Hankehakemus, uusi hanke Lomakkeen täyttöohjeet HUOM! Lomakkeessa on pakollisia ruutuja, jotka on pakko täyttää, jotta lomakkeen voi palauttaa asiointitilille. Pakollisiin numerosarakkeisiin tulee kirjoittaa 0, jos ei muuta tietoa. 1. Järjestön tiedot 1.1. Hakijajärjestön täydellinen virallinen nimi. Kirjoita tähän se nimi, jolla järjestö on rekisteröity Suomessa. 1.2. Ladattuasi asiointipalveluun järjestön perustietolomakkeen, saat asiointitunnuksen. Ilmoita tunnus tässä kentässä. Tunnuksen avulla hakemus ja järjestön perustiedot yhdistetään toisiinsa. 1.3. Jos hanketta toteuttaa muu suomalainen toimija kuin hakija, ilmoita toteuttajan täydellinen virallinen nimi 2. Ilmoita henkilö, joka osaa vastata hankehakemusta koskeviin kysymyksiin 3. Hankkeen perustiedot 3.1. Hankkeen koko nimi suomeksi 3.2. Hankkeen koko nimi englanniksi 3.3. Valitse listasta maa, jossa hanketta toteutetaan. Jos hanketta toteutetaan useammassa kuin yhdessä maassa, valitse listasta parhaiten hankealuetta vastaava alue. Ilmoita toteutusmaiden lukumäärä. Valitse listasta kaikki alueen maat, joissa hanketta toteutetaan. Lisää rivejä saat plussapainikkeesta 3.4. Määrittele tarkemmin hankkeen toteutusalue esim. lääni, maakunta, kunta, kaupunki, kaupunginosa, kylä. 4. Tilastotietoja hankkeesta ulkoministeriön tilastointitarkoituksiin. Tilastointi perustuu OECD:n DACkomitean määritelmiin. 4.1. Valitse enintään kolme toimialaa, joilla hanke toimii. DAC-toimialojen tarkemmat kuvaukset. Jos et ole varma, mille toimialalle hanke kuuluu, valitse mielestäsi hanketta eniten kuvaava/t toimiala/t. Valitse ensin päätoimiala, kuten opetus, terveys, kansalaisyhteiskunta. Sen jälkeen saat näkyviin tarkemmat toimialamäärittelyt. Määrittele toimialoille prosenttiosuudet sen mukaan, kuinka suuri osuus hankkeen toiminnoista sijoittuu kyseiselle toimialalle. Prosenttiosuus voi olla yhteensä enintään 100 %. 4.4. DAC-tavoitteet 4.4.1. Valitse listasta se DAC-päätavoite, joka on hankkeen päätavoite. Jos mielestäsi hankeen päätavoite ei ole mikään listan tavoitteista, valitse ei DAC-tavoitetta. DAC-tavoitteiden tarkemmat kuvaukset. 4.4.2. Valitse listasta ne DAC-osatavoitteet, jotka ovat hankkeen osatavoitteita eli merkittäviä tavoitteita päätavoitteen rinnalla. Voit valita useita osatavoitteita. Jos yksi osatavoitteista on Rion ympäristökokouksen tavoite, määrittele tälle osatavoitteille prosenttiosuus. Arvioi kuinka suuri osuus ympäristötavoitteista on esim. aavikoitumisen torjuntaa. (Esim. Jos hankkeessa on sekä aavikoitumisen torjuntaa että ilmastonmuutokseen sopeutumista, arvioi kuinka suuri osuus on kutakin 100 %:sta) Prosenttiosuudet ovat arvioita. Jos mielestäsi hankeen osatavoitteet eivät ole mitään listan tavoitteista, valitse ei DAC-tavoitetta. 4.5. Laita rasti, jos hankkeen yksi tai useampi lopullinen hyödynsaajaryhmä kuuluu johonkin helposti syrjäytettävien ihmisten ryhmään. Valitse avautuvasta listasta ne syrjäytettävät ryhmät, jotka ovat hankkeen lopullisia hyödynsaajia. HUOM! Näiden hyödynsaajien roolin tulee myös näkyä hankkeen suunnitelmassa ja toiminnoissa. 4.5.3. Laita rasti, jos hankkeen tavoitteet edistävät ihmisoikeuksia, demokratiaa tai oikeusvaltiokehitystä. Hankkeen tavoitteet määritellään tarkemmin hakemuksen kohdassa 7. HUOM! Näiden valintojen tulee myös näkyä hankkeen suunnitelmassa ja toiminnoissa.
5. Hankkeen kuvaus 5.1. Vuosi, jolloin hanke alkaa 5.2. Vuosi, jolloin hankkeen on suunniteltu päättyvän 5.3. Kerro lyhyesti: Kehitysongelma, jota hankkeella pyritään ratkaisemaan Hankkeen päätavoitteet Miten kehityspoliittiset läpileikkaavat tavoitteet huomioidaan Luoko hanke uuden rakenteen vai kehitetäänkö jo olemassa olevaa Ketkä ovat päähyödynsaajat Mitkä ovat keskeisimmät hanketoiminnot HUOM! Ministeriö käyttää tätä kohtaa tiedottaessaan hankkeesta julkisuuteen. 5.4. Sama kuvaus kuin yllä englanniksi. HUOM! Ministeriö käyttää tätä kohtaa tiedottaessaan hankkeesta julkisuuteen. 5.5. Kuvaile hankeidean syntymistä sekä tavoitteiden määrittelyn ja toimintojen suunnittelun prosessia. Miten hankkeen kehitysongelma, tavoitteet, tuotokset ja toiminnot on määritelty? Ketkä ovat osallistuneet suunnitteluun ja miten? Millaisiin taustaselvityksiin/kenen osaamiseen/tietoon suunnittelu perustui? 5.6. Listaa hankkeen välittömät ja lopulliset hyödynsaajat. Määrittele hyödynsaajien määrä. Täsmennä ovatko hyödynsaajat naisia, miehiä, lapsia, nuoria, tietyn ammattiryhmän edustajia jne. Onko hyödynsaajien valinnassa huomioitu läpileikkaavien tavoitteiden mukaiset syrjäytetyt ryhmät, jos ei perustele, miksi ei. Kerro, miksi juuri nämä hyödynsaajat on valittu. Miten juuri näiden ryhmien osallistaminen edistää hankkeen kohteeksi valitun kehitysongelman ratkaisua tai uuden toimintatavan käyttöönottoa? 5.7. Kuvaile kunkin eri hyödynsaajaryhmän tehtävät ja vastuut hankkeen toteutuksessa. Mikä on heidän osallisuutensa ja sitoutumisensa hankkeeseen? Miten sitoutuminen on varmistettu? 5.8. Kuvaile ne toiminnot, joilla hankkeen välittömät tavoitteet pyritään saavuttamaan. Kuvaile millä menetelmillä ja millaisten vaiheiden kautta edetään. Kuvaile siis muutostarina; miksi ja miten juuri näillä toiminnoilla voidaan olettaa päästävän asetettuihin välittömiin tavoitteisiin. Perustuvatko nämä olettamukset kokemuksiin tai tutkimukseen? HUOM! Toimintojen tulee olla samat kuin hakemuksen kohdassa 12.2. 6. Hankkeen tuotokset Listaa taulukkoon hankkeessa syntyvät tuotokset, enintään 10 kappaletta. Tuotokset ovat hankkeen toimintojen konkreettisia lopputuloksia. Hankeorganisaatio on vastuussa tuotosten aikaansaamisesta. Lisärivejä saat painamalla plussapainiketta. 6.1. Kuvaile syntyvä tuotos, esim. kirjoitettu ja painettu manuaali, pidetty 5 koulutusta, hankittu oikeanlaiset työvälineet, luotu toimijoiden verkosto 6.2. Kuvaile mittari, jolla seurataan kyseisen tuotoksen toteutumista. Esim. kopio manuaalista, koulutukseen osallistuneiden nimilista, käyttöomaisuusluettelo, verkosto kokoontuu tasaisin väliajoin. 6.3. Tarvittaessa voit kertoa lisää tuotoksista ja mittareista mm. miten mittareita seurataan? 7. Hankkeelle asetetut tavoitteet 7.1. Listaa taulukkoon hankkeelle asetetut välittömät tavoitteet max. 10 kappaletta. Hankkeen välitön tavoite on positiivinen muutos, joka odotetaan saavutettavan jo hankkeen aikana esim. viljasato parantunut 15 %, tieto oikeudesta opetukseen lisääntynyt, markkinoille pääsy parantunut. Lisärivejä saat painamalla plussapainiketta.
7.2. Kuvaile mittari, jolla seurataan kyseisen tavoitteet toteutumista esim. hyödynsaajien satojen punnitukset vuosittain, paraneeko oikeuden opetukseen toimeenpano tai onko ko. oikeudelle relevantti lainsäädäntö parantunut, onko olemassa mekanismeja, jolla ko. oikeuden toimeenpanoa valvotaan, hyödynsaajaryhmän viljelijöiden määrä viikkomarkkinoilla. 7.3. Tarvittaessa voit antaa lisätietoja esim. seuraavista asioista: Kuka vastaa hankkeen tavoitteiden seurannasta? Miten seuranta toteutetaan? Onko hankkeessa tehty lähtötilannekartoitus, johon mittareita verrataan jne. 7.4. Mihin kehitystavoitteeseen hankkeella pyritään pitkällä tähtäimellä? Mihin syy-seuraussuhteisiin perustuu se, että hankkeen välittömien tavoitteiden saavuttaminen edistää osaltaan mainittuja kehitystavoitteita? 8. Hankkeen toimintaympäristö ja riskit 8.1. Kuvaile lyhyesti hankkeen toimintaympäristö. 1. Sosiaaliset ja kulttuuriset olosuhteet ml. eri sukupuolten, vähemmistöjen, alkuperäiskansojen, vammaisten osallistumismahdollisuudet sekä alueen HIV/AIDS-tilanne, 2. Infrastruktuuri ja teknologia, 3. Institutionaaliset tekijät, 4. Taloudelliset voimavarat ja tekijät, 5. Luonnonolosuhteet ml. ilmastokestävyys. Lisätietoja hanketuen käsikirjassa kohdassa Suunnittelu 8.2. Nimeä paikalliset kehitysstrategiat hankkeen toimialalla ja kerro, miten ne on huomioitu hankkeen suunnittelussa. Miten hanke täydentää näitä kehitysstrategioita tai ovatko hankkeen tavoitteet joiltain osin ristiriidassa paikallisten kehitysstrategioiden kanssa? Ketä muita paikallisia, kansallisia, suomalaisia ja kansainvälisiä toimijoita hankkeen toimialalla tai toiminta-alueella on? Miten eri toimijat tekevät yhteistyötä ja varmistavat sen, että resursseja käytetään tehokkaasti ja että sovitaan yhteisistä toimintatavoista? 8.3. Kuvaile hankkeen toteutuksen kannalta keskeisimpiä sisäisiä riskejä esim. henkilöstöongelmat, hyödynsaajien osallistaminen ja motivoiminen. Miten nämä riskit on otettu hankesuunnittelussa huomioon ja miten niiden toteutumista pyritään ehkäisemään jo ennalta? 8.4. Kuvaile hankkeen toteutuksen kannalta keskeisimpiä ulkoisia riskejä esim. viranomaisyhteistyön ongelmat, korruptio, poliittiset muutokset, ympäristön tilan muutos, luonnonkatastrofien todennäköisyys ja vaikutukset. Miten nämä riskit on otettu hankesuunnittelussa huomioon ja miten niiden toteutumista pyritään ehkäisemään jo ennalta? 8.5. Aiheuttaako hanke toimintaympäristössä tai hyödynsaajien elämässä negatiivisia vaikutuksia? Lisääntyykö polttopuun käyttö tai jätteen määrä, muuttuuko jonkun asema epäsuotuisaksi, aiheuttavatko yleistä tasoa laadukkaammat palvelut ristiriitoja tai luo erilaisia kilpailuasetelmia, jne. Mitä voidaan tehdä näiden negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi? 9. Paikallinen yhteistyökumppani. Paikallinen yhteistyökumppani on se päävastuullinen taho, jonka kanssa hanketta on suunniteltu ja toteutetaan. Paikallinen yhteistyökumppani on se järjestö tai toimija, jonka kanssa suomalaisella hanketoteuttajalla on yhteistyösopimus ja joka hoitaa paikallisesti hankkeen rahaliikenteen. 9.10. Henkilö, joka osaa vastata hankehakemusta koskeviin kysymyksiin. Jos yhteistyökumppani on suuri järjestö, jonka päämaja sijaitsee muualla kuin hankepaikkakunnalla, merkitse tähän järjestön hankepaikkakunnalla työskentelevien, hankkeesta välittömästi vastuullisten henkilöiden yhteystiedot 9.11. Kuvaile kumppanijärjestön asema yhteiskunnassa, ydinosaaminen, toimintatavat ja päätöksentekoorganisaatio. Ovatko hyödynsaajat edustettuna järjestön päätöksenteossa tai mikä on yhteistyökumppanin suhde hankkeen lopullisiin hyödynsaajiin. Jos yhteistyökumppani on muu kuin järjestö, kerro millainen yhteisö tai instituutio se on ja miten se toimii. Kerro, miksi juuri tämä kumppani on valittu. Miten hakijajärjestö on luonut suhteen yhteistyökumppaniin? Mikäli järjestö on aiemmin tehnyt yhteisiä hankkeita tämän yhteistyökumppanin kanssa, kerro miten yhteistyö sujui.
9.12. Miten kumppanijärjestö on kuvaillut omaa kehitysyhteistyön osaamistaan? Millaisia hankkeita he ovat toteuttaneet muiden yhteistyötahojen kanssa? Millaisia paikallisia, kansallisia, kansainvälisiä verkostoja kumppanijärjestöllä on? Miten hyvin järjestö tuntee hankkeen toimialan hyvät käytännöt sekä alan toimijoiden yhteiset linjaukset? 9.13.1. Vuosi jolloin kumppanijärjestö on perustettu. Ilmoita myös rekisteröitymisvuosi ja rekisteriviranomainen, jos järjestö on rekisteröitynyt. 9.13.2. Ilmoita järjestön jäsenmäärä. Erittele mahdolliset henkilöjäsenet, järjestöjäsenet jne. 9.13.3. Kuvaile kumppanijärjestön strategiset tavoitteet. Onko tavoitteet kirjattu järjestön sääntöihin tai muuhun vastaavaan? 9.13.4. Ilmoita kumppanijärjestön oma varainhankinta euroina edellisellä päättyneellä tilikaudella. Kuvaile kumppanijärjestön varainhankinnan keinoja ja menetelmiä. Jos kumppanilla ei ole omaa varainhankintaa, kirjoita: ei ole. 9.13.5. Ilmoita tässä järjestössä työskentelevien palkattujen työntekijöiden lukumäärä. 9.13.6. Ilmoita tässä järjestössä työskentelevien vapaaehtoisten lukumäärä. 9.14. Listaa taulukkoon kumppanijärjestön muut paikalliset tai kansainväliset rahoittajat, kuten julkinen hallinto, säätiöt, kansainväliset järjestöt. Tässä kohdassa kysytään kumppanijärjestön yleisestä rahoituksesta, alla kohdassa 10.2. ko. hankkeen muusta rahoituksesta. Lisärivejä saat painamalla plussapainiketta. 9.14.1. Rahoittajan nimi 9.14.2. Rahoittajan tuen osuus prosentteina kumppanijärjestön kokonaistuloista edellisellä päättyneellä tilikaudella. 9.14.3. Mahdollisia lisätietoja rahoittajasta, rahoituksen jatkuvuudesta, rahoituksen suuruudesta jne. 9.15. Mitä yhteistyökumppanin kapasiteettia on tarkoitus kasvattaa (esim. resurssit, henkilöstö, rahoituspohja, prosessit ja kyky liittyä ja osallistua tarpeellisiin verkostoihin sekä innovaatiotaito) ja miksi? Onko kumppanijärjestö esittänyt omia toivomuksia kapasiteettinsa kasvattamisen suhteen, jos, mitä. Kuvaile, millä toimenpiteillä kapasiteettia on tarkoitus kasvattaa. Onko kumppanijärjestön kapasiteetin kasvattaminen yksi hankkeen päätavoitteista? Paina lisää yhteistyökumppani ja täytä tiedot, jos hankkeella on useampi paikallinen päävastuutaho, jonka kanssa hanketta toteutetaan. 10. Muut yhteistyötahot 10.1. Listaa muut hankkeen yhteistyötahot ja kuvaile, miten eri tahot osallistuvat hankkeen toteutukseen tai sen toimintaedellytysten luomiseen. Minkälainen on hankkeen toteutus- ja seurantaorganisaatio ja mikä on suomalaisen, kumppanijärjestön ja muiden toimijoiden välinen vastuunjako? Kuvaile miten toteutus- ja seurantaorganisaatio on järjestetty: tärkeimmät vastuuhenkilöt ja heidän vastuualueensa, ja mitä hankkeen päätöksenteosta on sovittu. 10.2. Kerro tässä, jos hanke saa muuta rahoitusta Suomesta tai paikan päällä. Yllä kohdassa 9.14. kysytään kumppanijärjestön yleisestä rahoituksesta. Lisää tarvittaessa rivejä plussapainikkeella. 10.2.1. Rahoittajan nimi 10.2.2. Rahoittajan osuus hankkeen rahoituksesta euroina 10.2.3. Mahdollisia lisätietoja esim. rahoittajasta, rahoituksen jatkuvuudesta, rahoittajan ehdoista hankkeelle 11. Hankkeen budjetti, haettavan valtionavun määrä ja käyttötarkoitus 11.1. Haettavan valtionavun käyttövuosi. Vuosia on mahdollista luoda kolme, koska valtionapua voi hakea kerrallaan kolmeksi vuodeksi. 11.2. Hankkeen kokonaiskulut euroissa mukaan laskettuna järjestön omarahoitus 11.3. Järjestön rahallinen omarahoitus euroissa. 11.4. Järjestön vapaaehtoistyö ja palvelu- tai tavaralahjoitukset euroissa
11.5. Ohjelma laskee automaattisesti kokonaisomarahoituksen ja sen prosenttiosuuden kokonaiskuluista. Pienennä hankkeen kokonaiskuluja tai lisää omarahoitusta, jos se on alle 15 % tai vammaishankkeissa alle 7,5 %. Lomakkeessa on oletusarvona 15 % omarahoitus. 11.6. Haettavan valtionavun määrä euroissa tällä hakukierroksella 11.7. Järjestön omarahoituksen tulee olla vähintään 15 % hankkeen kokonaisrahoituksesta. Omarahoituksesta enintään puolet voi olla vapaaehtoistyötä tai tavara- ja palvelulahjoituksia. Katso lisätietoja hanketuen käsikirjan Periaatteet osiosta 11.7.1. Rahallinen omarahoitus hankkeen kokonaisbudjetissa. Omarahoituksen lähteitä ei tarvitse eritellä vuositasolla. Omarahoitukseen ei voida laskea muuta julkista avustusta. Lisärivejä saa painamalla plussapainiketta 11.7.1.1. Miltä taholta ja mistä maasta omarahoitus kerätään 11.7.1.2. Kyseisestä lähteestä tuleva rahasumma euroina 11.7.1.3. Mahdollisia lisätietoja omarahoituksen jatkuvuudesta tai epävarmuudesta. Jos omarahoitukseen ehdotetaan käytettäväksi ETA-alueen ulkopuolelta kerättyä rahaa, kirjoita tähän perustellut syyt ETAalueiden ulkopuolisista maista tulevan omarahoitusosuuden hyväksymiseksi. Liitä tarvittaessa pidempi selostus hakemukseen. 11.7.1.4. Valitse Kyllä, jos hankkeen omarahoituksessa käytetään muutakin kuin rahallista omarahoitusta. Täytä tiedot avautuvaan taulukkoon. 11.7.2. Vain Suomessa tehty vapaaehtoistyö tai Suomesta lähetetyn järjestön edustajan tekemä vapaaehtoistyö tai Suomesta tai ETA-alueelta kerätty tavara- tai palvelulahjoitus hyväksytään omarahoitukseksi. Ks. Lisätietoja hanketuen käsikirjan Periaatteet osiosta. 11.7.2.1. Kuvaile työtehtävä, lahjoitettava tavara tai palvelu sekä työn/tavaran/palvelun kpl määrä. Ilmoita myös mikä yksikkö kyseessä tuntia/päivää/laatikkoa jne. Järjestön tulee pitää yllä lahjoitusluetteloa ja työtuntilistoja vapaaehtoisten työtuntien osalta. 11.7.2.2. Ilmoita tässä laskentaperusteet, jolla tuntipalkka tai palvelun/tavaran arvo laskettu. Vapaaehtoistyön arvon määrittämisen lähtökohta on kohtuullinen bruttopalkka, jota maksettaisiin vastaavasta työstä siinä maassa, jossa vapaaehtoistyö tehdään. Palvelu- ja tavaralahjoitusten arvo lasketaan niiden käyvän arvon mukaan. 11.7.2.3. Kyseisestä kohteesta/työstä kertyvä summa yhteensä. 12. Hankkeen kokonaiskustannukset Tässä kohdassa määritellään hankkeen kokonaiskustannukset. Valtionapua saa käyttää vain tässä kohdassa määriteltyyn tarkoitukseen. 12.1. Vuosi, jota kustannukset koskevat. Seuraavan vuoden lomakkeen saat esille painamalla Lisää seuraavan vuoden kokonaiskustannukset -nappia. Halutessasi voit kopioida ensimmäisen vuoden budjetin seuraavan vuoden pohjaksi. 12.2. Toimintokohtaiset kustannukset ovat kunkin hankkeen toiminnon toteuttamisesta syntyviä kustannuksia. Ilmoita kullekin toiminnolle budjetoidut kustannukset. Toimintojen tulee olla samat kuin hakemuksen kohdassa 5.8. Hankinnat ja investoinnit sekä lahjoitukset ovat osa toimintojen kustannuksia. Myös seuranta, arviointi ja hankkeen kotimaan tiedotus ovat hankkeen toimintoja. Kaikki henkilöstökulut, käyttö- ja kunnossapitokulut sekä Suomessa syntyvät hallintokulut ilmoitetaan erikseen. Lisärivejä saat painamalla plussapainiketta. Hankkeen toiminto, kuten opetussuunnitelman tekeminen, viranomaisten asenteisiin vaikuttaminen koulutuksella, taimitarhan perustaminen Kustannukset: Kaikki toiminnon toteuttamiseen budjetoidut kustannukset. Lisätietoja: Kerro, millä perusteilla toiminnon kokonaiskustannukset on laskettu. Esim. opetussuunnitelman tekemiseen tarvitaan konsultin työtä 20 tuntia x à 30 e/tunti sekä opetusviranomaisten koulutuksien matkakorvaukset 30 kpl x à 10 euroa. Taimitarhan perustaminen paikallisen kouluttajan palkkio 30 euroa/päivä x 3 pv, 10 lapiota à 5 euroa sekä tutustumisretki viereisen kylän taimitarhalle 200 euroa. Tarvittaessa liitä hakemukseen tarkempi selostus.
12.3. Kustannukset kululajeittain 12.4. Täytä alla olevaan taulukkoon yhteenveto henkilöstökuluista. Yksilöi henkilöstön toimenkuvat ja kulut tarkemmin liitteellä Henkilöstökulut. Projektihenkilöstö Suomessa: Henkilöt, jotka työskentelevät Suomessa hankkeen suunnittelussa tai toteutuksessa. Hallintohenkilöstöä EI ilmoiteta tässä, vaan kohdassa 12.6. Lähetetty suomalainen henkilöstö: Suomesta palkatut kohdemaassa hankkeessa työskentelevät henkilöt Lähetetty suomalainen henkilöstö; asuminen ja matkakulut: Merkitse niiden henkilöiden lukumäärä, joiden kuluja maksetaan ja oleskeluaika, kulut yhteensä ja Palkkaperuste-kohtaan tarkennus siitä, mitä kulut kattavat. Paikallinen henkilöstö: Kohdemaasta palkatut henkilöt. Vapaaehtoistyö: Ilmoita vapaaehtoisten määrä sekä kokonaissumma ja tarvittaessa lisätietoja kohtaan palkkaperuste. Varmista, että vapaaehtoistyön arvo vastaa kohdissa 11.4. ja 11.7.2. ilmoitettuja. Muut henkilöstökulut: Suomalaisen tai paikallisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat muut kuin lakisääteiset henkilöstökulut. Tällaisia voivat olla esimerkiksi matkavakuutus, lähetetyn henkilöstön lasten koulunkäyntikulut tai henkilöstön välttämättömät koulutuskulut. Ilmoita muiden henkilöstökulujen kokonaissumma sekä palkkaperusteet kohtaan tarkennus siitä, mitä kulut kattavat. Henkilöiden lukumäärä: Ilmoita, kuinka monta henkilöä yhteensä työskentelee hankkeessa, tekee vapaaehtoistyötä tai joiden muita kuluja maksetaan Aika: Miltä ajalta yhteensä edellä mainituille henkilöille maksetaan palkkaa ko. hankevuonna, minkä ajan he tekevät vapaaehtoistyötä tai heidän muita kulujaan maksetaan. Palkka- ja sivukulut euroina: Kaikkien edellä mainittujen työntekijöiden bruttopalkat sekä lakisääteiset palkan perusteella määräytyvät sivukulut yhteensä ko. hankevuodelta tai ilmoita muiden kulujen summa. Palkkausperuste: Anna tarvittaessa lisätietoja palkkausperusteista tai muista kuluista. Lisätietoja annetaan myös pakollisella liitteellä Henkilöstökuluerittely. 12.5. Käyttö- ja kunnossapitokulut kohdemaassa eivät kohdistu suoraan jollekin toiminnolle, vaan ovat hankkeen yleisiä juoksevia kuluja kohdemaassa. Esim. hankkeen paikallisten toimitilojen kulut, kuten vuokrat, sähkö-, vesi yms. juoksevat kiinteistökulut, paikalliset puhelin-, Internet, posti-, yms. toimistokulut. Käyttökuluja ovat myös esimerkiksi koneiden ja laitteiden polttoainekulut ja vastaavat. Suomessa syntyvät vastaavat kulut eivät kuulu tähän, vaan ne lasketaan hankkeen hallintokuluihin. Lisää rivejä saat painamalla plussapainiketta. Kulu: Nimeä kululaji esim. sähkö tai toimistokulut (erittele tarvittaessa tarkemmin: esim. toimiston sähkö, opetustilojen sähkö). Yksikköhinta: esim. kuukauden vuokra tai sähkö Yhteensä: kyseisen kululajin kokonaiskulut ko. vuodelta Lisätietoja: Mahdollisia lisätietoja, kuten vuokrasta hankkeelle kuuluu vain 30 %, vuokra maksettiin vain 10 kuukaudelta, koska hanke alkoi myöhässä jne. 12.6. Hankkeen Suomessa syntyvät hallintokulut voivat olla korkeintaan 10 % hankkeen kokonaiskuluista tai 7 %, jos sovelletaan flat rate käytäntöä. Varainhankinta ja järjestön tilintarkastuskulut kuuluvat hallintokuluihin. Hankkeen tarkastuskuulut kuuluvat toimintoihin hankkeen seurantaan. Kulu: Nimeä kululaji esim. toimistotarvikkeet, puhelinkulut hallintohenkilöstön toimenkuva ja lukumäärä. Jos käytät 7 % flat ratea ilmoita tässä vain yksi kululaji flat rate. Yksikköhinta: esim. kuukauden vuokra tai sähkö tai hallintohenkilöstön palkka ja sivukulut kuukaudessa. Yhteensä: kyseisen kululajin kokonaiskulut ko. vuodelta. Jos käytät flat ratea, ilmoita hallinnon kokonaiskulut ko. vuonna. Lisätietoja: Mahdollisia lisätietoja, kuten toimistokuluista tälle hankkeelle kuuluu vain 30 %, vuokra maksettiin vain 10 kuukaudelta tai hallintohenkilöstön työpanos vain 3 kk.
12.7. Ohjelma laskee automaattisesti hankkeen ko. vuoden kokonaiskulut. Siirry täyttämään kuluja seuraavan vuoden osalta. Jos luvut eivät vastaa hankkeen rahoitussuunnitelmaa, saat automaattisen ilmoituksen. 12.8. Ohjelma laskee automaattisesti koko hankkeen kulut kaikilta toteutusvuosilta. 13. Seuranta ja tuloksellisuuden arviointi 13.1. Kuvaile lyhyesti, miten hankkeen tavoitteiden toteutumista seurataan? 13.2. Kerro lyhyesti, mikä on suomalaisen ja paikallisen järjestön välinen työnjako hankkeen seurannassa? 13.3. Kerro, miten hankkeen paikalliskulujen kirjanpito ja tilintarkastus järjestetään. Tehdäänkö kirjanpito ja tilintarkastus paikan päällä? Kuka hoitaa kirjanpidon? Miten tilintarkastaja valitaan? Vai lähetetäänkö kuitit Suomeen? 13.4. Kerro, milloin hanketta arvioidaan, mitä arvioidaan, miten arvioinnin tuloksia hyödynnetään, kuka suorittaa arvioinnin. 14. Kestävyys ja poistumissuunnitelma 14.1. Kuvaile, miten varmistetaan hankkeen kestävyys; taloudellinen kestävyys, institutionaalinen kestävyys, yhteiskunnallinen, poliittinen kestävyys ja kulttuurinen kestävyys sekä naisten asema ja luonnontaloudellinen kestävyys. Ks. lisätietoja kestävyydestä hanketuen käsikirjasta. 14.2. Miten taataan toiminnan jatkuminen ja tulosten pysyvyys hankkeen päätyttyä? Miten vastuu hankkeen toiminnoista siirtyy paikallisille toimijoille? 15. Tiedottaminen 5.1. Hankkeesta tiedottamiseen Suomessa saa käyttää 5 % hankkeen kokonaiskuluista. HUOM! Tiedotuskulut ilmoitetaan lomakkeella toimintokulut kohdassa (12.2.), koska tiedotus on yksi hankkeen toiminnoista. Kerro lyhyesti, mitkä ovat tiedottamisen tavoitteet, keinot ja kohderyhmät 16. Lisätietoja hankkeesta 16.1. Jos hankesuunnittelulomakkeen muut kysymykset eivät riitä kertomaan hankkeesta, sen taustoista tai muista oleellisista seikoista, tässä on tilaa vapaamuotoiselle selostukselle. 17. Liitteet Liitä tähän pakolliset asiakirjat eli yli 100.000 euron hankkeissa hankeasiakirja ja alle 100.000euron hankkeissa Henkilöstökuluerittely. Voit halutessasi liittää muita liitteitä, kuten yhteistyösopimus tai aiesopimus, taustaselvityksiä jne. Liitteet liitetään hakemukseen ja siirtyvät asiointipalveluun hakemuksen mukana. HUOM! Liitteiden enimmäiskoko on 10MB.