Kuntainfran tilanne ja tulevaisuus - haasteet ja ratkaisumallit Pekka Pajakkala, johtava neuvonantaja, VTT Kuntainfran tulevaisuus tuoko julkisen ja yksityisen yhteistyö ratkaisun aamiaiskeskustelu, Helsinki 9.1.2013
2 Innovaatiot, liiketoiminta, palvelut ja ihmiset näkökulmina Materiaaleilla liiketoimintamurroksia nanoteknologia ja toiminnalliset materiaalit biokemikaalit ja niiden lähtöaineet teolliset biomateriaalit uudet kuitumateriaaliketjut VTT:n strategiset tutkimuspainotukset Elektroniikan ja fotoniikan sovellukset suorituskykyiset mikrosysteemit painettu älykkyys mittausratkaisut Digitaalinen maailma Vähähiiliset energiateknologiat energiatehokkuus uusiutuvat energialähteet ydinenergia, puhdas fossiilinen energia energiajärjestelmät, muutosten mallinnus Niukkaresurssinen tuotanto teollinen biotekniikka ja vihreä kemia puhdas vesi jätejalostamot resurssitehokkaat prosessit Kestävä kehitys Kestävä kehitys Ekotehokas älykäs rakennettu ympäristö viihtyvyys, turvallisuus, terveellisyys ja saavutettavuus integroitu suunnittelu, toteutus ja käyttö kestävät yhdyskunnat ja verkostot älykäs liikennemuotojen yhteiskäyttö Terveyden ja hyvinvoinnin teknologiat terveelliset elintarvikeratkaisut lääkekehityksen teknologiat molekyylidiagnostiikka terveyden tietotekniikka Tieto vapaaseen käyttöön digitaaliset läsnä-älypalvelut kognitiiviset järjestelmät ja yhteentoimivuus internet ja pilvilaskenta vihreä ICT Ketterät teolliset järjestelmät globaalien tuotantojärjestelmien johtaminen ja organisointi simulointipohjainen suunnittelu ekotehokkaat koneet ihmisten ja organisaatioiden toiminta
3
4 Kuntainfran tilanne ja tulevaisuus - esityksen sisältö 1. Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2. Kuntainfran tilanne, rakennuskanta, uudis ja korjaus/ylläpito 1. Mikä on rakennetun omaisuuden tila, ROTI lähestymistapa 2. Panostus infrarakentamiseen, kansainvälinen vertailu Onko meillä varaa kasvattaa panostusta 3. Korjausvelka 3. Kuntainfran tulevaisuus Eri näkökulmia 4. Ratkaisumalleja Mistä apu Lähteitä: VTT, TAMK, Infra muutoksessa hanke, EUROCONSTRUCT, Tilastokeskus,
5 BKT:n kasvu ennakoi hyvin kuntien infrainvestointeja
6
7
8 Infrarakentamisen ajurit vuoteen 2030, OECD Talouskasvu, erityisesti elinkeinorakenteen muutokset Yhteiskunnan riippuvuus infrastruktuurin tuottamista palveluista kasvaa Siirtolaisuus, väestönkasvu ja keskittyminen Maantieteellisen sijainnin ja kansainvälisten yhteyksien merkityksen kasvaminen Infrahankkeiden julkisen ja yksityisen rahoituksen saatavuus Teknologian kehitys ja uusien teknologioiden käyttöönotto Lähde: OECD Infrastructure to 2030
9 Euroopan infrarakentamisen näkymät ovat heikentyneet merkittävästi vuoden 2011 lopusta
10 in Europe Gross Debt Civil Engineering volume
11
12 VTT s EcoCity Concept for sustainable community and neighbourhood regeneration and development Lämmön ja sähkön yhteistuotanto: bioenergia Maamerkit, mistä kaupunki tunnetaan Uusiutuvan energian hyödyntäminen Älykäs liikenne, liikkuminen, liikenneyhteydet, logistiikka Tehokas jätehuolto ja kierrätys Autoton keskusta Maan alaiset pysäköintiratkaisut, Julkinen liikenne Energian tuotanto rakennuksissa Käyttäjälähtöisyys: asuminen, hyvinvointi, ympäristön viihtyisyys Kestävän kehityksen mukaiset uudet ja olemassa olevat rakennukset Kuntainfra-käsite laajenee. Infraosaaminen kytkeytyy aiempaa tiiviimmin osaksi koko rakennetun ympäristön kehittämistä EkoGrad, Pietari, Venäjä
13 Kuntainfran tilanne ja tulevaisuus - esityksen sisältö 1. Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2. Kuntainfran tilanne, rakennuskanta, uudis ja korjaus/ylläpito 1. Mikä on rakennetun omaisuuden tila, ROTI lähestymistapa 2. Panostus infrarakentamiseen, kansainvälinen vertailu Onko meillä varaa kasvattaa panostusta 3. Korjausvelka 3. Kuntainfran tulevaisuus Eri näkökulmia 4. Ratkaisumalleja Mistä apu
14
15 ROTI asiantuntijat arvioivat kuntainfran tilan heikentyvän
16
17 RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME 2025 Rakennettu ympäristö vastaa ihmisten ja kestävän kehityksen vaatimuksiin. Se on turvallinen, terveellinen ja palveleva. Sitä on helppo käyttää ja se toimii sujuvasti. Se on järkevästi suunniteltu ja rakennettu sekä kaukonäköisesti hoidettu. Haasteena on saada kuntainfra vastaamaan ylläoleviin vaatimuksiin RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025
18 ROTI YHDYSKUNTATEKNIIKKA Askeleet tulevaisuuteen Vuoteen 2015 Teknisten peruspalveluiden tuotannossa kunnat keskittyvät ydintoimintoihinsa. Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa on lisääntynyt. Vuoteen 2020 Uusia palvelulaajuuksia ja rahoitusmalleja on otettu monipuolisesti käyttöön. Vuoteen 2050 Suomalainen rakennettu ympäristö on kokonaisvaltainen palvelualusta, jonka tuotteet, palvelut ja konseptit luovat kestävän kehityksen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edellytyksiä markkinaehtoisesti ympäri maailman.
19 Toteutuuko kuntainfrassa kestävän kehityksen osa-alueiden tasa-arvoisuus Kestävän kehityksen eri osa-alueiden tulee olla tasa-arvoisia niitä kaikkia tulee edistää ja tavoitella samanaikaisesti. Lähivuosina kunnissa tulee painottumaan talouspilari
20 Tarpeeseen nähden riittämätön kunnossapito kasvattaa korjausvelkaa Kuluminen Korjausrakentaminen 8000 milj. 6000 Asuinrakennukset Toimitila ja muut talonrakennukset Infrarakenteet 4000 2000 0 Lähde: Tilastokeskus, VTT 2000 2005 2010 2000 2005 2010 2000 2005 2010 Lasketaanko korjausvelka oikein? Paljonko on loppuun ajettavaa kuntainfraa?
21 Teknisen kuntainfran korjausvelka ROTIn mukaan 2010, mrd. kunta korjaus - uudis- korjausrak. infran velka investoinnit vuodessa arvo vuodessa Kadut ja yhdys- 23 2,5 2,1 0,9 kuntatekniset järjestelmät
22 Korjausvelka - näkökohtia korjausvelkaa ei kyetä poistamaan perinteisin keinoin mietittävä uusia lähestymistapoja / strategioita tarvitaan systemaattisia menettelyjä parempi tietopohja päätöksentekoon riskien analysointi korjaamisen kustannustehokkuuden parantaminen korjausvelan laskentaperusteet mikä on laskennassa oikea käyttöaika/poistoaika kasvutrendit saattavat muuttua pienemmiksi monista syistä: talouskasvu, muutokset liikkumisessa, veden säästö, kriittisiä tekijöitä korjaus perinteisin menetelmin, => paremmat perustelut päätöksentekijöille
- 2 500, 2010 rahassa Pekka Pajakkala 9.1.2013 23 Maa- ja vesirakentamiseen käytetty rahamäärä per capita 2 000 Norja 1 500 1 000 500 Tanska Ruotsi Suomi Euroconstruct-maat 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Lähde: Euroconstruct, Marraskuu 2011
24 6,0 % Maa- ja vesirakentamisen osuus BKT:stä 5,0 4,0 Tanska 3,0 2,0 Ruotsi Norja Suomi Euroconstruct-maat 1,0 0,0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Lähde: Euroconstruct, Marraskuu 2011 Infrapanostuksen BKT osuus ei nouse hitaan talouskasvun aikana
25 Share of new and R&M in civil engineering output in 2010 100% 80% 60% 40% Repair and Maintenance New 20% 0% S lo vakia S w ede n P ortuga l B e lgium EC Helsinki 2011 S pain A ustria Ire land P o lan d F inla nd U nited K ing do m C zech R epu blic F ran ce H ung ary N orw a y G erm any N ethe rland s D enm a rk Italy S w itze rland Rikkaat ja/tai vanhat maat panostavat korjaukseen
26
27 Rakentamisen asiakasjakaumat sektoreittain - kuntien rooli Kunnat ovat merkittävä asiakasryhmä rakennusalan yrityksille, 5 mrd/a Hyödyntävätkö kunnat painoarvonsa toimimalla vaativana asiakkaana/rakennuttajana
28 Kuntainfran tilanne ja tulevaisuus - esityksen sisältö 1. Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2. Kuntainfran tilanne, rakennuskanta, uudis ja korjaus/ylläpito 1. Mikä on rakennetun omaisuuden tila, ROTI lähestymistapa 2. Panostus infrarakentamiseen, kansainvälinen vertailu Onko meillä varaa kasvattaa panostusta 3. Korjausvelka Mitä se tarkoittaa, miten sitä mitataan paljonko sitä on kuntainfrassa 3. Kuntainfran tulevaisuus Eri näkökulmia 4. Ratkaisumalleja
29 Kuntainfran ongelma on kaupunkiseutujen harveneminen, kun niiden pitäisi tihentyä 29 10.1.2013 Kuva Lahti P. 2010 Lähde: ERA17
30 Kunnat ovat avainasemassa kehitysuran määrittämisessä ja yhdyskuntarakenteen kasvihuonepäästöjen rajoittamisessa Lähde: ERA17
31 Kuntainfran tulevaisuus - omistus ja käyttö
32 Kuntainfran tulevaisuus - suunnittelu ja rakentaminen Infrarakenteiden vaatimusmuutokset (tekniset, turvallisuus, esteettömyys, saavutettavuus, suorituskyky/kapasiteetti, ) Suunnitteluperusteet muuttuvat, kasvaako liikenne 3 %/a? Ekologiset vaatimukset (vesi, maa-aines, energia, kasvit, eläimet, ) Ilmastonmuutoksen vaikutusten ennakointi Lisä- ja täydennysrakentamisen osaaminen, sen aiheuttamat kustannukset kunnille ovat pienet verrattuna uusiin alueisiin Rakentaminen rakennetussa ympäristössä (melu, pöly, päästöt, pilaantuneet maa-ainekset) Materiaalien käsittelylle asetetut vaatimukset, kierrätys, uusiokäyttö, ympäristöluvat Rakennustuotteiden ja kiviainesten CE merkinta Älyinfra, tietomalli, paikkatieto, koneautomaatio yms. teknologian kehitys
33 Kuntainfran tulevaisuus on erilainen kasvavilla alueilla Väestön kasvu keskittyy Etelä-Suomeen suurille kaupunkiseuduille Niissä rakennetun ympäristön täydennysrakentaminen ei riitä. Tarvitaan myös kokonaan uusia asuntoalueita Vanhojen vesi-, sähkö-, kaukolämpö- ja katuverkkojen korjaaminen lisääntyy Useimmissa kunnissa taloudellinen tilanne pakottaa hankkeiden priorisointiin, etusijalla asettuvat ihmisten ja talouden toimivuuden kannalta elintärkeät kohteet
34 Kuntainfran tulevaisuus: PPP-hankkeet Vuoden 2010 PPP hankkeet (66 kpl) Euroopassa (% kpl) Lähde: EPEC
35 Kokemuksia Euroopan PPP hankkeista Hyödyt ovat pääasiassa teknisiä Suurempi osa isoista hankkeista on toimitettu aikataulu- ja budjettiraameissa Lisännyt palveluita ja innovaatioita, jotka laskevat elinkaarikustannuksia ja riskejä Kansainvälistynyt toiminta on nostanut sekä projektien että lopputuotteiden laatua Antanut julkiselle sektorille mahdollisuuden keskittyä tuotettavaan palveluun Kiinnostava sijoituskohde esim. eläkerahastoille Käytetty useissa maissa talouden elvyttämiseen Ongelmat ovat pääasiassa lainopillisia ja taloudellisia Rahoituksen saanti pankeista pankkien likviditeettiongelmien takia Suhdannevaihteluiden ja kriisien hallitseminen sopimuskaudella Pitkien sitoumusten ja yritysten mahdollisen lyhyemmän elinkaaren yhteensovittaminen Maiden erilaiset kirjanpitokäytännöt (pääoma taseessa) Lähde: EPEC
36 Pääosa kuntien infrarahoista käytetään palvelujen hankintaan AINEISIIN JA TARVIKKEISIIN 20 % TYÖ- KUSTANNUKSIIN 25 % PALVELUJEN OSTAMISEEN 55 % Tilastokeskus Miten palvelujen oston kasvua voisi nopeuttaa hyppäyksenomaisesti ja missä on säästöpotentiaalia
37 Kuntainfran määrästä ja kunnosta ei ole riittävää tietoa => käyttöomaisuuden hallinta systemaattiseksi ja arviontiprosessit kuntoon
38 Kuntien tulee tietää, miten kuntainfran uudistaminen tulee kehittymään
39 Infra-alan tilaajien ongelmana on maarakentamisen kustannusten nopean nousun aiheuttama rahan riittävyys
40 Ongelmana on kasvavien pienimuotoisten korjausrakentamishankkeiden tuottavuus
41
42 Kuntainfran tilanne ja tulevaisuus - esityksen sisältö 1. Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2. Kuntainfran tilanne, rakennuskanta, uudis ja korjaus/ylläpito 1. Mikä on rakennetun omaisuuden tila, ROTI lähestymistapa 2. Panostus infrarakentamiseen, kansainvälinen vertailu Onko meillä varaa kasvattaa panostusta 3. Korjausvelka 3. Kuntainfran tulevaisuus Eri näkökulmia 4. Ratkaisumalleja edellä esitetyn pohjalta Mistä apu
43 Mistä apu, haasteet ja ratkaisut 1. Yhdyskuntien pyörittäminen niukkenevien resurssien aikana Liiketoiminnallistaminen: avoimmuus, läpinäkyvyys, kustannustietous julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömuotojen kehittäminen =>palvelutason optimointi ja käyttäjä/asiakaslähtöisyys lähtökohdaksi rahoituksen ja resurssien strateginen/oikea kohdentaminen pitkäjänteinen päätöksenteko kuntainfran käytön tehostaminen; kapasiteetti, käyttöaste, korjaus vaikka velalla on järkevää, vähentää kestävyysvajetta 2. Kasvava korjausvelka Käyttöomaisuuden systemaattisen hallinnan kehittäminen omistajapolitiikka, minkä infran tulee olla kuntien omistuksessa PPP hankkeet (ulkopuolista rahoitusta) 3. Kestävä kehitys, päästöjen vähentäminen tiekartta ekotehokkuuden (+sisäilmaston) parantamiseksi, uusiutuvan energian käyttöönotto
44 Mistä apu, haasteet ja ratkaisut 4. Kunnan kilpailukyvyn turvaaminen, huono infra vie kunnan kilpailukyvyn => Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen maapolitiikka, kaavoitus, kumppanuuskaavoitus kuntien yhteistyömallit, verkostomallit lisä- ja täydennysrakentamisen prosessit kuntoon liikenneyhteyksien kehittäminen, elinkeinopolitiikka infra uudet rahoitusmallit 5. Toimintatapojen, -prosessien ja palvelujen uudistaminen Monipuolinen tutkimus ja kehitys, kunnat yhdessä, Älyinfra; tietomallit; toimintavarmuus, kapasiteetti, Tuottavuus, tuottavuusmittarit infralle Kiinteistökehitystä vastaavia hankkeita infrapuolelle
45 VTT creates business from technology