SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen
Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena on haastatteluiden avulla: saada yleiskuva erilaisten oikeudellisten ja muiden keinojen käytöstä syrjintätapauksissa selvittää oikeussuojakeinoihin turvautumiseen mahdollisesti liittyviä esteitä syrjinnän vaarassa olevien henkilöiden näkökulmasta ja selvittää syrjinnän uhrien kokemuksia prosessien kulusta.
Havaintoja työsyrjintärikoksista Vuosina 2008 2011 käräjäoikeuksissa käsiteltiin 108 työsyrjintärikosta / kiskonnantapaista työsyrjintää. Tuomioittain tarkasteltuna yleisimmät syrjintäperusteet olivat terveydentila (35) ja etninen alkuperä (32), asiaomistajittain etninen alkuperä oli selvästi yleisin. Lähes puolessa tapauksista syrjintä ilmeni työsuhteen päättämisessä. Noin puolessa langettavista tuomioista asianomistajat eivät saaneet minkäänlaista vahingonkorvausta tai hyvitystä. Yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä määrättiin kahdessa ja tasa-arvolain mukaista hyvitystä yhdessä tapauksessa.
Havaintoja riita-asioista Vuosina 2008 2011 käräjäoikeuksissa käsiteltiin 15 yhdenvertaisuuslakiin liittyvää riita-asiaa ja 95 tasa-arvolakiin liittyvää riita-asiaa. Yleisin syrjintäperuste yhdenvertaisuuslakiin liittyvissä riita-asioissa oli ikä ja syrjintä ilmeni yleensä työsuhteen päättämisessä tai irtisanomisessa. Kaikissa hyväksytyissä kanteissa määrättiin yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä.
Yhdenvertaisuuslakiin liittyvät tapaukset hallinto-oikeuksissa Vuosina 2008 2011 hallinto-oikeuksissa käsiteltiin 88 yhdenvertaisuuslakiin liittyvää tapausta. Enemmistössä tapauksista syrjintää epäiltiin usealla perusteella. Ikä ja sukupuoli yhdessä olivat yleisin syrjintäperuste. Enemmistö tapauksista koski virantäyttöä.
Aliraportointiin monia syitä Syitä aliraportoinnin taustalla Usko, että mitään ei tapahtuisi Julkisuuden pelko Kielteisten seurausten pelko Oikeusturvakeinojen puutteet Suosituksia aliraportoinnin vähentämiseksi: Aliraportoinnin vähentämiseksi on lisättävä viranomaisten tietoisuutta syrjinnästä ja kykyä tunnistaa syrjintää. Viranomaisten kohdennettua tiedotusta syrjinnälle alttiille ryhmille on lisättävä. Yksi keino voi olla yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä etnisten vähemmistöjen tietämyksen lisäämiseen.
Empiirinen osa: haastateltavat Tutkimusta varten haastateltiin: -Syrjinnän uhreja (39) -Viranomaisia (7) -Kansalaisjärjestöjä aliraportoinnista (2) Aineistossa pyrittiin mahdollisimman tasaiseen jakaumaan syrjintäperusteiden sukupuolen iän maantieteellisen kattavuuden elämänalueiden käytettyjen oikeusturvakeinojen ja valitusreittien osalta.
Kokemukset valitusmenettelystä Oikean reitin löytämisen haasteet - neuvoja tarvittiin ja tarvitaan - puolet yhteydessä järjestöön tai ammattiliittoon Prosessin vahvuuksia ei ollut helppoa nimetä, toisin kuin esteitä ja haasteita Näkemykset viranomaisten toiminnasta - viranomaiset saivat yksittäisiä, hajanaisia kehuja - puolet piti viranomaisen toimintaa esteenä tai haasteena, erityisen usein mainittiin poliisi - puolet sitä mieltä, että mistään viranomaisesta ei ollut hyötyä
Oikeudellinen neuvonta / oikeusapu ja muu apu Huomattava osa sai oikeudellista neuvontaa tai oikeusapua Vaikka oikeudelliseen neuvontaan ja oikeusapuun pääosin oltiin tyytyväisiä, ei asiantuntevan asianajajan löytäminen ollut kaikille mutkatonta. Lähes kaikille syrjintä aiheutti jotain vahinkoa Henkiset seuraukset vaihtelivat mielipahasta pelkoon ja unihäiriöihin Lisäksi taloudellisia ja sosiaalisia vahinkoja Noin puolet tarvitsi henkistä tukea, ja vertaistukea tarvittaisiin lisää
Tieto lainsäädännöstä ja oikeusturvakeinoista Puolet arvioi tietonsa lainsäädännöstä kohtalaisiksi - Miehet arvioivat tietonsa useammin hyväksi tai erittäin hyväksi - Etnisen taustan perusteella syrjintää kokeneet arvioivat tietonsa muita useammin huonoksi Oikeusturvakeinojen osalta osa haastateltavista oli prosessin jälkeenkin epätietoisia prosessista ja vaihtoehdoista - Ammatillinen tausta vaikuttaa - Erittäin huonoksi tietonsa arvioineista kaikki kokeneet syrjintää etnisen taustan perusteella
Prosessin seuraukset ja kokemukset oikeudensaamisesta Harva piti seurauksia riittävinä - Joidenkin odotukset epärealistisia Päätös valittamisesta helppo ja menestymismahdollisuuksiin uskottiin - Valtaosa ei kuitenkaan kokenut saaneensa oikeutta Esteenä oikeuden saamiselle pidettiin mm. - poliisin asennetta - osapuolten tasavertaisuuden puutetta - oikeuslaitoksen asiantuntemuksen puutetta - valtuutettujen toimivaltuuksien puutteellisuutta
Laajempi vaikuttavuus Vaikka valtaosa ei kokenutkaan saaneensa oikeutta, uskoivat haastateltavat kuitenkin valituksella olleen laajempia vaikutuksia. - Valituksella oli vaikutusta syrjivän osapuolen toimintaan - Esimerkiksi keskustelun herättäminen tai konkreettiset muutokset toiminnassa - Julkisuus lisäsi tietoisuutta syrjinnästä Oikeusturvakeinojen seurausten ja vaikutusten on oltava oikeudenmukaisia sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti tarkasteltuna.
Miten uusi yhdenvertaisuuslaki vaikuttaa uhrin oikeusturvaan työelämässä? Lain tarkoitus ei muuttunut: edelleen uhrin oikeusturvan tehostaminen Työnantajalle suunnitteluvelvoite Vammaisten osalta kohtuullisten mukautusta epääminen on syrjintää Velvollisuus antaa kirjallinen selvitys Työsuojeluviranomaisten yhteistyö muiden lakia valvovien kanssa Esimerkiksi lausunto lautakunnalta tai valtuutetulta