Työterveys ja -turvallisuus yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ #EUManageStress stressi hallinnassa! www.healthy-workplaces.eu Kampanjaopas Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta työssä
Kampanjaopas Stressi hallinnassa! Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Yhteinen maksuton palvelunumero (*): 00 800 6 7 8 9 10 11 (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä 00 800 alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. Tässä julkaisussa käytetyissä valokuvissa kuvataan monenlaista työtä. Ne eivät välttämättä esitä hyviä käytäntöjä tai lainsäädännön vaatimusten noudattamista. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, 2013 Suunnittelu: ROS, Espanja Valokuvat: EU-OSHA, Shutterstock Printed in Luxembourg Tekstin 2 EU-OSHA jäljentäminen Euroopan on sallittua, työterveyskunhan ja työturvallisuusvirasto lähde mainitaan.
Terveellinen työ stressi hallinnassa! Sisällys Johdanto 4 Mitä työperäisellä stressillä ja psykososiaalisilla riskeillä tarkoitetaan? 4 Miksi stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta on tärkeää? 5 Miksi EU järjestää tämän kampanjan? 6 Ongelman laajuus 8 Psykososiaalisten riskien hallinta 10 Johdon rooli psykososiaalisen työympäristön hallinnassa 11 Työntekijöiden osallistumisen merkitys 12 Ennaltaehkäisyn periaatteet 15 Hyvän psykososiaalisen työympäristön osatekijät 16 Mitä etua psykososiaalisten riskien ehkäisemisestä on? 16 Vuosien 2014 2015 Terveellinen työ stressi hallinnassa! kampanja: 19 Kampanjasta 19 Käytännön välineitä ja tukea stressin vähentämiseen 20 Ketkä voivat osallistua kampanjaan? 20 Käytännön tapoja osallistua kampanjaan 20 Euroopan hyvän käytännön palkinnot 23 Kumppaniverkostomme 25 Aikaisemmat kampanjamme ja niiden onnistuminen 26 Lisätietoja 28 Viraston koordinaatiokeskusten verkosto 29 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 3
Kampanjaopas Johdanto Työntekijöiden terveydestä ja työpaikan turvallisuudesta huolehtiminen on hyväksi työntekijöille, liiketoiminnalle ja koko yhteiskunnalle. Tämä on tärkeää muistaa taloudellisesti epävarmoina aikoina, kun yritysten on pysyttävä tuottavina ja työtä tehdään kiireessä ja paineessa tiukkojen aikataulujen mukaan. Näissä tilanteissa tapahtuu todennäköisimmin virheitä ja työtapaturmia. Nykyisessä työelämän vauhdissa työterveys- ja työturvallisuusasioiden hoitaminen nähdään usein pelkkänä lakisääteisten vaatimusten täyttämisenä tai hallinnollisena taakkana, josta on vain haittaa. On kuitenkin aina tärkeää olla tietoinen työpaikan riskeistä ja pyrkiä hallitsemaan niitä. Tämä esite on opas Euroopan työterveysja työturvallisuusviraston (Bilbao-virasto) järjestämään vuosien 2014 2015 Terveellinen työ stressi hallinnassa! -kampanjaan. Kampanja on suunniteltu auttamaan sinua, yritystäsi tai työpaikkaasi, työntekijöitä ja työntekijöiden edustajia, työnantajia, esimiehiä ja kaikkia toimijoita stressin ja psykososiaalisten riskien tunnistamisessa ja hallinnassa. Psykososiaalisten riskien tehokas vähentäminen auttaa luomaan terveellisen työympäristön, jossa työntekijät tuntevat itsensä arvostetuiksi ja jossa työilmapiiri ja siten myös työn tuottavuus on parempi. Mitä työperäisellä stressillä ja psykososiaalisilla riskeillä tarkoitetaan? Työperäinen stressi ilmenee, kun työn vaatimukset ylittävät työntekijän kyvyn selviytyä niistä. Se on yksi merkittävimmistä toimimattoman psykososiaalisen työympäristön seurauksista etenkin siksi, että työstressin pitkittyessä työntekijöille voi kehittyä vakavia psyykkisiä ja fyysisiä terveysongelmia. Psykososiaaliset riskit liittyvät kielteisiin psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin, joita seuraa työn puutteellisesta organisoinnista ja hallinnasta sekä huonosti hoidetusta sosiaalisesta työympäristöstä. Niitä ovat esimerkiksi seuraavat: liian vaativa työ ja/tai tehtävien hoitamiseen ei ole riittävästi aikaa ristiriitaiset vaatimukset ja epäselvät roolit työpaikalla ristiriita työn vaatimusten ja työntekijän osaamisen välillä stressiä voivat aiheuttaa sekä työntekijän ammattitaitoon nähden liian helpot että liian vaikeat tehtävät työntekijöiden heikot mahdollisuudet osallistua työtään koskeviin päätöksiin ja vaikuttaa oman työnsä suunnitteluun yksintyöskentely etenkin yleisön ja asiakkaiden kanssa asioitaessa ja/tai kolmannen osapuolen väkivallan kohteeksi joutuminen, joka voi ilmetä sanallisena hyökkäyksenä, ei-toivottuna seksuaalisena huomiona ja fyysisenä väkivaltana tai sen uhkana Työperäinen stressi syntyy, kun työntekijältä vaaditaan enemmän kuin mihin hän pystyy. 4 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
Terveellinen työ stressi hallinnassa! esimiesten ja työtovereiden tuen puute ja huonot ihmissuhteet työntekijöiden välillä henkinen tai seksuaalinen häirintä työpaikalla esimiesten tai työtovereiden syyllistävä, nöyryyttävä, vähättelevä tai uhkaava käyttäytyminen jotakuta työntekijää tai työntekijäryhmää kohtaan työtehtävien, palkkioiden, ylennysten tai uramahdollisuuksien epäoikeudenmukainen jakautuminen toimimaton viestintä, huonosti hoidettu organisaatiomuutos ja työn epävarmuus vaikeudet työn ja kodin vaatimusten yhteensovittamisessa. On tärkeää korostaa, ettei psykososiaalisia riskejä pidä sekoittaa terveeseen ja haastavaan, mutta samalla hyvinvointia tukevaan työympäristöön, joka innostaa työntekijöitä ja kannustaa heitä kehittämään itseään ja suoritustaan parhaan kykynsä mukaan. Miksi stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta on tärkeää? Vaikka työntekijöiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat monet eri tekijät, tutkimusten mukaan työympäristö on yksi merkittävimmistä osatekijöistä. Työskentely hyvässä psykososiaalisessa ympäristössä voi vahvistaa työntekijän mielenterveyttä, sillä se rytmittää elämää, lujittaa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta, identiteettiä ja asemaa, tarjoaa mahdollisuuden henkilökohtaiseen kehittymiseen ja lisää itseluottamusta. Psykososiaalisesti kuormittavalla työympäristöllä voi sen sijaan olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia työntekijöiden terveyteen. Psykososiaalisten riskien huonosta hallinnasta aiheutuu työntekijöille monenlaisia haittoja, joita ovat esimerkiksi työperäinen stressi, mielenterveyden heikentyminen, uupumus, keskittymisvaikeudet ja virheiden lisääntyminen, yksityiselämän ongelmat, huumeiden ja alkoholin väärinkäyttö sekä fyysiset terveysongelmat, etenkin sydän- ja verisuonisairaudet ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Organisaatiolle aiheutuviin haittoihin kuuluvat kokonaistuottavuuden heikkeneminen, lisääntyneet poissaolot, presenteismi (työntekijä on työssä sairaana kykenemättä työskentelemään täysipainoisesti) ja työtapaturmien ja vammojen määrän kasvaminen. Psykososiaalisiin riskeihin liittyvät poissaolot ovat yleensä pidempiä kuin muista syistä johtuvat poissaolot, (1) ja työperäinen stressi voi lisätä varhaiseläkkeelle hakeutuvien määrää etenkin toimihenkilöiden keskuudessa. (2) Poissaolot ja varhainen eläköityminen aiheuttavat yrityksille ja yhteiskunnalle arvioiden mukaan merkittäviä kustannuksia, jotka voivat joissakin maissa nousta jopa miljardeihin euroihin. ( 1 ) Health and Safety Executive, 2009 10. Saatavana osoitteessa http://www.hse.gov.uk/statistics/causdis/stress/ ( 2 ) Työvoiman terveyden seurantatutkimus, Itävalta 2009. Oberösterreichin työkamari (AK OÖ) ja Itävallan empiirisen sosiaalitutkimuksen laitos (IFES), Wien. EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 5
Kampanjaopas Miksi EU järjestää tämän kampanjan? Psykososiaaliset riskit ovat arka ja monesti väärinymmärretty aihe, ja mielenterveysongelmiin liittyy edelleen vahva leima. Uusia ja esiin nousevia riskejä koskevassa eurooppalaisessa yritystutkimuksessa (ESENER) todettiin, että yli 40 % työnantajista pitää psykososiaalisten riskien hallintaa vaikeampana kuin tavanomaisten työterveys- ja työturvallisuusriskien. Yleisimmät työnantajien mainitsemat esteet olivat ongelman arkaluonteisuus ja asiantuntemuksen puute. (3) Ylemmän johdon kyselytutkimukseen vastanneista johtajista lähes puolet uskoi, ettei kenelläkään heidän työntekijöistään ilmenisi mielenterveysongelmia työuransa aikana. (4) Todellisuudessa yksi kuudesta työntekijästä kärsii psyykkisestä pahoinvoinnista jossakin vaiheessa työuraansa. Mielenterveysongelmista kärsiviä työntekijöitä pidetään toisinaan riskinä organisaatiolle tai työpaikalle, kun tosiasiallisesti jopa muista kuin työperäisistä psyykkisistä sairauksista kärsivät henkilöt kykenevät yleensä työskentelemään täysin tehokkaasti, jos työpaikalla on hyvä psykososiaalinen ympäristö. Kampanjan tavoitteena on parantaa ymmärtämystä psykososiaalisiin riskeihin liittyvistä ongelmista tarjoamalla työntekijöille ja työnantajille tukea ja opastusta hyvistä menetelmistä sekä käytännöistä riskien hallinnassa. EU:n lainsäädännön mukaan työnantajilla on velvollisuus huolehtia psykososiaalisten riskien arvioinnista ja hallinnasta. (5) Mielenterveyttä ja hyvinvointia koskevassa eurooppalaisessa sopimuksessa (6) todetun mukaisesti vaatimukset muuttuvat ja paineet lisääntyvät työpaikoilla jatkuvasti. Sopimuksessa työnantajia kehotetaan toteuttamaan vapaaehtoisesti lisätoimia työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kampanjan tavoitteena on saada työnantajat vakuuttuneiksi siitä, että niille kuuluvilla lakisääteisillä velvoitteilla on merkitystä liiketoiminnassa menestymisen sekä työntekijöiden motivaation ja terveyden ylläpitämisen kannalta. Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta edellyttää organisatorisia toimia. Lisäksi tavoitteena on saada työntekijät ymmärtämään, että työperäinen stressi on koko työyhteisön ongelma. Työntekijöiden ei pitäisi pelätä kertoa olevansa stressaantuneita eikä olla huolissaan siitä, että tätä pidetään heikkouden osoituksena. Työperäinen stressi ei ole yksittäisen työntekijän vaan koko työyhteisön ongelma. ( 3 ) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, 2010. The European Survey of Enterprises on New and Emerging Risks (ESENER). Saatavana osoitteessa https://osha.europa.eu/en/publications/reports/esener1_osh_management. ( 4 ) The Shaw Trust, 2006. Mental Health: The Last Workplace Taboo. Shaw Trust, London. ( 5 ) Puitedirektiivi 89/391/ETY. Työperäistä stressiä koskevassa eurooppalaisessa puitesopimuksessa (2004) ja häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevassa työmarkkinaosapuolten puitesopimuksessa (2007) annetaan työnantajille ohjeita näiden ongelmien käsittelyyn. ( 6 ) Mielenterveyttä ja hyvinvointia koskeva eurooppalainen sopimus, 2008. Saatavana osoitteessa http://ec.europa.eu/health/mental_health/docs/mhpact_ fi.pdf. ( 7 ) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, 2013. Euroopan laajuinen mielipidekysely työturvallisuudesta ja työterveydestä, 21.3.2013. Saatavana osoitteessa https://osha.europa.eu/en/safety-health-in-figures 6 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
Mitä työntekijät eri puolilla Eurooppaa ajattelevat työperäisestä stressistä? Äskettäin tehdyssä Euroopan laajuisessa kyselytutkimuksessa (7) haastatelluista työntekijöistä 72 prosenttia piti yleisimpänä työperäisen stressin syynä työn uudelleenjärjestelyä tai työn epävarmuutta 66 prosenttia ilmoitti stressin syyksi tehtyjen työtuntien määrän tai työkuorman 59 prosenttia ilmoitti stressinsä johtuvan joutumisestaan asiattoman käytöksen, kuten kiusaamisen tai ahdistelun, kohteeksi työpaikalla 51 prosenttia oli sitä mieltä, että työperäinen stressi on yleistä noin neljä kymmenestä katsoi, ettei työperäistä stressiä hallita hyvin heidän työpaikallaan. EU-OSHA/Michel Wielick
Kampanjaopas Ongelman laajuus EU-OSHA/Cristina Vatielli EU-OSHA/Luigi Lauria Tilastot puhuvat selvää kieltä. Tutkimusten mukaan menetetyistä työpäivistä 50 60 % voidaan liittää työperäiseen stressiin ja psykososiaalisiin riskeihin. (8) Ne ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen yleisin työperäinen terveysongelma Euroopassa. Yhdeksän vuoden ajalta tehdyssä tutkimuksessa lähes 28 prosenttia työntekijöistä eri puolilla Eurooppaa ilmoitti altistuneensa psykososiaalisille riskeille, jotka vaikuttivat heidän henkiseen hyvinvointiinsa. (9) Tutkimukset osoittavat, että psykososiaalisista riskeistä ja työperäisestä stressistä aiheutuu merkittäviä kustannuksia paitsi työpaikoille myös koko kansantaloudelle. Työperäisestä stressistä ja muista psykososiaalisista ongelmista kärsivillä työntekijöillä on yleensä paljon työstä poissaoloja. On myös tavallista, että työntekijät tulevat töihin, vaikkeivät kykene työskentelemään täysipainoisesti (presenteismi). Euroopassa työperäisistä ja muista mielenterveysongelmista aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat arvioiden mukaan vuosittain noin 240 miljardia euroa. (10) Niistä alle puolet on välittömiä kustannuksia, kuten sairaanhoitokuluja, ja kustannuksista noin 136 miljardia euroa johtuu tuottavuuden menetyksestä, esimerkiksi sairauspoissaoloista. ( 8 ) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, 2000. Research on Work-related Stress. Saatavana osoitteessa http://osha.europa.eu/en/publications/ reports/203/view ( 9 ) European Community, 2010. Health and Safety at Work in Europe (1999 2007): A Statistical Portrait. Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg. Saatavana osoitteessa http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ity_offpub/ks-31-09-290/en/ks-31-09-290-en.pdf ( 10 ) Euroopan työpaikkaterveyden edistämisen verkosto. A guide to the business case for mental health, 2009. Saatavana osoitteessa http://www.enwhp.org/ fileadmin/downloads/8th_initiative/mentalhealth_broschuere_businesscase.pdf ( 11 ) Trontin C, Lassagne M, Boini S ja Rinal S, 2007. Le coût du stress professionnel en France en 2007. Institut National de Recherche et de Sécurité, Paris. ( 12 ) Health and Safety Executive, 2009 2010. Saatavana osoitteessa: http://www.hse.gov.uk/statistics/causdis/stress/ ( 13 ) Työvoiman terveyden seurantatutkimus, Itävalta 2009. Oberösterreichin alueen työkamari (AK OÖ) ja Itävallan empiirisen sosiaalitutkimuksen laitos (IFES), Wien. 8 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
Liiketoiminnalliset perusteet esimerkkejä Ranskassa työperäisen stressin kansalliset kustannukset olivat arviolta 2 3 miljardia euroa vuonna 2007. (11) Isossa-Britanniassa menetettiin työperäisen stressin takia noin 9,8 miljoonaa työpäivää vuosina 2009 2010, ja siitä aiheutuneita poissaoloja oli keskimäärin 22,6 työpäivää työntekijää kohden. (12) Itävallassa yleisin toimihenkilöiden ilmoittama varhaiseläkkeelle siirtymisen syy oli psykososiaaliset ongelmat: sen ilmoitti yli 42 prosenttia varhaiseläkkeelle siirtyneistä toimihenkilöistä. (13) Shutterstock, Inc./Rehan Qureshi
Kampanjaopas Psykososiaalisten riskien hallinta Kaikkien työpaikkojen tulisi kiinnittää huomiota työperäiseen stressiin ja psykososiaalisiin riskeihin. Keskimäärin 51 prosenttia työntekijöistä on sitä mieltä, että työperäinen stressi on yleistä. Näin vastanneiden osuus on suuri kaikenkokoisissa yrityksissä. Erittäin pienissä, enintään yhdeksän työntekijän mikroyrityksissä 45 prosenttia katsoo työperäisen stressin olevan yleistä, kun suuremmissa organisaatioissa näin vastasi 54 58 prosenttia työntekijöistä. (14) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston uusia ja esiin nousevia riskejä koskevan eurooppalaisen yritystutkimuksen (ESENER) mukaan 79 prosenttia yritysjohtajista Euroopassa on huolissaan työperäisestä stressistä. (15) Silti vain alle 30 prosentilla eurooppalaisista työpaikoista on käytössä menettelyjä stressin, työpaikkakiusaamisen ja työhön liittyvän kolmannen osapuolen väkivallan käsittelyyn. ESENER-tutkimus osoitti, että 40 50 prosenttia suuremmista yrityksistä (250+ työntekijää) on ottanut käyttöön toimenpiteitä psykososiaalisten riskien hallitsemiseksi, mutta pienyrityksistä (10 49 työntekijää) vain 20 30 prosentilla oli käytössä tällaisia toimenpiteitä. Pienempien organisaatioiden usein mainitsemia ongelmia olivat erityisesti tuen ja ohjauksen puute tai asiantuntemuksen puute. Pienillä työpaikoilla pystytään kuitenkin arvioimaan ja hallitsemaan psykososiaalisia riskejä vähäisilläkin resursseilla. Työperäisen stressin hallinnasta saatavat hyödyt ovat yritykselle aiheutuvia kustannuksia suuremmat. (16) Tärkeintä on saada kaikki osapuolet mukaan edistämään työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvien tekijöiden hallintaa. Toimivalla yhteistyöllä voidaan välttää työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden aiheuttamat terveydellisen haitan vaarat. Tällä tavalla johdolla, esimiehillä, työntekijöillä sekä työpaikan työterveys- ja työsuojeluasiantuntijoilla on valmiudet toimia tehokkaasti vaikeissakin tilanteissa. EU-OSHA/Emmanuel Biard ( 14 ) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, 2013. Euroopan laajuinen mielipidekysely työturvallisuudesta ja työterveydestä, 21.3.2013. Saatavana osoitteessa: https://osha.europa.eu/en/safety-health-in-figures ( 15 ) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, 2010. The European Survey of Enterprises on New and Emerging Risks (ESENER). Saatavana osoitteessa: https://osha.europa.eu/en/publications/reports/esener1_osh_management ( 16 ) Health and Safety Executive, 2007. The Suitability of HSE s Risk Assessment Process and Management Standards for Use in SMEs. Saatavilla osoitteessa: http://www.hse.gov.uk/research/rrpdf/rr537.pdf 10 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
Terveellinen työ stressi hallinnassa! EU-OSHA/Adam Skrzypczak Johdon rooli psykososiaalisen työympäristön hallinnassa Työnantajan vastuulla on laatia työsuojelun toimintaohjelman perusteella psykososiaalisten riskien ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat tavoitteet, joiden laadintaan työntekijät osallistuvat. Tarkoituksena on luoda terveellinen psykososiaalinen työympäristö. Olemalla helposti lähestyttäviä ja edistämällä työntekijöitä tukevaa työympäristöä esimiehet varmistavat, että työntekijöiden on turvallista tuoda esille ongelmia ja myös auttaa ratkaisujen löytämisessä. Vaikka työnantajalla ei ole lakisääteistä vastuuta työntekijöidensä yksityiselämän vaikeuksista, niiden ymmärtäminen ja mahdollisuuksien luominen sosiaaliseen vuorovaikutukseen työn ulkopuolella auttavat työntekijöitä tukea antavan työympäristön luomisessa. Keskijohdon esimiehillä on tässä ratkaiseva tehtävä, koska he ovat päivittäin tekemisissä työntekijöiden kanssa. Siksi keskijohtoa olisi rohkaistava kehittämään itselleen taitoja, joita tarvitaan haitallisen psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa ja hyvän psykososiaalisen työympäristön luomiseen. Toimiva johtajuus voi auttaa vähentämään työperäistä stressiä ja psykososiaalisia riskejä. Kukaan ei kuitenkaan ole hyvä johtaja syntyessään. Hyvä johtajuus ja henkilöstöjohtaminen ovat taitoja, joita voidaan oppia ja kehittää. Hyvä johtaja tarjoaa roolimallin, joka innostaa työntekijöitä ja motivoi heitä hyödyntämään koko potentiaaliaan. Hän on avoin ja helposti lähestyttävä ja tuntee tiimin jäsenten vahvuudet ja heikkoudet. Hyvä johtaja myös haastaa ja kannustaa tiimin jäseniä työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen ja ottamaan vastuun omasta työstään. Hän ylläpitää hyvää ryhmähenkeä ja korkeaa työmoraalia ja saa koko tiimin antamaan parastaan. Jokaisella työpaikalla on psykososiaalisia riskejä. EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 11
Kampanjaopas Työntekijöiden osallistumisen merkitys Vaikka työympäristön riskien asianmukainen arviointi ja valvonta ovat lain mukaan työnantajan vastuulla, myös työntekijöiden on hyvin tärkeää osallistua toimiin. Työntekijöillä ja heidän edustajillaan on paras käsitys työpaikalla mahdollisesti esiintyvistä ongelmista. He voivat auttaa suunnitelman laadinnassa ja ratkaisujen toteuttamisessa jakamalla tietämyksensä esimiesten ja työnantajan kanssa. Työntekijöiden osallistuminen on muutakin kuin ruohonjuuritason palautteen antamista. Se on kaksisuuntainen prosessi, jossa esimiehet ja työntekijät keskustelevat keskenään kuuntelevat toistensa huolenaiheita vaihtavat näkemyksiä ja tietoa tekevät yhdessä päätöksiä. (17) Työntekijöiden mukanaolo prosessissa on erityisen tärkeää, jotta stressiä ja psykososiaalisia riskejä voitaisiin vähentää tuloksekkaasti. Työntekijöitä kuulemalla esimiehet rakentavat luottamuksellista ilmapiiriä, jossa työntekijöiden on turvallista tuoda esille ongelmia. Lisäksi työntekijöiden osallistuminen ennalta ehkäisevien toimien suunnitteluun parantaa yleistä työmoraalia ja takaa, että käyttöön otetut toimenpiteet ovat varmasti tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia. EU-OSHA/Marcos Oliveira EU-OSHA/Tomas Bertelsen ( 17 ) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, 2012. Työntekijöiden osallistuminen työterveys- ja työturvallisuusasioiden käsittelyyn. Käytännön opas. Saatavana osoitteessa: https://osha.europa.eu/fi/publications/reports/workers-participation-in-osh_guide 12 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
Terveellinen työ stressi hallinnassa! ESIMERKKITAPAUS: Rigshospitalet, Kööpenhamina Tanskan sairaalaesimerkki osoittaa, kuinka myönteisiä tuloksia saadaan aikaan työskentelemällä yhdessä ja ottamalla työntekijät mukaan työympäristön parantamiseen. (18) Rigshospitalet on julkinen sairaala, jossa on noin 8 500 työntekijää. Se on yksi suurimmista työllistäjistä Tanskassa. Vuonna 2011 tehdyssä työtyytyväisyyskyselyssä kuitenkin ilmeni, että työpaikalla esiintyi merkittäviä ongelmia, kuten stressiä, työpaikkakiusaamista ja seksuaalista häirintää. Sairaalan ylin johto otti kiireelliseksi tavoitteekseen parantaa työympäristöä. Toimista ei kuitenkaan päätetty ylhäältä käsin, vaan johtajat ryhtyivät arvioimaan sairaalan eri osastojen työympäristöä ryhmissä, joihin osallistui ammattiliiton ja työntekijöiden edustajia. Tavoitteena oli kehittää uusia käytäntöjä työperäisen stressin, kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän vähentämiseksi. Arvioinnissa tuli esille tarve parantaa mahdollisuuksia tiedonjakoon ja palautteen antamiseen, ja työryhmien työtehtävät järjestettiin uudelleen näiden edistämiseksi. Työntekijöiden edustajat osallistuivat työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemisen oppaiden ja toimintaohjeiden laatimiseen. Asiattoman käyttäytymisen estämiseksi perustettiin hallintaverkosto, ja sairaalan sähköisessä uutiskirjeessä julkaistiin esimerkkejä siitä, kuinka eri osastoilla oli onnistuttu parantamaan työympäristöä. Toimenpiteiden konkreettisia tuloksia olivat yleisen työtyytyväisyyden paraneminen ja stressin tuntuva väheneminen sihteerien ja hoitajien keskuudessa. ( 18 ) Vuosien 2012 2013 Terveellinen työ kampanjassa Yhteistyöllä riskit hallintaan palkittu hyvä käytäntö. EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 13 Hay que poner el pie de foto
Kampanjaopas 14 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto EU-OSHA/Mário Marques
Terveellinen työ stressi hallinnassa! Ennaltaehkäisyn periaatteet Ennakointi ja suunnittelu ovat tehokkaimpia tapoja hallita psykososiaalisia riskejä työpaikalla. Kokemuksen mukaan työn tuottavuus ja innovatiivisuus heikentyvät työperäisen stressin, sairastelun ja poissaolojen lisääntyessä, mikä vaikuttaa merkittävästi liiketoiminnan tulokseen. Psykososiaalisia riskejä voidaan arvioida ja hallita yhtä järjestelmällisesti kuin muitakin työterveysja työturvallisuusriskejä. Tämä edellyttää riskienarviointimallin käyttöä ja osallistavaa lähestymistapaa seuraavalla tavalla: Yksilöidään työpaikan vaarat ja niille altistuvat henkilöt. Tärkeintä on varmistaa, että esimiehet ja työntekijät ovat tietoisia psykososiaalisista riskeistä ja työperäisen stressin varhaisista oireista ja osallistuvat yhdessä riskien arviointiin. Arvioidaan riskit ja asetetaan ne tärkeysjärjestykseen. Suunnitellaan ennalta ehkäiseviä toimia: jos riskejä ei voida välttää, kuinka ne voidaan minimoida? Toteutetaan suunnitelma: määritellään toteutettavat toimenpiteet, vaadittavat resurssit, vastuuhenkilöt ja aikataulu. Seurataan suunnitelman toteutumista ja tarkistetaan sitä säännöllisesti seurantatulosten perusteella. Kannattaa muistaa, että eri ihmiset reagoivat samoihin olosuhteisiin eri tavoin. Jotkut sopeutuvat muita paremmin esimerkiksi kiireeseen tai tiukkoihin aikatauluihin. Psykososiaalisten riskien arvioinnissa olisikin mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden psyykkiset (esim. sukupuoleen, ikään tai työkokemukseen liittyvät) vahvuudet ja tarpeet. Mikroyritysten johtajat ovat tavallisesti säännöllisesti tekemisissä työntekijöidensä kanssa ja oppivat tuntemaan heidät. Suurempien organisaatioiden riskien arvioinnissa ovat keskeisessä asemassa keskijohdon esimiehet, koska he keskustelevat päivittäin työntekijöiden kanssa. Kampanjassa tarjotaan työnantajille, esimiehille ja työntekijöille tukea edistämällä yksinkertaisten, käyttäjäystävällisten välineiden ja lähestymistapojen soveltamista psykososiaalisten riskien arviointiin ja hallintaan työpaikalla. Toimet voidaan aloittaa esimerkiksi laatimalla arvio työympäristön nykytilasta henkilöstökyselyiden ja haastattelujen perusteella ja sen jälkeen jatkaa keskustelua siitä, mitä käytännön parannuksia siihen vaadittaisiin. Tällaisen prosessin avulla varmistetaan työntekijöiden osallistuminen ja keskitetään huomio työperäisen stressin ja muiden psykososiaalisten ongelmien taustalla oleviin syihin. Kun prosessille on olemassa selkeä viitekehys, organisaatioiden on helpompi seurata ennalta ehkäisevien toimenpiteiden onnistumista. Psykososiaalisten riskien hallinta on tärkeää sisällyttää osaksi kokonaisvaltaista työterveyden ja turvallisuuden hallintaa sen sijaan, että se toteutettaisiin erillisenä toimintana. Riskienarviointimallia voidaan helposti soveltaa työperäisen stressin hallintaan. EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 15
Kampanjaopas Hyvän psykososiaalisen työympäristön osatekijät Toimivassa työympäristössä työntekijöiden työtyytyväisyys pysyy hyvänä, he suhtautuvat myönteisesti haasteisiin ja ovat motivoituneita käyttämään koko potentiaaliaan. Tämän tuloksena organisaation tuottavuus paranee, työstä poissaolot vähenevät ja työntekijöiden vaihtuvuus pienenee. Tärkeimmät hyvää psykososiaalista työympäristöä edistävät tekijät ovat: Työntekijät on perehdytetty hyvin tehtäviinsä, ja heillä on riittävästi aikaa ja itsenäistä päätäntävaltaa organisoida ja hoitaa työtehtävänsä. Yksitoikkoisia työtehtäviä on mahdollisimman vähän tai ne on jaettu usean työntekijän kesken, ja työntekijöitä kannustetaan ottamaan itse vastuuta työstään. Työntekijät ymmärtävät, mitä heiltä odotetaan, ja saavat säännöllisesti rakentavaa (myönteistä ja korjaavaa) palautetta. Työntekijät voivat vaikuttaa työtään koskeviin päätöksiin, ja heitä kannustetaan osallistumaan esimerkiksi työtapojen ja työaikataulujen kehittämiseen. Työtehtävien, palkkioiden, ylennysten tai uramahdollisuuksien jakautuminen on oikeudenmukaista. Työympäristö on myönteinen ja kannustava, ja ruuhkahuippuina järjestetään kiireapua. Vuorovaikutus on avointa molempiin suuntiin, ja työntekijöille tiedotetaan säännöllisesti tilanteen kehityksestä etenkin organisaatiomuutosten aikana. Työpaikalla on otettu käyttöön toimia työperäisen stressin, työpaikkakiusaamisen ja kolmannen osapuolen väkivallan ehkäisemiseksi, ja työntekijät voivat luottaa siihen, että heidän julki tuomansa ongelmat käsitellään hienotunteisesti. Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen onnistuu. Työnantajat voivat toteuttaa vapaaehtoisia lisätoimia työntekijöiden psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Mitä etua psykososiaalisten riskien ehkäisemisestä on? Toiminnan hyötyjä ovat parantunut työhyvinvointi ja työtyytyväisyys terveet, motivoituneet ja tuottavat työntekijät organisaation kokonaistuottavuuden paraneminen, vähentyneet poissaolot ja sairaana työskentely, vammojen ja tapaturmien väheneminen ja pienempi työntekijöiden vaihtuvuus yksilöille ja yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten ja rasitteiden pieneneminen. Toimivassa työympäristössä työntekijöiden työtyytyväisyys pysyy hyvänä, he suhtautuvat myönteisesti haasteisiin ja ovat motivoituneita käyttämään koko potentiaaliaan. ( 19 ) Maailman terveysjärjestö (WHO). Saatavana osoitteena: www.who.int/mediacentre/factsheets/fs220/en/ 16 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
Terveellinen työ stressi hallinnassa! Mielenterveyden edistäminen Psyykkinen hyvinvointi on hyvän terveyden ja elämänlaadun keskeinen edellytys. Se voidaan määritellä hyvinvoinnin tilaksi, jossa yksilö kykenee hyödyntämään koko potentiaaliaan, sietämään normaalia stressiä, työskentelemään tuottavasti ja toimimaan rakentavasti yhteisössään (19). Psyykkistä hyvinvointia edistämällä voidaan parantaa merkittävästi työympäristön terveellisyyttä. Tähän soveltuvat esimerkiksi seuraavat toimenpiteet: joustavat työaikajärjestelyt tuen tarjoaminen arkipäivän haasteisiin, kuten lastenhoitoavun järjestämiseen mielenterveyskysymyksiin liittyvän koulutuksen tarjoaminen esimiehille ja työntekijöille ilmainen psykologinen neuvonta ja tuen tarjoaminen työntekijöiden tukeminen liikuntaharrastuksissa. EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 17 EU-OSHA/David Tijero Osorio
Kampanjaopas Tiesitkö tämän? Noin puolet työntekijöistä on sitä mieltä, että työperäinen stressi on yleistä. Se on Euroopan toiseksi yleisimmin ilmoitettu terveysongelma. Noin 50 60 % menetetyistä työpäivistä voidaan liittää stressiin ja psykososiaalisiin riskeihin. Yksi kuudesta työntekijästä kärsii psyykkisestä pahoinvoinnista työelämänsä aikana. Psykososiaalisten riskien kustannukset nousevat kansallisella tasolla miljooniin euroihin. Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta työpaikalla on kannattavaa sen hyödyt ovat yritykselle aiheutuvia kustannuksia suuremmat. 18 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Shutterstock, Inc./wavebreakmedia
Terveellinen työ stressi hallinnassa! Vuosien 2014 2015 Terveellinen työ stressi hallinnassa! kampanja: Kampanjasta Psykososiaalisia riskejä esiintyy kaikilla työpaikoilla, ja työntekijöiden kokeman stressin määrä on merkittävä työympäristön laatuun vaikuttava tekijä. Vaikka psykososiaalisten riskien ja työperäisen stressin vähentäminen voi tuntua haastavalta, kampanjan tavoitteena on osoittaa, että niitä voidaan käsitellä yhtä johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti kuin muitakin työterveys ja turvallisuusongelmia. Tämän viestin edistämiseksi vuosien 2014 2015 Terveellinen työ stressi hallinnassa! kampanjassa on asetettu seuraavat keskeiset tavoitteet: Lisätään tietoisuutta työperäiseen stressiin ja psykososiaalisiin riskeihin liittyvistä kasvavista ongelmista. Tarjotaan yksinkertaisia käytännön välineitä ja ohjeita psykososiaalisten riskien ja stressin hallintaan työpaikalla ja edistetään niiden käyttöä. Korostetaan psykososiaalisten riskien ja stressin hallinnan myönteisiä vaikutuksia, myös sen liiketoiminnallisia hyötyjä. Toisena kampanjavuonna julkaistaan työnantajille ja esimiehille laadittu monikielinen opas, jossa on selkeää, näyttöön pohjautuvaa tietoa psykososiaalisista riskeistä. Opas on tarkoitettu erityisesti mikro- ja pienyritysten käyttöön. Sen tavoitteena on saada työnantajat puuttumaan työhön liittyviin psykososiaalisiin riskeihin osoittamalla, että psykososiaalisten riskien hallinta mikro- ja pienyrityksissä on paitsi täysin mahdollista myös hyvin kannattavaa. Oppaassa kannustetaan pienyrityksiä eri puolilla Eurooppaa aloittamaan psykososiaalisten riskien järjestelmällinen ja tehokas hallinta sekä hyödyntämään tähän suunniteltuja kansallisia tai alakohtaisia menetelmiä. Kampanja perustuu vuosien 2012 2013 Terveellinen työ kampanjaan Yhteistyöllä riskit hallintaan, jossa painotettiin, että riskienhallinta edellyttää tehokkaan johtamisen ohella työntekijöiden aktiivista osallistumista. Tätä lähestymistapaa jatketaan myös vuosien 2014 2015 kampanjassa, jossa viestitetään, että työntekijöiden ja johdon on osallistuttava aktiivisesti toimintaan ja työskenneltävä yhdessä voidakseen tehokkaasti vähentää psykososiaalisia riskejä ja työperäistä stressiä. Virasto on kehittänyt kampanjan käynnistämiseksi erilaista materiaalia ja monenlaisia tapoja, jotka auttavat lisäämään tietoisuutta ja ymmärtämystä työperäisestä stressistä ja psykososiaalisista riskeistä. Yhdessä työskentelemällä työnantajat, esimiehet ja työntekijät voivat saada työperäisen stressin ja psykososiaaliset riskit hallintaan kaikkien yhteiseksi hyväksi. Keskeiset päivämäärät Kampanjan aloitus: huhtikuu 2014 Hyvien käytäntöjen etsintä: alkaa toukokuussa 2014 Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviikko: lokakuussa viikko 43 vuosina 2014 ja 2015 Hyvien käytäntöjen palkitsemistilaisuus: huhtikuu 2015 Terveellinen työ stressi hallinnassa! kampanjan huippukokous: marraskuu 2015. EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 19
Kampanjaopas Käytännön välineitä ja tukea stressin vähentämiseen Psykososiaalisia riskejä voidaan mitata, torjua ja vähentää käytännön välineillä. Verkossa on saatavana useita käyttäjäystävällisiä ja tehokkaita käytännön välineitä stressin ja psykososiaalisten riskien arviointiin ja vähentämiseen työpaikalla: Kansainvälisen työjärjestön (ILO) käsikirja Stress Prevention at Work Checkpoints sisältää helppokäyttöisiä menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa stressitekijöitä ja vähentää niiden haittavaikutuksia. Ison-Britannian Health and Safety Executiven julkaisussa Management Standards for work-related stress esitellään kuuteen keskeiseen stressitekijään liittyvät hyvät käytännöt ja määritetään kriteerit, joiden perusteella organisaatiot voivat arvioida omia toimintatapojaan. Ranskalaisen Institut national de recherche et de sécuritén (INRS) teoksessa Faire le Point annetaan joitakin avaimia psykososiaalisten riskien arviointiin pienyrityksissä sekä käytännön vinkkejä niiden välttämiseksi. Belgian SOBANE-strategiassa sovelletaan neliportaista osallistavaa menetelmää psykososiaalisten riskien arviointiin ja ehkäisyyn. Sloveniassa on avattu verkkosivusto nimeltä SOS: hätäkutsu töissä opas työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen työpaikalla. Muita stressin ja psykososiaalisten riskien hallintaan tarkoitettuja kansallisia välineitä voi tiedustella kansallisista koordinaatiokeskuksista. Niitä esitellään myös kampanjan verkkosivustolla. Ketkä voivat osallistua kampanjaan? Kampanja on avoin kaikille järjestöille, työpaikoille ja yksityishenkilöille mukaan lukien julkisen ja yksityisen sektorin työnantajat, myös pienet ja keskisuuret yritykset johtajat, esimiehet ja työntekijät työterveys- ja työturvallisuusalan ammattilaiset ammattiliitot, työsuojelupäälliköt ja työsuojeluvaltuutetut työnantajajärjestöt ammattiyhdistykset kouluttajat ja opetusalan edustajat alueelliset ja paikalliset työterveys- ja työturvallisuusriskien ehkäisyyn palveluja tuottavat tahot ja vakuutuspalveluntarjoajat. Käytännön tapoja osallistua kampanjaan Yksityishenkilöt, työpaikat ja organisaatiot voivat osallistua kampanjaan monin eri tavoin, esimerkiksi jakamalla ja julkaisemalla kampanjamateriaaleja järjestämällä tapahtumia ja toimintaa, kuten seminaareja ja työpajoja käyttämällä ja edistämällä työperäisen stressin ja psykososiaalisten riskien hallintaan tarjottavia käytännön välineitä osallistumalla Euroopan hyvän käytännön kilpailuun ottamalla osaa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviikkoihin vuosina 2014 ja 2015 ryhtymällä kampanjan viralliseksi tai kansalliseksi kumppaniksi. 20 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto