KIRJALLINEN KYSYMYS 1168/2006 vp Ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmän kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisen koulutuspolitiikan lähtökohtana on taata koulutuksen perusturva lapsille, nuorille ja kaiken ikäisille koulutusta tarvitseville koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla. Tavoitteena on turvata jatko-opintomahdollisuudet koko ikäluokalle ja nopeuttaa nuorten siirtymistä koulutukseen ja edelleen työelämään. Tavoitteena on myös, että mahdollisimman suuri osa perusopetuksen päättävistä jatkaa toisen asteen koulutuksessa. Nuorten koulutustakuun tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2008 vähintään 96 prosenttia peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutumisessa on yhteishaulla merkittävä rooli. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmä on otettu käyttöön 1970-luvulla, joten järjestelmää on kyllä tarpeen parantaa nykypäivän tietotekniikan keinoin. Ammattikorkeakoulujen yhteishakua on kehitetty ja sähköinen hakujärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2003, mikä on ilmeisesti vienyt resursseja toisen asteen yhteishaun kehittämiseltä. Vuosittain toisen asteen yhteishaussa on mukana noin 90 000 hakijaa, joista koulutuspaikan saa noin 85 prosenttia. Opetusministeriö asetti vuonna 2005 työryhmän, jonka tavoitteena oli kehittää toisen asteen yhteishakujärjestelmää entistä paremmin toimivaksi palvelujärjestelmäksi. Uudelle yhteishakujärjestelmälle annettiin tavoitteeksi samoja tavoitteita kuin nykyisellä järjestelmällä: tiedottaa koulutustarjonnasta, järjestää koulutukseen hakeutuminen ja taata koulutuksen järjestäjille tiedot, joiden pohjalta ne voivat valita opiskelijat. Lisäksi työryhmä sai tehtäväkseen arvioida yhteishaun toimivuutta ja kehittämistarpeita yhteishakua koskevien säädösten, järjestämisvastuun, opiskelijaksi ottamisen perusteiden ja opiskelupaikkaa vaille jääneiden ohjaamisen näkökulmasta. Toimeksianto sisälsi myös tehtävän luoda perusteet sähköisen hakujärjestelmän käyttöön ottamiselle ja tilastoinnille. Työryhmä jätti muistionsa opetusministerille helmikuussa 2006. Muistioon jätettiin kolme eriävää mielipidettä. Suomen opinto-ohjaajat ry ei pitänyt tarkoituksenmukaisena sitä, että hakemusten vastaanottaminen ja käsittely siirretään lähes 500:lle koulutuksen järjestäjälle. Se katsoi, että tällöin hakijoiden oikeusturva vaarantuu. Se piti myös esitettyä ratkaisua kuntataloudelle liian kalliina. Myös Suomen Kuntaliitto kiinnitti eriävässä mielipiteessään huomiota kunnille siirtyviin kustannuksiin ja peräsi tarkempia laskelmia uudistuksen kustannuksista. Lääninhallituksen eriävässä mielipiteessä vastustettiin tehtävien siirtoa koulutuksen järjestäjille ennen kuin kunta- ja palvelurakenne on toteutettu. Huhtikuussa 2006 opetusministeriö asetti ohjaus- ja projektiryhmän kehittämään edelleen sähköistä hakujärjestelmää työryhmän muistion pohjalta. Ryhmässä on päätetty, että hakemusten vastaanottamiseen liittyvät tehtävät koulutuksen järjestäjien sijaan siirretään valtakunnalliseen hakupalveluun opetushallituksen yhteyteen, mikä olisi aivan päinvastainen kehityssuunta al- Versio 2.0
kuperäiseen suunnitelmaan nähden siirtää toimivaltaa koulutuksen järjestäjille. Edellä esitettyyn liittyen on herännyt huoli siitä, miten opetushallitus eli yksi valtakunnallinen palvelupiste kykenee kiireisimpänä aikana palvelemaan nykyisillä resursseillaan nopeasti kaikkia tiedon tarpeessa olevia koulutuksen järjestäjiä, ohjaajia ja yksittäisiä hakijoita niin, että oikeusturva toteutuu, ja onko, mikäli niin tapahtuu, kuntakentällä riittävät resurssit tässä taloudellisessa tilanteessa ottaa vastatakseen hakujärjestelmän toteutumisesta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin suuntaan toisen asteen koulutuksen yhteishakujärjestelmää ollaan kehittämässä ja miten se resursoidaan? Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2007 Paula Risikko /kok 2
Ministerin vastaus KK 1168/2006 vp Paula Risikko /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Paula Risikon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1168/2006 vp: Mihin suuntaan toisen asteen koulutuksen yhteishakujärjestelmää ollaan kehittämässä ja miten se resursoidaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opetusministeriö on käynnistänyt syksyllä 2005 kaksivaiheisen hankkeen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen sähköisen haku- ja koulutustietojärjestelmän kehittämiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan sähköinen hakujärjestelmä yhteishaussa mukana olevan koulutuksen osalta. Toisessa vaiheessa sähköinen haku laajennetaan kattamaan kaikki toisen asteen koulutus. Tavoitteena on kehittää käyttäjäystävällinen hakujärjestelmä, jolla koulutukseen voi hakeutua ajasta ja paikasta riippumatta internetin välityksellä. Tavoitteena on myös koota kaikki toisen asteen koulutustarjontaa koskevat tiedot samaan hakujärjestelmään riippumatta siitä, kuuluuko koulutus yhteishaun soveltamisalaan tai onko koulutus tutkintoon johtavaa. Näin voidaan tehostaa koulutustarjontaan, opiskelijaksi ottamisen perusteisiin ja hakeutumiseen liittyvää tiedotusta sekä opiskelupaikkojen käyttöä, edistää ohjausta sekä vähentää eri toimijoiden päällekkäistyötä. Hankkeen ensivaiheessa toteutetaan yhteishaussa mukana olevaan koulutukseen sähköinen palvelujärjestelmä, missä keskeistä on ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisterin uudistamisen lisäksi hakijoille tarkoitettu nettihakupalvelu. Tavoitteena on, että sähköinen hakujärjestelmä on käytössä kevään 2008 yhteishaussa. Opetusminisisteriön tavoitteena on, että sähköinen hakujärjestelmä laajennetaan kattamaan kaiken toisen asteen lukio- ja ammatilliseen koulutukseen hakemisen vuosina 2008 2009. Koulutuksen ja opetuksen järjestäjille uudistus merkitsee ennen kaikkea uudenlaisia työ- ja toimintatapoja tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen. Sähköinen koulutustietojärjestelmä tarjoaa koulutuksen järjestäjille uusia välineitä opiskelijaksi ottamista varten ja uusia tietopalveluita mm. opinto-ohjaukselle. Tarkoituksena on, että Opetushallitus vastaisi hakujärjestelmän valtakunnallisesta toteutuksesta sekä koulutukseen hakeutumiseen ja opiskelijaksi ottamiseen liittyvän valtakunnallisen tiedotuksen järjestämisestä. Yhteishaun soveltamisalaan kuuluvan koulutuksen osalta hakemusten vastaanottaminen, käsitteleminen ja säilyttäminen on tarkoituksenmukaista keskittää yhteen paikkaan. Näin voidaan varmistaa hakemiseen liittyvän asiakaspalvelun ja järjestelmän toimintaan liittyvän ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. Hakijoille ja toimijoille on tällöin saatavilla neuvontaa nopeasti, riittävästi ja luotettavasti. Valtakunnallisen palvelupisteen tehtävät ja tarvittavat voimavarat tai niiden uudelleenkohdentaminen tarkentuvat hankkeen edetessä. Työministeriö myönsi opetusministeriölle vuoden 2005 talousarvion momentilta 34.06.21 siirtomäärärahaa 700 000 euroa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun kehittämishankkeeseen osana työllisyyden politiikkaohjelmaa. Myönnetty määräraha käytettiin vuosien 2005 ja 2006 aikana. Tämän lisäksi ta- 3
Ministerin vastaus lousarviossa vuodelle 2007 on varattu yhteensä 900 000 euron määräraha käytettäväksi ensimmäisen vaiheen loppuun saattamiseen. Määräraha käytetään sähköisen hakupalvelun toteutukseen, yhteishaku- ja valintajärjestelmän käsitteiden määrittelyyn, tietojärjestelmiin ja sovelluksiin sekä niiden välisiin liittymiin ja rajapintoihin sekä tiedotukseen ja koulutukseen. Lisäksi voimavaroja suunnataan laadittavan tukiohjelman kautta henkilöstön kouluttamiseen ja koulutuksen järjestäjien toiminnan kehittämiseen. Sähköiseen hakuun liittyvien prosessien nykytilaa ja tavoitetilaa koskevassa selvityksessä on arvioitu, että toteuttamalla sähköinen haku- ja koulutustietojärjestelmä sekä siihen liittyvät prosessien tehostamiseen ja laadulliseen parantamiseen pyrkivät toimenpiteet tehtävät investoinnit maksaisivat itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Suurin osa kustannushyödyistä tulisi vanhojen tietojärjestelmien korvaamisesta, koska nykyisten järjestelmien ylläpitokustannukset ovat tuottamaansa hyötyyn nähden melko suuret. Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2007 Opetusministeri Antti Kalliomäki 4
Ministerns svar KK 1168/2006 vp Paula Risikko /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1168/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Paula Risikko /saml: I vilken riktning utvecklas systemet för gemensam ansökan till utbildningen på andra stadiet och vilka resurser skall det få? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Undervisningsministeriet startade hösten 2005 ett projekt i två faser för att utveckla ett elektroniskt system för ansökan till och uppgifter om utbildningsutbudet inom yrkesutbildningen och gymnasieutbildningen. Under den första fasen införs ett elektroniskt ansökningssystem för utbildning som deltar i gemensam ansökan. Under den andra fasen utvidgas den elektroniska ansökan så att den omfattar all utbildning på andra stadiet. Syftet är att utveckla ett användarvänligt ansökningssystem som gör det möjligt att söka till utbildning via Internet oberoende av tid och plats. Syftet är också att samla alla uppgifter om utbildningutbudet på andra stadiet i samma ansökningssystem oberoende av om gemensam ansökan tillämpas inom utbildningen eller om utbildningen leder till examen. Detta är ett sätt att effektivisera informationen om utbildningsutbudet, grunderna för antagning av studerande och ansökan samt utnyttjandet av studieplatserna, främja handledningen samt minska överlappande arbete mellan olika aktörer. Under den första fasen av projektet genomförs ett elektroniskt servicesystem för den utbildning som deltar i gemensam ansökan. Det centrala är här att reformera ansökningsregistret i yrkesutbildningen och gymnasieutbildningen men också att skapa en nätbaserad ansökningsservice för de sökande. Ambitionen är att det elektroniska ansökningssystemet skall vara i bruk vid gemensam ansökan våren 2008. Undervisningsministeriets mål är att det elektroniska ansökningssystemet utvidgas under åren 2008 2009 så att det täcker all ansökan till gymnasieutbildning och yrkesutbildning på andra stadiet. För utbildningsanordnarna innebär reformen framför allt nya slags arbets- och tillvägagångssätt med informations- och kommunikationsteknikens hjälp. Det elektroniska systemet med uppgifter om utbildningsutbudet erbjuder utbildningsanordnarna nya instrument för antagningen av studerande och en ny informationsservice bl.a. för studievägledningen. Avsikten är att Utbildningsstyrelsen skall svara för genomförandet av ansökningssystemet på riksplanet och för den rikstäckande informationen i samband med ansökan och antagning till utbildning. I fråga om utbildning som omfattas av gemensam ansökan är det ändamålsenligt att mottagningen, behandlingen och förvaringen av ansökningarna koncentreras till en plats. På så sätt kan man försäkra sig om att de medverkandes yrkesskicklighet upprätthålls och utvecklas när det gäller kundbetjäningen i anslutning till ansökan och systemets funktion. De sökande och aktörerna har då tillgång till rådgivning snabbt, i tillräcklig utsträckning och på ett tillförlitligt sätt. Den riksomfattande servicens uppgifter, vilka resurser den behöver eller hur resurserna skall omfördelas klarnar under projektets gång. Som en del av politikprogrammet för sysselsättning beviljade arbetsministeriet under mo- 5
Ministerns svar ment 34.06.21 i statsbudgeten för 2005 undervisningsministeriet ett reservationsanslag på 700 000 euro för ett utvecklingsprojekt gällande gemensam ansökan till yrkesutbildning och gymnasieutbildning. Anslaget användes under 2005 och 2006. Utöver detta har det i budgeten för 2007 reserverats ett anslag på sammanlagt 900 000 euro för att slutföra den första fasen av projektet. Anslaget används för att införa elektronisk ansökningsservice, för att definiera begreppen i systemet för gemensam ansökan och antagning, för datasystem och tillämpningar samt för gränssnitt mellan dem samt för information och utbildning. Via det stödprogram som utarbetas anslås dessutom resurser för personalutbildning och utveckling av utbildningsanordnarnas verksamhet. I en undersökning om nuläget och vilka mål som eftersträvas i processerna gällande elektronisk ansökan har man gjort bedömningen att investeringarna för att införa det elektroniska systemet för ansökan och uppgifter om utbildningsutbudet och anslutande åtgärder i syfte att effektivisera och förbättra processerna kommer att ha betalt sig inom några år. Största delen av kostnadsnyttan uppstår till följd av att de gamla datasystemen ersätts, eftersom de nuvarande systemens underhållskostnader är rätt stora i förhållande till nyttan. Helsingfors den 2 mars 2007 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 6