Suomen taloustilanne 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys Matti Pohjola
1. Elintason (bkt/asukas) kasvu 64 000 Bkt asukasta kohden (euroa vuoden 2010 hinnoin) 64 Bkt tehtyä työtun7a kohden (euroa vuoden 2010 hinnoin) 1 100 Tehdyt työtunnit asukasta kohden 32 000 Keskikasvu 2,3 % vuodessa 32 Keskikasvu 2,5 % vuodessa 1 000 900 16 000 16 800 700 8 000 8 600 500 4 000 4 400 300 2 000 2 200 100 1 000 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 1 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lähde: Omat laskelmat Tilastokeskuksen historiallisista aikasarjoista Bkt asukasta kohden = bkt tehtyä työtuntia kohden kertaa tehdyt työtunnit asukasta kohden Elintason kasvu on pysähtynyt, koska työn tuottavuuden (= bkt/työtunnit) kasvu on pysähtynyt -- Näin ei ole käynyt koskaan ennen rauhan oloissa Viime vuosina myös työtunnit vähentyneet => talouspolitiikassa yritetään nyt parantaa työllisyyttä
Kansainvälistä elintasovertailua Lähde: OECD Statistical Database Bkt/asukas, PPP 2010 $ 45 000 43 000 Saksa 41 000 39 000 Ruotsi 37 000 Suomi 35 000 Euroalue 33 000 31 000 29 000 27 000 25 000 23 000 21 000 19 000 17 000 15 000 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Bkt/työtunnit, PPP 2010 $ 60 Saksa 55 Ruotsi 50 Suomi 45 Euroalue 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Tehdyt työtunnit/asukas Saksa Ruotsi Suomi Euroalue 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Suomessa saavutettiin vihdoin saksalainen elintaso noin 10 vuotta sitten Vuoden 2010 jälkeen elintasoero on jälleen kasvanut kasvun pysähdyttyä Suomessa Suomessa tehdään paljon töitä asukasta kohden, joten työn määrä ei ole ollut ongelma, mutta nyt työllisyys ja työtunnit supistuvat työllisyysaste alempi kuin esim. Ruotsissa Ongelmana on työn tuottavuus, joka on vertailumaita - jopa koko euroaluetta - pienempi, eikä se ole kasvanut kohta kymmeneen vuoteen Elintason ja tuottavuuden tarkasteluun palataan kurssin puolivälissä. Aloitetaan suhdannetilanteesta
2. Bruttokansantuotteen kehitys Bkt viitevuoden 2010 hinnoin, mrd. Bkt:n volyymin vuosimuutos, % 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
Tilannekuvan muodostaminen kansantalouden tilinpidon avulla Bruttokansantuote = 1) kansantaloudessa tuotettujen lopputuotteiden arvo 2) yritysten aikaansaamien arvonlisäysten arvo (= lopputuotteet välituotteet) 3) tuotannontekijätulojen summa (palkat + pääomatulot) Kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan taseesta eli huoltotaseesta voidaan laskea kokonnaiskysynnän eri komponenttien vaikutukset kokonaiskysynnän kasvuun Toimialoittaisista arvonlisäyksistä saadaan laskettua eri toimialojen kontribuutiot bruttokansantuotteen kasvuun
Kansantalouden tilinpidon järjestelmä Bruttoarvonlisäys perushintaan = Toimialojen bruttoarvonlisäysten summa tuoteverot - tuotetukipalkkiot + = Bruttokansantuote markkinahintaan = Kulutus + investoinnit + vienti - tuonti Tuotanto- ja tulonmuodostustilit Bruttokansantuote ja tulo; huoltotase http://pxnet2.stat.fi/pxweb/pxweb/fi/statfin/statfin kan vtp/?tablelist=true
Tavaroiden ja palvelujen kokonaistarjonta ja kokonaiskysyntä kansantaloudessa eli huoltotase Kokonaistarjonta Kokonaiskysyntä Kotimainen tuotanto eli bkt, Y + = + + Tuonti, M Kulutus, C + G Investoinnit, I Vienti, X Taloudellinen hyvinvointi syntyy kulutuksesta Vienti on keino maksaa tuonti Bruttokansantuote (bkt) tuotetaan maassa sijaitsevissa yrityksissä ja yhteisöissä hyödyntämällä teknologiaa ja käyttämällä työtä ja pääomaa
Suomen huoltotase vuonna 2015 (lähde: Tilastokeskus) Kokonaistarjonta Kokonaiskysyntä Käyvin hinnoin, mrd. euroa Osuus bkt:sta % Määrän muutos, % Bruttokansantuote, P Y Y 209,1 0,2 Tuonti, P M M 77,5 37,1 1,9 Vienti, P X X 76,6 36,6-0,2 Yksityinen kulutus, P C C 115,7 55,3 1,5 Julkinen kulutus, P G G 51,0 24,4 0,4 Yksityiset investoinnit, P I I 36,0 17,2 2,2 Julkiset investoinnit, P I I 8,2 3,9-5,1 Tilastollinen ero -0,8-0,4 P Y Y + P M M = P C C + P G G + P I I + P X X => P Y Y = P C C + P G G + P I I + P X X - P M M P Y = bkt:n hinta, Y = sen määrä jne
Kokonaiskysynnän erien kontribuutiot bkt:n kasvuun Edellisen taulukon viimeinen sarake näyttää miten bkt:n ja sen osatekijöiden määrät ovat kasvaneet viime vuonna Periaatteessa kunkin osatekijän kontribuutio bkt:n kasvuun voidaan laskea kertomalla osatekijän volyymin kasvu osatekijän osuudella bkt:sta Y = C + G + I + X M => ΔY = ΔC + ΔG + ΔI + ΔX ΔM => ΔY/Y = (C/Y)ΔC/C + (G/Y)ΔG/G + (I/Y)ΔI/I +(X/Y)ΔX/X (M/Y)ΔM/M = s C ΔC/C + s G ΔG/G + s I ΔI/I +s X ΔX/X s M ΔM/M Käytännössä lasketaan siten, että kunkin kysyntäerän volyymin kasvu kerrotaan sen erän edellisen vuoden nimellisellä bktosuudella s
Kokonaiskysynnän erien kontribuutiot bruttokansantuotteen muutokseen, prosenttiyksikköä 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 Ne/ovien4 Julkiset investoinnit Yksityiset investoinnit (ml. varastojen muutos) Julkiset kulutusmenot Yksityiset kulutusmenot Bru/okansantuote markkinahintaan 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 Lähde: Omat laskelmat kansantalouden tilinpidosta
Kokonaiskysynnän erien kontribuutiot bruttokansantuotteen kumulatiiviseen kasvuun, prosenttiyksikköä 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0-2 Bru0okansantuote markkinahintaan Yksityiset kulutusmenot Julkiset kulutusmenot Yksityiset investoinnit (ml. varastojen muutos) Julkiset investoinnit Ne0ovienE -4-6 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Bkt:n kumulatiivisen kasvun laskenta: Lähdetään vuodesta 2000 (= 0), lisätään vuoden 2001 kasvu, saatuun summaan vuoden 2002 kasvu jne. Samalla tavoin kaikille bkt:n komponenteille
Mitä opimme? Yksityisen kulutuksen kontribuutio on ollut positiivinen kaikkina muina vuosina paitsi 2009 ja 2013 Julkisen kulutuksen ja julkisten investointien vaikutus on ollut verrattain vähäinen Eikö elvytyksellä siten ole vaikutusta? Ei suoraan, mutta mahdollisesti kerroinvaikutuksen kautta Nettoviennin (vienti tuonti) kontribuutio on vaihdellut vuodesta toiseen, viime vuosina negatiivinen Eikö vienti olekaan tärkeä suhdannekehityksen selittäjä? Kyllä, mutta investointien kautta Yksityisten investointien vaikutus on ollut suuri Teollisuuden investoinnit ovat riippuvaisia viennistä Kumulatiivinen laskenta paljastaa bkt:n kasvun tulleen kulutuksen kasvusta, nettoviennin kontribuutio on ollut negatiivinen ja investointien lievästi positiivinen eroja kuitenkin jakson sisällä erityisesti nettoviennissä ja investoinneissa
Kokonaiskysynnän ennustaminen yksinkertaisella keynesiläisellä mallilla (peruskurssilta tuttua) Y = C + G + I + X - M Olkoot I ja X eksogeenisia, mallin ulkopuolelta annettuja mutta kulutus ja tuonti määräytyvät tulojen perusteella C = a + c Y M = d + ey Ratkaistaan Y eksogeenisten tekijöiden funktiona => Y = a + cy + G + I + X d e Y => Y = (a-d+g+i+x)/(1-c+e) Ennustetaan G, I ja X ja ratkaistaan Y, C ja M Käytännössä myös investoinnit riippuvat tuloista Pasi Sorjonen kertoo lisää: ennustetaan koko huoltotase
Esimerkki: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, kesä 2016
Toimialojen kontribuutiot kansantalouden kokonaistuotannon eli bruttoarvonlisäyksen kasvuun Bruttokansantuote markkinahintaan = bruttoarvonlisäys perushintaan + tuoteverot tuotetukipalkkiot Kansantalouden bruttoarvonlisäys Y muodostuu toimialojen bruttoarvonlisäyksien Y i summana Y = Y 1 + Y 2 + +Y N Bruttoarvonlisäyksen kasvu ΔY = ΔY 1 + ΔY 2 + + ΔY N ΔY/ Y= (Y 1 /Y)ΔY 1 /Y 1 + (Y 2 /Y)ΔY 2 /Y 2 + + (Y N /Y)ΔY N /Y N = s 1 ΔY 1 /Y 1 + s 2 ΔY 2 /Y 2 + + s N ΔY N /Y N Toimialan kontribuutio kasvuun = toimialan osuus s i = Y i /Y arvonlisäyksestä kertaa toimialan arvonlisäyksen määrän kasvu ΔY i /Y i laskennassa painoina käytetään edellisvuoden nimellisiä osuuksia
Toimiala, vuosi 2015 Arvonlisäys, mrd. Osuus, % Määrän muutos, % A Maa-, metsä- ja kalatalous 4,6 2,5 0,6 B Kaivostoiminta ja louhinta 0,6 0,3-0,2 C Tehdasteollisuus 30,6 17,0-3,1 D Energiahuolto 4,2 2,3 0,3 E Vesi- ja jätehuolto 1,8 1,0-0,1 F Rakentaminen 11,3 6,0 1,0 G Kauppa 16,8 9,3 0,6 H Kuljetus ja varastointi 8,8 4,9-2,2 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3,0 1,7 1,7 J Informaatio ja viestintä 10,4 5,8 5,0 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5,2 2,9-0,9 L Kiinteistöalan toiminta 22,9 12,7 1,6 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 9,2 5,1 2,6 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 6,2 3,4 2,0 O Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 11,0 6,1-1,0 P Koulutus 10,2 5,7-1,5 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 18,0 10,0 0,8 R Taiteet, viihde ja virkistys 2,3 1,3 0,9 S Muu palvelutoiminta 3,1 1,7 0,7 T Kotitalouspalvelut 0,3 0,1 5,8 Toimialat yht. eli kansantalouden bruttoarvonlisäys perushintaan 180,4 100,0 0,1 Tuoteverot 29,6 Tuotetukipalkkiot 0,8 Bruttokansantuote markkinahintaan 209,1 0,2 Keskiväkiluku, 1 000 henkeä 5 481 Bruttokansantuote markkinahintaan asukasta kohden, euroa 38 162
Sektorien kontribuutiot bruttoarvonlisäyksen volyymin vuosikasvuun Kontribuutiot kokonaistuotannon (bruttoarvonlisäys) kasvuun, prosenttiyksikköä 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 -10 Julkisyhteisöjen palvelut Yksityiset palvelut Muu jalostustoiminta Tehdasteollisuus Alkutuotanto BruFoarvonlisäys perushintaan 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 -10 Lähde: Omat laskelmat kansantalouden tilinpidosta
Sektorien kontribuutiot bruttoarvonlisäyksen volyymin kumulatiiviseen kasvuun Bruttoarvonlisäyksen kumulatiivinen kasvu (%) ja sektorien kontribuutiot (prosenttiyksikköä) 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 Bru0oarvonlisäys perushintaan Yksityiset palvelut Tehdasteollisuus Muu jalostustoiminta Alkutuotanto Julkisyhteisöjen palvelut 2 0-2 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Omat laskelmat kansantalouden tilinpidosta
Tulkintaa Edellä esitettyjen kuvioiden informaatiosisältö on sama. Ne ovat vaihtoehtoisia tapoja kuvata toimialojen/sektorien merkitystä Kumulatiivinen kasvu on muodostettu vuotuisista kasvuvauhdeista lähtemällä vuodesta 2000 = 0 ja lisäämällä siihen vuoden 2001 kasvu, saatuun summaan vuoden 2002 kasvu jne Vuoteen 2007 saakka kasvu syntyi tehdasteollisuudessa ja yksityisissä palveluissa (toimialat G-N) Vuonna 2008 alkoi tehdasteollisuuden kasvukontribuution romahdus eikä käännettä parempaan ole vielä tapahtunut Yksityiset palvelut pitivät kasvua yllä Julkisten palvelujen kasvukontribuutio on ollut negatiivinen kaiken aikaa vuoden 2008 jälkeen Seuraava kuvio näyttää, että 1990-luvun lamassa tilanne oli erilainen Tehdasteollisuuden kontribuutio kääntyi nopeaan kasvuun, mutta palvelujen kontribuutio elpyi hitaasti: lama näkyi kotimaisilla markkinoilla
Sektorien kontribuutiot bruttoarvonlisäyksen volyymin kumulatiiviseen kasvuun 1990-2015 % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Kansantalouden kokonaistuotanto Yksityisten palvelujen kontribuu=o Tehdasteollisuuden kontribuu=o Julkisten palvelujen kontribuu=o Muun tuotannon kontribuu=o 0-5 -10 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Omat laskelmat kansantalouden tilinpidosta
Tehdasteollisuuden merkitys vähenee meillä ja muualla: Suomessa muutos on ollut raju Tehdasteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta, % 30 25 20 Saksa Suomi Ruotsi 15 10 5 EU-15 Yhdysvallat Tanska Iso-Britannia 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Eurostat
3. Talouskasvu ja suhdannevaihtelut Opimme perusteiden kurssilla, että talouskasvu tarkoittaa kansantalouden tavaroiden ja palvelujen tuotantokyvyn kasvua ja että sitä mitataan potentiaalisella bruttokansantuotteella Havaitusta bruttokansantuotteesta on siksi poistettava suhdannevaihtelu
Määritelmä ja mittaaminen (kertausta peruskurssilta) Bkt korkeasuhdanne = positiivinen tuotantokuilu: Y > Y N toteutunut tuotanto Y potentiaalinen tuotanto Y N tuotantokuilu (output gap) matalasuhdanne = negatiivinen tuotantokuilu: Y < Y N aika
Mittaamisen ongelma Potentiaalista tuotantoa ei voi havaita Se on jollakin tavoin estimoitava bkt:n havaituista arvoista Kaksi menetelmää: poistetaan suhdannetekijä havaituista arvoista jollakin mekaanisella menetelmällä vaikkapa eksponentiaalisella trendillä (kuten peruskurssilla tehtiin) tai Hodrick-Prescott suotimella, jota tarkastellaan kohta lähemmin käytetään kansantalouden toimintaa kuvaavaa kokonaistaloudellista mallia Suomen Pankin Aino-malli on kehitetty tähän tarkoitukseen
Suhdannevaihtelujen mittaaminen HP eli Hodrick-Prescott suodin (filter) on eräänlainen kaksisuuntainen liukuvan keskiarvon menetelmä ks. esim. http://en.wikipedia.org/wiki/hodrick-prescott_filter Olkoon Y t bkt:n havaittu arvo ja Y N,t sen potentiaalinen arvo HP-suodin hakee muuttujan Y N,t arvot siten, että annetulla λ:n arvolla seuraava lauseke minimoituu: [ ] 2 1 1,,, 1, 2 1, ) ( ) ( ) ( = + = + T t t N t N t N t N T t t N t Y Y Y Y Y Y λ
Hodrick-Prescott -suodin HP-suotimen ensimmäinen termi minimoi potentiaalisen tuotannon Y N,t poikkeaman tuotannon havaitusta arvosta Y t Toinen termi tasoittaa potentiaalisen tuotannon aikauraa minimoimalla peräkkäisten arvojen vaihtelua Mitä suurempi on parametrin λ arvo, sitä tasaisempi potentiaalisen tuotannon aikaura saadaan HP-suotimen voi ladata Exceliin esimerkiksi sivulta: http://wwz.unibas.ch/personendaten/yvanlengwilerunibasch/ eigene-seiten/software/
Sovellus Suomen aineistoon Estimoidaan bkt:n potentiaalinen aikaura HP-suotimella käyttämällä arvoa λ = 100 Vähennetään kunakin vuonna bkt:n toteutuneesta arvosta potentiaalinen arvo, jolloin tuloksena on bkt:n suhdannekomponentti Suhdannekomponentti eli tuotantokuilu = Y t Y N,t esitetään tavanomaisesti prosenttipoikkeamana (Y t Y N,t )/Y N,t
Suomen potentiaalinen bkt ja suhdannevaihtelut, 1975-2015 Bkt ja potentiaalinen bkt Mrd. euroa viitevuoden 2010 hinnoin 200 190 180 Bkt Poten3aalinen bkt 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Tuotantokuilu, %:a potentiaalisesta bkt:sta 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Omat laskelmat kansantalouden tilinpidosta
Tuotantokuilulla mitaten Suomen vuoden 2009 taantuma ei ollut syvempi kuin muissa kehittyneissä maissa; edeltävä korkeasuhdanne oli voimakkaampi Suomi on muita suhdanneherkempi; nyt tuotantokuilu on suurempi kuin muualla Tuotantokuilu, %:a potentiaalisesta bkt:sta 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Lähde: IMF World Economic Outlook Database https://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2016/01/weodata/index.aspx Saksa Ruotsi Suomi Iso-Britannia Yhdysvallat Vuosi 2016 on ennuste. Ruotsi on jo korkeasuhdanteessa, Saksa ja Iso-Britannia potentiaalillaan, USA ja Suomi taantumassa
4. Inflaatio ja työttömyys Suomen inflaatiovauhti on hidastunut alle euroalueen vauhdin, joka on selvästi alle EKP:n 2 %:n tavoitetason
Työttömyys on kasvussa Taantumassa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Tilastokeskuksen lukujen erotus kasvaa, mikä kertoo työttömien työnhakijoiden passivoitumisesta Tilastokeskus: työttömiä oli 252 000 TEM: 352 000 viime vuonna 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 Työttömyysaste, % TEM Tilastokeskus 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016
Nyt politiikassa puhutaan paljon työllisyydestä ja keinoista kannustaa ottamaan työtä vastaan, koska meillä työllisyysaste on alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa Työllisten osuus 15-64-vuotiaasta väestöstä