HetaHelp! kiertue 2015 Turku 18.5., Kuopio 20.5., Mikkeli 21.5., Rovaniemi 25.5. ja Espoo 27.5.
Heta-Liitto Jäseniä n. 3000 Työehtosopimus JHL:n kanssa Uusin 1.6.2014 Työmarkkinatoiminnan lisäksi Vammaispoliittinen vaikuttaminen Jäsenten palvelut Tiedotus RAY:n rahoittamia hankkeita HetaHelp! Videohanke
HetaHelp! -palvelu Heta-Liiton lakimiehet vastaavat henkilökohtaisen avustajan työnantajuuteen liittyviin kysymyksiin Avoin kaikille Puh. 02 4809 2401 Ks. Tarkemmat aukioloajat www.heta-liitto.fi
Ohjelma 1. Työoikeudellisia kysymyksiä Työsuhteen alku ja loppu kompastuskivinä 2. Työnantajamallin ongelmakohdista 3. Kysymyksiä ja keskustelua
Työsopimuksesta (1) Työsopimus muodostaa työsuhteen pohjan Tarkistuslista Onko sovittu kaikista oleellisista ehdoista Vrt. TSL 2:4.2 selvitys työnteon keskeisistä ehdoista Salassapito Koeaika Huom! Harkinta toisaalta myös siitä, mistä asioista kannattaa työsopimuksessa sopia! Ovatko ehdot yksiselitteisiä ja selkeitä Ennen allekirjoittamista syytä vielä tarkistaa, sillä Sitoo kumpaakin osapuolta! Työnantaja voi muuttaa ehtoja yksipuolisesti vain poikkeuksellisesti!
Työsopimuksesta (2) Kompastustuskivinä usein: Työsopimuksen muoto Työaikaa koskeva sopimusehto
Työsopimuksen muoto (1) Vaikeavammaiselle henkilölle A on myönnetty henkilökohtainen apu työnantajamallilla keväällä 2014. Kunnan päätös on ollut määräaikainen. Vammaispalvelusta on ilmoitettu A:lle, että myös työsopimus tulisi tehdä määräaikaisena. Kuukauden kuluttua työsopimuksen päättymisestä A on saanut työntekijän ammattiliitolta vaatimuksen 4 kuukauden palkasta korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. A. Onko hallintopäätöksen määräaikaisuus automaattisesti peruste myös työsopimuksen määräaikaisuudelle? B. Mikä on kunnan vastuu tilanteessa?
Työsopimuksen muoto (2) A. Työsopimuksen määräaikaisuudesta Kun määräaikainen työsopimus tehdään t y ö n a n t a j a n a l o i t t e e s t a, tulee taustalla olla perusteltu syy (esim. sijaisuus) Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana Määräajan perusteen tulisi ilmetä myös työsopimuksesta!
Työsopimuksen muoto (3) Jos työnantaja antaa ilman perusteltua syytä solmitun määräaikaisen työsopimuksen päättyä, on kyseessä lähtökohtaisesti työsopimuksen perusteeton päättäminen Työsopimuslain mukaisena seurauksena on tällöin 3-24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus
Työsopimuksen muoto (4) Henkilökohtaisen avun hallintopäätöksen määräaikaisuus ei tarkoita, että työnantajalla olisi automaattisesti tai edes yleensä myös työoikeudellinen peruste määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen Tarvittaessa määräaikaisuuden perusteesta kannattaa keskustella lakimiehen kanssa!
Työsopimuksen muoto (5) B. Kunnan vastuusta Kunnalla on l a k i i n p e r u s t u v a ohjaus-, auttamis- ja selvitysvelvoite Neuvonnan tulee olla myös riittävää, oma-aloitteista ja oikeaa (ks. esim. AOA 29.6.2011, Dnro 426/2011) Henkilökohtaisen avun työnantajamalliin liittyvä lakisääteinen neuvonta on lähtökohdiltaan julkisen vallan käyttämistä Kunnalla vastuu lähtökohtaisesti myös väärän / puutteellisen neuvonnan aiheuttamista taloudellisista vahingoista Vammaispalvelun viranhaltijalla myös virkavelvoite toteuttaa lakisääteinen neuvonta ja selvitys! Mietteitä / ajatuksia?
Työaikaehto (1) Työsopimukseen on merkitty työntekijän työajaksi 20 tuntia viikossa. Käytännössä työnantaja on kuitenkin tarjonnut työtä vaihtelevasti, eikä 20 tunnin työviikko ole aina täyttynyt. Joinakin viikkoina työtä ei ole tarjottu lainkaan. Tilanteesta johtuen työntekijä on päättänyt irtisanoutua työsuhteestaan. Hän vaatii työnantajalta saamatta jääneitä palkkoja sekä korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 5 kuukauden palkkaa.
Työaikaehto (2) Työsopimukseen otettu työaikaehto sitoo kumpaakin osapuolta Jos työnantaja tarjoaa työtä sovittua vähemmän, on työntekijällä lähtökohtaisesti oikeus vahingonkorvaukseen sopimusrikkomuksen vuoksi Käytännössä työntekijällä on oikeus saada saamatta jäänyt palkka!
Työaikaehto (3) Ty ö n t e k i j ä l l ä s a a t t a a m y ö s o l l a o i k e u s p u r k a a t y ö s o p i m u s, j o s t y ö n a n t a j a e i m ä ä r ä l l i s e s t i t a i a j a l l i s e s t i t a r j o a t y ö s o p i m u k s e n m u k a i s t a t y ö t ä jos purkuperuste johtuu työnantajan tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä, on työntekijällä lähtökohtaisesti oikeus korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä (3-24 kuukauden palkka) Työntekijä voi tällöin lähtökohtaisesti purkamisen sijasta valita myös lievemmän seuraamuksen eli työsopimuksen irtisanomisen Mietteitä / ajatuksia?
Työsuhteen päättäminen Työnantajan tulisi suorittaa kokonaisharkinta päättämisperusteista ja niiden riittävyydestä Päättämisperusteen lainmukaisuuden arviointi on tärkeää, mutta lisäksi on tunnettava myös menettelysäännökset Usein hyvä keskustella ennen päättämistä myös lakimiehen kanssa: Laintulkinta ja oikeuskäytännön tuntemus! Työsuhteen päättämisperusteen arviointi tärkeää tehdä oikean ja riittävän informaation valossa Tosiasiat + oikeudellinen informaatio
Yleisiä kompastuskiviä - varoituksen antamatta jättäminen 1/2 Va r o i t u s t a e i o l e a i e m m i n a n n e t t u, v a i k k a p ä ä t t ä m i s p e r u s t e e n a p i e n e h k ö r i k e Työsopimuslain mukaan työsuhde voidaan päättää, vaikka varoitusta ei ole aiemmin annettu v a i n s i l l o i n, jos työntekijän rike on niin vakava, että varoituksen antamista ei kohtuudella voida vaatia Jos varoitusta ei ole annettu, vaikka laki sitä edellyttäisi, arvioidaan tilanne lähtökohtaisesti työsuhteen perusteettomana päättämisenä Työnantajalla ei tällöin ole ollut asiallista ja painavaa irtisanomisperustetta
Yleisiä kompastuskiviä - varoituksen antamatta jättäminen 2/2 Työntekijälle tulee myös varata tosiasiallinen mahdollisuus korjata menettelyä varoituksen antamisen jälkeen! Tilannekohtaista, mitä tosiasiallinen mahdollisuus tarkoittaa esim. kuinka pitkä aika varattava menettelyn muuttamiseen Ks. esim. RHO 10.7.2012, Dnro S 11/473: Koska henkilökohtainen avustaja oli ollut varoituksen antamisen jälkeen vain neljä päivää työssä, ei työntekijälle ollut varattu tosiasiallista tilaisuutta korjata menettelyään
Yleisiä kompastuskiviä - suullinen varoitus Ty ö n a n t a j a o n a n t a n u t a i e m m i n v a i n s u u l l i s e n v a r o i t u k s e n Varoitukselle ei sinällään ole laissa asetettu muotovaatimusta Työntekijän tulee kuitenkin ymmärtää, että kyse on varoituksesta ja että siihen sisältyy uhka työsuhteen päättämisestä Työnantajan tulee viime kädessä kuitenkin kyetä näyttämään varoituksen antaminen toteen Suositeltavaa antaa aina todistettavasti kirjallinen varoitus! Ks. esim. Työsuojeluhallinnon valmis lomakepohja: http://www.tyosuojelu.fi/upload/varoitus2008a.pdf Mietteitä / ajatuksia varoitukseen liittyen?
Yleisiä kompastuskiviä - päättämisperusteen kirjaaminen P ä ä t t ä m i s i l m o i t u k s e e n k i r j a t t u p ä ä t t ä m i s p e r u s t e e i v a s t a a t y ö n a n t a j a n t o s i a s i a l l i s t a t a r k o i t u s t a / t i l a n n e t t a Päättämisperuste on saatettu esim. kirjata työntekijälle edulliseksi karenssin välttämiseksi Kirjoitetulla päättämisilmoituksella kuitenkin suuri painoarvo oikeudenkäynnissä Työnantajalla on todistustaakka siitä, että työsopimus on päätetty lainmukaisella perusteella!
Yleisiä kompastuskiviä - irtisanominen työntekijän pyynnöstä Työnantaja on työntekijän pyynnöstä irtisanonut työntekijän t yösuhteen Työnantajan toimittamalle irtisanomiselle tulee aina olla asiallinen ja painava peruste Työntekijän oma pyyntö ei lähtökohtaisesti täytä asiallisuuden ja painavuuden edellytyksiä Riitatilanteessa työnantajan tulee oikeudessa kyetä näyttämään, että työsuhteen päättämiselle on ollut lainmukainen peruste
Yleisiä kompastuskiviä - irtisanomisperusteeseen vetoaminen Ty ö n a n t a j a o n v e d o n n u t i r t i s a n o m i s p e r u s t e e s e e n v a s t a k u u k a u s i a t a p a h t u m a n j ä l k e e n Työsopimuslain mukaan työnantajan tulee toimittaa irtisanominen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta Yleensä työnantajalla on noin 1-2 kuukautta aikaa vedota irtisanomisperusteeseen On kuitenkin huomattava, että täsmällistä määräaikaa ei voida esittää, sillä kohtuullisen ajan arviointi perustuu työnantajan ja työntekijän olosuhteiden kokonaisharkintaan Mietteitä / ajatuksia irtisanomiseen liittyen?
Yleisiä kompastuskiviä - epäselvyydet työnjohdossa Ty ö n a n t a j a n l i s ä k s i e s i m e r k i k s i p e r h e e n j ä s e n e t o v a t a n t a n e e t t y ö n t e k i j ä l l e t y ö n j o h d o l l i s i a m ä ä r ä y k s i ä Jos käskyt ovat olleet ristiriitaisia, on varsin epävarmaa, voidaanko työntekijän tottelemattomuuteen tehokkaasti vedota työsopimuksen päättämisperusteena Oikeudellisesti avoin kysymys on, voidaanko henkilökohtaisen avustajan työsuhteessa työnjohtooikeutta ylipäätään siirtää ilman työntekijän suostumusta
Yleisiä kompastuskiviä - Määräaikaisen työsopimuksen päättäminen M ääräaikainen t yösopimus ja ongelmat t yösuhteessa Määräaikainen työsopimus sitoo kumpaakin osapuolta sovitun määräajan Määräaikainen työsopimus voidaan päättää vain purkamalla tai sopimalla, jos työsopimuksessa ei nimenomaisesti ole sovittu irtisanomismahdollisuudesta
Työnantajamallin ongelmakohtia Vammaispalvelulain työnantajamallia koskevat säännökset ovat liian avoimet ja niukat Kunnan velvoitteita ei ole kirjattu riittävällä tavalla lakiin Soveltaminen eri puolilla Suomea kirjavaa Pahimmillaan johtaa perus- ja ihmisoikeusloukkauksiin Erityisiä ongelmia esimerkiksi: Suostumus työnantajana toimimiseen Isännänvastuu Palkkahallinnon järjestäminen Heta-Liitto on vaatinut vammaislakien uudistuksen yhteydessä työnantajamallia koskevan sääntelyn täsmentämistä! Tutustu tarkemmin Heta-Liiton internet-sivustolta: www.heta-liitto.fi
Suostumus (1) Vo i d a a n k o t y ö n a n t a j a m a l l i i n p a k o t t a a? Tällä hetkellä osassa kunnissa työnantajamalli käytännössä ainoa henkilökohtaisen avun järjestämistapa Työnantajan asema sisältää kuitenkin sosiaalihuollon asiakkaalle riskejä Esim. työsuhteen päättämistilanteet! Hallittava hyvin työoikeudellinen normisto Kenenkään ei tulisikaan joutua sosiaalihuollon asiakkuuden vuoksi työnantajaksi ilman omaa tahtoaan!
Suostumus (2) Merkittävä puute vammaispalvelulaissa tällä hetkellä on, että lakiin ei ole kirjattu suostumusta työnantajamallin valinnan edellytykseksi ei kuitenkaan tarkoita, että kunta voisi pakottaa työnantajaksi, oikeusjärjestyksen kokonaisuus vaikuttaa taustalla, erityisesti PL 19 1 mom.: oikeus ihmisarvoisen elämän edellyttämään välttämättömään huolenpitoon Myös esim. PL 19 3 mom.: riittävä sosiaalipalvelu HE 166/2008 vp: kyky ja halu toimia työnantajana VPL: 8 d 1 mom. Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Ajatuksia / mietteitä suostumuksesta?
Isännänvastuu (1)
Isännänvastuu (2) Isännänvastuu tarkoittaa työnantajan ensisijaista vastuuta työntekijän t y ö n a n t a j a l l e i t s e l l e e n sekä u l k o p u o l i s e l l e työssään aiheuttamasta vahingosta Isännänvastuuseen liittyy t y ö n t e k i j ä n k o r v a u s v a s t u u n k a p e u s : Jos tuottamus on lievä, ei työntekijällä ole lainkaan vahingonkorvausvastuuta Vastuu rajoittuu lisäksi muutoinkin kohtuulliseen määrään paitsi, jos teko on ollut tahallinen
Isännänvastuu (3) Avustajapalvelu Työnantaja, ostopalveluyritys Sopimus palvelun tuottamisesta Kunta Avustaja Aiheuttaa vahingon Vaikeavammainen henkilö
Isännänvastuu (4) Työnantajamalli Vaikeavammainen henkilö = työnantaja Työntekijä Työnantaja vastaa työoikeudellisesti! Entä kunnan korvausvelvoite työnantajalle? Kunta
Isännänvastuu (5) Henkilökohtaisen avun saajat ovat vahingonkorvausoikeuden ja vastuun suhteen eri järjestämistavoissa huomattavan eri arvoisessa asemassa Usein perustellaan työnantajan työnjohtooikeudella tai työnantajamallin vastuullisuudella Työnantajan työnjohto-oikeudella ei kuitenkaan läheskään aina ole merkitystä vahingon syntymiselle! Erilaiselle asemalle tulisi olla myös hyväksyttävä peruste!
Isännänvastuu (6) Tulisiko nykyisenkin lainsäädännön valossa työntekijän aiheuttamat vahingot kuitenkin korvata? PL 19 :n 1 mom. + PL 6 + kohtuullisuusperiaate Isännänvastuun kautta korvattavaksi tuleva vahinko voidaan myös tulkita työnantajan maksettavaksi kuuluvaksi lakisääteiseksi maksuksi, joka kuuluu kunnan korvausvelvollisuuden piiriin vammaispalvelulain 8 d :n 2 momentin 1 kohdan nojalla Ks. Työoikeuden professori Seppo Koskisen lausunto http://heta-liitto.fi/portals/35/korjaussarja_web.pdf (dokumentin lopussa) Ajatuksia / mietteitä isännänvastuusta?
Palkkahallinnon järjestäminen (1)
Palkkahallinnon järjestäminen (2) O i k e u s s a a d a p a l k a n m a k s u j ä r j e s t e t y k s i ( 1 / 2 ) Täyttääkö kunta lainmukaiset velvoitteensa, jos mahdollisuutta palkkahallintoon ei työnantajamallissa järjestetä? VPL 8 d 3 mom.: ohjaus- ja auttamisvelvoite HE 166/2008 vp: Työnantajana toimiessaan vaikeavammainen henkilö voi myös delegoida osan tehtävistään kolmannelle osapuolelle ostamalla tältä esimerkiksi palkanlaskentaan ja palkanmaksuun ( ) liittyviä palveluita. VPL 3 1 mom.: Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. PL 19 1 mom.: oikeus ihmisarvoisen elämän edellyttämään välttämättömään huolenpitoon
Palkkahallinnon järjestäminen (3) O ikeus saada palkanmaksu järjestetyksi (2/2) Syytä muistaa, että henkilökohtaisessa avussa on kyse sosiaalihuollosta Palkanmaksu voi muodostaa vaikeavammaiselle osa-aikatyöhön verrattavan työtaakan! Vrt. myös: Kuinka usein normaalissa työelämässä nykyään työnantaja laskee ja tilittää palkan itse?
Palkkahallinnon järjestäminen (4) P a l k a n m a k s u l a i n j a T E S : n e d e l l y t t ä m ä l l ä t a v a l l a Täyttääkö kunta lainmukaiset velvoitteensa, jos sen valitsema palkanmaksusta vastaava taho ei kykene noudattamaan työsopimuslakia ja / tai TES:sta palkanmaksussa? Esim. palkanmaksun myöhästyminen toistuvasti! PL 2 3mom.: Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. VPL 8 d 3 mom.: ohjaus- ja auttamisvelvoite avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa Ajatuksia / mietteitä palkkahallinnon järjestämisestä?
Kiitos!