Yhteinen kirkkovaltuusto 23.3.2006 22 YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika torstai 23.3.2006 klo 19.00-20.30 Paikka Aurelia, Aurakatu 18 Osallistujat (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan Kokouksen alkuhartauden piti kirkkoherra Eero Sepponen. 9 KOKOUKSEN LAILLISUUS Kuulutus kokouksesta asialistoineen on ollut nähtävillä seurakuntien ilmoitustaululla 13.-23.3.2006. Kokouskutsu listoineen on toimitettu kokoukseen osallistumiseen oikeutetuille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kv toteaa kokouksen laillisuuden. Kuulutus liitetään pöytäkirjaan, liite 1, 9. Kuulutus kirkkovaltuuston kokouksesta on pöytäkirjan liitteenä 1, 9. Esityksen mukaan. 10 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Ennen päätösvaltaisuuden toteamista suoritetaan nimenhuuto, hyväksytään ilmoitetut esteet ja todetaan varajäsenet. Kv hyväksyy ilmoitetut esteet ja toteaa varajäsenet sekä kokouksen päätösvaltaisuuden. Liite 1, 10
Yhteinen kirkkovaltuusto 23.3.2006 23 Kirkkovaltuusto hyväksyi ilmoitetut esteet ja totesi varajäsenet. Nimenhuudossa todettiin, että läsnä oli 47 varsinaista jäsentä ja 9 varajäsentä eli yhteensä 56/61. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 11 PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALITSEMINEN Kv valitsee pöytäkirjan tarkistajat, jotka samalla toiminevat ääntenlaskijoina. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pentti Huovinen ja Eivor Huldén. 12 KIRKKOVALTUUSTON JÄSEN PÄR LANDORIN ILMOITUS ASUINPAIKAN MUUTOKSESTA Pär Landor on 26.1.2006 pyytänyt eroa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkkovaltuuston jäsenyydestä sen johdosta, että hän on muuttanut Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän rajojen ulkopuolelle toisen seurakunnan jäseneksi. Muuttopäivä on ollut 26.12.2005. Saman vaaliliiton ensimmäinen varajäsen on valt. maisteri Gurli-Maria Gardberg. Kv päättää myöntää kirkkovaltuuston jäsen Pär Landorille eron valtuuston jäsenyydestä, ja toteaa, että kirkkovaltuuston puheenjohtaja on kutsunut Landorin tilalle kirkkovaltuuston jäseneksi saman vaaliryhmän ensimmäisen varajäsenen valt.maisteri Gurli-Maria Gardbergin. Gurli-Maria Gardberg toivotettiin tervetulleeksi kirkkovaltuuston työskentelyyn. Ei muutoksenhakua. 13 EIJA KALLIALAN EROILMOITUS Eija Kalliala on 20.2.2006 esittänyt seuraavaa:
Yhteinen kirkkovaltuusto 23.3.2006 24 Tultuani valituksi vakinaiseen virkaan seurakuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassa 1.4.2006 lukien ilmoitan kirkkolain 8. luvun 4. pykälän toisen momentin perusteella joutuvani eroamaan kirkkovaltuuston jäsenyydestä mainittuna päivämääränä. Eija Kalliala on ollut Mikaelinseurakunnan edustaja yhteisessä kirkkovaltuustossa. Puheenjohtaja tulee kutsumaan hänen tilalleen saman vaaliryhmän ensimmäisen varajäsenen, pankkitoimihenkilö Seija Hemlingin 1.4.2006 alkaen. Kv merkitsee eroilmoituksen tiedoksi ja toteaa, että puheenjohtaja tulee kutsumaan hänen tilalleen saman vaaliryhmän ensimmäisen varajäsenen, pankkitoimihenkilö Seija Hemlingin 1.4.2006 alkaen. Todettiin. 14 KIRKKOVALTUUSTON PYYTÄMÄ SELVITYS ILTAPÄIVÄKERHOPAIKAN TURVAAMISES- TA ERI TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖNÄ KAIKILLE PAIKKAA HAKENEILLE LAPSILLE Yhteinen kirkkovaltuusto kävi 10.11. 2005 135 kirkkovaltuutettu Riitta Siivosen aloitteen ja kasvatusasiain johtokunnan laatiman selvityksen pohjalta keskustelun iltapäiväkerhopaikkojen riittävyydestä kaikille paikkoja hakeneille. Aloite perustui tilanteeseen, jossa kaikille Hirvensalossa vuonna 2005 seurakunnan iltapäiväkerhoon hakeneille ei kerhopaikkaa voitu osoittaa, vaan osa lapsista sijoitettiin arpomalla kaupungin ylläpitämään kerhoon. Keskustelun päätteeksi kirkkovaltuusto merkitsi kasvatusasiain johtokunnan antaman lausunnon tietoonsa saatetuksi ja merkitsi aloitteen loppuun käsitellyksi. Lisäksi kirkkovaltuusto päätti antaa kasvatusasiain johtokunnan pikaisesti selvitettäväksi sen, miten voitaisiin iltapäiväkerhojen toiminnasta vastaavien tahojen yhteistyöllä poistaa ongelmat, jotka aiheuttavat sen, ettei iltapäiväkerhoihin eräillä alueilla voida ottaa kaikkia mukaan haluavia lapsia. Kasvatusasiain johtokunta käsitteli asiaa 31.1.2006. Kasvatusasian johtokunnan lausunnon ydinkohta on se, että iltapäiväkerhotoiminta järjestetään Turussa palveluntuottajien yhteistyöllä yhdenvertaisuuden periaatteen pohjalta, jolloin kaikille halukkaille voidaan tarjota paikka, mutta palveluntarjoajan tausta-aate ei voi vaikuttaa valintoihin. Ainakin Hirvensalon osalta kysyntä on voitu tyydyttää.
Yhteinen kirkkovaltuusto 23.3.2006 25 Kasvatusasian johtokunnan 31.1.2006 kokouksen 13 kohdalla antama lausunto kuuluu seuraavasti: Liite 1, 14. Kv merkitsee selvityksen tiedokseen. Kirkkovaltuusto merkitsi selvityksen tiedokseen. 15 OMAKOTITONTTIEN VUOKRASOPIMUSTEN UUDISTAMINEN Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on vuokrannut omakotitontteja kaikkiaan 32 kpl. Vuokrasopimukset on tehty viideksikymmeneksi vuodeksi ja vanhimmat niistä päättyivät syksyllä 2004. Kirkkovaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 13.11.2003 maankäyttösuunnitelman, jonka yhtenä osana oli vuokralla olevien omakotitonttien vanhojen vuokrasopimusten uudistaminen ja uusien tonttivuokrien määrittäminen. Vuoden 2006 aikana päättyy viisi vuokrasopimusta. Vuokralaiset, vanhan vuokran määrä ja uuden vuokran määrä on esitetty taulukossa, joka kuuluu seuraavasti: Liite 1, 15. Uudessa tonttivuokrassa on huomioitu kiinteistöveron osuus, joka on nyt jouduttu perimään jälkikäteen. Vuokrasopimukset tehtäisiin edelleen 50 vuodeksi ja vuokrat sidotaan elinkustannusindeksiin uuden vuokrasopimusluonnoksen mukaisesti. Kv päättää oheisen liitteen nro 1 taulukon mukaiset omakotitonttien vuokrat ja vuokrasopimusten uudistamisen 50 vuodeksi Raimo Sjöblomin, Antti Haapalinnan ja Kirsi Svärdin, Hemmo ja Merja Päivärinnan, Urho Salmisen perikunnan ja Pekka ja Hanna-Mari Mustosen kanssa ja valtuuttaa kiinteistöjohtajan allekirjoittamaan vuokrasopimukset. Kirkkolain mukaan seurakunnan kiinteän omaisuuden vuokraamista koskeva päätös on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi.
Yhteinen kirkkovaltuusto 23.3.2006 26 Esityksen mukaan. 16 RASITESOPIMUKSEN TEKEMINEN MAA-ALUEEN OSALLE KAARINAN LITTOISISSA OLEVALLE SUUTELAN TILALLE Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä omistaa Kaarinan Littoisissa Suutelan tilan maa-alueen (kiinteistötunnus 202-437-5-8). Kaarinan Seudun Vammaisten Palveluyhdistys ry (KASEVA) rakentaa uutta palvelutaloa Suutelan maa-alueen viereen eteläpuolelle. Uusi rakennus tulee sijaitsemaan aivan tontin rajalla ja siten Kaseva ry pyytää lupaa saada sijoittaa perustusten routaeristykset ja salaojat sekä sadevesiviemärijohdon ja -pumppaamon seurakuntayhtymän maa-alueelle rajan läheisyyteen. Kiinteistötoimiston mielestä tähän voidaan hyvin suostua, koska alue on tällä hetkellä viheraluetta ja tulevassa kaavamuutoksessa se tulee edelleen olemaan viheraluetta. Lisäksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymällä ja Kaarinan kaupungilla on meneillään suunnitelma maanvaihdoksi, joka liittyy kaavamuutokseen. Tässä maanvaihdossa ko. viheralue siirtyisi kaupungin omistukseen. Kaarinan kaupunki on tietoinen ko. rasitteesta ja hyväksyy sen. Karttaliite rasiteasiasta kuuluu seuraavasti: Liite 1, 16. Rasitteen perustamista varten tulee laatia rasitesopimus. Rasitesopimusluonnos kuuluu seuraavasti: Liite 2, 16. Kv hyväksyy liitteenä olevan rasitesopimuksen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän omistaman Suutelan tilan (202-437-5-8) ja Kaarinan kaupungin omistaman Auranlaakson tontin 1314-1 välillä. Esityksen mukaan.
Yhteinen kirkkovaltuusto 23.3.2006 27 17 PYHÄN HENRIKIN KAPPELIN KANNATUSYHDISTYS RY:N AVUSTUSANOMUS KAPPELIN RAKENNUSKUSTANNUSTEN KATTAMISESTA Asia oli esillä kirkkoneuvostossa 27.10.2005, jolloin päätettiin esittää kirkkovaltuustolle 50.000 euron suuruisen lisäavustuksen myöntämistä kappelin rakennuskustannusten kattamiseen. Kirkkovaltuusto käsitteli asiaa kokouksessaan 10.11.2005 palauttaen sen uudelleen valmisteltavaksi, koska kokouksessa ilmeni, että valtuutetuilla ei ollut tietoa siitä, että yhdistys on hakenut avustusta myös kappelin käyttökuluihin. Mahdollisen avustuksen maksamista varten kirkkoneuvosto on lisännyt määrärahaa kustannuspaikalla Avustukset kirkollisiin tarkoituksiin. Tämän määrärahan käyttö esitellään aikanaan kirkkovaltuustolle eikä näitä määrärahoja ole mitenkään korvamerkitty. Kirkkovaltuuston kokouksessa 10.11.2005 valtuutettu Pentti Huovinen teki seuraavan aloitteen: Koska Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on ollut Pyhän Henrikin kappelin rakentamisen eräänlainen takuumies, esitän, että kappelin Kannatusyhdistys ry:n anoman avustuksen uudelleen valmisteltuun jatkokäsittelyyn liitetään yhdistyksen tilinpäätös ja tase vuodelta 2004, yhdistyksen saamien lainojen tilanne mahdollisimman ajankohtaisena, sekä luettelo siitä, mitkä järjestöt, yhteisöt ja yritykset ovat lahjoittaneet kappelin rakentamiseen ja kuinka paljon lahjoitus on ollut. Lisäksi käsittelyyn tulee tuoda luettelo siitä, mille tahoille yhdistys on esittänyt avustusanomuksia ja minkä suuruisina, mukaan lukien Turun kaupungin, muut kunnat ja seurakunnat sekä arvio siitä, onko valtion arvonlisäveropäätökseen mahdollista tehdä hallintovalitus tai vastaava ja onko se tehty. Seuraavan kerran asiaa käsiteltiin kirkkoneuvostossa 8.12.2005. Kirkkoneuvoston kokoukseen 8.12.2005 Pyhän Henrikin kappelin kannatusyhdistys toimitti pyydetyt selvitykset, jotka on otettu myös tämän listan liitteiksi. Selvitys saaduista merkittävimmistä avustuksista ennen vuotta 2005 on seuraava: Liite 1, 17. Yhdistyksen talouskatsaus 1.1. 23.11.2005, alaotsikolla saadut lahjoitukset, on seuraava: Liite 2, 17.
Yhteinen kirkkovaltuusto 23.3.2006 28 Yhdistyksen 6.9.2005 päiväämä avustusanomus on seuraava: Liite 3, 17. Yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2006 on seuraava: Liite 4, 17. Yhdistyksen tasekirja 31.12.2004 on seuraava: Liite 5, 17. Yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2004 on seuraava: Liite 6, 17. Kirkkoneuvoston kokouksessa 8.12.2005 kokouksen osanottajille jaettiin seuraava lisäselvitys: Liite 7, 17. Tuomiorovasti Rauno Heikola ja kirkkoherra Martti Hirvonen ilmoittautuivat esteellisiksi 8.12.2005 kokouksessa tämän asian osalta. Talous- ja suunnittelujohtaja esitti kirkkoneuvoston kokouksessa 8.12.2005, että kirkkoneuvosto uudistaisi aiemman esityksensä, jota johtoryhmä tuomiorovasti Rauno Heikolan osallistumatta asian käsittelyyn oli puoltanut. Asiaa käsiteltäessä 8.12.2005 kirkkoneuvostossa Uolevi Lahti tiedusteli, onko asian esittelijä talous- ja suunnittelujohtaja mukana kappelin hallinnossa. Tähän talous- ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti vastasi, että hän on kirkkoneuvoston nimeämänä edustajana ollut mukana Saattohoitosäätiön hallinnossa ollen sen valtuuskunnan jäsen. Syöpäyhdistyksen hallinnossa on ollut tapana, että usean eri organisaation kokoukset pidetään Meri-Karinan tiloissa saman iltapäivän aikana peräkkäin. Näin ollen hän on saanut informaatiota myös Kappeliyhdistyksen asioista ja kappelin rakentamisesta. Edelleen talous- ja suunnittelujohtaja kertoi, että hän ei ole mukana yhdistyksen hallituksessa eikä sen asettamissa toimikunnissa. Hän on ollut yhdistyksen jäsen ja kutsuttu jäsen yhdistyksen valtuuskunnassa. Viimeksi mainittu ei yhdistyksessä ole varsinainen päätöksentekoelin. Kaisti ilmoitti, että hän ei missään tapauksessa katso olevansa asiallisesti ottaen jäävi esittelemään asiaa. Turhien puheiden välttämiseksi on parempi palauttaa asia ja antaa se esimerkiksi hallintojohtajan valmisteltavaksi, koska hallintojohtaja ei ole Syöpäyhdistyksen tai sitä lähellä olevien yhteisöjen hallinnossa mitenkään mukana.
Yhteinen kirkkovaltuusto 23.3.2006 29 Tämän jälkeen Uolevi Lahti ilmoitti, että hän ei ole yhdistykselle myönnettävän avustuksen kannalla. Käsittelyn päätyttyä asia yksimielisesti palautettiin uudelleen hallintojohtajan valmisteltavaksi. Asia oli esillä 12.1.2006 kirkkoneuvoston kokouksessa, mutta hallintojohtaja otti asian pois listalta, koska esittelymateriaalia ei ollut toimitettu riittävän ajoissa jäsenille, eikä asiaa voitu hallintojohtajan käsityksen mukaan pitää kiireellisenä. Asia oli esillä kirkkoneuvoston kokouksessa 26.1.2006 55 kohdalla. Hallintojohtajan kannanotto kirkkoneuvostolle: Tukemisasiasta on käyty hallintoelimissä monipuolinen keskustelu. Keskustelussa on tullut esiin sekä avustamista tukevia että kielteisiä mielipiteitä. On katsottava, että Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin toiminta ja olemassaolo vahvistavat seurakuntayhtymän toimintamahdollisuuksia, ja korkealaatuista arkkitehtuuria edustavana kappeli jo pelkällä olemassaolollaan korostaa kirkollisten toimitusten ja tilaisuuksien arvoa, vaikka se ei olekaan seurakuntayhtymän omistuksessa, eikä meillä ole virallista asemaa Pyhän Henrikin kappelin kannatusyhdistyksessä. Päättäessään yksimielisesti 50.000 euron avustuksesta kirkkoneuvosto samalla hyväksyi ponnen, jonka mukaan kirkkoneuvosto ei tule tämän avustuksen mahdollisesti tultua hyväksytyksi esittämään määrärahaa Pyhän Henrikin kappelin rakennusyhdistykselle kappelin rakentamiskustannusten kattamiseen. Kv päättää, että Pyhän Henrikin kappelin kannatusyhdistys ry:lle vuonna 2006 annetaan 50 000 euron suuruinen lisäavustus kappelin rakennuskustannusten kattamiseen. Avustus myönnetään kustannuspaikalta 35030, Varaus Pyhän Henrikin kappelia varten, rakennusavustus. Samalla hyväksytään asiaa koskeva talousarviomuutos. Lisäksi merkitään käsitellyksi valtuutettu Pentti Huovisen aloite 10.11.2005. Käsittely Ennen asian käsittelyä valtuutettu Arno Leino ilmoittautui esteelliseksi anojayhdistyksen hallituksen jäsenyyden vuoksi. Samoin teki tuomiorovasti Rauno Heikola.
Yhteinen kirkkovaltuusto 23.3.2006 30 Keskustelussa valtuutettu Stig-Eyrik Björkqvist tiedusteli, olisiko kappelin arvonlisäverot saatu palautuksena, mikäli seurakuntayhtymä olisi kappelin rakentanut. Kiinteistöjohtaja Seppo Kosola vastasi, että nimenomaan yhdistyksellä olisi mahdollisuus saada arvonlisäveron palautusta, mutta seurakunta katsotaan ns loppukäyttäjäksi ja se ei arvonlisäveron palautusta olisi voinut anoa, mikäli seurakuntayhtymä olisi toiminut rakennuttajana. Valtuutettu Pentti Huovinen kiitti tähän asiaan hankitusta lisäselvityksestä, joka on lähes pyydetyn kaltainen. Hän tiedusteli kuitenkin, onko arvonlisäveron palautushakemuksen epäämisestä valitettu oikeusasteisiin. Hallintojohtaja Kallio vastasi, että yhdistys on hänen saamansa tiedon mukaan välttänyt valituksen tekemistä, koska vaikutusmahdollisuudet vastuullisiin viranomaisiin menetetään sen jälkeen, mikäli asiassa saataisiin lainvoimainen oikeuden päätös. Valtuutettu Harri Raitis tiedusteli, miksi kirkkovaltuuston käsittelyssä ilmenevä päätös olla esittämättä jatkossa varoja Pyhän Henrikin kappelin kannatusyhdistykselle ei ole mukana itse kirkkovaltuuston päätösesityksessä. Hallintojohtaja Kallio vastasi, että kirkkoneuvoston ponsi sitoo sitä itseään ja täällä esitetään vain tämän avustuksen hyväksymistä. Talous- ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti lisäsi, että Kari Ojala on Pyhän Henrikin kappelin kannatusyhdistyksen puolesta ilmoittanut, että yhdistys tekee seurakuntayhtymälle avustusanomuksen vuotuiskustannusten tukemiseksi. Kaisti halusi kertoa tästä vireille tulevasta asiasta jo nyt, että kokonaisuus olisi paremmin tiedossa. Valtuutettu Pirkko Julkunen totesi, että taidekappeli on todella kaunis mutta se on taideteos. Ristin puuttuminen on iso puute. Kyseessä on erikoisrakennus, jonka korjauskustannukset aikanaan tulevat olemaan suuret. On todennäköistä, että meiltä tullaan jatkossakin pyytämään varoja rakennuksen ylläpitoon. Olisi parempi antaa esimerkiksi 100.000 euron laina edullisella korolla, jolloin saisimme omamme aikanaan pois. Valtuutettu Raitis katsoi, että kirkkovaltuusto voi itse päättää ponnesta, jonka mukaan tämä on viimeinen kappelin kannatusyhdistykselle annettava avustus. Valtuutettu Uolevi Lahti katsoi, että kirkkoneuvoston ponsipäätöksen pitäisi tulla myös valtuuston päätöksen osaksi. Valtuutettu Matti Sillanpää katsoi, että tällaiset ponnet sitovat vain päättävää elintä. Vaalit tulevat ja elimet vaihtuvat ja siksi tällaisiin ponsiin ei kannata liikoja turvautua. On hyvin todennäköistä, että kappelin taloudelliseen tukemiseen joudutaan palaamaan jatkossakin riippumatta siitä, onko ponsia olemassa vai ei. Lainan antamista hän ei pitänyt lainkaan perusteltuna, koska tällaiset annettavat lainat hyvin helposti tullaan aikanaan antamaan anteeksi, minkä vuoksi on rehellisempää antaa avustusta kuin lainaa.
Yhteinen kirkkovaltuusto 23.3.2006 31 Valtuutettu Paavo Nevalainen vertasi tilannetta Kaarinan jäähalliin, joka on tuonut paljon toimintamahdollisuuksia kuntalaisille. Valtuutettu Ann-Sofie Hurme katsoi, että olisi tarkoituksenmukaista päättää sekä rakennuskustannusten tukemis- että vuotuisavustusasiasta samalla päätöksellä. Valtuutettu Pirkko Mikkola katsoi, ettei ponsipäätöksissä ole järkeä. Tulevaisuudessa voi aina tulla yllätyksiä, joihin osataan päätös tehdä vasta tilanteen sattuessa. Valtuutettu Tuukka Alhonen muistutti, että kirkkoneuvosto on tehnyt itseään sitovan päätöksen, ettei se tule enää esittämään tukea rakennuskustannuksille. Käyttömenot ovat asia erikseen. Lainan antamista Alhonen piti huonona vaihtoehtona, koska yhdistyksen lainat ovat tälläkin hetkellä jo hyvin edullisella korolla ja näin joutuisimme antamaan oman mahdollisen lainamme tappiollisella korolla. Valtuutettu Raitis tarkensi, viitaten valtuutettu Lahden puheenvuoroon, ettei hän ollut tehnyt ehdotusta siitä, että valtuusto päättäisi, ettei tämän päätöksen jälkeen enää olla antamassa rahaa Pyhän Henrikin taidekappelille. Puheenjohtaja totesi selvityksenä, että on olemassa kirkkoneuvoston sekä keskustelun aikana on valtuutettu Julkunen tehnyt esityksen siitä, että avustus Pyhän Henrikin kappelin kannatusyhdistykselle annettaisiin lainan muodossa myöhemmin tarkemmin määriteltävillä ehdoilla. Tätä ehdotusta ei ole kuitenkaan kannatettu, minkä vuoksi se raukeaa ja kirkkoneuvoston tulee hyväksytyksi yksimielisesti. Kirkkovaltuusto päätti, että Pyhän Henrikin kappelin kannatusyhdistys ry:lle vuonna 2006 annetaan 50 000 euron suuruinen lisäavustus kappelin rakennuskustannusten kattamiseen. Avustus myönnetään kustannuspaikalta 35030, Varaus Pyhän Henrikin kappelia varten, rakennusavustus. Samalla hyväksyttiin asiaa koskeva talousarviomuutos. Lisäksi merkittiin käsitellyksi valtuutettu Pentti Huovisen aloite 10.11.2005. 18 OMAKOTITONTIN VUOKRAAMINEN SAUKONOJANTIELTÄ TURUN MUHKURISTA Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymällä on vapaa omakotitontti Turussa osoitteessa Saukonojantie 14 (kiinteistötunnus 853-074-0045-0002).
Yhteinen kirkkovaltuusto 23.3.2006 32 Tontilla on voimassa oleva asemakaava kaavamerkinnältään AO eli omakotirakennusten korttelialue. Tontin koko on 1.291 m² ja tontin rakennusoikeus on 224 m². Karttaliite kuuluu seuraavasti: Liite 1, 18. Yhteinen kirkkovaltuusto on hyväksynyt Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän maankäyttösuunnitelman. Tämän suunnitelman mukaan pyritään saamaan tuottavaan käyttöön myös ne alueet, joita ei tarvita seurakunnan ydintoimintaan. Lisäksi maanluovutusperiaatteena on maan vuokraaminen ja vuosivuokran määrä tulisi olla 5 % maan arvosta. Kyseinen Saukonojantien tontti on tarkoitettu omakotirakentamiseen ja sitä ei tarvita seurakunnalliseen käyttöön. Kun tontti rakentuu, laskee myös seurakuntayhtymän siitä maksama kiinteistövero kymmenesosaan nykyisestä. Kiinteistötoimisto ilmoitti tontin vuokrauksesta alueen lehdissä ja määräaikaan saapui 4 hakemusta. Korkeimman tarjouksen, 3.050 euroa/vuosi, jätti [...] Tontin vuokrasopimus kuuluu seuraavasti: Liite 2, 18. Kv päättää hyväksyä Turussa, osoitteessa Saukonojantie 14, sijaitsevan omakotitontin (kiinteistötunnus 853-074-0045-0002) vuokraamisen [...] 50 vuodeksi hintaan 3.050 euroa/vuosi ja mikäli [...] vetäytyy vuokraamasta tonttia, tontti vuokrataan toissijaisesti [...] hintaan 2.900 euroa/vuosi. Edelleen kv valtuuttaa kiinteistöjohtajan allekirjoittamaan vuokrasopimuksen. Kirkkolain mukaan seurakunnan kiinteän omaisuuden vuokraamista koskeva päätös on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Kirkkovaltuusto päätti hyväksyä Turussa, osoitteessa Saukonojantie 14, sijaitsevan omakotitontin (kiinteistötunnus 853-074-0045-0002) vuokraamisen [...] 50 vuodeksi hintaan 3.050 euroa/vuosi ja mikäli [...] vetäytyy vuokraamasta tonttia, tontti vuokrataan toissijaisesti [...] hintaan 2.900 euroa/vuosi.
Yhteinen kirkkovaltuusto 23.3.2006 33 Edelleen kirkkovaltuusto valtuutti kiinteistöjohtajan allekirjoittamaan vuokrasopimuksen. Kirkkolain mukaan seurakunnan kiinteän omaisuuden vuokraamista koskeva päätös on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi. 19 KIINTEISTÖN AURAKATU 18 / UUSI RUOTSALAINEN SEURAKUNTATALO AURELIAN RAKENNUSPROJEKTIN TALOUDELLINEN LOPPUSELVITYS Kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan 25.9.2003 Aurakatu 18 / uuden ruotsalaisen seurakuntatalon rakentamisen ja myönsi sille määrärahat. Työt alkoivat 4.12.2003 louhinnalla ja päättyivät 28.7.2005 vastaanottotarkastukseen. Rakennuksen piti alun perin valmistua 20.6.2005, mutta se myöhästyi n. 4 viikkoa johtuen rakentamisen korkeasuhdanteesta ja vaativasta rakennuskohteesta. Pieniä jälkitöitä jäi vielä tehtäväksi vuoden 2006 kesäksi, minkä vuoksi urakkasopimuksen viimeisestä maksuerästä pidätettiin 50.000 euroa näiden töiden loppuunsaattamisten vakuudeksi. Ruotsalainen seurakunta muutti uusiin tiloihin elokuussa 2005. Uudet tilat käsittävät rakennuksen kolme alinta kerrosta. Kolme ylintä kerrosta vuokrattiin ulkopuolisille toimijoille. 4. kerroksessa vuokralaisena on Mainostoimisto Briiffi Oy, 5. kerroksessa MTV3 Oy ja Det Norske Veritas Oy/Ab ja 6. kerroksessa Tuokko Tilintarkastus Oy. Vuokralaiset muuttivat viime syyskuussa ja tilintarkastustoimisto tämän vuoden alkupuolella. Rakennuksen kaikki tilat ovat siten vuokrattuina. Autopaikkoja rakennettiin maan alle kolmeen kerrokseen kaikkiaan 130 kpl, joista 30 kpl on osoitettu rasitesopimuksessa K Oy Priman käyttöön, 40 kpl vanhan Aurakadun koulun käyttöön ja 60 kpl Aurakatu 18 käyttöön. Ylin autopaikoitustaso annettiin ruotsalaisen seurakunnan työntekijöiden ja asiakkaiden käyttöön. Kahden alimman tason paikat vuokrataan ulos. Vapaita, vuokraamattomia autopaikkoja on tällä hetkellä 48 kpl. Kohteen valmistuttua laadittiin laskelmat toteutuneista rakennuskustannuksista ja niitä verrattiin hyväksyttyyn kustannusarvioon. Laskelmat kuuluvat seuraavasti: Liite 1, 19. Kustannusarvio oli 10.907.164 ja toteuma 10.514.573 eli kustannukset alitettiin 392.591 eurolla. Rakennuskustannusten lisäksi kului seurakuntatilojen
Yhteinen kirkkovaltuusto 23.3.2006 34 kalusteisiin, seurakunnallisiin tunnuksiin ja taidehankintoihin 224.717. Talousarviossa näihin oli varattu 230.000. Vuodelle 2006 on ennakoitu rakennuksen vuokratulojen olevan yhteensä 241.000 ja käyttökulujen 211.582. Vuotuinen nettotuottoarvio on siten 29.418. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että kohde onnistui hyvin ja alitti kustannusarvion. Kaikki tilat on vuokrattu lukuun ottamatta autopaikkoja. Ruotsalainen seurakunta sai kauan kaipaamansa uudet ja paremmat tilat. Kiinteistölautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 2.3.2006 ja hyväksyi omalta osaltaan taloudellisen loppuselvityksen. Kv merkitsee tiedoksi Kiinteistö Aurakatu 18 / uuden ruotsalaisen seurakuntatalo Aurelian taloudellisen loppuselvityksen. Käsittely Kiinteistöjohtaja Seppo Kosola täydensi, että liitteessä mainittu arvonlisäveron palautus ei ole vielä tullut seurakuntayhtymän tileille. Valtuutettu Folke Åminne ehdotti, että nimi Aurelia, joksi Ruotsalaisen seurakunnan talo on nimetty, sijoitettaisiin talon seinään. Kiinteistöjohtaja Kosola vastasi, että asia on jo vireillä. Valtuutettu Eivor Huldén tiedusteli autopaikoista. Kosola vastasi niitä olevan vielä aika hyvin vuokrattavana lähtökohtaisesti 100 euron (alv 0) hintaan, mistä kuitenkin useamman paikan ottajille on oltu valmiita neuvottelemaan. Valtuutettu Björkqvist kertoi olleensa viisi kautta kirkkovaltuustossa ja Ruotsalaisen seurakunnan toimitalokysymys on koko tämän ajan ollut vireillä. Hän kiitti seurakuntayhtymää omasta ja koko edustamansa ryhmän puolesta siitä, että talo on nyt saatu valmiiksi ja käyttöön. Kirkkovaltuusto merkitsi tiedoksi Kiinteistö Aurakatu 18 / uuden ruotsalaisen seurakuntatalo Aurelian taloudellisen loppuselvityksen. 20 KESKUSTELU SEURAKUNTATYÖN TULEVISTA SUUNTAVIIVOISTA JA YHTYMÄN PAINOPISTEISTÄ
Yhteinen kirkkovaltuusto 23.3.2006 35 Valmistauduttaessa budjettivuoteen 2007 on valtuustolla mahdollisuus vaikuttaa jo ennen talousarvion ja toimintasuunnitelmien valmistelua niiden sisältöön. Tarkoitus on, että keskustelussa voidaan lisäksi käsitellä sekä ajankohtaisia seurakuntatoiminnan haasteita että myös strategisen tason asioita kuten arvojamme sekä strategisia painopisteitä ja toimintatapoja. Myös marraskuussa pidettävien seurakuntavaalien onnistuneeksi toteuttamiseksi tarvitaan evästyksiä. Strategian uudistaminen käynnistyy kirkkovaltuuston osalta tällä keskustelulla. Liitteenä kirkkovaltuuston 24.1.2002 hyväksymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän strategia vuosiksi 2002-2006. Liite 1, 20. Käsittely Lähetekeskustelussa ensimmäisen puheenvuoron piti valtuutettu Harri Raitis. Hän selvitti, että seurakuntayhtymät ovat syntyneet verotuksen yksinkertaistamisnäkökohdasta, saman kunnan alueelta kun ei voi periä kuin yhtä veroäyriprosenttia. Seurakuntaneuvostot ovat Raittiin mukaan keskeisiä päätöksentekoelimiä eikä kirkkoneuvosto ole niitä ylemmässä asemassa, vaikka se valmisteleekin kirkkovaltuuston päätettävät, usein tärkeätkin asiat. Tärkeässä asemassa ovat myös yhteisten työmuotojen johtokunnat. Raitis kiinnitti myös huomiota siihen virheelliseen käsitykseen, että jumalanpalveluksiin osallistuminen olisi romahtanut. Päin vastoin jumalanpalveluksiin osallistumismäärät ovat lievässä kasvussa, ja niihin osallistuu yli 7 miljoonaa kävijää vuosittain Suomessa. Seurakuntien organisaatiota kehitettäessä näyttää olevan pyrkimys suurempien yksiköiden suosimiseen. Paperilla suuret organisaatiot näyttävät toimivilta, mutta hajautetut organisaatiot toimivat käytännön tasolla parhaiten. Raitis antoi esityksensä myös kirjallisena: Liite 2, 20. Valtuutettu Huovinen piti strategiaa uudistettaessa tärkeimpänä seurakuntien vetovoimaisuuden lisäämistä. Vanhaa strategiaa kommentoidessaan hän katsoi, että kristillisten arvojen nouseminen uskosta ei ole hyvä tapa ilmaista asiaa. Strategiatyön valmistelu on hyvä tehdä tämän valtuuston aikana, mutta päätöksen teko strategiasta olisi hyvä jättää vasta syksyllä valittavalle seuraavalle valtuustolle. Hän teki lisäksi aloitteen, jonka mukaan strategian valmistelua koordinoisi pienehkö ryhmä. Liite 3, 20. Valtuutettu Leo Autio katsoi, että painopisteeksi strategiaa uudistettaessa on otettava erityisnuorisotyö. Tämä nuorten piirissä tehtävä työ heijastuu myös nuorten perheiden ja heidän ympäristönsä hyväksi. Päihteiden käyttö on huolestuttavaa ja erityisesti syrjäytymistä vastaan täytyy seurakuntien työskennellä myös rahaa käyttäen. Olisi palkattava erityisnuorisotyöntekijä, joka työskentelisi
Yhteinen kirkkovaltuusto 23.3.2006 36 vain ja nimenomaan kenttätyössä. Lisäksi tulisi olla nuorisopuhelin, johon nuoret voisivat vaikeuksissaan ottaa yhteyttä. Kaikki tämä lisäisi luottamusta. Liite 4, 20. Tuomiorovasti Heikola totesi, että nyt voimassa olevaa strategiaa valmisteltiin lähes kokonainen vuosi. Työhön osallistuivat kirkkoherrat ja johtavat työntekijät ja oli työryhmiä, joiden työskentelyssä hyvin perusteellisesti kaikki sanat punnittiin. Talous- ja suunnittelujohtaja Kaisti vastasi valtuutettu Raittiin puheenvuoroon korostaen sitä, että seurakuntayhtymä ei ole mikään seurakunnista irrallinen orgaani vaan me kaikki muodostamme yhdessä yhtymän. Kirkkovaltuuston on vastattava siitä, että seurakunnat elävät budjettiensa mukaisesti. Tämän vuoksi seurakuntaneuvostot eivät ole taloudenpidossaan tällä tavalla täysin itsenäisiä. Toisaalta seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto ei ole ainakaan Kaistin tiedon mukaan koskaan astunut seurakuntaneuvostojen päätöksen tekoon kuuluville alueille. Tämä seurantavastuu johtuu kirkkolain edellyttämästä kolmivuotissuunnittelujärjestelmästä, jota nimenomaan kirkkohallitus meiltä edellyttää. Valtuutettu Björkqvist yhtyi Aution ajatuksiin. Hän halusi myös lisätä, että seurakuntayhtymän strategiassa tulisi köyhät ottaa selkeästi huomioon. Valtuutettu Nevalainen kertoi, että seurakunnista eroaminen on koko kristillisen kirkon haaste. Viime vuosina miljoona ihmistä on eronnut seurakunnista vuosittain. Tämän kehityksen kääntämiseksi yritetään paljon; se vaatiikin 100-prosenttista paneutumista ja myös sen miettimistä, minkälaiset uudet toiminnot vetäisivät väkeä. Puheenjohtaja Korhonen vastasi, että tätä kokousta edeltäneessä kirkkoneuvoston kokouksessa päätettiin tehdä kattava tutkimus mm kirkosta eroamisen syistä seurakuntayhtymämme alueella. Valtuutettu Anja Paavonperä katsoi, että seurakuntatyössä tulee panostaa erityisesti rippikoulutyöhön. Osa nuorista on sillä lailla vaativia, että valvojaresurssien riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Leirillä voisi olla diakoniatyöntekijä tai ehkä lasten vanhempia. Paavonperä halusi myös toimenpiteitä kristillisten arvojen tukemiseksi. On haettava yhteistyötä koulujen kanssa ja muiden tahojen kanssa, jotka työskentelevät lasten ja nuorten kanssa. Myös diakoniatyöntekijöiden määrä on hänen mielestään liian vähäinen. Ihmisillä pitäisi olla myös mahdollisuus tavat pappia esim ostoskeskuksen yhteydessä. Valtuutettu Huovinen tarkensi käsitystä kristillisten arvojen kumpuamisesta.
Yhteinen kirkkovaltuusto 23.3.2006 37 Valtuutettu Raitis kiinnitti huomiota siihen, ettei strategiassa pidä puhua yksiköistä. Kysymyksessä ovat itsenäiset seurakunnat. Strategiasta pitäisi myös näkyä liityntä Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Valtuutettu Julkunen peräsi mainintaa siitä, miten voidaan tukea koulujen uskontokasvatusta. Voitaisiin esimerkiksi auttaa materiaalin hankinnassa. Valtuutettu Mikko Laurén jätti aloitteen, joka peräänkuuluttaa jalkautumista ja konkreettisena ehdotuksena pääsiäisnäytelmän järjestämistä Tuomiokirkon edustalla. Tämä olisi yksi teräslevy laivaamme, jotta vuodot saataisiin tukittua. Valtuutettu Laurénin aloite: Liite 5, 20. Valtuutettu Johannes Pelkonen halusi luottamusmiesten ottavan vastuuta siitä, onko hyväksytty strategia toteutunut. Luottamusmiesten on edellytettävä, että toimitaan tehokkaasti. Kirkossakin puhutaan, että täällä on suojatyöpaikkoja. Valtuutettujen ja luottamusmiesten on itsekin oltava valmiita tarttumaan toimeen, esimerkiksi osallistumaan koulutustilaisuuksiin. Hänen vuonna 2000 tekemänsä aloite siitä, että yhtymässä olisi erityisesti rukoustoiminnan järjestämiseen erikoistunut työntekijä ei ole ottanut tulta. Silti Raamatussa sanotaan, että alkuseurakunta oli yhdessä koolla ja rukoili lakkaamatta. Myös vapaaehtoisten rekrytointi voisi olla paremmin esillä. Tiedottamisen osalta Pelkonen toivoi, että tiedotettaisiin muuallakin kuin Turun Sanomissa eikä unohdettaisi Turkulaista. Valtuutettu Kalevi Vallas katsoi, että kirkon tehtävä on toimia yhteiskunnan turvallisuutta lujittavana instituutiona. Kysymys on tältäkin osin meidän kaikkien suomalaisten yhteisen isänmaan puolustamisesta. Me suomalaiset olemme karaistuneet historiamme vaiheissa, mutta turvallisuustietoisuutta pitäisi lisätä. Kirkkovaltuuston pitäisi kerran vuodessa pitää kokous, jossa keskityttäisiin nimenomaan turvallisuusasioihin. Puheenjohtaja Korhonen kiitti käytetyistä puheenvuoroista ja lupasi, että kaikki konkreettiset ehdotukset esimerkiksi vuoden 2007 budjetin valmisteluun liittyen tullaan ottamaan valmistelussa huomioon. Merkittiin lähetekeskustelu tiedoksi. 21 MUUTOKSENHAKU Liite 1, 21.
Yhteinen kirkkovaltuusto 23.3.2006 38 Pentti Korhonen Hannu Kallio puheenjohtaja sihteeri Pöytäkirja tarkistettu ja hyväksytty Turussa 30.3.2006 Pentti Huovinen Eivor Huldén Tämä pöytäkirja on ollut nähtävänä kirkkoneuvoston kokoushuoneessa 31.3. - 30.4. 2006 klo 8.00-15.45, josta on ilmoitettu kirkkoherranvirastojen ilmoitustaululla 28.3. -30.4.2006. Hannu Kallio kirkkovaltuuston sihteeri