Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Samankaltaiset tiedostot
Tuotteistamisen. Tuotteistamisen tuskaa

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

saatavuus energiantuotantoon

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Puunkäyt. Finnish Forest Research Institute

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille

Hyvä tieteellinen käytäntö Luonnonvarakeskuksessa

Metsäsektorin toimintaympäristö Romaniassa

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset. Osahankkeen 1 esittely

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi Heureka, Vantaa 9.11.

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari Hämeenlinna

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari. Seminaarin järjestäjät: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan toimintayksikkö

Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström

Luonnonvarat ja kestävä talous

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, Timo Leinonen, Metla

Biotalouden globaalit näkymät

Metlan metsäalan ennakointityö ja sen kehittämisnäkymät

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus

2. Energiapuu EUFASOM-mallissa

Tervetuloa! Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäpolitiikka arvioitavana

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Metsäteollisuus. Nyt. Anne Brunila Innovaatioseminaari

Johtavatko megatrendit biotalouteen?

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, )

Metsäteho ja sen tutkimuspainotukset

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

METSÄTILASTOLLINEN VUOSIKIRJA

UEF:n metsätieteiden osaston profiili

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Metsäklusterin tutkimus v

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Suomen metsien muuttuvat käyttömuodot. Professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitos

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

Developing the Pinus Sylvestris L resource

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

Biotalouden edelläkävijä

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v )

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

kannattava elinkeino?

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

Huvista vai hyödystä mistä on metsänarvioimistieteen tutkimus tehty

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Murroksen jälkeen - Metsien käytön tulevaisuus Suomessa. Näkemyksiä metsäalan muutostarpeista. Lauri Hetemäki

Transkriptio:

Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi 1

Suomen kansantaloudessa metsäbiomassa on ollut keskeinen resurssi niin kauan kuin historia tietää... ja historia on pitkä eteenkinpäin Metsän ja puuaineksen käyttö muuttuu talouden ja tuotantoteknologian kehityksen myötä. Myös uudistuviin luonnonvaroihin perustuvassa tulevaisuuden biotaloudessa metsän ja metsäbiomassan käytöllä on suuri rooli. Metla on rakentanut metsäbiomassaan perustuvaa hyvinvointia vuodesta 1917, jolloin senaatti hyväksyi professori A.K. Cajanderin jo 1907 tekemän ehdotuksen Metsätieteellisen koelaitoksen perustamisesta. Ilman korkeatasoista metsäntutkimusta Suomen nousu toisen maailmansodan jälkeen maailman hyvinvointivaltioiden joukkoon ei olisi toteutunut. 2

Moderni lyijykynä syntyi 1795, kun Napoleonin armeijan upseeri Nicholas Jacques Conte patentoi menetelmän, jossa kynän lyijy tehtiin puristamalla kuumuudessa grafiittijauhetta ja savea ohueksi tangoksi. Se oli yksi aikansa hienoimpia ja vaikutusvaltaisimpia innovaatioita. Lyijykynä oli aikanaan mullistus... 3

...mutta muovikynä se vasta modernilta tuntuikin... 4

Tämä kynä voi näyttää samalta kuin edellinenkin, mutta sen muovi ei ole tehty fossiilisesta öljystä vaan puusta 5

Puubiomassan sisältämistä aineksista voidaan valmistaa melkein mitä tahansa Näiden mahdollisuuksien realisoimiseen tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita. Juuri sitä Metla tekee yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. 6

Metlan strategian kärki on metsäalan yritys- ja elinkeinotoiminnan tukeminen. Vain vahva kansantalous voi täyttää myös suojelun tarpeet. Metlan tutkimus kattaa koko arvoketjun metsämaan biologiasta ja puun kasvattamisesta kaikkien puun sisältämien ainesten ominaisuuksiin ja käyttöön. Metla tutkii: Metsä- ja biotalouden kannattavuutta ja markkinoita, uusia palveluita ja liiketoimintaa Puutuotearvoketjuja ja ympäristösuorituskykyä Biomateriaaleja uusissa ja nykyisissä loppukäytöissä Biomassan ominaisuuksia ja niiden hallintaa sekä tuotelähtöistä hankintaa 7

Metla on mukana tekemässä Suomesta biotalouden edelläkävijämaata. Metsäbiomassa tarjoaa siihen ehtymättömän raaka-ainelähteen. Kestävässä biotaloudessa hiili ei karkaa ilmakehään vaan kiertää. Lisäksi puuperäisiin tuotteisiin varastoituu sitä pitkiksi ajoiksi suuria määriä. Optimoimalla metsänhoitoa, kuljetuksia ja tuotannon prosesseja myös niistä johtuvaa hiilen kuormaa pystytään pienentämään merkittävästi. Metla tutkii: Kustannustehokasta biomassan tuotantoa Metsäsuunnittelua ja vaihtoehtolaskentaa Metsätalouden ympäristövaikutuksia ja -riskejä Ilmastonmuutoksen metsätalousvaikutuksia 8

Metlan tutkimuksen yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus on suuri Metla osallistuu Kansallisen metsäohjelman, Metsäklusterin tutkimusagendan ja muiden kansallisten ja eurooppalaisten politiikkaohjelmien valmisteluun ja toteuttamiseen. Myös esim. METSO-ohjelman kehittämisessä Metlalla oli keskeinen rooli. Metla on mukana useissa strategisen huippuosaamisen keskittymissä eli SHOKeissa (Cleen Oy, Metsäklusteri Oy). Metla tutkii: Metsäalaan kohdistuvaa politiikkaa Metsien monikäyttöä ja aineettomia hyötyjä Metsäalan toimintaympäristön kehitystä ja kansainvälistä metsätaloutta Metsävarojen ja metsäympäristön seurannan menetelmiä ja tiedonhankintaa Metsiä ja metsien tuotteita hiilen kierrossa 9

M-Planter on tämän hetken tehokkain istutuskone, jonka kehittämiseen yhdessä yrittäjän kanssa Metla on osallistunut. Istutuksen ja hoidon tehostaminen tarjoaa suuria mahdollisuuksia metsätalouden kokonaiskannattavuuden kasvattamiseen. Metlan tutkimus lähtee asiakkaiden tarpeista Metlan tutkimus on organisoitu monivuotisiksi tutkimusohjelmiksi, joiden ohjausryhmissä on laaja edustus kaikilta intressitahoilta. Hankkeita tehdään yhteistyössä yliopistojen, muiden tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Metlan tutkimusohjelmat 2013: Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut Metsästä hyvinvointia Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito Metsäenergian tutkimus- ja innovaatioohjelma Eurooppalaisia kehityspolkuja vuoteen 2020 Metsät ja vesi 10

Suomessa tutkimustietoon perustuva metsänhoito on pystynyt kasvattamaan puuston määrää vaikka puun käyttö on lisääntynyt. Se antaa meille pelivaraa myös kehittää uutta. Metlan toteuttama Valtakunnan metsien inventointi (VMI) tuottaa maailman tarkimmat tiedot puuvarannon kehityksestä. Metla palvelee: Kokoamme metsävarainventoinnit, metsien terveyden ja ympäristön tilan seurannan, kasvihuonekaasujen laskennan ja metsätuhotietopalvelun sekä metsätilastollisen tietopalvelun yhtenäiseksi, valtakunnalliseksi palvelukokonaisuudeksi. 11

Tiedon ja teknologian siirto Metlassa Tutkimustieto muuttuu taloudellisiksi ja muiksi yhteiskunnallisiksi vaikutuksiksi vain tiedon- ja teknologian siirron (TTS) kautta TTS Metlassa: tutkimusjulkaisut ja tieteellinen opetus(yhteistyössä yliopistojen ja tieteellisten seurojen kanssa) suora yhteistyö asiakasyritysten kanssa (tutkimushankkeissa, ohjelmissa ja kansallisissa ja kansainvälisissä teknologiaohjelmissa, SHOKeissa, osaamiskeskusohjelmissa ym.) asiantuntijapalvelut, koulutus tutkimuksen tuotteistaminen Esimerkki: Puubiomassan saatavuuslaskelmat energialaitoksille, biojalostamoille ja alueille. Esimerkki: Metsähakkeen hankinnan kustannuslaskelman mallit Esimerkki: Metsänistutuksen koneellistaminen Esimerkki: Silmäpohjarappeuman lääkkeen kehittäminen Tampereen yliopiston kanssa Esimerkki: Elinvoimainen puuverstas 12

Metla on alueellisesti vaikuttava toimija Toiminta on organisoitu neljään alueyksikköön (Etelä, Pohjoinen, Itä, Länsi). Ne takaavat vahvan kosketuspinnan metsätalouden toimijoihin ja käytännön kysymyksiin kaikkialla maassa Valtakunnallisesti toimiva prosessiorganisaatio ja tutkimuksen osaamisryhmät takaavat, että koko Metlan osaaminen on mukana myös alueellisten haasteiden ratkaisemisessa. Esimerkiksi Itä-Suomen alueyksikköön kuuluva Suonenjoen toimipaikka on keskittynyt viljelymetsätalouden tutkimukseen ja kehittämistyöhön. Tutkimus käsittää koko arvoketjun siemenen tuotannosta taimikonhoitoon. Taimitarhojen tietopalvelu välittää tiedon alan toimijoille. Taimiuutiset lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lisäksi Suonenjoella tutkitaan muun muassa myyrien vaikutusta metsätalouteen ja myyrätuhojen torjuntaa. 13

on yksi maailman tunnetuimmista ja arvostetuimmista metsäntutkimusorganisaatioista Metlassa vain harva tutkimus ei ole kansainvälinen EU-maat ja lähialueet tärkeitä yhteistyökumppaneita. EU-rahoitteisia tutkimushankkeita >20 vuosittain; 3 globaalia hanketta Viime vuosina yhteistyötä laajennettu Etelä- Amerikkaan, Aasiaan ja Afrikkaan Tärkeitä kansainvälisiä yhteistyöjärjestöjä: International Union of Forest Research Organizations IUFRO, Food and Agriculture Organization of United Nations FAO, European Forest Institute EFI, Nordic Forest Research Cooperation Committee SNS, European Union EU, International Energy Agency IEA 14

Esimerkki: Metlan bioenergiaprojektit Euroopassa yhteistyössä VTT:n ja kansallisten partnerien kanssa Yhteiset tutkimushankkeet, asiantuntijatehtävät ulkomailla, kontribuutio kansainvälisissä prosesseissa, julkaisut kansainvälisissä sarjoissa, tutkijaliikkuvuus, tiedon ja tutkimusaineiston vaihto (verkostot, kansainväliset seminaarit, tutkijakohtaiset kontaktit) jne. BEE (Biomass Energy Europe): Harmonization of biomass mapping methods in EU EUWood: Estimation of realistic availability of woody biomass for energy COST action Forest Energy: Harmonization of research methods for forest energy harvesting and transport ForestPower: Nordic project for efficient wood based energy production 15

MetINFO -palvelu kerää olennaisimman tiedon internettiin helposti käytettävään muotoon MetINFO Metsätietopalvelut http://www.metla.fi/metinfo/ MetINFO: Tilastot Kansainväliset metsäasiat Ohjelmistot ja laskurit Puutavaranmittaus Metsätuhot ja metsien terveys Metsätalous, metsänhoito ja jalostus Puulajitietoa Metsien kasvu, vuoden kierto ja metsien monikäyttö 16

Metla julkaisee tuloksiaan parhaissa kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tieteellisissä sarjoissa. Lisäksi tuotamme vuosittain useita käytännöllisiä oppaita ja yksittäisjulkaisuita. Yhdessä Metsätieteellisen seuran kanssa julkaisemme maailmalla hyvin arvostettua Silva Fennica-julkaisusarjaa. 17

Metla julkaisee tietoa tutkimuksistaan myös ajankohtaisissa sähköisissä uutiskirjeissä, joita on noin 20. Uutiskirjeet ovat maksuttomia ja tulevat kätevästi sähköpostiin tai vaikka käynnykkään. Sähköisen julkaisemisen ja datan visualisoinnin kehittäminen on yksi painopistealueista Metlan viestinnässä. 18

Metsätilastollisen vuosikirjan sadat taulukot ja graafit ovat jo vuosikymmeniä kertoneet Suomen metsäsektorista kaiken olennaisen Sisältö: Metsävarat Metsien monimuotoisuus ja terveys Metsien hoito Puukauppa ja hakkuut Puun korjuu ja kuljetus Metsien monikäyttö Metsäsektorin työvoima Puun käyttö Energia Metsäteollisuus Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsäsektori kansantaloudessa Kansainvälisiä metsätilastoja 19

Metlan internet-sivuston kautta löytyvät myös muut Metlan tietopalvelut Uutiskirjeet Tiedotteet Idän metsätieto Twitter Facebook 20

Kiitos 21