NURMIJÄRVI. TAABORINVUORELLA TAPAHTUU: Pikku G räppää kesän avatuksi. LIIKKEELLE: Valitse lajisi tapahtumakalenterista

NURMIJÄRVI N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A 2 2004 TAABORINVUORELLA TAPAHTUU: Pikku G räppää kesän avatuksi s. 2 ja 1 6 EKOVIESTI: Vinkkejä kesäluontoon s. 9-11 LIIKKEELLE: Valitse lajisi tapahtumakalenterista s. 1 2-1 5

pääkirjoitus KIMMO BEHM KUNNANJOHTAJA KKesä tuli kesä meni. Tällaiset ovat tunnelmat toukokuun puolivälissä tervehdystäni kirjoittaessa. Harvinaisen lämmin toukokuun alku muuttui kylmään pohjoisvirtaukseen ja hallaöihin. Säässä on toki vuosien saatoissa totuttu suuriinkin muutoksiin. Muistan vanhan lukioaikaisen ruotsin oppikirjan, jonka yksi tarina kertoi kesäkuun pakkasista ja jäätyneistä järvistä. Näin pitkälle eivät sääilmiöt toivottavasti mene. Onneksi voin todeta suosikkisävelen sanoin vielä on kesää jäljellä. Kesälomat ovat alkamassa, odotamme itse kukin rentoutumisen aikaa. Lomien suunnittelu on varmasti useimmilla parhaillaan menossa mitä tehdä ja mihin mennä. Kaukokaipuun valtaamille lämpimät etelänmatkat on tähän aikaan pääosin jo myyty. Suurimman osan lomasta niin nurmijärveläiset kuin muutkin suomalaiset viettävät useimmiten kuitenkin kotimaassa tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Nautittavaan kesänviettoon kotikulmilla ja lähiympäristössä meille tarjotaan hyvät mahdollisuudet. Nurmijärvellä tapahtuu kesällä paljon. Kesätapahtumiemme kirjossa on varmasti jokaiselle kuntalaisellekin jotain uutta. Tapahtumiin voi tutustua jo tässä lehdessä: liikuntaa, urheilua, kulttuuria, nuorille ja lapsille suunnattuja tapahtumia; meillä on Vielä on kesää jäljellä myös maankuulut Kivi-juhlat elokuun puolivälissä Seitsemän koiraveljestä, jonka näytökset ovat tältä kesältä jo loppuunmyydyt ja jonossa on satoja innokkaita kesäteatterin ystäviä. Taaborinvuorella toki tapahtuu paljon muutakin, mm. kesäkuussa alueen avajaisissa esiintyy kunnan oma megatähti PikkuG, lapsille tarjotaan teatteria Taikuri OZ:in muodossa ja aikuisille Kivi&Kilpi näytelmäesityksiä. Elokuun alun Kauko Röyhkän rocklyriikka sopii koko perheelle. Ja elleivät kulttuuritapahtumat kiinnosta, voi aina hoitaa kuntoaan ja osallistua liikunnallisiin tapahtumiin. Niistä tässä lehdessä on hyvin kattava katsaus. Kesä on hyvää aikaa rentoutua ja irtautua jokapäiväisistä rutiineista. Näin voimme palata lomalta levänneenä työn ja arkisen aherruksen pariin. Kiitän samalla lukijoitamme kunnan tiedotuslehdestä saamastamme palautteesta. Näiden perusteella olemme muun muassa uudistaneet lehden ulkoasua, josta tämä numero on esimerkkinä. Lisäksi olemme lisänneet lehden sivumäärää muutamalla sivulla. Toivotan omasta ja Nurmijärven kunnan puolesta kaikille kuntalaisille ja lehden lukijoille parhainta aurinkoista ja lämmintä kesää 2004 ja nautittavaa kesälomaa. Kunnanvirasto auki koko kesän Myös lomakauden aikana kunnanvirasto on auki läpi kesän maanantaista perjantaihin klo 8.00-15.30. Henkilökunnan lomat on kuitenkin pyritty keskittämään heinäkuuhun, jolloin kunnanvirastossa on tästä syystä minimimiehitys. Tämä on hyvä ottaa huomioon asioinnissa. Puhelinvaihteesta (p. 250 021) saa selville onko tavoiteltava henkilö vuosilomalla ja keitä on työssä kyseisenä aikana. Klaukkalan yhteispalvelu on suljettu 5. - 30.7.04, kuten myös sosiaalitoimen Klaukkalan aluetoimisto. Kannattaa myös hyödyntää kunnan internet-sivuja. Nurmijärven kunnasta löytyy laajasti ajankohtaista tietoa osoitteesta www.nurmijarvi.fi. Pikku G räppää 20.6. Aleksis Kiven museoalueet avatuksi Aleksis Kiven syntymäkoti on jo toukokuussa avattu ja Taaborinvuorellakin on ollut toimintaa, mutta virallisesti kotimuseo ja sen viereinen Taaborinvuoren museoalue kansalliskirjailijamme leikkipaikka avataan 20.6., josta alkaen niissä on säännölliset aukioloajat kuten kesäkahvila Puolmatkan Krouvissakin (loistava taukopaikka ja pyöräretkikohde). Viralliset avajaiset ovat vähemmän viralliset: museoalueet räppää 20.6. klo 15 ilman pidempiä puheita avatuksi Pikku G, joka koskettaa aikuisiakin. Tunnelmallisella Taaborinvuorella leijuu kuitenkin yhä myös Iso A. Liput 10, alle kouluikäiset vanhempien kanssa ilmaiseksi. Lippu sisältää myös Aleksis Kiven syntymäkodin pääsymaksun. Ennakkomyynti Nurmijärven kirjastoissa ja tuntia ennen Taaborinvuoren porteilta. Tarkemmat tiedot löytyvät Nurmijärven kesäesitteestä, jota on jakelussa mm. kirjastoissa ja kunnan virastolla tai www.nurmijarvi.fi. Matonpesupaikat avataan Nurmijärven kunnan Klaukkalan (Ahertajankujalla) ja Kirkonkylän (Ihantolan jääkiekkokaukalon vieressä) sekä Rajamäen (urheilu-alueella) matonpesupaikat avataan lauantaina 22.5.2004. Matonpesupaikat ovat avoinna ajalla 22.5. - 5.9.2004. NURMIJÄRVI N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan aluella jokaiseen talouteen, jossa ei ole mainosten jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kunnan toimispisteistä ja kirjastoista. Vastaava päätoimittaja: KIMMO BEHM PL 37, 01901 Nurmijärvi kimmo.behm@nurmijarvi.fi 2 Päätoimittaja: HILKKA GEHÖR Puh.09-2500 2020 PL 37, 01901 Nurmijärvi hilkka.gehor@nurmijarvi.fi Toimitusvastaava: KARI LEHTOVIRTA Puh. 09-2500 2018 PL 37, 01901 Nurmijärvi kari.lehtovirta@nurmijarvi.fi Ulkoasu ja taitto: TABANAS Oy Ilmestymisaikataulu 2004: 10.1., 23.5. ja 29.8. Painos: 17 000 kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: 1459-5699

kunta tiedottaa Nurmijärvi sai nimikkoperhon Hyvinkään Perhokalastajat yhdessä Nurmijärven kunnan ja kalastuskunnan kanssa julistivat valtakunnallisen, kaikille alan harrastajille avoimen perhonsidontakilpailun, jossa haettiin Nurmijärveä ja Myllykoskea ilmentäviä perhoja. Kilpailun tulokset julkistettiin 15.5. Vantaajoen Lohipäivillä Nurmijärven Myllykoskella. Kilpailun voittajaksi tuli Aripekka Kumpulainen Hyvinkäältä. Toinen sija meni Vantaalle Juha Pohjalaiselle. Kolmas palkinto tuli nurmijärveläiselle Juhani Rosenströmille. Voittajaperho on rekisteröity Suomen Perhorekisteriin nimellä Nurmijärviperho. Sitoja kertoo perhostaan: Perhon väritystä on haettu Nurmijärven vaakunasta (sininen, keltainen, kulta) sekä Myllykosken maisemasta (puusto jokirannan tuntumassa pääasiallisesti kuusikkoa, veden väri ruskehtavaa = ruskehtava mallard siipenä). Lähes kaikki materiaalit ovat fluoresoituja, jotta perholle saataisiin parempi näkyvyys savisameassa vedessä. Kilpailun tuomaristo sanoi perhon olevan sidontateknisesti hyvän. Pyrstö ja kaari sattuvat mukavasti kohdalleen. Perho on kalastuksellinen ja ilmeisesti oivallinen meritaimenperho. Mielenkiintoinen yksityiskohta perhossa on vyö, joka on sidottu luonnonharmaasta nurmijärvellä kasvatetusta strutsista. Hyvinkään Perhokalastajat toivovat, että Nurmijärviperho olisi nimensä mukaan jokaisen nurmijärveläisen perhokalastajan vieherasiassa. RESEPTI: Nurmijärviperho Koukku: lohikoukku Sidontalanka: valkoinen ja musta Hela: soikea kulta Perä: fl. oranssi silkki Pyrstö: kultafasaanin crest Vyö: luonnonharmaa Nurmijärveläinen strutsi Kierre: leveä soikea kulta Runko: 1/3 kultainen holographic tinseli, 2/3 sininen antron, jonka alla muutama suikale Flashabou dubbingia. Runkohäkilä: harmaa kukko Kurkkuhäkilä: hot orange kukko Alussiipi: alla muutama suikale silver holographic Angel Hair. Päälle fl. keltainen ja sininen bucktail. Päällyssiipi: Ruskea mallard Yläkaari: kultafasaanin crest Pää: musta Europarlamenttivaalit pidetään 13.6 Europarlamenttivaaleissa valitaan Euroopan parlamenttiin 732 jäsentä. Suomesta parlamenttiin valitaan 14 jäsentä. Vaaleissa voi äänestää ennakkoon tai vaalipäivänä. Vaalien ehdokaslistat vahvistetaan 13.5.2004 ja vaalien ulkomainonta alkaa 26.5.2004. Äänestitpä ennakkoon tai vaalipäivänä varaudu todistamaan henkilöllisyytesi äänestyspaikalla kuvallisella henkilökortilla Vaaleissa on äänioikeutettu henkilö, joka täyttää 18 vuotta vaalipäivänä tai sitä ennen. Voit äänestää vaalipäivänä. Europarlamenttivaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13.6.2004. Tuolloin voi äänestää oman äänestysalueen äänestyspaikassa klo 9-20 välisenä aikana. Äänestyspaikka näkyy äänestäjille lähetetyssä ilmoituskortissa. Ennakkoäänestys vaihtoehto vaalipäivälle. Vaaleissa voi äänestää ennakkoon kotimaassa 2.-8.6. 2004 ja ulkomailla 2.-5.6.2004. Nurmijärvellä on kolme yleistä ennakkoäänestyspaikkaa NÄIN SE ON Mitä europarlamentti tekee? Euroopan parlamentti on ainoa kansainvälinen toimielin, jonka kansalaiset valitsevat suorilla vaaleilla. Parlamentin poliittinen painoarvo on jatkuvasti kasvanut. Vaaleja pidetään viiden vuoden välein. Tulevissa vaaleissa jäsen-maita on jo 25, kun edellisissä vaaleissa vuonna1999 maita oli 15. Europarlamentti mm. - osallistuu EU:n lakien säätämiseen - päättää osaltaan Euroopan unionin budjetista ja sen valvonnasta - nimittää mm. komission puheenjohtajan ja muun komission - valvoo komission toimintaa ja voi tarvittaessa erottaa sen - hyväksyy EU:n kansainväliset sopimukset kuten tulliliitot - hyväksyy Euroopan unionin uudet jäsenmaat - nimittää Euroopan oikeusasiamiehen ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKKA/AVOINNA Kirkonkylän posti Pratikankuja 3 Klaukkalan posti Lepsämäntie 1 Ennakkoon muualla? Äänestäjä voi äänestää missä yleisessä ennakkoäänestyspaikassa tahansa. Jos henkilö käy esim. Helsingissä töissä, niin voi käydä äänestämässä ennakkoon Helsingissä olevassa ennakkoäänestyspaikassa. Jos matkasi varrelle sattuu ennakkoäänestyspaikka ja paikka on avoinna, niin miksi et kävisi äänestämässä? Niille äänioikeutetuille, jotka eivät pääse ilman kohtuuttomia vaikeuksia ennakkoäänestyspaikkaan tai varsinaiseen vaalipaikkaan, järjestetään mahdollisuus äänestää kotona. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava erikseen keskusvaalilautakunnalle viimeistään 1.6.2004 ennen klo 16.oo Jos äänioikeutettu on ympärivuorokautista hoitoa antavassa laitoksessa ennakkoäänestysaikana, niin hän voi äänestää siellä ennakkoon. Kyseisen laitospaikkakunnan vaalitoimikunta tulee laitokseen ennakkoon ilmoitettuna aikana. 2.6.-4.6.2005 5.6.-6.6.2004 7.6.-8.6.2004 2.6.-4.6.2004 5.6.-6.6.2004 7.6.-8.6.2004 klo 9-18 klo 10-14 klo 9-20 klo 9-20 klo 10-14 klo 9-20 Mistä saat lisätietoja? Oikeusministeriö pitää yllä vaalisivuja. Ne löydät osoitteessa: www.vaalit.fi. Sieltä löytyy mm. kotimaan ja ulkomaiden ennakkoäänestyspaikat ja niiden aukioloajat. Jos siis suunnittelet matkaa kotimaassa tai ulkomaille, katso mikä ennakkoäänestyspaikka löytyy kohteestasi. Oikeusministeriöllä on myös maksuton puhelinpalvelu vaaleja varten. Suomeksi saat vaalitietoa numerosta 0800-1-57575 ja ruotsiksi numerosta 0800-1-38383. Jos et ole saanut äänioikeutta koskevaa ilmoituskorttia viimeistään 21.5.2004 tai vaalipäivän äänestyspaikkasi on epäselvä, niin ota yhteyttä Hyvinkään maistraattiin, puhelinnumero 020-516 122. Kunnan keskusvaalilautakunta julkaisee vaaleja koskevan kuulutuksen 16.5.2004 Nurmijärven Uutisissa, kunnan nettisivuilla osoitteessa: www.nurmijarvi.fi ja kunnan ilmoitustaululla. Keskusvaalilautakunnan sihteerin tavoittaa puhelimella numerosta 2500 2002 tai 040-765 1973. Sähköpostia voi lähettää joko osoitteeseen: tapani.rantala@nurmijarvi.fi tai kunta@nurmijarvi.fi. Keskusvaalilautakunta innostaa kuntalaisia äänestämään niin, että edellisten euro-parlamenttivaalien äänestysprosentti 30,4 saataisiin suuremmaksi. TAPANI RANTALA Rajamäne koulu Tykkimäentie 1 2.6.-4.6.2004 5.6.-6.6.2004 7.6.-8.6.2004 klo 9-18 klo 10-14 klo 9-18 http://www.vaalit.fi 3

kunta tiedottaa Koululautakunta johtaa koululaitosta Suomessa koulutoimi on yksi kunnan vanhimmista tehtävistä: vuonna 1898 velvoitettiin järjestämään kaikille kouluikäisille lapsille mahdollisuus koulunkäyntiin, ja yleinen oppivelvollisuus tuli vuonna 1921. Nurmijärvellä kouluvaliokunta toimi kansakoululautakuntana vuoden 1945 loppuun, ja seuraavana vuonna perustettiin varsinainen kansakoululautakunta, jonka nimi sitten vuonna 1976 muutettiin nykyiseen malliinsa eli koululautakunnaksi. Peruskoulu, yhdeksänvuotinen oppivelvollisuuskoulu, tuli Nurmijärvelle vuonna 1976. Koululautakunnan puheenjohtaja Ilpo Mattila liikkuu mielellään pyörällä. MITEN ALOITE TEHDÄÄN Kuntalainen laatii aloitteen ja toimittaa sen Nurmijärven kuntaan kirjallisena tai sähköpostitse: kunta@nurmijarvi.fi. Otsikossa on hyvä mainita, että kyse on aloitteesta. Mukana tulisi olla myös aloitteen tekijän yhteystiedot. Kuntaan saatu aloite kirjataan kunnassa ja aloite lähetetään jollekin tulosalueelle valmis-teltavaksi. Valmistelija antaa aloitteen tekijälle tiedon missä aloitetta valmistellaan ja kuka sen ratkaisee. Usein tässä vaiheessa on tarpeen valmistelijan ja aloitteen tekijän olla yhteydessä keskenään, jotta aloitteen tarkoitus ymmärretään oikein. Aloite ratkaistaan valmistelun pohjalta joko lautakunnassa tai virkamiehen harkinnan mukaan asian laajuudesta riippuen. Jos asia vaatii kunnanhallituksen tai val-tuuston ratkaisun, niin asia viedään sinne käsiteltäväksi. Nurmi-järven kunnassa on tavoitteena käsitellä aloitteet 3 kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä. Koulutoimen osuus kunnan käyttömenoista on noin neljännes. Nurmijärven kunnan 13 lautakunnan joukossa koululautakunta hallitsee 26,3% kunnan budjetin käyttömenoista. Kunnassa on 19 peruskoulun ala-astetta, 1 erityiskoulu, 4 yläastetta ja 2 lukiota, ja nämä työllistävät opettajina, kouluavustajina ym. yhteensä n. 460 henkilöä. Lisäksi kunnassa toimii yksityinen Arkadian yhteislyseo ja Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän ylläpitämä Nurmijärven ammattiopisto. Kuntien ja oppilaitosten päätäntävalta kasvanut. Vaikka ylemmältä tulevat määräykset ja ohjeet edelleen antavat velvoitteita, on koululainsäädännön uusimisen myötä kuntien ja oppilaitosten päätäntävalta kouluasioissa jatkuvasti kasvanut. Kunnassa koululautakunta toimii kouluhallinnon strategisena johtoelimenä ja johtaa koko koululaitosta. Valtuusto valitsee lautakunnan toimikaudekseen, ja nyt on menossa neljäs ja viimeinen vuosi. Lokakuussa järjestetään kunnallisvaalit ja uusi valtuusto nimeää kaikki uudet lautakunnat ensimmäisessä kokouksessaan tammikuussa. Peruskouluilla on lisäksi johtokunta, osalla kouluja yhteinen. Siihen kuuluu 3-5 koululautakunnan nimeämää oppilaiden huoltajien edustajaa ja vielä 1 opettajakunnan ja 1 muun henkilökunnan edustaja. Johtokunnan sihteerinä toimii koulun rehtori. Kunnassa on yhteensä 19 peruskoulun johtokuntaa. Em. toimielinten kokouksissa asiat ratkaistaan viranhaltijan esittelystä; lautakunnassa hallintopäällikkö Esko Sepän/opetuspäällikkö Marja Viljamaan esittelystä ja johtokunnissa rehtorin esittelystä. 4 Käytännön koulutyö. Koululautakunta asettaa toiminnalle tavoitteet, määrittelee painopistealueet ja kohdentaa henkilöstö-, tila- ja määräraharesurssit. Koulutoimen johtosäännössä on 22 eri kohtaa lautakunnan tehtävistä ja ratkaisuvallasta ja 20 kohtaa myös koulujen johtokunnille. Käytännön koulutyö tapahtuu kuitenkin kouluilla. Monen oppilaan ja perheen kohdalla ei koko kouluaikana ole erityistä tarvetta asioida em. toimielimien kanssa, vaan kaikki yhteistyö tapahtuu suoraan koulun kanssa. Koululautakunnan puheenjohtaja Ilpo Mattila. Kirjoittaja tapasi puheenjohtaja Ilpo Mattilan helteisenä toukokuun päivänä Mäntysalon koulun pihamaalla. Mattila on ensimmäistä kauttaan tehtävässä, edellisellä kaudella hän toimi sosiaalilautakunnassa jäsenenä. Mattila on kotoisin Somerolta ja asunut Nurmijärvellä yli 16 vuotta. Hän työskentelee jaostopäällikkönä MTK:ssa, ja kolmesta lapsesta nuorin on vielä kouluiässä. Kysymykseen koululautakunnan kokouksen järjestämisestä julkisena, minkä kuntalaki nykyään mahdollistaa, hän toteaa ettei asiasta ole ollut tällä kaudella puhetta. Se on kyllä mahdollista sellaisissa laajaa mielenkiintoa herättävissä asioissa, joissa julkisuussäännöstö ei aseta esteitä. Keskeistä lautakuntatyössä on voimakkaasti kasvavan kunnan mahdollisuudet järjestää koulunkäyntiedellytykset, ja hyvällä suunnittelulla se voidaan jatkuvasta rakentamis- ja laajentamistarpeesta huolimatta hoitaa tasapuolisesti ilman äkkinäisiä häiriöitä. Lautakuntaa on puhuttanut paljon opettajien ja muun henkilökunnan saatavuus ja pätevyys. Koulun tärkeää merkitystä pohditaan eri lähtökohdista lähes joka kokouksessa, ja kotien ja koulun yhteistyön kehittäminen, kasvatustavoitteet ja -vastuut ym. kuuluvat oleellisena osana lautakunnan työhön. Opetuspäällikön viran saaminen on ollut tärkeää, ja KOULULAUTAKUNTA 2001-2004 Puheenjohtaja Mattila Ilpo Varapuh.johtaja Åstedt Merja Klaukkala Herunen keskusteluissa on myös tuotu esiin koulujen johtokuntien merkitys koulukohtaisten asioiden hoitamisessa. Mäntysalon koulussa perjantaiparkki. Mattilan mukaan kouluilla on tärkeä merkitys saada "maallemuuttajat" kotiutumaan hyvin Nurmijärvelle. Kysymykseen " mikä on lähinnä sydäntäsi, mistä et ainakaan tinkisi säästöjen nimissä" Mattila vastaa, että pienet ihmisen kokoiset koulut, joissa sirkeäsilmäiset ekaluokkalaiset ovat samalla koulupihalla "kaiken kokeneiden" ysien kanssa. Se on hänen mukaansa Hyvän elämän kunnan merkki. Myös hyvistä, pätevistä ja motivoituneista opettajista on pidettävä kiinni. Lähellä sydäntä on myös, ilman säästöjä, hyvä ja kannustava koulujen ja vanhempien yhteistyö. Esimerkiksi Mäntysalon koulussa toimii Perjantaiparkki, jossa oppilaat voivat viettää perjantai-iltaa koulussa vanhempien valvovan silmän alla. Se on hyvä vaihtoehto ja sitä Mattila suosittelee muuallekin. Tärkeätä on lautakunnan toiminnan kehittäminen siihen suuntaan, että se mm. kannustaa oppilaita sekä heidän vanhempiaan ja viranhaltioita. Päätöksenteon rutiinit kuuluvat viranhaltijojille ja lautakunnan tehtävänä on katsoa kokonaisuutta ja asettaa tavoitteita koulujen työlle. Tuntuma päivittäiseen kouluelämään helpottaa lautakunnan jäsenten työtä. Mattila korostaa vielä, että koulun tulee olla oppilaalle inhimillinen paikka, niin että koulupäivän päätyttyä sieltä täytyy lähteä pois, ei siis niin, että sieltä pääsee pois. Tärkeintä toiminnassa on muistaa se asiakas, eli itse koululainen. IRMA LENTO Jäsenet Heikkilä Anneli Huhtinen Martti Kulmala Risto Lahdenpää Seppo Lindberg Maila Reunanen Elisa Räty Virpi H e r unen Klaukkala Klaukkala Nurmijärvi Rajamäki Klaukkala Klaukkala Aloitteen tekijälle annetaan tieto lopputuloksesta. Kerran vuodessa toimitetaan valtuustolle kooste aloitteista ja niiden käsittelystä. Mahdolliset toimet aloitteen johdosta. Kuntalaisen aloiteoikeus Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Kuntalaisaloitteessa on jokin yleinen kunnan toimivaltaan kuuluva asia nostettu esiin ja siihen tehdään kehitysesitys. Pelkkä ongelman esille ottaminen ei ole aloite. Jos aloitteen tekijöitä on valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista eli reilut 500 asukasta, niin asia on otettava valtuuston käsiteltäväksi viimeistään puolen vuoden kuluessa asian vireillepanosta. Mitä eroa on aloitteella ja hakemuksella? Asukas tekee hakemuksen asianosaisena omassa asiassaan. Esimerkiksi lupaa, sosiaalietuutta ja avusta koskevat hakemukset eivät ole aloitteita. Joskus aloitteen ja hakemuksen ero on tulkinnanvarainen tai samassa kirjeessä voi olla sekä hakemus että aloite. JUKKA ANTTILA hallintojohtaja Esimerkki aloitteesta Maanomistaja oli ollut aktiivisesti kehittämässä ulkoilureittitoimituksen jälkeen ko. ulkoilureittiä. Hän oli havainnut, että reitti on varsinkin talvella erittäin paljon käytössä ja käyttäjänä on runsaasti myös lapsiperheitä. Tästä hän sai idean, että hiihtoladun varrella olisi laavu, johon voisi tehdä pienimuotoisen retken ja paistaa mm. makkaraa laavun edessä. Tämän jälkeen maanomistaja teki kyseisen ehdotuksen liikuntatoimeen, jossa todettiin aloitteen palvelevan myös liikuntatoimen omia tavoitteita ja olevan myös edullinen toteuttaa, joten asiasta sovittiin. Ensi talvena sitten voitte lähteä etsimään, missä se laavu on!

kunta tiedottaa Ennalta näyttö säästää rakentajaa monilta harmeilta Uusi rakentaja joutuu tekemisiin kunnan rakennusvalvonnan kanssa useita kertoja rakennustyönsä aikana. Yhteyden pito kuntaan kannattaa, sillä lakimääräisen valvonnan lisäksi sieltä saa kullanarvoisia neuvoja. -Monesti rakentajalla on mielessä vain joku tietty talo, jonka hän haluaa. Sitten sille aletaan etsiä tonttia, kuvailee kunnan rakennustarkastaja Heikki Mälkki. -Oikea järjestys asioille on kuitenkin se, että ensin hankitaan tontti. Sen jälkeen aletaan katsella, mitä ja millaista sille voi ja saa rakentaa. -Jos ostettu tontti on kaava-alueella, kannattaa tarkistaa rakennusvalvonnasta, millaiset kaavamääräykset siellä on. Jos tontti taas sijaitsee kaavan ulkopuolella, on selvitettävä, saako sille lainkaan rakentaa. Rakennusjärjestyksen mukaan yleensä tarvitaan ensin ns. suunnittelutarveratkaisu. -Luonnosten kanssa olisi hyvä käydä täällä meillä, jotta voidaan tarkistaa kaikki kysymykseen tulevat lait ja asetukset. Heikki Mälkki haluaa erityisesti korostaa ennakkonäytön tärkeyttä. Sillä vältetään monia ikäviä yllätyksiä. Kaikkien suunnitelmien pitää luonnollisesti olla alan ammattihenkilöiden tekemiä. Vähäisiä asioita kuten esim. laajennusta tai huonetilojen muutosta saa suunnitella itsekin. Olisi myös hyvä jos alan ammattilainen olisi mukana jo talopakettia ostettaessa, lukemassa läpi sopimuksia ennen kuin ne allekirjoitetaan. Asiat käydään läpi monta kertaa. Rakennuslupapäätöksessä mainitaan erilaisia rakentamista koskevia ehtoja. Rakennusvalvonta tutkii monta asiaa, ennen kuin talo on valmis. Pohjatutkimus, rakennesuunnitelmat, perustukset, salaojat, rakenteet, savuhormit jne. käydään läpi. Loppupäässä odottavat käyttöönottotarkastus kun talo on muuttokunnossa ja loppukatselmus sitten kun pihatyötkin on tehty. Vesi- ja viemäripuolella on vielä omat tarkastuksensa. -Omakotitalon työmaalla käydään kaikkiaan 5-6 kertaa. Rakennusprojektin vastaava työnjohtaja täyttää valvontakirjaa, johon tietyt asiat kirjataan. Kunnan rakennustarkastus tekee myös omat merkintänsä. Vastaavalla työnjohtajalla on oltava rakennusmestarin tai sitä vastaava koulutus. Jos hän toimii kunnassa ensimmäistä kertaa näissä tehtävissä, joutuu hänkin tekemään hakemuksen. Jos henkilö on jo tuttu, riittää ilmoitus. -Rakentaja saa lähes kaiken rakentamiseen liittyvän neuvonnan ja paperitavaran kunnasta paitsi piirustukset, Heikki Mälkki kiteyttää. Naapurien kuulemisen voi hoitaa itse tai kunta voi tehdä senkin maksua vastaan. -Päätarkoitus kuulemisessa on, että naapurit saavat tiedon tulossa olevasta Vastaava mestari Jari Lehtonen esittelee Heikki Mälkille paikkoja Asunto Oy Rajamäen Poutapilven käyttöönottotarkastuksessa. rakennushankkeesta. Halutessaan he voivat pyytää nähtäväksi piirustukset ja suunnitelmat ja allekirjoituksellaan joko hyväksyä ne tai esittää vastineensa. Lupapäätöstä tehtäessä sitten arvioidaan naapurien mielipiteiden painoarvo. Vaikka lupa tulisikin, on naapureilla vielä lain suoma valitusoikeus. Lupa tai ilmoitus tarvitaan melkein aina. Rakennuslupa on voimassa kerrallaan viisi vuotta. Ellei rakentamista aloiteta, lupa raukeaa jo kolmen vuoden kuluttua. Jatkoaikaa aloittamiselle voidaan anomuksesta saada kaksi vuotta. Sen jälkeen pitää ainakin antura olla jo valettuna. Lupia tarvitaan myöhemminkin jos taloa korjataan tai muutetaan entisestä poikkeavaksi. Periaatteessa aina kun rakennuksen kerrosala muuttuu, tarvitaan lupa. Talon korjaaminen ei ole luvanvaraista toimintaa, ellei tehdä huonetilamuutoksia tai muuteta rakennuksen käyttötarkoitusta. Pienempiin töihin riittää ilmoitus rakennusvalvontaan. Esim. katon muodon muuttaminen tasakatosta harjakatoksi vaatii toimenpideluvan. Jollekin väliseinän paikan siirtämiselle lupaa ei tarvita, kunhan huone muuten täyttää huoneen määritelmät. Ilman lupaa tai ilmoitusta voi rakentaa leikkimökin, kasvihuoneen, grillikatoksen tai vastaavan, mutta sen koko ei saa ylittää 7 neliötä. Rakennuksen etäisyys tontin rajasta on oltava vähintään kaksi metriä. Rakennusvalvonnassa työskentelee Heikki Mälkin lisäksi tarkastusinsinööri ja tarkastusrakennusmestari, jotka tutkivat suunnitelmia ja tekevät tarkastuskäyntejä. Paritaloa suuremmista rakennuskohteista ja luvista, joista on tehty oikaisuvaatimus, päättää rakennuslautakunta. Lautakunta on myös ylin rakennusvalvontaviranomainen kunnassa. Kaava-alueen ulkopuolella tarvittavista suunnittelutarveratkaisuista päättää kaavoituslautakunta. Enemmän pinta-alaa ja kerroksia. Millaisia taloja Nurmijärvellä halutaan rakentaa, onko tiettyä suosikkia? -Joitakin vuosia sitten alkoi perinnetalo vallata alaa kaava-alueen ulkopuolella, jopa kaava-alueellakin. Siten ruvettiin tekemään 1 1 /2-kerroksista kaavaakin kun ennen kaikki oli ollut yksikerroksista. -Talot ovat nykyisin myös selvästi suurempia kuin edellisillä vuosikymmenillä. Huoneiston keskikoko on nyt noin 150 neliötä. Erilaisia valmispaketteja uudisrakennuksista on suurin osa. Vain noin 30% omakotitaloista rakennetaan enää paikan päällä pitkästä puusta. Miten rakennustarkastaja määrittelee hyvän rakentamisen? -Kun talo suunnitellaan maaston mukaisesti, on se hyvää rakentamista. Rinteeseen sopii useampikerroksinen rinneratkaisu jne. Jos suunnitelma on selvästi kaavan vastainen, tulee kielteinen lupapäätös. Muissa tapauksissa mieluusti neuvotellaan muutosmahdollisuuksista eikä suoralta kädeltä hylätä. Neuvonta-apua voidaan pyytää vaikka kunnan arkkitehdeilta. Heikki Mälkki haluaa kannustaa rakentajia tietynlaiseen elinkaariajatteluun. Hän suosittelee, että kaikki tarpeellinen tehdään yhteen tasoon, eikä osittain yläkertaan. Vanhempana voi nimittäin olla hankalaa juosta edestakaisin portaissa. Ongelmat erilaisia kuin ennen. Rakentamisen nykytasoa Heikki Mälkki pitää kohtalaisen hyvänä. -Kyllähän talot vieläkin rakennetaan kestämään ainakin yhden sukupolven eliniän, mieluummin kauemmin. -Lain uudistuksen myötä vastaavalta työnjohtajalta vaaditaan nyt enemmän ja lisäksi rakentamismääräyskokoelmiin on tullut uusia osia. Niinpä ainakin kosteusongelmien suhteen on menty parempaan päin. Rakennetaan tarpeeksi korkealle, johdetaan pintavedet pois ja eristetään paremmin. Kattoihin on kyllä osattu panostaa ennenkin. Rakentaminen voi tapahtua nopeastikin kunhan vain huolehditaan että rakenteet pääsevät kunnolla kuivumaan. Kunnon parkettimies ei rupea asentamaan parkettia jos mittaus osoittaa valussa vähänkin kosteutta. Ongelmiakin Heikki Mälkki nykyrakentamisessa näkee. -Suunnittelu ja rakentaminen tulee aina vain monimutkaisemmaksi. Halutaan kaikenlaista vinoutta, erkkeriä ja tornia. Ne ovat myös asioita, joissa voi helposti epäonnistua pahemmin kuin tavallisessa harjakattoisessa perustalossa. Vauhti on ollut kova. Viime vuonna Nurmijärvellä myönnettiin rakennuslupia 493 kappaletta. Omakotitaloja niistä oli noin 200, pari kerrostaloa ja 5-6 rivitaloa. Lisäksi myönnettiin 59 toimenpidelupaa, 70 muutoslupaa, 185 rakennusluvan voimassaolon pidennystä ja käsiteltiin 146 toimenpideilmoitusta. Tänä vuonna rakentamisessa on ollut vähän taantumaa, lupahakemuksia on tullut sisään kevään aikana vasta noin 280. -Osittain syynä lienee se, että ns. leikkilupia ei enää ole olemassa, Heikki Mälkki arvelee. - Ennen haettiin tontille rakennuslupa varastoon odottamaan tulevaa. MARJA INNANEN http://www.nurmijarvi.fi/ asumymp/raklupa.htm 5

kunta tiedottaa Joukkoliikenteessä pääsee matkustamaan myös kesäaikana Linja-autoliikenteen vuorot vähenevät kesän aikana ja kesäaikatauluja kannattaa tiedustella liikennöitsijöiltä. Ajantasaiset aikataulutiedot löytyvät myös Matkahuollon internet-sivujen aikatauluhakukoneen avulla koko maasta: www.matkahuolto.fi SAMPO-LIIKENNE Nykyaikainen linja-autoliikennettä täydentävä kutsujoukkoliikenne on tarkoitettu kaikille Nurmijärven asukkaille kunnan sisäisiin matkoihin: Sampo-kyyti hakee yksilöllisesti Sampopysäkiltä oman aikataulusi mukaan silloin kun sopivaa vuoroautoliikennettä 6 ei ole Sampo-pysäkit on merkitty Sampokylteillä ja jokaisella pysäkillä on oma nimi ja numero Sampo-kyyti tehdään mukavasti taksilla tai pikkubussilla samaan suuntaan tehtäviä matkoja yhdistellen Sampo-kyydin voi tilata myös Hyvinkään aluesairaalaan Sampo-kyyti tarjoaa erikoispalveluita liikuntavammaisille matkustajille (liikuntavammaisille avoinna oma tilauspuhelinnumero 24 h/vrk) Sampo-liikenne toimii juhannusta lukuun ottamatta normaaliin tapaan kesäaikana. Sampo ei liikennöi juhannusaattona, eikä päivänä. Tilaa Sampo-kyyti puh. 274 6900 Kuljetuspalvelukeskus on avoinna arkisin klo 6-20 ja lauantaisin klo 8-16 Sampo-liikenne toimii arkisin 5.30-22 ja lauantaisin 8-18 Sampo-kyydin tilaus maksaa paikallispuhelun verran Sampo-matkan tilaaminen: 1. Soita vähintään kolme tuntia ennen lähtöä kuljetuspalvelukeskukseen ja kerro lähtöpysäkkisi nimi ja/tai numero 2. kerro määränpää ja haluttu matkustusaika 3. kerro oma puhelinnumerosi mahdollista varmistussoittoa varten 4. siirry sovittuun aikaan Sampo-pysäkille Sampo-matkan hinta 1.1.2004 alkaen Sampo-matkan voi maksaa käteisellä autossa tai etukäteen ostetulla sarjalipulla. Nurmijärvi on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen (Rajamäki, Kirkonkylä, Klaukkala), joiden perusteella matkan hinta määräytyy: matka vyöhykkeen sisällä maksaa 4,50/2,50 (aikuinen/lapsi) vyöhykkeen ylitys maksaa 1,00/ 0,50 (aikuinen/lapsi) Aikuisten 20 matkan sarjalipussa on 15 % alennus. Sarjalippuja myyvät Nurmijärven ja Klaukkalan kirjastot sekä Rajamäen Shell. NURMIJÄRVILIPPU Nurmijärvilippu on Nurmijärven ja pääkaupunkiseudun väliseen linja-autoliikenteeseen tarkoitettu uudelleen ladattava älykortti, jolla pääsee matkustamaan huomattavasti normaalihintaa edullisemmin. Lippu ostetaan määrätylle matkavälille. Nurmijärvilipun lataus sisältää 44 matkaa ja on voimassa 60 päivää ostopäivästä. Lipun voi ostaa 12 vuotta täyttänyt henkilö ja se on henkilökohtainen, joten sitä ei voi luovuttaa toisen käyttöön. Nurmijärvilippuun voi ostaa edullisesti myös liityntälippuja pääkaupunkiseudun liikenteeseen sekä Lepsämän suunnan liikenteeseen. Nurmijärvilipun hinta määräytyy matkan pituuden mukaan. Hintaesimerkkejä (hinnat voimassa alk.1.3.2004): Rajamäki-Helsinki, 50 km 171,50 e Nukari-Helsinki, 45 km 159,00 e Kirkonkylä-Helsinki, 40 km 146,00 e Klaukkala-Helsinki, 30 km 116,50 e Klaukkala-Kaivoksela, 16 km 74,00 e Nurmijärvilipun voi ostaa Helsingin Matkahuollosta sekä Klaukkalan, kirkonkylän ja Rajamäen Matkahuoltoasiamiehiltä. Lippua ostettaessa on esitettävä henkilötodistus. LAURA LANGER http://www.nurmijarvi.fi/info/ joukkoliikenne.htm

kunta tiedottaa Sähköinen asiointi Energiajakeen kierrätysastiat takaisin Energiajakeen, eli polttokelpoisen keräysastiat tulevat Klaukkalaan kahteen uuteen paikkaan ja keräys alkaa taas maanantaina 31.5. Uudet keräyspaikat ovat urheilualueen parkkipaikka Kuntotiellä, sinne tulee vain energiajakeen keräyssäiliöt. Toiset astiat sijoitetaan osoitteeseen Ojaniituntie 1, K-Extran pihaan, keräyspaperin ja lasinkeräyssäiliöiden viereen. Viirintorin ekopisteelle ei kiinteistön kauppiaiden pyynnöstä palauteta enää energiankeräysastioita. Rajamäen ekopiste siirretään myös uuteen paikkaan. Rajamäen ekopisteen kaikki astiat siirretään Kiljavantien varressa olevalle urheilualueen parkkipaikalle viikolla 22. Lisäksi Isokallioon Mutkatielle tulee uusi keräyspaikka, jossa on astiat kotikeräyspaperille, pakkauslasille ja paristoille. Jotta uusista keräyspaikoista ei syntyisi ympäristöä roskaavia kaatopaikkoja, energiajae-astioihin voi tuoda vain päivittäin syntyvää pakkausjätettä pienissä erissä pusseissa, ei useita 200-litran säkkejä kerrallaan. Peräkärryä, paketti- tai kuormaautoa tarvitsevat jätemäärät tuodaan itse suoraan jäteasemalle. Rakentamisen ja remontoimisen jätteet; laudat, levyt, kaapistot ja ovet ym. sekä siivouksessa syntyvät jätteet; risut, oksat ja haravointijäte, sohvat, vanhat ulkokalusteet ja muut suurikokoiset esineet tuodaan suoraan Metsä-Tuomelan jäteasemalle, vaikka osa näistäkin on palavaa jätettä. Myös jäteasemalla on lajitelluille jätteille keräyspaikat. Kaikki ekopisteet on tarkoitettu vain yksityisten kuntalaisten lajitelluille hyötyjätteille, niitä ei lajitella enää myöhemmin vaan kuljetetaan suoraan jatkokäsittelyyn materian uusiokäyttöön, vain energiajakeesta tehdään Keravalla biopolttoainetta voimalaitoksille. Jos keräysastioissa on runsaasti epäpuhtauksia joudutaan koko kuorma ajamaan kaatopaikalle, samoin astioiden ulkopuoliset jätteet on yleensä viety kaatopaikalle. Ekopisteelle kannattaa tuoda eri hyötyjätejakeet viikoittain pienissä erissä ja täyttää keräysastiat tiiviisti, jolloin astioihin mahtuu mahdollisimman usean tuojan materiaali ja tyhjennysautot pystyvät ottamaan kaikki mukaansa. Eri keräysastiat tyhjennetään tarpeen mukaan mahdollisimman täysinä, kaikki energia-astiat tyhjennetään kolme kertaa viikossa. Maksu kunnalle yhdestä energia-astiasta on yli 200 euroa kuukaudessa, vastaavasti ekopisteen siivouskerta varsinkin kevätmaanantaisin oli huomattavasti kalliimpi. LIISA KARPPINEN Jätehuoltoneuvoja Sähköinen asiointi tai verkkoasiointi on asiakaspalvelua, jota voi saada tietoverkoissa. Sähköisellä asioinnilla parannetaan kuntalaisten palveluita tuomalla lisää väyliä asioiden hoitamiseen ja tiedon hankintaan. Palvelut ovat käytettävissä kellon ympäri ja paikasta riippumatta. Toisaalta pitemmällä tähtäimellä on mahdollisuudet automatisoida asiointia, jolloin voidaan helpottaa osaltaan muuta palvelutuotantoa, tehostaa toimintaa ja saada säästöjä. Sähköistä asiointia on sinänsä harjoitettu jo pitkään, sillä faksi luetaan kuuluvaksi sähköisen asioinnin piiriin. Yleisemmin sähköiseksi asioinniksi ajatellaan Internetin tarjoamia palveluita eli wwwsivuja ja sähköpostia. Välineet sähköiseen asiointiin lisääntyvät jatkuvasti, sillä mukaan ovat tarjoutumassa niin matkapuhelimet kuin Digi-TV. Laki sähköisestä asioinnista. Laki sähköisestä asioinnista hyväksyttiin keväällä 2003. Lain tarkoituksena on lisätä asioinnin sujuvuutta ja joutuisuutta sekä tietoturvallisuutta. Viranomaisen, jolla on tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet, tulee tarjota väylä sähköiseen asiointiin. Vähimmillään tämä tarkoittaa sähköpostiosoitetta, johon viestejä voi lähettää. Lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla mutta viranomaisen tulee kuitata viesti vastaanotetuksi viivyttelemättä. Sähköinen allekirjoitus hyväksytään, jos tällainen palvelu on käytössä. Sähköistä allekirjoitusta asian vireille panossa ei välttämättä aina vaadita, jos viranomaisella ei ole syytä epäillä viestin aitoutta. Joissakin tapauksissa voidaan asiakirja toimittaa sähköisesti ja allekirjoitus täydentää myöhemmin. Sähköinen asiointi Nurmijärvellä. Nurmijärven kunta tarjoaa kotisivujensa (www.nurmijarvi.fi) kautta mm. tietoa, tulostettavia lomakkeita sekä sähköisen palautelomakkeen. Asiointia voi myös osittain toteuttaa sähköpostin välityksellä. Kirjastossa voi asioida verkonvälityksellä sillä nykyinen järjestelmä mahdollistaa mm. omien lainojen uusimisen ja varausten teon. Jos virallisen asian käsittelyyn halutaan käyttää vapaamuotoista sähköpostia, tulee viestistä ilmetä selvästi mitä asia koskee, kenelle se on suunnattu ja sisältää kaikki asian käsittelyn kannalta tarvittavat tiedot. Tällöin asia kirjataan asianhallintajärjestelmään ja toimitetaan viralliseen käsittelyyn. Sähköposti tulee osoittaa kirjaamolle ja lähettää kunnan viralliseen sähköpostiosoitteeseen kunta@nurmijarvi.fi Muut sähköisesti saapuneet viestit käsitellään palautteena tai yhteydenottona. Viestejä ei tällöin kirjata asianhallintajärjestelmiin mutta ne välitetään oikealle henkilölle tiedoksi ja/tai käsiteltäväksi. Kannattaa kuitenkin muistaa tietoturvallisuus asiat. Sähköpostilla ei ole syytä lähettää arkaluonteisia tietoja sillä viesti liikkuu suojaamattomana yleisessä Internet-verkossa. Tällöin turvallisempaa on käyttää perinteisiä lomakkeita (esim. verkosta tulostettuina) ja postitusta. http://www.nurmijarvi.fi Miten jatkossa? Nurmijärvi noudattaa kunnanhallituksen hyväksymää sähköisen asioinnin strategiaa ja seuraa tarjolla olevia mahdollisuuksia asiointiin ja vaikuttamiseen. Menetelmiä otetaan käyttöön, kun tekniset ja taloudelliset edellytykset täyttyvät. Sähköinen asiointi tulee toimimaan vielä pitkään kunnan peruspalveluiden rinnalla lisäpalveluna. Pelkästään verkon kautta tultaneen lähitulevaisuudessa tarjoamaan vain yksittäisiä palveluita, lomakepohjaiseen asiointiin tullee rinnalle sähköisiä vaihtoehtoja ja suurta osaa kunnan palveluista ei verkkoon voi edes viedä. Nurmijärven kunnassa on meneillään sähköisen asioinnin kehittämisprojekti. Projektin ensi vaiheessa uusimme kunnan kotisivut vuoden 2004 aikana. Tämän jälkeen tulemme siirtymään varsinaisen sähköisen asioinnin kehittämiseen. Jos sinulla on toiveita palveluista, joita haluaisit jatkossa saada sähköisesti, voi palautetta antaa joko kunnan kotisivujen palautelomakkeen kautta tai perinteisin menetelmin yhteyttä ottamalla. Leikkipuistotoiminta käynnistynyt hyvin MIKA HAIKONEN Lokakuussa 2003 avasi Maaniitun leikkipuisto ovensa Kirkonkylän Maaniitussa. Toiminta käynnistettiin kunnallisena päivähoitopalveluna ja toiminnan tarkoituksena on mm. ollut tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään ja tuoda vaihtelua arkeen. Puistossa työskentelee leikkitoiminnan ohjaaja. Perheet ovat löytäneet tiensä leikkipuistoon hyvin, siellä käy keskimäärin parikymmentä lasta ja kymmenkunta aikuista päivittäin. Kaikkiaan noin kuutisenkymmentä perhettä käy leikkipuistossa, joista osa päivittäin ja toiset harvemmin. Huhtikuussa tehdyn asiakaskyselyn mukaan pääasiallisin syy leikkipuistoon saapumiselle on se, että sieltä löytyy leikkiseuraa lapselle ja juttuseuraa aikuiselle. Leikkipuisto toimii oivallisesti paikkana, jossa niin aikuiset ja lapset voivat solmia ystävyyssuhteita. Asiakaskyselyssä kiiteltiin myös leikkipuiston välineitä ja leikkitoiminnan ohjaajaa, joka vastaanottamalla kaikki puistoon tulijat luo puistoon hyvän ja avoimen ilmapiirin. Asiakaskyselyn ja kävijämäärien perusteella voidaan todeta, että leikkipuistotoiminta on otettu hyvin vastaan, sen toiminta on koettu tarpeelliseksi ja se on tuonut vaihtoehtoja perheille arjen suunnitteluun. Leikkipuistossa olevassa pienessä rakennuksessa voidaan huonolla säällä tai kovilla pakkasilla leikkiä sisätiloissa. Leikkipuisto sijaitsee kirkonkylässä, Väinöläntie 4:ssä, puh. 2500 2271. OLLI LAIHO Päivähoidon ohjaaja 7

kunta tiedottaa Kauko Röyhkä Taaborinvuorella Taaborinvuori soi -konsertti 7.8 tarjoaa rocklyriikkaa koko perheelle Kiven maisemissa. Tulevaankin kesään kuuluu nyt jo yhdeksättä kertaa kajahtava Taaborinvuori soi -konsertti Palojoella, Aleksis Kiven kotikonnuilla. Konserttisarjassa sen historian aikana esiintyneet yhtyeet ovat kaikki kuuluneet suomirokin kivijalkaan. Kriteerinä on ollut joka vuosi sama periaate: Taaborinvuori soi -tapahtumassa esiintyvän yhtyeen tai jonkun sen jäsenen tulee olla sanoittajana ansioitunut tai muuta vahvaa kirjallista meriittiä omaava muusikko. Taaborinvuorelle ovatkin kiivenneet kunnioitettavan suuret nimet Juice Leskinen, J. Karjalainen & Electric Sauna, Ismo Alanko Säätiö, Ultra Bra, YUP, Yö, Neljä Ruusua sekä Zen Café. Kaikki ovat olleet kuumia keikkanimiä, silti heistä kaikista on ollut kunnia esiintyä kansalliskirjailijan maisemissa. Taaborinvuoren tanner tömisee loppuumyydyille katsomoille Mauri Kunnaksen lumoavat koiraveljekset valloittavat näyttämön kahtena viikonloppuna. Kivi-juhlat on saanut oikeuden käyttää Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä kirjan perusideaa, nimeä ja hahmoja kolmen näytäntökesän ajan. Katriina Honkanen on sovittanut näytelmän Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin pohjalta, hän myös säveltää ja ohjaa tämän koko perheen näytelmän. Olen kauan sitten ihastunut Mauri Kunnaksen tapaan käsitellä asioita ja historiallisia tapahtumia omien hahmojensa kautta. Hänen kirjansa ovat hauskaa luettavaa myös aikuisille, sillä niiden huumori on hyvin monitasoista. Ja tarkka lukija löytää aina uusia asioita ja hauskoja yksityiskohtia, viitteitä vallitsevaan todellisuuteen. Mutta ennenkaikkea hän lähestyy asioita siten, että myös pieni lukija innostuu vanhoista, ikiaikaisista tarinoista. Kunnas kunnioittaa aina alkuperäisteosta ja on hyvin tarkka historiallisista tavoista ja esineistöstä. Seitsemän koiraveljestä - näytelmässä säilytetään alkuperäinen Kiven kieli ja henki, mutta sen ympärille luodaan uusi, kunnasmainen miljöö ja huumori. Se huumori, joka on tuonut jo 8 Seitsemän koiraveljestä tuo uuden ja raikkaan, mutta perinteitä kunnioittavan näkökulman Kiven Seitsemään veljekseen. Koiraveljeksistä tulee vauhdikas seikkailu, jossa yhdistyvät Kiven teksti ja Kunnaksen kuvallinen kerronta mitä riemukkaimmalla tavalla. Koreografiasta vastaa Meri Nenonen. Ensi-iltaansa veljekset viettävät pe 13.8. Muut näytännöt ovat 14.-16.8. ja 20.- 23.8. Kesän 8 näytäntöä on loppuunmyyty ja jonossa on jo lähes 600 lippua. Mutta ei hätää, veljekset piehtaroitselevat Taaborinvuorella myös kesällä 2005. Kiirettä pitää kuitenkin pitää - jos aikoo päästä mukaan. Näytännöt 2005: pe 1.7.2005 (myyty), la 2.7.2005 (jo puolet Miksi juuri Seitsemän KOIRAveljestä? nyt valtavan määrän uusia ystäviä Kiven veljeksille. Nämä Kunnaksen kirjan lukijat varmasti lukevat alkuperäisteoksenkin, jolleivät ole sitä jo tehneet. Ohjaaja Katriina Honkanen varattu), su 3.7.2005 (jo puolet varattu) ja ma 4.7.2005 (myyty). Suuren kysynnän vuoksi lisänäytäntö ti 5.7.2005. Kesällä 2005 koiraveljekset saavat rinnalleen Kullervon, jonka sovittaa ja ohjaa Timo Bergholm. Odotettu ensi-ilta pe 19.8.- 2005, näytännöt la 20.8. ja su 21.8.2005. Seitsemästä koiraveljeksestä ja kesällä 2005 ensi-iltansa saavasta Kullervosta voi lukea lisää Kivi-juhlien kotisivuilta www.kivi-juhlat.fi - netin kautta voi myös lähettää kätevästi lippuvarauksen kesälle 2005. Tai soita Kivi-juhlien toimistoon (09) 250 4184. Kuvat: PEKKA LUUKKOLA Kivi-juhlat on elänyt yli 50 vuotta. Seuraavien viidenkymmenen vuoden tekijät ovat tänään lapsia ja nuoria. Sekä esityksen tekeminen että sen näkeminen on innostanut erityisesti näitä nuorimpia, joita on mukaan ilmoittautunut valtava joukko. Ja valtavaa on innostus myös Taaborinvuoren aikuisten esiintyjien joukossa. Heille, jotka Kivensä tuntevat ja sen parissa ovat jo vuosikausia työskennelleet, tämä esitys tuo aivan uusia haasteita. Haasteita se luo myös visualisointiin. Tämä esitys on varmasti Kivi-julien pitkän historian vaativin sekä puvustajille, naamioitsijoille että lavastajille. Onneksi tämä haaste on tekijöiden koko rintamalta otettu vastaan iloisesti ja luovalla mielellä. tuumii ohjaaja Katriina Honkanen innoissaan tulevasta näytelmästä. Puvustuksesta ja sen suunnittelusta vastaa Marjatta Grundström apunaan Salla Virkki. Maskeerauksista / kampauksista vastaa Eila Nopanen ja lavastuksesta Kristine Elo ja Antero Launis. MEEBU LAHDENPÄÄ toiminnanjohtaja Kivi-juhlat PL 60, 01901 NURMJÄRVI puh. (09) 2504 184 tai 050-328 2250 kivi-juhlat@kolumbus.fi Kauko Röyhkä täyttää kirjalliset kriteerit ehkä paremmin kuin kukaan: sanoitusten lisäksi tuotantoon kuuluu useita romaaneja, joista Kaksi aurinkoa ylsi jopa kirjallisuuden Finlandia palkintoehdokkaaksi. Liput 10 euroa, alle kouluikäiset vanhempien kanssa ilmaiseksi. Lippu sisältää myös Aleksis Kiven syntymäkodin pääsymaksun. Tarkemmat tiedot löytyvät Nurmijärven kesäesitteestä, jota on jakelussa mm. kirjastoissa ja kunnan virastolla tai www.nurmijarvi.fi. PS. Nurmijärven kesäesitteessä on virheelliset tiedot: alkuperäisten suunnitelmien mukaan kesällä 2004 vuorossa piti olla CMX, mutta yllättäen keikkaaikataulu muutettiin ja bändi lopettaa kesän 17.7. Myöskään kesäesitteessä mainitut konserttibussit eivät kulje. Lasten Taabori: Taikuri OZ Jo ennen virallista KUUMA-yhteistyötä käynnistetty toiminta KUT-teatterin (Keski-Uudenmaan teatteri) kanssa jatkuu. Tänä kesänä 2.-4.7. lapsille tarjotaan ikiihana velhotarina Taikuri OZ. Esityksen on ohjannut Severi Haapala. Lapsille suunnattua kesäteatteria ei ole järin paljoa: KUT ja Vekarateatteri ovat jo monen kesän ajan tehneet lasten kesäteatteria Keravan kesäteatteriin ja Taaborinvuorelle. Tänä vuonna esitysten ensi-ilta on Nurmijärvellä. Alkuperäisestä L. Frank Baumin tarinasta sovituksen on tehnyt Matti Nieminen. Musiikin on tehnyt Tero Arnberg. Lippuja (10 euroa) voi ostaa ennakkoon Nurmijärven kirjastoista tai KUTteatterista Keravalta. Porteilla lipunmyynti alkaa tuntia ennen esitystä. Tarkemmat tiedot löytyvät Nurmijärven kesäesitteestä, jota on jakelussa mm. kirjastoissa ja kunnan virastolla tai www.nurmijarvi.fi. RIITTA MANKA kulttuurijohtaja

Nurmijärven ympäristölautakunta, toimittaja: Marja Innanen Nurmijärven lepakot kartoitetaan Tulevan kesän aikana selvitetään, millaisia lepakkoyhdyskuntia Nurmijärvellä majailee. Lepakkotutkija Yrjö Siivonen suunnistaa maastoon heti ilmojen lämmittyä. Lepakon elämälle + 5 astetta on ihannelämpötila. Karkeasti ottaen se viihtyy kesällä saunassa ja talvella jääkaapissa. Pohjanlepakot saattavat lähteä liikkeelle jo pääsiäisen jälkeen, jolloin niiden talvihorros loppuu. Niitä voi nähdä lentelemässä vaikkapa parkkipaikkojen yläpuolella. Vesisiippa puolestaan herää myöhemmin, kun on tarjolla vedessä kuoriutuvia hyönteisiä. Kissat, koirat, lehmät ja hevoset kuulevat lepakon korkean äänen. Ihminen tarvitsee kuunteluun erityisen laitteen. Yrjö Siivonen metsästää lepakoita pienellä detektorilla, joka muuntaa lepakon korkean äänen matalammaksi ihmiskorvin kuultavaksi. Laite sieppaa äänen noin 50 metrin päästä, lajista riippuen. Äänen perusteella pystyy myös erottamaan, mistä lajista on kysymys. -Puiden päällä lentävillä lajeilla on oltava kova ääni, metsän siimeksessä pärjää hiljaisempikin. Pohjanlepakolla ja varsinkin isolepakolla on erittäin kova ääni. Siivonen on tutkinut lepakoita kymmenen vuoden ajan ja uskaltaa jo sanoa tietävänsä niistä jotain. -Lepakot ovat älykkäitä ja sosiaalisia otuksia. Niillä ei ole ollenkaan reviiriä, vaan sama yksilö voi asua vuoroin useammassa paikassa ja yhteisössä. Ruokailualueet ovat niille tärkeitä, jos tällainen alue hävitetään, häviävät lepakotkin. Pohjanlepakko kylläkin osaa käyttää hyväkseen rakennettuja ympäristöjä. Yrjö Siivonen kuuntelee, löytääkö hakulaite lepakoita Myllykosken vanhoista kuusikoista. Mistä ja miten tunnistaa. Otollisia lepakkopaikkoja ovat mm. vanhat punamultamökit, joiden hirsirakenteissa on sopivia reikiä, etelän puoleiset mustat peltitai tervapahvikatot, vanhat metsät, vesistöjen rannat, etenkin koskipaikat, joissa rannalla kasvaa tervaleppää. Kolme tavallista lepakkolajia on helppo tunnistaa lentotyylin perusteella, neuvoo Yrjö Siivonen. - Pohjanlepakko lentää vaakalentoa 5-10 metrin korkeudella. Vesisiippa kaartelee aivan vedenpinnan yläpuolella tai seuraa rantaviivaa. Viiksisiippa puikkelehtii vanhoissa metsissä ja saattaa sujahtaa ihmisenkin pään yläpuolelta tukkaa hipoen. Lepakkojen olemassaolosta kertovat myös pikimustat ulostepapanat. Ne ovat 2-10 mm pitkiä, päästä murtuneita ja suurennuslasilla niissä näkyy kiiltäviä hyönteisten kuoren palasia. Kartoituksen avuksi kaivataan lisää lepakkohavaintoja. Kaikki tiedot ovat arvokkaita. Tiedot voi ilmoittaa ympäristölautakunnalle tai ympäristösihteeri Riitta Heinoselle PL 37, 01901 Nurmijärvi tai riitta.heinonen@nurmijarvi.fi Lomalle ekoajatuksin Metsähallitus on avannut retkeilijöille ja luontomatkailijoille tarkoitetun verkkopalvelun osoitteessa www.luontoon.fi, josta on helppo valita retkikohteita. Sieltä löytyy runsaasti tietoa kohteista ja niiden palveluista: kansallispuistoista, valtion retkeilyalueista ja erämaa-alueista, niiden reiteistä, luontokeskuksista, taukopaikoista ja autiotuvista. Kirjoittajina ja ylläpitäjinä on paikallisia asiantuntijoita. Muidenkin tahojen ylläpitämiä kohteita esitellään, esim. Metsäntutkimuslaitoksen hoitama Kolin kansallispuisto. Suomen Vihreä Lomaopas esittelee useita kymmeniä ekologisen ja kulttuurisen kestävyyden periaatteella toimivia matkakohteita. Tarjolla on matkailupalveluja tuottavia luomutiloja, perinne- ja museotiloja, ekologisia majataloja, ekokylä ja ekometsätila. Majoituksen ja ateriapalvelujen lisäksi vieraat voivat osallistua kursseille ja tilan töihin. Lisää tietoja myös www.luomuliitto.fi/luomu matkailu Vaalitaanko vesien puhtautta Pyykinpesuaineet ja konetiskiaineet sisältävät usein fosfaatteja, joiden tarkoitus on pehmentää vettä. Fosfaateissa puolestaan on fosforia, joka on kasviravinne ja rehevöittää vesistöjä. Jätevedenpuhdistamolla fosforista pystytään poistamaan jopa yli 90%, mutta hajaasutusalueella asiat ovat toisin. -Nurmijärven jätevedet tosin ovat suurimmaksi osaksi tavallisia talousvesiä ja melko helppoja puhdistaa, toteaa vesilaitosteknikko Samuli Niemi. Puhdistus tapahtuu biologisesti, eikä kemiallisia aineita tarvita kovin paljon. Biologisessa puhdistuksessa bakteerit tarvitsevatkin ruokaa. Mahdolliset liuotinpäästöt taas tappavat helposti tuon ravinnon. -Jäteveden selkeytyksessä käytetään polymeeriä, joka saostaa kiintoaineen pohjalle, sekä ferrosulfaattia ja kalkkia. Lähtevän veden laatua tarkkaillaan kokein viikoittain ja ulkopuolinen tarkastaja ottaa näytteitä kuukausittain. Lupaehdoissa määritelty fosforin raja-arvo on noin 90%. Typestä on tällä hetkellä vain suositus mutta Klaukkalan tulevalle puhdistamolle arvoksi tulee ilmeisesti 70%. Uudelle puhdistamolle tulevat aikanaan myös Rajamäen tehtaiden jätevedet, mutta ne esikäsitellään jo Rajamäellä. Verkon ulkopuolella. Kunnallisen vesihuoltoverkoston ulkopuolella ravinteet sen sijaan joutuvat luonnon kiertoon. Haja-asutusalueella, lomamökeillä ja veneillessä fosfaatteja sisältävät pesuaineet pitäisikin korvata turvallisemmilla vaihtoehdoilla. Fosfaatteja korvaavia yhdisteitä on useita ja osa niistäkin vesille haitallisia. Vaarattomimpia ovat polykarboksylaatit ja savimainen zeoliitti. Pesu- ja puhdistusaineiden tuoteselosteet kannattaa lukea huolella. Niissä mainitaan tietyt aineosat ( kuten tensidit, valkaisuaineet, fosfaatit ja hiilivedyt ) ja niiden prosenttiluokat, mikäli pitoisuus ylittää 0,2%. Luonnonmukaiset pesuaineet mäntysuopa, etikka ja aito saippua ovat vesiensuojelijan aseita. Tosin mäntysuopakaan ei ole aivan vaaraton pesuaine, sillä sen hitaasti hajoavat hartsihapot ovat vesistölle haitallisia. Siksi esim. mattojen pesun rantaviivan tuntumassa tai laiturilla voisi unohtaa ja käyttää kunnan ylläpitämiä pesupaikkoja. Parempi sekin, että imeyttää pesuvedet maahan kuin valuttaa vesistöön. Käymäläkulttuuria. Mökkimaisemissa hyvin hoidettu ulkohuussi eli kuivakäymälä on myös hyvää vesihuoltoa. Huussin pitää olla kaukana rannasta ja ojista. Neste imeytetään runsaaseen kuivikkeeseen ja jäte kompostoidaan huolellisesti niin etteivät ravinteet valu pois kompostista. Erilaisilla tekniikoilla toimivat sisälle rakennettavat kuivakäymälät tekevät kovasti tuloaan myös ympärivuotiseen asumiseen. Haja-asutusalueella asuvan kannattaa jo harkita vakavasti tätä vaihtoehtoa. Kuivasanitaatio palauttaa ravinteet kiertoon oikeaa tietä, säästää puhdasta vettä, jota vesivessan joka vetäisyllä tuhlautuu lähes kymmenen litraa, sekä suojelee vesivaroja. Käymäläseura Huussi ry edistää kotimaista kuivasanitaatiota ja kansainvälistä Dry Toilet teknologiaa. Asiasta lisää tietoa löytyy www.huussi.net. Itsestään selvää pitäisi olla, että vessanpönttö tai lavuaari eivät ole ongelmajätteitä (liuottimia. öljyjä tms.) varten edes kunnallisen viemäriverkon piirissä. 9

Nurmijärven ympäristölautakunta, toimittaja: Marja Innanen Hevosten määrä kasvaa lannasta ongelma Tee tuli taiten Kesälläkin tulta sytytellään monenlaisiin tulisijoihin saunan uunista grilliin ja monenlaisilla sytykkeillä. Oikea polttotapa säästää ilmaa ja naapureita haitallisilta päästöiltä ja hajulta. Ilmavasti ladotut, kuivat ja puhtaat puut palavat parhaiten. Sytytys kannattaa tehdä puukasan päältä, Kun sytykkeet, tuohi tai paperi palavat ja luovat lämpöä, alkaa alla olevista puista vapautua palavia kaasuja. Ylöspäin noustessaan ne palavat heti eivätkä pääse karkuun. Jos kylmiä puita kuumennetaan altapäin, ne kaasuuntuvat, mutta kaasu ei pala kokonaan. Syntyy runsaasti päästöjä, tulisija ja piippu nokeentuvat pahemmin. Kun savukaasut palavat hyvin alusta lähtien, saadaan puista enemmän lämpöenergiaa ja savua syntyy vähemmän. Hyvän palamisen merkki on pian sytytyksen jälkeen vaaleaksi, heikosti näkyväksi ja lähes hajuttomaksi muuttuva savu. Myös tulisijan säännöllinen huolto, puhdistaminen ja nuohoaminen edistävät puhdasta palamista. Ulkogrillissä voi voimakkaasti haisevan sytytysnesteen vaihtaa ympäristöystävällisempään tuohisytykkeeseen. Grillaamisen saa aloittaa silloin heti kun lämpöä on riittävästi. Nurmijärvellä on 125 tilaa, joilla on vähintään yksi hevonen. Kaikkiaan hevosia on noin 800. Se tietää melkoista lantamäärää vuosittain. Mihin kaikki tuotanto pannaan? Hevostallien ympäristönhoitoa säätelee ympäristölaki ja ns. nitraattiasetus. Sen mukaan tilalla on oltava asianmukaisesti hoidettu lantala tai sellainen lannan vastaanottaja, jolla on lupa sen jatkokäsittelyyn. Lantaa voidaan esim. patteroida pellon reunassa, kaukana vesistöstä ja kaivosta. Ilmoitus patteroinnista on tehtävä kirjallisena ympäristölautakunnalle. Pohjavesialueella patterointi on ehdottomasti kielletty. Aumoissa kompostoitua lantaa voi myydä säkitettynä eteenpäin. Usein sitä käytetään täyteaineena maanrakennustöissä. Aiemmin maanviljelijät ovat ottaneet lantaa mielellään pelloilleen, mutta nyt uusien direktiivien aikana on tultu varovaisiksi. Perinteisesti patterissa. Nurmijärven Uudessa Ratsastuskoulussa on tällä hetkellä 21 hevosta. Hevosten alla pidetään turvekuiviketta, johon lanta imeytyy. Loppuseoksessa on lantaa vain noin 25%. Koulun omistaja Anne Pesari-Laine kertoo, että tällä hetkellä lanta kerätään heillä siirtolavalle, jonka eräs marjanviljelijä tyhjentää parin viikon välein. -Mutta meiltäkin on nyt vaadittu lantalan rakentamista. Tavoite on lisätä lannan hyväksikäyttöä. Itse kasvatamme hevosille heinää, mutta sitä ei voi loisvaaran vuoksi lannoittaa hevosenlannalla. Lepsämäläisen Stall Walhallan omistaja Maija Ringvall tuo hevosia Keski- Euroopasta myyntiin. Hevosmäärä vaihtelee jatkuvasti, mutta tällä hetkellä hevosia on kymmenen. Turpeeseen sotkettu lanta kasataan tallin taakse aumaksi. Lanta myydään eteenpäin säkeittäin, peräkärreihin tai lavoihin, myös ovelta- ovelle-jobbareille. -Lantaa menisi enemmänkin kaupaksi jos olisi aikaa panostaa sen myyntiin, Ringvall toteaa. Lantalaa ei häneltä ole vielä vaadittu, mutta hän arvelee, että sekin aika vielä tulee. Lantatehdasko ratkaisuksi. Ratsutila Equstomilla Röykässä on betonipohjainen lantala, jonka tyhjennyksestä huolehtii paikkakuntalainen maansiirtofirma. Tallilla on 16 hevosta ja tyhjennys on tarvittu muutaman viikon välein. -Mutta nyt meillä on ongelma, sillä vastanottajan tilat alkavat olla täynnä, toteaa tallin omistaja Mika Hämäläinen. - Meiltähän tuote lähtee turvelantana ja vastaanottaja jatkokompostoi sitä omalla maallaan aumoissa. Mahdollisesti he saavat vielä luvan yhdelle aumalle vuoteen 2006 saakka. -Vaihtoehtona olemme kyselleet lantakompostoreita. Suurin tarjolla oleva malli on 40 m pitkä tehdas, joka säkittää lopputuotteen suoraan. Sellainen on kallis hankinta, mutta sillä voisi palvella myös muita talleja. Equstomissa ei ole lähdetty säkittämään lantaa, mutta jos joku hakee itse peräkärryllä niin saa. Mika Hämäläinen sanoo, että lanta-asia on hevospiireissä tällä hetkellä iso kuuma peruna. Yhteistyöllekin löytyisi sijaa. -Varmaan kehittyy jonkinlainen lantarengas, sillä kaikkialla asiasta keskustellaan. Kaikkea ei saa polttaa. Avotulen tekeminen on taajama-alueella kielletty, eikä nuotiotakaan saa sytyttää toisen maalle ilman lupaa. Myös omalla mökillä on syytä varmistaa polttamisen turvallisuus paikalliselta paloviranomaiselta. Polttamista koskevat määräykset vaihtelevat kunnittain. Maalattua tai kyllästettyä puuta ei saa polttaa, vaan ne on hävitettävä asianmukaisesti kunnan jätehuollon kautta. Muovia, kumia, lastulevyä tai muutakaan jätettä, öljyjen kaltaisista ongelmajätteistä puhumattakaan ei saa polttaa avotulella. Ne kuuluvat kierrätykseen ja ongelmajätelaitokselle. Puutarhajäte, kuivat oksat ja lehdet, heitetään kompostiin, eikä poltettavaksi. Ellei omaa kompostia ole, kunta ottaa vastaan myös tällaista jätettä. Lisää polttamisen niksejä löytyy oppaasta Savumerkit opas puun pienpolttoon ( YTV ja Hengitysliitto Heli), sähköisenä www.ytv.fi tai www.heng-itysliitto.fi 10 Puutarha tykkää meidän tuotteestamme, toteaa friisiläinen ori Boke fan `e Hynsteblom Lepsämässä.

Nurmijärven ympäristölautakunta, toimittaja: Marja Innanen Millaista puuta kesäpihaan Ulkorakenteissa käytettävää puuta suojataan lahoamiselta joko pintaan siveltävillä aineilla tai teollisesti kyllästämällä. Painekyllästysaineet sisältävät kromia, arseenia ja kuparia (vihreä puutavara) sekä kreosoottiöljyä (ruskea puutavara). Kyllästeitä liukenee puusta vähitellen ja päätyy luontoon. Varsinkin arseeni ja kromi ovat myrkyllisiä, eivät hajoa vaan kertyvät ympäristöön ja eliöihin. Uusi asetus tiukentaa kyllästysaineiden käyttöä merkittävästi. 30.6.2004 lähtien arseenia sisältävää puutavaraa ei saa luovuttaa lainkaan kuluttajille. Rakennusalan ammattilaiset saavat vielä käyttää sitä tietyissä kohteissa: silloissa, venelaitureissa, kantavissa puurakenteissa, julkisissa teollisuus- tai maatalousrakennuksissa, meluaidoissa ja sähköpylväissä. Käyttö on kokonaan kielletty puutarhakalusteissa, asuinalueilla tai kotitalouksien rakenteissa sekä kaikissa kohteissa, joissa toistuva ihokosketus on mahdollinen. Puutavaraa hankittaessa kannattaa selvittää, millä aineella se on käsitelty ja mitä ehtoja sen käytölle ja jätehuollolle asetetaan. Painekyllästetystä puusta on tullut ongelmajätettä. Sitä ei saa polttaa, vaan se pitää viedä kunnalliseen keräyspisteeseen. Myös joidenkin rakennustarvikeliikkeiden pihoilla on keräyslavoja tähän tarkoitukseen. Lämpöpuu hyvä vaihtoehto. Puun lämpökäsittely on yksi luontoystävällinen vaihtoehto. Kun puu kuumennetaan 160-220 asteeseen, kosteus ja pihka poistuvat. Puun sokerit hajoavat sellaiseen muotoon, että lahottajasienet eivät pysty käyttämään niitä hyväkseen. Solujen huokosrakenne muuttuu, eikä puu enää sido vettä. Lämpökäsittelyssä puu myös kevenee ja värjäytyy läpeensä tummaksi. Parantuneen lahonkeston ansiosta lämpöpuu sopii hyvin puutarha- ja piharakentamiseen sekä saunatiloihin. Suoraa maa ja vesikosketusta se ei kuitenkaan kestä yhtä hyvin kuin painekyllästetty puu. Tavallinen käsittelemätön puu kestää lahoa vastaan 8-10 vuotta, lämpökäsitelty 20 vuotta ja painekyllästetty 30-35 vuotta. Öljyäminen auttaa myös. Luonnonöljyllä käsittely on myös myrkytön vaihtoehto. Öljy täyttää puun soluontelot tai kerrostuu soluseinämän sisäpinnalle sen mukaan kuinka paljon öljyä käytetään. Puun pinnalle muodostuu vettä hylkivä kerros. Kun öljy liimaa pintapuun huokoset pysyvästi ja estää veden kulkeutumisen puuhun, saadaan pintapuusta keinotekoisesti samankaltaista kuin tiukka sydänpuu. Hyväksi on osoittautunut mäntyöljy, jota saadaan sulfaattisellun valmistuksen sivutuotteena. Puutarhaa moneen makuun Pienestäkin puutarhasta on paljon iloa kesän mittaan. Hoitotöistä voi selvitä vähemmällä kun antaa luonnon auttaa. Sammaloituminen on nurmikon tiivistymisen vuoksi yksi puutarhan tavallisimpia harmeja. Vanha nurmikko kaipaisi uusimista ja huoltoa aika ajoin. Mutta entä jos antaisikin sammalen kasvaa rauhassa, ainakin osalle pihaa? Pehmeä vihreä sammalmatto on kaunis alusta muille kasveille eikä vaadi hoitoa. Kunhan enimmät lehdet haravoidaan pois syksyllä, se riittää. Sammalta alkaa syntyä kun nurmikon lannoituksen ja kastelun lopettaa, leikkaa sitä harvemmin ja haravoi leikkuujätteen pois. Sammalta voi myös istuttaa uusiin paikkoihin, vaikkapa suuren kiven päälle tai betonipintaan. Silputtua sammalta sekoitetaan piimän kanssa ja sivellään haluttuun paikkaan. Luonnonkukkaketo tai niitty on toinen helppo ratkaisu huonon pihanurmen omistajalle. Pohjatyöt tehdään keväällä. Maa jätetään rauhaan mylläämiseltä, paitsi rikkakasvit nypitään pois ennen kuin ne ehtivät siementää. Alueen voi peittää myös muovilla, jolloin alla oleva kasvusto näivettyy. Loppukesällä erilaisten kukkien siemeniä voi kerätä itse luonnosta tai ostaa kaupasta. Esim. Ahon Alku-tuotenimellä saa luonnonkukkien siemeniä. Siemenet kylvetään, maan pinta haravoidaan kevyesti ja jyrätään. Tasainen kosteus auttaa itämistä. Ensimmäisinä vuosina rikkakasvien kitkemistä vielä tarvitaan. Tärkein niityn hoitotoimi on niitto ja heinän vieminen pois, jotta ravinteita ei tule liikaa. Tarkempia ohjeita esim. Pentti Alangon ja Pirkko Kahilan kirjasta Luonnonmukainen puutarha. Mäntyöljy sisältää mm. hartsihappoja, joilla elävä puu suojautuu mikro-organis-meja vastaan. Entäs terva. Terva on ollut perinteinen suomalainen puunkäsittelyaine, jonka teho on kiistaton. EU:n uusi biosididirektiivi uhkaa kuitenkin lopettaa tervan käytön vuonna 2006 sen sisältämien haitallisten yhdisteiden vuoksi. Direktiivin takia kaikki EU:ssa käytössä olevat puunsuoja-aineet joutuvat tarkkaan syyniin. Suomen viranomaiset ovat vedonneet tervan puolesta, koska sille ei löydy korvaavaa ainetta. Komissiolle on ehdotettu että mäntytervalle saataisiin poikkeuslupa, jolla sitä voitaisiin käyttää kirkkojen paanukatoissa, perinteisissä puuveneissä ja muissa vastaavissa kohteissa. Suomessa on 276 kirkkoa ja 379 tapulia, joissa on tervalla käsitelty katto. Yksi näistä on Nurmijärven kirkko. Sademetsä puutarhassa. Tummasta Komposti tuottaa ilmaista maanparannusainetta kesäpihaan. Puiden ja pensaiden juurille voi laittaa katteeksi jo noin kuuden viikon ajan kompostoitunutta massaa. Kompostoreita on nykyisin tarjolla monentyyppisiä ja kokoisia, mutta sen rakentaa itsekin helposti muutamasta laudasta. Rakennusoppaitakin löytyy runsaasti. Tunnollinen hoito takaa hyvän lopputuotteen. Pohjalle pannaan jotain karkeaa ainetta kuten risuhaketta. Puutarhan jätettä lisätään kerroksittain vuorotellen kuivikkeen kanssa (esim. turvetta). Lahoamista voidaan nopeuttaa kompostiherätteellä tai kanankakkarakeilla. Kastelua tarvitaan välillä mutta ei liikaa. Kuiva massa ei kompostoidu ja liian märkä mätänee. trooppisesta puusta valmistetut puutarhakalusteet ovat tulleet viime vuosina kovasti muotiin. Meille ne tulevat pääosin Kaakkois-Aasiasta, Vietnamista ja Indonesiasta. Raaka-aine on joko plantaaseilla viljeltyä tiikkiä tai luonnontilaisesta sademetsästä hakattuja puulajeja. Useat näistä puulajeista ovat jo uhanalaisia ja hakkuut laittomia. Trooppiset sademetsät tuhoutuvat pelottavalla vauhdilla. Samalla tuhoutuu korvaamattoman arvokas hiilinielu, geenipankki ja tulevaisuuden lääkevarasto. Paikallisesti kestämätön hakkuu vaikuttaa alueen vesitasapainoon, maaperän eroosioon ja paikallisten asukkaiden mahdollisuuksiin hyödyntää metsän raaka-ainevaroja. Eettisesti ja ekologisesti valveutunut kuluttaja voi vaikuttaa tarjontaan olemalla ostamatta uhanalaisista lajeista valmistettuja kalusteita. Ainakin voi varmistaa, että kalusteiden raaka-aine tulee FSC-sertifioidusta metsästä. Tämä tarkoittaa, että puutavara on tuotettu sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävästi. www.hyotykasviyhdistys@co.inet.fi Tuholaisten torjunnassa ei tarvita myrkkyjä, sillä siinä auttavat mieluusti erilaiset luonnon pikku apulaiset. Siilit ja sammakot syövät suuret määrät tuhohyönteisiä ja etanoita. Siili on katoamassa oleva eläin mutta viihtyy tiheissä pensaikoissa ja pitkässä ruohossa, lehtikasojen ja kompostin tuntumassa. Sammakot tykkäävät vaikka pienestäkin lätäköstä tai kosteikosta. Leppäpirkot ovat tehokas ase kirvoja vastaan. Lierot puolestaan tekevät ilmaista maanmuokkaustyötä kaivellessaan käytäviään. Torjuntaa voi kokeilla myös kasveista valmistetuilla aineilla. Mäntysuopaliuos toimii hyvin kirvoihin, samoin nokkosvesi ja minttutee. Sienitauteja kuten härmää sopii taltuttaa ruokasooda-, tai omenaviinietikkasumutteella tai pietaryrttikäytteellä. Kotitekoisten aineiden valmistusohjeita löytyy Hyötykasviyhdistyksen kotisivuilta. 11

liikkeelle Nurmijärven liikuntatoimi, toimituskunta: Nurmijärven liikuntatoimen henkilökunta Nauti kesästäsi Nurmijärven uimarannoilla 1 Sääksjärven uimaranta etelä-suomen ehkä kirkasvetisimmän järven rannalla hiekkarantaa n. 300 m pukeutumistilat WC:t hyppytorni, laiturit kahvila, puh. 290 1350 lasten leikkipaikkoja beachvolley -kentät, 2 kpl NURMIJÄRVEN UIMARANNAT, HOITOKAUSI 31.5.-15.8.2004 2 Sääksjärven Röykän uimapaikka pukukoppi laituri venepaikkoja 3 Vaaksin uimapaikka (Röykkä) pukeutumissuoja laituri 4 Herusten uimapaikka pukukoppi laituri WC 5 Valkjärven Tiiran uimaranta pukukopit WC:t laituri kioski, puh. 879 9795 leikkipaikka talvella avantouinti 6 Valkjärven Lähtelän ranta pukeutumissuoja laituri venepaikkoja RÖYKKÄ -SÄÄKSIN KESÄ- RANTATOIMINTAA 28.6.-16.7. 2 3 Teemapäivät: torstai 1.7. klo 12-16 torstai 8.7. klo 15-17 torstai 15.7. klo 15-17 HERUNEN PERTTULA LEPSÄMÄ 1 6 5 4 RAJAMÄKI NURMIJÄRVI KLAUKKALA rantapäivä melontapäivä luontouintipäivä PALOJOKI NUKARI Tenniskenttien käyttö kesällä 2004 Klaukkalan urheilualueen massakentät Tuntihinnat: arkisin klo 8-16 4,00 e/tunti arkisin klo 16-21 7,00 e/tunti viikonloppuisin 5,00 e/tunti Vakiovuorot (15.5.-14.9.): arkisin klo 8-16 45,00 e/kausi arkisin klo16-21 80,00 e/kausi viikonloppuisin 65,00 e/kausi Tennisvuoroja voi kysellä Nurmijärven Tennisseuralta p. 050 521 0025, Ma-Pe ja Su klo 9-21, La klo 9-18 Päiväkodin kenttä (Nurmijärvi kk) Kentällä on kahden viikon varauslista, johon voi tehdä yksittäisten vuorojen varaukset. Varauksia voi tehdä max 4 tuntia/2 viikon jakso. Yksittäiset vuorot ovat maksuttomia. Vakiovuoro 17.5.-26.9. 30,00/kausi (1h/vko) vakiovuorovaraukset puh. 2500 2046. Kunnossa kaiken ikää ohjatut liikuntapalvelut syyskausi 13.9.-12.12.2004 kevätkausi 10.1.-1.5.2005 Klo Uusi esite ja lukujärjestys on syksyn Liikkeelle lehdessä 29.8., luvassa jotakin uutta ja jotakin vanhaa, ja kaikki hyvää terveysliikuntaa! Sunnuntaina 5.9. KKI-vuoden avaustapahtumat, silloin Liikkeelle ja tutustumaan! 11- - 16.45 Maanantai 28.6 Tiistai 29.6. Keskiviikko 30.6. Torstai 1.7. Perjantai 2.7. Lasten leikkihetki Hengenpelastusharjoitus Lasten leikkihetki Hengenpelastusharjoitus Lasten leikkihetki Hengenpelastusharjoitus Rantapäivä Lasten leikkihetki 10-15 15- -16.45 Maanantai 5.7. Tiistai 6.7. Keskiviikko 8.7. Torstai 9.7. Perjantai 10.7. Lasten leikkihetket Lasten leikkihetket Lasten leikkihetket Melontapäivä Lasten leikkihetket 10-15 15- -16.45 Maanantai 12.7. Tiistai 13.7. Keskiviikko 14.7. Torstai 15.7. Perjantai 16.7. Lasten leikkihetket Lasten leikkihetket Lasten leikkihetket Melontapäivä Lasten leikkihetket Ko. viikoilla rannalla mielenkiintoista tekemistä, katso tarkemmat tapahtuma-ajat rannan ilmoitustauluilta. Toiminta on maksutonta, paitsi uimakoulut, joihin on myös ennakko-ilmoittautuminen 12 T E R V E T U L O A!

liikkeelle Nurmijärven liikuntatoimi, toimituskunta: Nurmijärven liikuntatoimen henkilökunta Lasten liikunta kesällä 2004 ZEMI-LIIKUNTAKERHOT (suositusikä 7-10 v.):klo 11.00-14.00 POMPPIS: palloilupainotteinen liikuntakerho (3 päivää) LOIKKIS: mm. liikuntaleikit, yleisurheilu, nassikkapaini (2 päivää) TELINEJUMPPALEIRI (suositusikä 7-10 v.): klo 10.00-11.30 telinevoimisteluliikkeiden harjoittelua eri telineillä (4 päivää) NAPPULAKERHOT (suositusikä 4-6 v.): klo 9.30-10.30 monipuolista liikuntaa leikinomaisesti (5 päivää) Liikuntatoimi varaa oikeuden ryhmä- ja aikataulumuutoksiin. Uintitoimintaa 5.-16.7. Sääksjärven uimarannalla 6v, 7-8v ja 9v-, ensimmäisen päivän jälkeen tasoryhmät: mustekalat, norpat, delfiinit ryhmä I klo 10-12 (16 lasta) ryhmä II klo 12.30-14.30 (16 lasta) Rantauimakerho 19.-23.7. Herusten uimarannalla 6v I klo 10-12 (8 lasta) ryhmä II klo 12.15-14.15 (8 lasta) (ryhmä II toteutuu tarpeen mukaan) uimakoulun/kerhon hinta: 20/Sääksi, 10/Herunen Ilmoittautuminen: liikuntatoimeen ma 24.5. klo 9.00 alkaen, puh. 2500 2047 tai sähköpostilla: riitta.hamalainen@nurmijarvi.fi. Jos ilmoittautuneita tulee enemmän kuin on uimakoulupaikkoja, niin arvomme paikat 15.6., ja ilmoitamme tulokset kirjeitse kaikille ilmoittautuneille. Tennishallin kesä 2004 Minitenniskurssi 7-9 v ma 31.5.- to 3.6. klo 12-14.30 tenniksen alkeet + oheisliikuntaa hinta: 49 yht. 10 tuntia ilmoittautuminen 24.5.04 mennessä Kesätenniksen alkeiskurssi 13 v ma 31.5.- to 3.6. klo 15-16.30 hinta: 39 yhteensä 6 tuntia ilmoittautuminen 24.5.04 mennessä Kesäsähly (kesäkuussa) tiistaisin klo 16-17, 7-9 v pojat tiistaisin klo 17-18, 10-13 v pojat hinta: 20 / 4 kertaa 1-22.6. Kesäsulis (kesäkuussa) ke klo 16-17, 10-13v tytöt & pojat (uusille) ke klo 17-18, 10-13v tytöt & pojat (vanhoille) hinta: 20 / 4 kertaa 2-23.6. Hallin kesähinnat: Tennis 7 /h Sulis 5 /h Squash 5 /h Sähly 7 /h Kesän aukioloajat: ma-pe klo 17-21 1.6.-25.6. & 2.8.-14.8. la-su suljettu heinäkuun suljettu KLAUKKALAN TENNIS- HALLIT Isosuo 1, 01800 Klaukkala puh. 879 4105 klaukkalan.tennishallit@kolumbus.fi Jos metsään tahdot mennä nyt... Harrasta hyötyliikuntaa: sienestä, marjasta. Karttoja lähialueiden maastoista saat liikuntatoimesta ja yhteispalvelusta: LIIKUNTATOIMI Keskustie 2 B, Kirkonkylä tai YHTEISPALVELU Kuonomäentie 2, Klaukkala. Alhonniittu Astrakan Haaviskoppeli Klaukkala, Isosuo Klaukkala, Tornimäki Klaukkala 2 Komiharju Koutinmäki-Isosuo Kytäjä Käpylännummi Lepsämä I Lepsämä II Löytlammi Mäntysalo Nummenpää Parkkimäki Pinninnummi Pojanjärvi Portinkallio Rokokallio Vaaksinjärvi Vierikka Ylimmäinen Nurmijärven Voimistelu ja Liikunta r.y. Rajamäen Uimahalin takapiha Nurmijärven Maaniitun koulun kenttä Klaukkalan Urheilukenttä Puistojumppaa! NuVoLin ilmaiset puistojumpat kesällä 2004 Kesäkuu ma 7. ja 14.6. klo 19 ti 8. ja 15.6. klo 19 ke 9. ja 16.6. klo 19 Elo-syyskuu ma 30.8. ja 6.9. klo 19 ti 31.8. ja 7.9. klo 19 ke 1. ja 8.9. klo 19 Puistojumpassa on aina säävaraus. Jumpat ovat ilmaisia ja tarkoitettu kaikille, joten otathan ystäväsi myös mukaan. Nurmijärven iltarastit tiistaisin, metsään voit lähteä klo 17-19 27.4. 4.5. 11.5. 18.5. 25.5. 1.6. 8.6. 15.6. 22.6. 29.6. Vaaksi, Röykkä Alhonniittu, päiväkoti Kiljavannummi, Opisto Klaukkala, Pietarinmäki Rokokallio, alapuoli Pinninnummi Mäntysalo, Haikala Ylimmäinen, itäpuoli Kalkkivuori Vihtijärvi, hiekkakuopat 27.7. 3.8. 10.8. 17.8. 24.8. 1.9. 7.9. 14.9. 21.9. 28.9. 2004 Alhonniittu Mäntysalo, koulu Käpylännummi Ylimmäinen, länsipuoli Klaukkala, Pietarinmäki (ke) Alttarikallio, itäpuoli Parkkimäki Pinninnummi Alhonniittu, itäpuoli Kiljavannummi, Sääksi Kuntolan kentällä lauantaina 19.6.2004 klo 11 alkaen. Turnaus pelataan 3-henkisin joukkuein (omat pallot). Turnaukseen mahtuu 16 joukkuetta. Mukaan voivat ilmoittautua kaikki halukkaat! Osanottomaksu 13 e/joukkue (maks. paikan päällä) Ilmoittautumiset 16.6. mennessä liikuntatoimeen puh. 2500 2046. Järjestää liikuntatoimen henkilökunta. Radat: A: 6-7 km B: 4-5 km C: 2-3 km Osanottomaksut: Aikuiset 4 e Nuoret (alle 19 v) 2 e Eläkeläiset & työttömät 2 e Iltarastien tarkemmat tiedot, tapahtumatiedot ja tulokset näet paikallislehdissä ja sivuillamme: www.rajamaenrykmentti.fi 13

liikkeelle Nurmijärven liikuntatoimi, toimituskunta: Nurmijärven liikuntatoimen henkilökunta Klaukkalan Liikunnallinen 2004 urheilualueen kesätapahtumakalenteri kuntosali Avoinna klo 9-22 TOUKOKUU La 10.-su 11.7. Liitokiekon SM-sarjan turnaus Rajamäen liikuntapuisto, SLKL Ma 10.5.-pe 11.6. Korttelipesiksen kevätkausi, tied. Juha Murto Ke 14.7. Viikkomelonta, NuLa Yksityiset kävijät: Koululaiset: p. 0400 505 232, NuMa Ke 21.7. Viikkomelonta, NuLa 35 / kk 1 / kerta La 22.-su 23.5. Jalkapalloturnaus Klaukkalan urheilukenttä, Ti 27.7. Iltarastit klo 17-19 Alhonniittu, RR Nateva Ti 27.7. Yleisurheilun seuraottelu Klaukkalan urhei 50 / 3 kk Ti 25.5. Iltarastit klo 17-19 Rokokallio, RR lukenttä, NYU 75 / 6 kk Ti 25.5. Aikuisten harrastepesis tiistaisin klo 18:30- Ke 28.7. Viikkomelonta, NuLa 100 / vuosi 20 Lukkarin koulun kenttä, Nurmijärvi, Pe 30.7.-su 1.8. Retki Evolle patikoiden, tied. Airi Harjula sis. ALV 8 % tied. Sanna Alhonen p. 050 524 9989, NuMa p. 050 341 3070, NuLa Ti 25.-ke 26.5. Yleisurheilun koululaisten kunnanmesta Kuntotie, ruuskilpailut Klaukkalan urheilukenttä, NYU ELOKUU 01800 Klaukkala Ke 26.5. Viikkomelonta klo 18 Kotorannan vajalta, Ti 3.8. Iltarastit klo 17-19 Mäntysalon koulu, RR puh. 0400-456 326 tied. Hannu Malinen p. 040 822 0694, NuLa Ke 4.8. Viikkomelonta, NuLa tai 2500 2577 Ma 31.5. Melontakurssi II klo 18, tied. ja ilm. Hannu La 7.8. Syvänojan kierros klo 12 Nukarin Pirtti, Malinen p. 040 822 0694, NuLa sarjat 10 v. alk., tied. Arvo Nurmela LIIKUNTATOIMI HAKEE p. 040 840 6516, NuHa KESÄKUU La 7.-su 8.8. Retki Repoveden maisemissa meloen ja Ti 1.6. Iltarastit klo 17-19 Pinninnummi, RR patikoiden, tied. Eeva-Liisa Lemberg Ti 1.6. Melontakurssi II klo 18, tied. ja ilm. Hannu p. 050 529 0704, NuLa Malinen p. 040 822 0694, NuLa Ma 9.8.-11.9. Korttelipesiksen syyskausi, tied. Juha Murto Tuntiohjaajia Ke 2.6. Lentopalloa keskiviikkoisin klo 18 Klaukka p. 0400 505 232, NuMa Lasten lan Kirin kentällä, työväentalon takana, Ti 10.8. Iltarastit klo 17-19 Käpylännummi, RR tied. Kari Kivilahti p. 879 9127, Klaukkalan Ke 11.8. Viikkomelonta, NuLa liikuntasirkusryhmien ja Kiri Ti 17.8. Iltarastit klo 17-19 Ylimmäinen, RR telinejumppakerhojen To 3.6. Melontakurssi II klo 18, tied. ja ilm. Ti 17.8. Yleisurheilun Hippo-kisat Klaukkalan urhei ohjaajiksi. Hannu Malinen lukenttä, NYU La 5.6. Korttelipesiksen kevätturnaus päiväkodin Ke 18.8. Viikkomelonta, NuLa Tarkempia tietoja: kenttä Nurmijärvi, NuMa La 21.-su 22.8. Liitokiekon SM-sarjan turnaus Rajamäen La 5.-su 6.6. Jalkapalloturnaus Rajamäen liikuntapuisto, liikuntapuisto, SLKL Marita Huikari FCN Ti 24.8. Iltarastit klo 17-19 Klaukkala Pietarinmäki, p. 2500 2048 La 5.-su 6.6. Jalkapalloturnaus Nurmijärven urheilukent RR tä, FCN Ke 25.8. Viikkomelonta, NuLa La 5.-su 6.6. Jalkapalloturnaus Klaukkalan urheilukenttä, FCN Pe 27.-su 29.8. Merimelontaretki Inkoon saaristoon, tied. Hannu Malinen, NuLa Ma 7.6. Puistojumppa klo 19 uimahallin takapiha Ma 30.8. Puistojumppa klo 19 uimahallin takapiha Herusten tenniskentällä Rajamäki, NuVoLi Rajamäki, NuVoLi vielä vapaita vuoroja. Ti 8.6. Iltarastit klo 17-19 Mäntysalo, Haikala, RR Ti 31.8. Yleisurheilun seuranmestaruuskisat Klauk Kesäkausi vain 20 Ti 8.6. Puistojumppa klo 19 Maaniitun koulun kalan urheilukenttä, NYU (kesä-heinä-elo, takapiha Nurmijärvi, NuVoLi Ti 31.8. Puistojumppa klo 19 Maaniitun koulun pelioikeus 1h/viikko). Ke 9.6. Viikkomelonta klo 18 Kotorannan vajalta, takapiha Nurmijärvi, NuVoLi tied. Hannu Malinen p. 040 822 0694, NuLa Juniorisähly Rajamäellä Ke 9.6. Puistojumppa klo 19 Klaukkalan urheilu Ke 1.9. Iltarastit klo 17-19 Alttarikallio, RR alkaa 9/2004 kenttä, NuVoLi Ke 1.9. Puistojumppa klo 19 Klaukkalan urheilu La 12.-su 13.6. Jalkapalloturnaus Rajamäen liikuntapuisto, kenttä, NuVoLi Tiedustelut ja varaukset FCN La 4.-su 5.9. Liitokiekon SM-sarjan turnaus Rajamäen molempiin: Herusten Vire ry. La 12.-su 13.6. Jalkapalloturnaus Nurmijärven urheilukent liikuntapuisto, SLKL Merja Åstedt 0400-943008 tai tä, FCN merja.astedt@pp.inet.fi La 12.-la 19.6. Suomi Meloo - kanoottiviesti Iisalmi-Kotka, SYYSKUU tied. Hannu Malinen, NuLa Su 5.9. Sauvakävelyretki Lopen Luutaharjulle Ma 14.6. Puistojumppa klo 19 uimahallin takapiha klo 10, tied. Eeva-Liisa Lemberg, NuLa Rajamäki, NuVoLi Ma 6.9. Puistojumppa klo 19 uimahallin takapiha Ti 15.6. Iltarastit klo 17-19 Ylimmäinen, RR Rajamäki, NuVoLi Ti 15.6. Yleisurheilun Nordea-kisat Klaukkalan ur Ti 7.9. Iltarastit klo 17-19 Parkkimäki, RR NYU:N heilukenttä, NYU Ti 7.9. Puistojumppa klo 19 Maaniitun koulun urheilukoulu Ti 15.6. Puistojumppa klo 19 Maaniitun koulun takapiha Nurmijärvi, NuVoLi takapiha Nurmijärvi, NuVoLi Ke 8.9. Puistojumppa klo 19 Klaukkalan urheilu Iloista yleisurheilua Ke 16.6. Puistojumppa klo 19 Klaukkalan urheilu kenttä, NuVoLi Klaukkalan urheilukentällä kenttä, NuVoLi To 9.9. Koululaisten kunnanmestaruus maastojuok tiistaisin 1.6.-10.8. Ke 16.6. Viisaasti vesillä klo 13: missio yksikään ei sut Parkkimäki, NYU 6-8 -vuotiaat klo 17-18 huku, Sääksjärvi, Kiljava La 11.9. Korttelipesiksen syysturnaus päiväkodin 9-11 -vuotiaat klo 18-19 Ke 16.6. Viisaasti vesillä klo 17: missio yksikään ei kenttä Nurmijärvi, NuMa Osallistumismaksu: huku, Märkiö La 11.-su 12.9. Jalkapalloturnaus Rajamäen liikuntapuisto, La 19.6. Petanquen kunnanmestaruuskilpailut klo RaKe 30 /lapsi, sisaralennuksella 12 Kuntolan kenttä La 11.-su 12.9. Nappulaliigan lopputurnaus Klaukkalan 20 /lapsi. La 19.6. Extra-turnaus Klaukkalan urheilukenttä, urheilukenttä, Nateva Hintaan sisältyy t-paita! Nateva La 11.-su 19.9. Vaellusretki Sallan maisemissa, tied. Airi La 19.-su 20.6. Liitokiekon SM-sarjan turnaus Rajamäen Harjula, NuLa Ilmoittautuminen paikan liikuntapuisto, SLKL Ti 14.9. Iltarastit klo 17-19 Pinninnummi, RR päällä urheilukentällä 1.6. klo Ti 22.6. Iltarastit klo 17-19 Kalkkivuori, RR Pe 17.-su 19.9. Retki Porkkalaan, tied. Eeva-Liisa Lemberg, 16.30 alk. Ke 23.6. Viikkomelonta, NuLa NuLa Ti 29.6. Iltarastit klo 17-19 Vihtijärvi, RR Ti 21.9. Iltarastit klo 17-19 Alhonniittu, RR Tiedustelut: Ke 30.6. Viikkomelonta, NuLa La 25.9. Kuutamomelonta Sääksjärvellä, tied. Hannu puh. 044-291 3532/Anmari, Malinen, NuLa puh. 040-588 5431/Nina. HEINÄKUU Ti 28.9. Iltarastit klo 17-19 Kiljavannummi Sääksi, Ke 7.7. Viikkomelonta, NuLa RR 14

liikkeelle Urheiluseurassa voit harrastaa monipuolisesti AMMUNTA NAMe 88, Reijo Ahtola 0400 208 822 Nurmijärven Reserviläiset, Teijo Syväkangas 0400 904 543 Rajamäen Kehitys, Juha Pietarinen 040 528 1793 AUTOURHEILU Nurmijärven Urheiluautoilijat, Hannu Hyttinen 040 508 4449 AVANTOUINTI Nurmijärven Latu, Timo Vainio 050 518 4260 BUDOLAJIT Aikidoseura Kaiten, Heikki Harju 250 9893 Klaukkalan Tol Ki Do, Sami Kindt 050 553 7899 Klaukkalan Tae Kwon Do, Jan Muuriaisniemi 050 566 6899 * n. 30 v. -, Tapio Laakso 040 828 0604 *15 v. -, Niina Jaakkola 050 544 5414 * 7-14 v., Marjo Laine 041 435 0116 Kyokushin Karate, Kai Hallamaa 050 544 5452 Lepsämän Humu (muksujudo), Seppo Valima 050 403 3881 Nurmijärven Shotokan Karate Tommi Lehtimäki 250 9627 Ping-Viinit (judo), Simo Akrenius 879 6811 Rikidokan Karate, Timo Kujala 040 595 2819 ENDURO/MOTOCROSS Nurmijärven Moottorikerho, Esa Almgren 0400 729 575 FRISBEEGOLF Dgc Bats, Jari Väyrynen 0400 300 909 GOLF Nurmijärven Golfklubi, Esa Meriläinen 0400 885 775 HIIHTO Klaukkalan Kiri, Pertti Halonen 050 390 0394 Korven Urheilijat, Harri Havulehto 0400 512 009 Metsäkylän Nouseva, Tauno Timonen 879 5636 Nukarin Haka, Sylvi Konttinen 250 7543 Nurmijärven Hiihtoseura, Seija Valajärvi 250 4304 Perttulan Riento, Risto Airikkala 276 1291 Rajamäen Kehitys, Veikko Kontkanen 290 1872 Suomiehen Sisu, Ossi Lindström 0400 809 544 JALKAPALLO FC Nurmijärvi, Mika Vänni 044 287 9808 Klaukkalan Nappulaliiga, Janne Kosonen 050 511 3628 Korven Korvenpojat, Jouni Niiranen 879 9323 (ikämiehet 35) Nateva, Tomi Bergman 0400 940 740 Rajamäen Kehitys, Markku Tulonen 0400 605 250 * nappulajaosto, Sanna Karppinen 040 740 9089 JUMPPA Nurmijärven Voimistelu ja Liikunta, Leena Takanen 050 338 5748 Röykän Palloseura, Marketta Kiviharju 276 5463 JÄÄKIEKKO Kurra Juniorit, Mikkonen Juha pj. 050 350 5673 * kiekkokoulu, tyttökiekko, Ismo Uusitalo 0400 402 916 Klaukkala Gepards, Eero Karppinen 250 9187 KORIPALLO Klaukkalan NMKY, Pekka Kailio 0400 455 384 KUNTOLIIKUNTA Klaukkalan Kiri, Kari Kivilahti 879 9127 Lepsämän Humu, Eero Miettinen 879 9160 Metsäkylän Nouseva, Eila Ruusuvirta 0400 819 644 Perttulan Riento, Risto Airikkala 276 1291 Valkjärven Vieteri (perheliikunta), Olli Einistö 879 6935 LASTEN LIIKUNTA Metsäkylän Nouseva, Vesa Sihvo 0400 512 809 Suomiehen Sisu, Ossi Lindström 0400 809 544 LENTOPALLO Klaukkalan Kiri (naiset), Tuire Uski 879 5529 Korven Korvenpojat, Hannu Laine 045 678 8975 Korven Urheilijat, Pasi Räikkönen 276 8968 Lepsämän Humu, Eero Miettinen 879 9160 Metsäkylän Nouseva, Henri Toivomäki 040 540 0035 Nurmijärven liikuntatoimi, toimituskunta: Nurmijärven liikuntatoimen henkilökunta Nukarin Nousu (naiset), Tuula Luukkola 250 7770 Nummenpään Urheilijat, Jouko Pursiainen 050 341 3012 Nurmijärven Jukolaiset, Tero Uusikari 250 4475 Nurmijärven Kunto, Reijo Eloranta 0400 014 669 Perttulan Riento, Jouni Korkka 050 354 6790 Perttulan Tähti, Tiina Hurttala 040 525 2258 Rajamäen Kehitys, Risto Sundell 040 543 9486 Rajamäen Rykmentti, Seppo Väisänen 290 0527 MELONTA Nurmijärven Latu, Hannu Malinen 040 822 0694 PESÄPALLO Nurmijärven Maila * miehet, Martti Kainulainen pj. 250 9309 * B-pojat, korttelipesis, Juha Murto 0400 505 232 * naiset, E-tytöt, Marita Huikari 050 516 0909 *aikuisten harrastepesis, Sanna Alhonen 050 524 9989 PÖYTÄTENNIS Nurmijärven Pöytätennisseura, Rauno Karppinen 294 1836 RATSASTUS Impivaaran Ratsastajat, Mia Kainulainen 040 840 4852 Klaukkalan Ratsastajat, Riitta Uittin 040 566 6272 Nurmijärven Ratsastajat, Kati Honkanen 040 731 2034 Solbackan Ratsastuskoulu, Tiina Tarkkala 879 2339 RETKEILY Nurmijärven Latu, Airi Harjula 050 341 3070 RINGETTE Nurmijärvi Seven Ringettes Ass., Sirpa Melender 040 841 7318 SALIBANDY Herusten Vire, Merja Åstedt 0400 943 008 Klaukkalan Kiri, Pertti Halonen 050 390 0394 Lepsämän Humu, Eero Miettinen 879 9160 Metsäkylän Nouseva, Eila Ruusuvirta 0400 819 644 Perttulan Riento, Tero Elg 0400 212 502 SB-Project-96, Harry Virtanen 0500 588 924 Risto Koljonen 050 414 7935 Röykän Salibandy, Antti Häkkinen 040 741 1464 Valkjärven Vieteri, Olli Einistö 879 4660 SHAKKI Nurmijärven Shakkikerho, Timo Herrala 045 639 0572 SULKAPALLO Nurmi-Sulka, Heikki Ahola 050 564 7109 Klaukkalan Kiri, Kyösti Vatanen 045 7880 9691 SUUUNNISTUS Rajamäen Rykmentti, Vesa Tervo pj. 040 545 8787 TAITOLUISTELU Nurmijärven Taitoluistelijat,Marjatta Ojala pj. 0400 458 119 Pia Ojala 040 744 2520 TANSSI Nur-Dance, Pentti Mattila 040 514 0849 TENNIS Mäntysalon Tennis, Sointu Rajakallio 879 9307 Nurmijärven Tennisseura 050 521 0025 UINTI Nurmijärven Kunto, Matti Juvonen 040 500 2349 * vesiralli, Jarmo Timonen 041 458 7454 UIMAKOULUT Halliuimakoulut, Rajamäen Uimahalli 276 6720 t, liikuntatoimi 2500 2047 VETERAANIURHEILU Klaukkalan Kiri, Juhani Lehto 879 4557 Esa Suni 040 594 1565 YLEISURHEILU Korven Urheilijat, Pia Havulehto 0400 603 606 Metsäkylän Nouseva, Minna Turunen 040 584 7290 Nurmijärven Yleisurheilu, Tapani Markkula 050 452 8221 LIIKUNTATOIMISTON YHTEYSTIEDOT Liikuntalautakunta/ hallinto Liikuntapäällikkö ANTERO LEMPIÖ Puh.09-2500 2050 GSM 0400-606 664 antero.lempio@nurmijarvi.fi Erityisliikunta terveysliikunta Liikunnanohjaaja RIITTA HÄMÄLÄINEN Puh.09-2500 2047 GSM 040-574 1114 riitta.hamalainen@nurmijarvi.fi Terveysliikunta liikuntaneuvonta ja -koulutus Liikunnanohjaaja KATJA AHONEN Puh.09-2500 2046 GSM 040-708 0692 katja.ahonen@nurmijarvi.fi Lasten ja nuorten liikunta/salivuorot Liikunnanohjaaja MARITA HUIKARI Puh.09-2500 2048 marita.huikari@nurmijarvi.fi Toimistonhoitaja PAULA VANHAKANGAS Puh.09-2500 2049 paula.vanhakangas@nurmijarvi.fi Kenttämestari HANNU KOKKONEN Puh.09-879 7426 GSM 040-521 5644 hannu.kokkonen@nurmijarvi.fi Liikuntatoimen telefax 09-2500 2542 Urheilukentät KLAUKKALA Puh.09-2500 2577 tai 0400-456 326 FAX 09-2500 2578 RAJAMÄKI Puh.0400-741 581 NURMIJÄRVI Puh.040-550 5850 ja 040-543 9486 Kenttähoitoon liittyvät kyselyt suoraan kentiltä. ULKOILUALUEIDEN HOITO Puh.040-543 9486 KLAUKKALAN KUNTOSALI Puh.040-456 326 TAI 09-2500 2577 KLAUKKALAN JÄÄHALLI Puh.040-521 5644 tai 09-879 7426 Kysy lisää liikuntamahdollisuuksista! INFO (09) 2500 2049 tai käy katsomassa: www.nurmijarvi.fi/liikunta 15

Nurmijärvellä tapahtuu touko-syyskuussa Toukokuu 2004 Näyttelyt 5.-29.5. KUVATAITEEN PERUSOPETUSRYHMÄT Kirjastogalleria. Avajaiset 4.5. klo 18. Museot 18.5.-29.8. ALEKSIS KIVEN SYNTYMÄKOTI Palojoki. Kansalliskirjailijan kotimuseo on avoinna: 18.5.-31.5. ti-su klo 9.30-16 Tapahtumat 17.-27.5. TAABORIN TOIMINTAVIIKOT Taaborinvuoren museoalue, Palojoki Toimintapäivät klo 9.30-14 ma 17 ti 18 ke 19 ma 24 ti 25 ke 26 to 27 Luontoa ja kulttuuria sekä ohjattua toimintaa ja esityksiä Aleksis Kiven maisemissa. Maasto ja toiminnat sopivat parhaiten yli 3-vuotiaille. Kevätretkikohde päiväkoti- ja kouluikäisille. Osallistumismaksu 6 euroa sisältää ohjelman, askartelumateriaalit sekä Aleksis Kiven syntymäkodin pääsymaksun opastuksineen. Ryhmien mukana aikuiset ilmaiseksi. Ryhmäpaikat loppuunmyyty. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09) 2500 2500. 23.5. klo 14 TAABORIN TANTSUT Maaniitun, Heikkiläntie 27 Lasten ja nuorten tanssitapahtuma Nurmijärven Tanssi- ja Musiikkiyhdistys (09) 2765611 25.5. klo 19 LA PRIMAVERA -KEVÄT-KONSERTTI Nurmijärven srk-keskus Nurmijärven Musiikkiopisto (09) 250 9812 www.nurmijarvenmusiikkiopisto.org 29.5. klo 14-23 NURMIROCK Sääksin uimaranta. Kevätkonsertti koulujen päättyessä. Sääksin rantakahvila avoinna 12-21.30.Esiintyjinä mm. Uniklubi, Kapasiteettiyksikkö ja Negative. Alueella ei ole anniskeluoikeuksia ja päihteiden tuonti alueelle on ehdottomasti kielletty. Nuorisotoimi (09) 2500 2059 30.5. klo 5 ALEKSIN AAMUPOLKU Varhaisaamun opastettu vaellus Aleksis Kiven maisemissa. Vapaa pääsy. Nurmijärven Luonto ry (09) 290 1706 30.5. klo 11-17 NURMIJÄRVEN TOUKOMARKKINAT Kirkonkylän tori ja virastotalon parkkipaikka Nurmijärven hiihtoseura ry (09) 250 4304 Elokuvat KINO JUHA Keskustie 7, 01900 Nurmijärvi Ohjelmisto ja elokuvaliput: 041 518 9490 Tanssit RUUSULINNA Aspinniituntie 80, 01900 Nurmijärvi. Tanssit joka lauantai (09) 250 4360, 040 542 7474, 0500 808 871 Kesäkuu 2004 Näyttelyt 2.6.-14.8. Kesänäyttely ARIADNA DONNER Päiväkirjoja, kuvakudoksia. Avajaiset ti 1.6. klo 18. Kirjastogalleria. Museot -29.8. saakka ALEKSIS KIVEN SYNTYMÄKOTI Palojoki. Kansalliskirjailijan kotimuseo on avoinna ti-su klo 10.30-17.30 juhannuksena 24.-26.6. suljettu. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09) 2500 2500. -8.8. TAABORINVUOREN MUSEOALUE JA KESÄKAHVIO PUOLMATKAN KROUVI Palojoki. Käsityöläismökit ja kahvio Puolmatkan Krouvi on avoinna ti-su klo 10.30-16 17.30 Juhannuksena 24.-26.6. suljettu -15.8. NURMIJÄRVEN KIRKKO JA KIRKONMÄEN MUSEOKAHVILA Tiekirkko ja Kirkonmäen museokahvila avoinna ma-su klo 11-18. Nurmijärven seurakunta (09) 878 9960 www.evl.fi/srk/nurmijarvi Tapahtumat 29.5. KOULUJEN KEVÄTLUKUKAUSI PÄÄTTYY 12.6. klo 19 Kulttuurimatka VELJENI LEIJONAMIELI Q- ja Ryhmäteatterin yhteistuotantona vahva tarina pelon voittamisesta Suomenlinnan kesäteatterissa klo 19 (viime kesänä emme saaneet paikkoja). Ohjaus Mika Myllyaho. Esitys kestää noin 2 h 15 min. Matkalle lähtö: klo 16.40 Rajamäen linjaautoasema klo 16.50 Nurmijärven pääkirjaston parkkipaikka klo 17.10 Klaukkalan linja-autoasema Ikäsuositus yli 7-vuotiaille. Matkan hinta 31 euroa aik. ja 28 euroa lapset ja opiskelijat sisältää teatterilipun, matkan ja lauttamatkat. Sitovat ilmoittautumiset 2.4. mennessä. Matkat toteutuvat, jos lähtijöitä on vähintään 35 hlöä. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09 2500 2500 13.6. EU-VAALIT 13.6. klo 20 URKUILTA Nurmijärven kirkko Vapaa pääsy. Ohjelmat 5 euroa ovelta. Nurmijärven seurakunta (09) 878 9960 18.-20.6. PÖLKYSTÄ PIHAAN JA TAABORINVUOREN MUSEOALUEEN AVAJAISET klo 10.30-17.30.Pölkystä pihaan - puukoristeita pihaan ja puutarhaan. Taaborinvuoren paikoitusalue, Palojoki. Moottorisahoilla ja muilla työvälineillä puuta työstäviä tekijöitä Latviasta, Virosta ja Suomesta. Työt ovat myynnissä. 20.6. klo 13.00-15.00 Käsityönäytöksiä Taaborinvuoren museoalue, Palojoki Perinteisten käsitöiden taitajat tekevät ja myyvät tuotteitaan. 20.6. klo 15.00 Museoalueen avajaiskonsertti: PIKKU G, Taaborinvuoren museoalue, Palojoki. Kesto n. tunti. Liput 10 euroa, alle kouluikäiset vanhempien kanssa ilmaiseksi. Lippu sisältää myös Aleksis Kiven syntymäkodin pääsymaksun. Ennakkomyynti Nurmijärven kirjastot. Konserttilippuja porteilta klo 13. Tapahtumien aikana Taaborinvuoren museoalueella palvelee Puolmatkan Krouvi klo 10.30-17.30. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09) 2500 2500 25.6. klo 18.00 alkaen KOKO PERHEEN JUHANNUSTAPAHTUMA Strutsitarha Ketolan tila, Korvenojantie 17, 05200 Rajamäki. Ohjelmassa mm. juhannussalon nosto, piirileikkejä, juhannustanssit, buffetti. Uuma ry (09) 290 1542, 040 55 00 608. 27.6. klo 20 URKUILTA Nurmijärven kirkko. Vapaa pääsy. Ohjelmat 5 euroa ovelta. Nurmijärven seurakunta (09) 878 9960 Elokuvat KINO JUHA Keskustie 7, 01900 Nurmijärvi Ohjelmisto ja elokuvaliput041 518 9490 Tanssit RUUSULINNA Aspinniituntie 80, 01900 Nurmijärvi Tanssit joka lauantai (09) 250 4360, 040 542 7474, 0500 808 871 Heinäkuu 2004 Näyttelyt -14.8. saakka Kesänäyttely ARIADNA DONNER Päiväkirjoja, kuvakudoksia. Kirjastogalleria Museot -29.8. saakka ALEKSIS KIVEN SYN- TYMÄKOTI Palojoki Kansalliskirjailijan kotimuseo on avoinna ti-su klo 10.30-17.30-8.8. saakka TAABORINVUOREN MUSEOALUE JA KESÄKAHVIO PUOLMATKAN KROUVI Palojoki. Käsityöläismökit ja kahvio Puolmatkan Krouvi on avoinna ti-su klo 10.30-17.30. -15.8. saakka NURMIJÄRVEN KIRKKO JA KIRKONMÄEN MUSEOKAHVILA Tiekirkko ja Kirkonmäen museokahvila avoinna ma-su klo 11-18 Nurmijärven seurakunta (09) 878 9960 Tapahtumat 2.7. KIRJASTOTALO 20 VUOTTA. Uusi pääkirjasto avattiin yleisölle 2.7.1984. Tervetuloa mehuboolille. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09) 2500 2500 2.-4.7. Lasten Taabori: TAIKURI OZ Taaborinvuoren museoalue, Palojoki to 1.7. klo 18.00 ennakkonäytäntö pe 2.7. klo 18.00 ensi-ilta la 3.7. klo 15.00, su 4.7. klo 15.00 Kesto 1,5 tuntia väliaikoineen. Liput 10 eu-roa, perhelippu 35 euroa. Ennakkomyynti Nurmijärven kirjastot. KUT-teatteri (09) 2735 4000 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 10.-11.7. KIVI & KILPI Taaborinvuoren museoalue, Palojoki Nälkäteatterin festarissa kuusi Juha Hurmeen ohjaamaa näytelmää. Kaksi Aleksis Kiveä ja neljä Volter Kilpeä, kolme näytelmää/päivä. Päivän esitykset klo 15.00, 16.30 ja 18.00, esitysten välissä puolen tunnin tauko. Liput 4 euroa/esitys, 10 euroa/päivä, 15 euroa/molemmat päivät. Lippu sisältää myös Aleksis Kiven syntymäkodin pääsymaksun. Ennakkomyynti Nurmijärven kirjastot. 11.7. klo 20 URKUILTA Nurmijärven kirkko. Vapaa pääsy. Ohjelmat 5 euroa ovelta. Nurmijärven seurakunta (09) 878 9960 25.7. klo 20 URKUILTA Nurmijärven kirkko. Vapaa pääsy. Ohjelmat 5 euroa ovelta. Nurmijärven seurakunta (09) 878 9960 Tanssit RUUSULINNA Aspinniituntie 80, 01900 Nurmijärvi Tanssit joka lauantai (09) 250 4360, 040 542 7474, 0500 808 871 Elokuu 2004 www.nurmijarvi.fi Näyttelyt -14.8. saakka Kesänäyttely ARIADNA DONNER Päiväkirjoja, kuvakudoksia. Kirjastogalleria 18.8.-11.9. RITVA JA BERTEL SIREN Kirjastogalleria Museot -29.8. saakka ALEKSIS KIVEN SYNTYMÄKOTI Palojoki. Kansalliskirjailijan kotimuseo on avoinna ti-su klo 10.30-17.30-8.8. saakka TAABORINVUOREN MUSEOALUE JA KESÄKAHVIO PUOLMATKAN KROUVI Palojoki. Käsityöläismökit ja kahvio Puolmatkan Krouvi on avoinna ti-su klo 10.30-17.30. -15.8. saakka NURMIJÄRVEN KIRKKO JA KIRKONMÄEN MUSEOKAHVILA Tiekirkko ja Kirkonmäen museokahvila avoinna ma-su klo 11-18 Nurmijärven seurakunta (09) 878 9960 Tapahtumat 7.8. klo 15 Taaborinvuori soi: KAUKO RÖYHKÄ Taaborinvuoren museoalue, Palojoki Kesto n. 1,5 tuntia. Liput 10 euroa, alle kouluikäiset vanhempien kanssa ilmaiseksi. Lippu sisältää myös Aleksis Kiven syntymäkodin pääsymaksun. Ennakkomyynti Nurmijärven kirjastot. 8.8. klo 20 URKUILTA Nurmijärven kirkko Vapaa pääsy. Ohjelmat 5 euroa ovelta. Nurmijärven seurakunta (09) 878 9960 11.8. klo 9 KOULUJEN SYYSLUKUKAUSI ALKAA 13.-16.8 ja 20.-23.8. KIVI-JUHLAT: Seitsemän koiraveljestä Taaborinvuoren museoalue, Palojoki Aleksis Kiven romaanin pohjalta Mauri Kunnaksen hahmoina. Sovitus, sävellys ja ohjaus Katriina Honkanen. Koreografia Meri Nenonen. to 12.8. klo 18 ennakkonäytös loppuunmyyty pe 13.8. klo 18 ensi-ilta loppuunmyyty la 14.8. klo 15 loppuunmyyty su 15.8. klo 15 loppuunmyyty klo 13-14 perhejumalanpalvelus, Nurmijärven seurakunta (09) 878 9960, ma 16.8. klo 18 loppuunmyyty pe 20.8. klo 18 loppuunmyyty la 21.8. klo 15 loppuunmyyty su 22.8. klo 15 loppuunmyyty ma 23.8. klo 18 loppuunmyyty Kesto n. 3 tuntia. Liput: 18 euroa aikuiset 17 euroa eläkeläiset, 10 euroa lapset, opiskelijat, työttömät. Ryhmäalennus 1 euro/lippu, ryhmän koko vähintään 25. Teatteribussi Helsingistä. Kivi-juhlat ry (09) 250 4184 15.8. klo 11-17 NURMIJÄRVEN ELOMARKKINAT Kirkonkylän tori ja virastotalon parkkipaikka Nurmijärven hiihtoseura ry (09) 250 4304 22.8. klo12.00-17.00. HYVÄNOLON SUNNUNTAI Kotoranta. Ohjelmaa kaiken ikäisille 09-8492170 tai marja.weckstrom@kotoranta.fi 21.-28.8. NURMIJÄRVEN KYLÄTAPAHTUMAT Uusikylä, Uuman Huuma (09) 290 1542, 040 55 00 608 pe 27.8. Klaukkala, Yritysten yö (09) 879 4771, 050 512 2179 la 28.8. Rajamäen kyläpäivät (09) 290 3560 Elokuvat KINO JUHA Keskustie 7, 01900 Nurmijärvi Ohjelmisto ja elokuvaliput 041 518 9490 Tanssit RUUSULINNA Aspinniituntie 80, 01900 Nurmijärvi Tanssit joka lauantai (09) 250 4360, 040 542 7474, 0500 808 871 Syyskuu 2004 Näyttelyt -11.9. saakka RITVA JA BERTEL SIREN - maalauksia ja vestoksia Kirjastogalleria 15.9.-7.10. MARKKU TANTTU - 60 laulua Kirjastogalleria Elokuvat KINO JUHA Keskustie 7, 01900 Nurmijärvi Ohjelmisto ja elokuvaliput041 518 9490 Tanssit RUUSULINNA Aspinniituntie 80, 01900 Nurmijärvi Tanssit joka lauantai (09) 250 4360, 040 542 7474, 0500 808 871 Lisätietoja: Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, puh 2500 2500 tai nouda kirjastosta tapahtumakalenteri. Muutokset mahdollisia.