämme selkeitä opasteita ja ohjeita eri kiinteistöillä (jätehuoltovastaava ja siivousvastaava). Huolehdimme Heinäsaaren energiajätteen keräyksen kuntoon yhteistyössä Asikkalan kunnan kanssa v. 2013 (jätehuoltovastaava). Tutkimme v. 2013 miten voidaan lisätä energiajätteen keräystä myös muilla hautausmailla kuin Mustankallion hautausmaalla (jätehuoltovastaava) ja toteutamme tarvittavat toimenpiteet v. 2014-2016 (hautaustoimi). Tutkimme mahdollisuudet hankkia lisää kompostilaareja kirkoille ja seurakuntakodeille sekä biojätteen lajittelun tehostamista pienillä kiinteistöillä v. 2014-2016. Seuraamme energia- ja sekajätteen määrää säännöllisesti (jätehuoltovastaava). Tavoitteen toteutumista seurataan L&T:lta saatavista vuotuisista jäteraporteista ja Petra-ohjelman avulla (jätehuoltovastaava). 7. SIIVOUS Tilojen siivouksessa käytetään omien siivoojien lisäksi ostopalveluita. Palveluesimies Asta Nieminen vastaa siivouksesta. Tavoitteena on lisätä ympäristömer- 11 kittyjen tuotteiden käyttöä ja ympäristöystävällisiä siivousmenetelmiä (palveluesimies, siivoojat ja vahtimestarit) Toimenpiteet: Palveluesimies perehtyy hankintojen kilpailuttamiseen voidakseen käyttää ympäristökriteerejä paremmin hyödyksi hankintoja kilpailutettaessa. Vaihdamme puhdistusaineita vastaaviin ympäristömerkittyihin tuotteisiin ja pienennämme valikoimaa. Tutkimme siivousaineiden keskusvaraston ja hävitämme vanhentuneet tuotteet ohjeiden mukaisesti. Uusittaessa vessojen käsipyyhejärjestelmiä tutkimme mahdollisuutta vaihtaa paperiset käsipyyhkeet kankaisiin ja pestäviin käsipyyherulliin. Koulutamme kiinteistöhoitohenkilökuntaa ympäristöystävällisten menetelmien käyttöön (vältetään turhaa veden kulutusta, tahrojen poistoon voidaan käyttää sappisaippuaa, tiskikoneen voi pestä puolikkaalla tabletilla jne). Tutkimme miten höyrypesuria voitaisiin hyödyntää vielä enemmän siivouksessa. Höyrypesurin käytöllä vähennetään puhdistusaineiden käyttöä. Otamme ympäristökriteerit huomioon siivousalan yrityksiä kilpailutettaessa. 8. ENERGIA JA RAKENTAMINEN Lahden seurakuntayhtymä on tehnyt viime vuosina runsaasti energiatehokkuutta lisääviä ja sisäilman laatua parantavia korjauksia. Tilojen käyttöaste on tehostunut vähänkäytettyjen tilojen myynnin ansioista. Tilasuunnitelmia ja energiakartoituksia tullaan tekemään lisää v. 2013-2017. Lahden seurakuntayhtymän energiavastaavana toimii huoltomestari Pasi Suontama kiinteistötoimesta.

Tavoitteet ja toimenpiteet Lämmön, sähkön ja veden säästäminen 2-3% / vuosi kutakin (kiinteistötoimi) Kiinteistöautomatiikan päivitys v. 2012-2015, jolloin kulutuksen seuranta tehostuu entisestään (kiinteistötoimi, energiavastaava). Teemme lisää energiakatselmuksia v. 2013-2017 alkaen suurikulutuksisista kiinteistöistä: mm. Joutjärven kirkko, Launeen kirkko, hautausmaiden kappelit, leirikeskukset (talotekniikkainsinööri kouluttautuu tähän tehtävään ja tekee itse). Rakennamme Salpausselän kirkkoon lämmöntalteenoton v. 2013. Valaistuksia uusittaessa tutkimme ledvalaisimien käyttömahdollisuuden ja vähitellen siirrymme ledien käyttöön (esim. Ristinkirkko ja Salpausselän kirkko). Osallistumme energiansäästöviikkoon kouluttamalla omaa henkilökuntaa. Rakennamme uuden krematorion, jossa parempi savukaasun puhdistus, lämmöntalteenotto ja polttoaineen vaihtaminen öljystä maakaasuun. Tavoitteena on yhteistyö Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson seurakuntien kanssa, jolloin toiminta olisi energiatehokkaampaa. Yhteistyöneuvottelut ja -selvitykset ovat käynnissä. Krematorion rakentaminen Lahteen tai laajemman alueen yhteinen mahdollisesti muualle toteutuu lähivuosina, tavoitteena vuosi 2014. Seuraamme tilojen käyttöastetta ja luovumme osasta kiinteistöjä tai vuokraamme ulos. Uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun energian osuuden kasvattaminen (kiinteistötoimi) Lisää ilmalämpöpumppuja v. 2013 (Heinäsaari). Aurinkokeräimien hankinta käyttöveden lämmittämiseen Heinäsaaressa ja Upilassa selvitetään v. 2013 ja mahdollinen asennus v. 2014-2015. Kulttuuriperinnön suojelu (kiinteistötoimi ja hautaustoimi) Upilan vanha päärakennus palautetaan remontissa vanhaan asuun v. 2013. Säilytämme Upilan pihapiirin mahdollisimman perinteisenä maalaismaisemana. 9. RUOKA JA KEITTIÖT Lahden seurakuntayhtymän ruokaloista Siikaniemi ja Upila hoidetaan täysin omana toimintana. Takataskun ruokala toimii seurakuntayhtymän ja Lahden kaupungin yhteistyönä. Kirkkokatu 5:n ja Heinäsaaren ruokaloiden yhteistyösopimus Fazer Amican kanssa on voimassa v. 2014 tammikuun loppuun. Lahden kaupunki on tehnyt periaatepäätöksen Reilun kaupan kaupunki -statuksen hakemiseksi. Jotta hanke voisi toteutua, täytyy myös seurakunnan täyttää seurakunnille asetetut kriteerit. Teemme yh-teistyötä kaupungin kanssa, jotta Reilun kaupan kaupungin kriteerit täyttyvät seurakunnan osalta. Tavoitteet ja toimenpiteet Ruokahävikin vähentäminen leirikeskuksissa Kannustamme leiriläisiä ottamaan ruokaa sen verran kuin syö. Lasten ja nuorten leireillä valmistamme heille sopivaa ruokaa. Kestävän kehityksen mukaisten hankintojen lisääminen Lisäämme ympäristömerkittyjen tuotteiden käyttöä. Lisäämme kasvisten, lähiruuan, luomutuotteiden käyttöä. Lisäämme Reilun kaupan tuotteiden käyttöä Reilun kaupan kaupunki hankkeen vaatimusten mukaisesti. Tutkimme keskitettyihin hankintoihin ja kilpailutuksiin siirtymistä. 12

Ympäristöasioiden huomioonottamien yhteistyökumppaneita valittaessa Asetamme ympäristökriteerejä kilpailutuksissa. 10. TOIMISTOT Suurimmista toimistoista Vapaudenkatu 6:ssa ja Kirkkokatu 5:ssä on tehty mittavat energiasaneeraukset. Toimistokoneiden asianmukaisella käytöllä voimme jokainen vaikuttaa energian kulutukseen ja kopiopaperin menekkiin. Tavoitteet ja toimenpiteet Energian säästäminen opettelemme energiaa säästäviä toimintatapoja (esim. sähkölaitteiden sammuttaminen silloin, kun niitä ei tarvita, yhteisten monitoimilaitteiden suosiminen henkilökohtaisten tulostimien sijaan, sälekaihtimien sulkeminen yöksi lämmityskaudella jne.) (kaikki työntekijät) Hankintojen ympäristöystävällisyys Suosimme toimistotarvikehankinnoissa ympäristömerkittyjä tuotteita (hankinnoista vast.) Käytämme myös vuokrakoneita (tietohallinto) Levon luonnonmukainen uurnametsäalue työntekijät) Suosimme sähköistä ilmoittautumista (leiri- ja retkitoimintaa järjestävät) 11. HAUTAUSMAAT JA VIHERALUEET Lahden hautausmaita on jo pitkään kehitetty ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Hautausmailla on paljon luonnontilassa olevia alueita. Haluamme jatkaa tätä hyvää kehitystä yhä edelleen ja parantaa etenkin jätteiden käsittelyä. Kopiopaperin kulutuksen vähentäminen 5%:lla vuosittain Asennamme monitoimilaitteisiin ja tulostimiin oletusasetukseksi 2-puoleinen tulostus ja monitoimilaitteisiin mustavalkotulostus (tietohallinto) Tehostamme seurantaa yksikkökohtaisesti (tietohallinto ja työyksiköt) Käytämme paperia moneen kertaan (kirjekuoria käytetään uudelleen sisäisessä postissa, tulostettuja vanhoja papereita suttupaperina) (kaikki työntekijät) Suosimme sähköistä tiedonsiirtoa emmekä tulosta kaikkia sähköposteja (kaikki dollisuuden omaisille. 13 Syntyvän jätteen ja etenkin sekajätteen määrän vähentäminen lajittelua tehostamalla Huolehdimme puuttuvan kartan jäteastioiden sijainneista Levon hautausmaalle. Opastamme seurakuntalaisia jätteiden lajittelussa ja kerromme ympäristöystävällisistä hautakynttilävaihtoehdoista. Järjestämme energiajätteen keräysmah-

Ympäristöystävällisten hoitomenetelmien käytön suosiminen Päivitämme kirjalliset hoito-ohjeet ja perehdytämme uudet työntekijät niihin (perehdytyslomakkeeseen lisätään ympäristöohjeet v. 2013) (jätehuoltovastaava). Suosimme perennoja omissa istutuksissa kesäkukkien sijaan (hautaustoimi). Tarjoamme hoitohaudoille perennavaihtoehtoa kesäkukkahoidon tilalle ja kerromme sen ympäristöhyödyistä v. 2014 alkaen (hautaustoimi). Hautausmaiden ja muiden viheralueiden luonto- ja kulttuuriarvojen suojelu Hautausmaa- ja viheralueista tehdään laajempia ja seikkaperäisempiä lajistokartoituksia (hautaustoimi, ympäristötoimikunta). Tavoitteet ja toimenpiteet Energiankulutuksen ja kertyvän jätteen määrän seuranta ja vähentäminen Asennamme Heinäsaareen ilmalämpöpumppuja, aurinkokeräimiä Heinäsaareen ja Upilaan (kiinteistötoimi). Liitämme Siikaniemen vesihuollon Hollolan kunnan verkkoon v. 2013 (kiinteistötoimi). Teemme jätehuoltoselvitykset Siikaniemessä ja Heinäsaaressa. Jätehuoltoselvitysten ja -suunnitelmien toteutusaikataulu riippuu siitä miten saadaan tekijöiksi alan opiskelijoita (jätehuoltovastaava, alan opiskelijat). Huolehdimme Heinäsaaren energiajätteen keräyksen kuntoon yhteistyössä Asikkalan kunnan kanssa v. 2013 (jätehuoltovastaava) Haitallisten torjunta-aineiden käytön vähentäminen Levon kasvihuoneilla Toimitamme Kemiran CCC kasvunsääteen ongelmajätekonttiin, käyttö on kielletty 31.12.2010 lähtien (jätehuoltovastaava) Harkitsemme tarkoin Confidor WG 70:n käyttöä kasvihuoneella (kasvihuoneen työntekijät) 12. LEIRI- JA KURSSIKESKUKSET Upilan leirikeskusta kehitetään edelleen ympäristökasvatuskeskuksena. Myös Siikaniemen kurssikeskuksessa ja Heinäsaaren leirikeskuksessa haluamme toimia mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Kaikki sijaitsevat luonnonkauniilla paikoilla järven rannassa, mikä asettaa aivan erityisiä vaatimuksia ympäristön huomioon ottamiseksi. Viheralueita on hoidettu kevyesti ja luonnon monimuotoisuutta suosien (esim lahopuita ja kaatuneita puita on poistettu vain turvallisuussyistä). 14 Ruokahävikin vähentäminen ruokaloissa Kannustamme leiriläisiä ottamaan ruokaa sen verran kuin syö (leirinvetäjät) Lasten ja nuorten leireillä valmistamme heille sopivaa ruokaa (keittiöhenkilökunta) Kestävän kehityksen mukaisten hankintojen lisääminen Lisäämme ympäristömerkittyjen tuotteiden käyttöä (keittiöiden vastuuhenkilöt) Lisäämme kasvisten, lähiruuan, Luomun ja Reilun kaupan tuotteiden käyttöä (keittiöiden vastuuhenkilöt) Tutkimme keskitettyihin hankintoihin ja kilpailutuksiin siirtymistä (taloushallinto ja keittiöiden vastuuhenkilöt) Luontoarvojen suojelu Tarkistamme v. 2002 tehdyt luontoselvitykset ja teemme tarvittaessa uusia v. 2014 (ympäristötoimikunta). Laadimme kirjalliset periaatteet, joiden mukaan alueita hoidetaan, jotta ympäröivän luonnon monimuotoisuus säilyy jat-

kossakin, v. 2016-2017 (kiinteistötoimi ja hautaustoimi). Tutkimme onko mahdollista suojella jokin alue esim. perintömetsänä v. 2015 (kiinteistötoimi ja ympäristötoimikunta) Rakennamme kiinteitä luontopolkuja leiri- ja kurssikeskusten alueelle. Upilaan voisi rakentaa polun neljällä kiintorastilla esim. seuraavasti: Vesijärvirasti niemen nokkaan, rantaluonnon rasti leirikirkon lähelle, metsärasti kuusikon reunaan ja hämäläisen kulttuurimaiseman / maaseudun rasti pellon reunalle. Jokaisella rastilla esitellään luontoa, kasveja, eläimiä, lintuja, ekologiaa ja 1. kristinopin kohtaa (Luojaa, luomiskertomusta, ihmisen vastuuta jne.). (Mauno Nivalan idea) (yhteinen kasvatustyö, kasvatustyön sihteeri, seurakunnat, kiinteistötoimi). Upilaan lintutorni niemen nokkaan (Upilan kehittäminen ympäristökasvatuskeskuksena). 13. METSÄT Lahden seurakuntayhtymä ei omista talousmetsiä. Kiinteistöjen läheisyydessä olevien viheralueiden hoidosta vastaa hautaustoimi. Leiri- ja kurssikeskusten ympäristöt säilytetään mahdollisimman luonnonmukaisessa tilassa. 14. LIIKENNE Lahti on pinta-alaltaan varsin pieni kaupunki ja mahdollistaa useissa tilanteissa kevyen liikenteen käytön. Keskustan alueella polkupyörällä liikkuminen on nopeampaa kuin autolla. Kauemmas suuntautuvilla virkamatkoilla on mahdollista lisätä kimppakyytejä ja junan tai bussien käyttöä, kun suunnitellaan siirtyminen etukäteen. Tavoitteet ja toimenpiteet Ympäristölle haitallisten päästöjen vähentäminen Muistamme käyttää lämpötolppia talvella, kylmäkäynnistystä tulisi välttää (kaikki autoilevat työntekijät) Annamme taloudellisen ajotavan koulutusta seurakuntayhtymän ajoneuvojen käyttäjille (Levon korjaamon huoltomiehet ja autokuskit v. 2013) (työyksiköiden esimiehet) Käytämme enemmän ympäristömerkittyjä tuotteita autojen huollossa ja pesussa (Levon korjaamo) Otamme käyttöön alkylaattibensiinin kaksitahtisiin pienkoneisiin v. 2013 (hautaustoimi, kiinteistötoimi) Käytämme laitevalmistajan suosittelemia moottoriöljyjä (kiinteistötoimi ja hautaustoimi) Keskittämällä ja kilpailuttamalla hankintoja pidämme kustannukset kohtuullisina (talous hallinto, kiinteistötoimi, hautaustoimi) Hankimme mahdollisimman vähäpäästöisiä ajoneuvoja (hankinnoista vastaavat) Oman auton käytöstä työtehtävissä aiheutuvista kilometrikorvauksista maksettua määrää pyritään pienentämään 3-5% vuodessa Teemme työ- ja virkamatkoja enemmän kävellen, polkupyörällä, kimppakyydeillä ja julkisilla kulkuneuvoilla kuin yksin henkilöautolla (jokainen työntekijä) Helpotamme julkisen liikenteen käyttöä luomalla selkeät käytännöt matkalippujen hankintaan (sarjaliput, matkakortit, junaliput) (taloushallinto) Hankimme polkupyöriä yhteiskäyttöön keskustakorttelin alueelle (Kirkkokatu 5, Vapaudenkatu 6, Mariankatu 16) (ympäristötoimikunta) 15

LIITE 1 KESKI-LAHDEN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNI- TELMA Ympäristökasvatus läpäisee kaiken seurakunnassamme tehtävän hengellisen työn. Ympäristökasvatusta on kaikki se toiminta, jonka avulla seurakunta kannustaa ja johdattaa seurakuntalaisiaan ympäristöystävälliseen ja kohtuulliseen elämäntapaan. Kyse on laajasta joukosta, kaikista ikäryhmistä, elinikäisestä oppimisesta, kristillisen uskon arvopohjasta, asenteista, vastuusta ja luomakuntamme tilan tiedostamisesta. Jumalanpalveluselämä Luomakunnan sunnuntaita vietetään vuosittain touko-kesäkuun vaihteessa. Jumalan luomistyön kauneuteen ja ihmisen ympäristövastuuseen liittyviä teemoja käsitellään kirkkovuoden mukaisesti aina, kun se on mahdollista. Pidetään ulkoilmahartauksia ja jumalanpalveluksia luonnossa (esim. Mukkulan piirineuvosto Mukkulan kartanon alueella) Varhaiskasvatuksen päiväkerhoissa ja iltapäivätoiminnassa laaditaan ympäristökasvatukseen liittyvä vuosikello ja yhdessä lastenohjaajien kanssa suunnitellaan toteutusta. Ympäristökasvatusta toteutetaan jatkuvasti vuodenkiertoon liittyvien teemojen yhteydessä. Metsämörri-koulutusta järjestetään niille ohjaajille, jotka eivät ole sitä vielä käyneet. Varhaiskasvatuksessa lisätään luonto- ja metsäretkiä, minimoidaan tarjoilusta syntyvä jätteen määrä ja käytetään askartelussa mahdollisimman paljon kierrätys- ja luonnon materiaaleja. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa käydään arviointi- ja palautekeskusteluja sekä seurataan jätemääriä. Vuoden aikana ja lopussa tarkastellaan sitä, onko vuosikelloa käytetty päiväkerhotyössä ja onko 16 metsämörri-koulutusta järjestetty. Aluekokouksissa tarkastellaan, kuinka luontoja metsäretket ovat toteutuneet. Varhaisnuorisotyön kerhoissa kannustetaan muistamaan viljellä ja varjella periaate. Kerhonohjaajia opastetaan kierrätykseen ja lajitteluun sekä kehotetaan käyttämään uutta materiaalia harkiten. Askartelussa suositaan luonnonmateriaaleja ja kierrätystavaroita. Yksi kerho on erityisesti erikoistunut luonnonmateriaalityöskentelyihin. Seikkailukerhossa tutustutaan luontoon ja tehdään metsäretkiä. Kerhomateriaaleja on kerätty hyvinkin kierrätysajatuksella. Leirityössä noudatetaan Upilan uutta ympäristö- ja lajittelusuunnitelmaa. Leireillä järjestetään paljon ohjelmaa luonnossa ja opetetaan Jumalan luoman kunnioittamista, varjelemista ja luonnosta huolehtimista. Nuoriso- ja rippikoulutyössä luomakunta sekä ihminen Jumalan kuvana teema ovat esillä leireillä ja nuorten viikkotoiminnassa. Luomakunnan arvokkuutta korostetaan käytännön keinoja esillä pitäen. Rippikoulussa ympäristökasvatus on luonnollisesti vahvasti läsnä Jumala Luojana oppituntiteeman kautta. Leireillä luontoon tehtävien retkien, ulkoilun, rastien, kirkkovenesoudun, vaellusten ja hiihtoretkien kautta luonnon arvostuksen teema korostuu. Leiritoiminnassa hyödynnetään vuodesta toiseen kerran huolella työstettyjä materiaaleja, kuten valon ja pimeyden reitin raamatunkohdat tai pelitarvikkeet. Useamman kerran vuodessa hiljennytään luonnon äärellä, esimerkiksi toiminnallisen retriittityöskentelyn kautta. Näin nuorelle annetaan mahdollisuus kohdata Jumala luomistyönsä keskellä hiljentyen. Erilaisten laulujen ja musiikin kautta luomakuntateema on vahvasti esillä. Laulujen heijastukseen hyödynnetään videotykkiä ja tietokonetta. Samoja laulukirjoja käy-

tetään useamman vuoden ajan. Kulutushysteriaa ei pyritä edistämään vaan esiin tuodaan enemmän kestävän kehityksen näkökulmia, esimerkiksi tyttötoiminnassa tehdään koruja kierrätysmateriaaleista tai leiritoiminnassa hyödynnetään ympäröivän luonnon antamat mahdollisuudet. Keväällä ennen pääsiäistä pidetään esillä paaston merkitystä myös kulutuksen ja luonnossa hiljentymisen näkökulmasta. Leireillä ja tapahtumissa hyödynnetään yhteiskuljetuksia, myös yhteistyössä muiden seurakuntien kanssa esimerkiksi Maata Näkyvissä festarit. Nuoria kasvatetaan monipuoliseen yhteisen vastuun kantoon toiminnassamme. Pyritään käyttämään vähemmän paperia ja hyödyntämään yhä paremmin audiovisuaaliset materiaalit. Tiedotuksessa ja mainostuksessa hyödynnetään vahvasti nuorisotyön nettisivuja sekä sosiaalisen median mahdollisuuksia. Nuorten tilassa sekä leirikeskuksissa noudatetaan kierrätysohjeita ja lajittelusuunnitelmaa. Nuoriso- ja rippikoulutyössä pyritään välttämään kertakäyttöastioiden käyttöä sekä kierrättämään materiaaleja uudelleen käyttöä varten. Musiikkityössä ympäristökasvatusta harrastetaan laulamalla aikuisten ja lasten kuoroissa lauluja, joissa esillä on luomisen teologia ja vastuu ympäristöstä. Musiikkityö on mukana messuissa ja tapahtumissa, joissa luomakunta- ja ympäristöteemat ovat esillä. Musiikkityössä on yritetään vähentää kopiointia ja kertakäyttöastioiden käyttöä sekä suositaan yhteiskyytejä ja reittibusseja keikkamatkoilla. Tuomasmesssujen ympäristökasvatuksessa on tärkeää pitää esillä messuissa ajatuksia kristillisestä luomisuskosta ja toimia sen mukaan. Jumala ei luonut kasveja ja eläimiä vain ihmistä varten, vaan niillä on Jumalan luomina arvo sinänsä. Kaikki mitä meillä on, on vain lainassa Jumalalta. 17 Luonto on ainutkertainen ja ainutlaatuinen Jumalan lahja ihmiselle. Tuomasmessuissa kannustetaan jokaista pohtimaan omia arvojaan ja etsimään hyvää elämää, joka ei perustu kiihtyvälle kuluttamiselle. Tuomasmessuissa pyritään käsittelemään ympäristökysymyksiä saarnoissa, puheissa, esirukouksissa. Erityisesti tuomasmessujen rukousalttareilla pyritään pitämään esillä kristillinen luomisusko. Tuomasmessujen iltapallla vältetään kertakäyttötuotteiden käyttöä. Lähetystyössä tällä hetkellä käytännön toimia ovat normaali jätteiden lajittelu ja kierrätys sekä yhteiskyytien ja bussikuljetusten järjestäminen ensisijaisena omassa toiminnassa. Keski-Lahden seurakunta tarjoaa Reilun kaupan tuotteita lähetyskahveja järjestäville yhteistyökumppaneille. Kertakäyttöastioita pyritään välttämään seurakunnan tilaisuuksissa ja kahvituksissa. Missiokauppa on jo siirtynyt Reilun kaupan kahviin. Lähetystyössä pidetään tärkeänä, että evankeliumi ymmärretään kokonaisuudessaan niin, että siihen sisältyy koko luomakunta. Jumala on luonut maailman. Synnin tähden maa huokaa ja kärsii, usein ihmisen piittaamattomuuden ja ymmärtämättömyyden tähden. Jumalan uudistava työ sulkee sisäänsä ihmisen lisäksi koko luonnon. Tätä näkökohtaa on pidettävä jatkuvasti esillä. Evankeliumi voi uudistaa myös ihmisen luontosuhteen. Diakoniatyössä käytetään askartelutehtävissä tuunausideoita leireillä, retkillä ja ryhmissä. Leireillä on tehty lasipurkeista ja pitseistä tuikkulyhtyjä. Työntekijät ottavat käyttöönsä materiaaleja, joita on jo hankittu ja keräävät lisäksi kotoaan tarvikkeita, jotka muuten mahdollisesti joutuisivat jätteisiin. Diakoniatyössä harjoitetaan kävele-

vää kimppakyytiä ja kokouksia. Rukoushelmen vihreä helmi otetaan käyttöön sekä leirien ja hartausten teemoina näkyvät rukous ja ympäristöasiat. Diakoniatyö tekee retken Teivaanmäen hiljaisuudenpolulle, milloin työntekijät ja seurakuntalaiset ottavat mukaan omat mukit kahvia varten. Työntekijät tutustuvat hiilijalanjälkilaskuriin ja mahdollisesti tekevät oman hiilijalanjälkianalyysin. Tavoitteena on diakoniatyössä hankkia reilun kaupan kahvia seurakunnan tilaisuuksiin. Kotikäynnit tehdään keskustan alueella kävellen. Mahdollisesti hankitaan polkupyörä ja kickbike diakoniatyön käyttöön. Diakoniatyössä on viisi työntekijää. Yhteisvastuullisesti tarkastellaan tavoitteita vuoden kuluessa ja kokousten yhteydessä kahdesti kuussa. Pienryhmätyössä ja evankelioimistyössä tavoitteena on pyrkiä ekologisiin valintoihin. Toiminnassa suositaan yhteiskuljetuksia sekä fossiilisista polttoaineista vapaata kulkemista. Esimerkiksi leipäkirkkotoiminnan etsivässä työssä kuljetaan jalan Lahden keskustassa. Ruokatarjoiluissa pyritään käyttämään mahdollisimman vähän kertakäyttöastioita. Puheenvuoroissa sivutaan luomakunnan varjelemisen teemaa osana kristityn kutsumusta. Metsäpellon piirineuvoston toiminta ja siihen liittyvä tiedotus hoidetaan mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja luonnonvaroja säästäen. Arviointi tapahtuu jo toimintaa suunnitellessa. Esimerkiksi retket tehdään aina joukkoliikennevälineillä. 18 LIITE 2 JOUTJÄRVEN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNI- TELMA Ympäristökasvatus ympäristöohjelmamme toteuttajana sekä tavoitteet ja organisaatio, kehittäminen, seuranta ja arviointi - Joutjärven seurakunnassa ympäristökasvatusta toteutetaan kaikessa olemassa olevassa toiminnassa läpäisyperiaatteella. Ympäristökasvatus huomioidaan viikkotoiminnassa sekä tapahtumissa. Esim. lajittelu ja siihen opastaminen, kierrättäminen, metsäretket ja luonnossa pidetyt hartaudet ovat mukana seurakunnan toiminnassa. Vuosikellon mukaiset tapahtumat nostavat ympäristöasiat esiin säännöllisesti vuosittain. Työntekijät ovat sitoutuneet ympäristökasvatussuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin ja toimivat niiden mukaisesti sekä työssään että työn ulkopuolella. Tavoitteena on saada viikkotoimintaan ja tapahtumiin osallistuvat seurakuntalaiset tiedostamaan ympäristöasioiden merkitys ja toimimaan ympäristötavoitteiden mukaisesti myös omassa elämässään. - Ympäristökasvatuksen toteuttamisesta vastaavat kaikki työntekijät omien työmuotojensa osalta. Vastuuhenkilöinä ovat kunkin työalan vastaavat työntekijät. - Ympäristökasvatuksen suunnittelusta vastaa seurakunnan projektityöryhmä. Ympäristökasvatusta kehitetään yhdessä työyhteisön yhteisissä suunnittelutilanteissa, esim. työntekijäkokouksissa ja tapahtumien suunnittelun yhteydessä. Työalojen ympäristökasvatustavoitteet ilmenevät toimintasuunnitelmissa ja tavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi tapahtuu työvuoden aikana sekä toimintakertomuksen teon yhteydessä. - Ekotapahtumien vuosikellon (kuva suunnitelman lopussa) mukaan seurakunnan

toiminnassa huomioidaan seuraavat tapahtumat: Maaliskuu: Ekopaasto ja Valon hetki, Earth Hour Touko-kesäkuu: Luomakunnan sunnuntai Syyskuu: Ympäristöviikko ja siihen liittyvät tapahtumat, esim. autoton päivä Lokakuu: Vastuuviikko/Reilun kaupan viikko Marraskuu: Älä osta mitään päivä Syksyn toiminnoissa huomioidaan joku vuosikellossa esitetyistä kolmesta tapahtumasta. Tapahtuma voi vaihdella vuosittain. Lisäksi voidaan huomioida muita vuosikellon mukaisia tapahtumia mahdollisuuksien mukaan. - Joutjärven seurakunnan konkreettisina ympäristökasvatuksen tavoitteina on kiinnittää huomiota energian säästämiseen, esim. valojen ja sähkölaitteiden sammuttaminen kierrätyspisteen ylläpito Ahtialan srkkeskuksessa lajittelun oppiminen ja roskaamisen vähentäminen. Yhteistyö muiden ympäristökasvattajien kanssa - Joutjärven seurakunta tekee yhteistyötä ympäristökasvatuksessa kirkkohallituksen, Lahden kaupungin ja lähetysjärjestöjen kanssa. Ympäristökasvatusta toteutetaan myös erilaisissa tapahtumissa, esim. yhteisvastuu- ja tasaustapahtumat. Lisätietoa ja linkkejä ympäristökasvatuksen toteuttajille - Lisätietoa ja linkkejä: Valon hetki, Earth Hour, maaliskuun loppuun osuvana lauantaina, ks. www.wwf. fi/earthhour Ekopaasto tuhkakeskiviikosta pääsiäiseen, Ekopaastossa liitytään pääsiäispaastoon tavalla, joka myös auttaa ympäristöä, ks. ekopaasto.fi Luomakunnan sunnuntai touko-kesäkuun vaihteessa, ks. sakasti.evl.fi Ympäristöviikko 38. viikko, ks. www. lahti.fi Reilun kaupan viikko 43. viikko, ks. www. reilunkaupanviikko.fi Ekumeeninen vastuuviikko 43. viikko, ks. www.vastuuviikko.fi Älä osta mitään päivä 26.11., ks. www. alaosta.fi Lisää linkkejä ja vinkkejä löytyy Kirkon ympäristödiplomin käsikirjasta 19

20