Kaupunginhallitus 230 25.08.2015 Pudasjärven kaupungin esitykset kokeilutoiminnan edistämiseksi ja ilmoittautuminen kokeilualueeksi rakentamisen ja kaavoituksen joustavoittamisessa KH 25.08.2015 230 Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisessa hallitusohjelmassa Ratkaisujen Suomi 29.5.2015 linjataan hallituskauden kärkitavoitteita Suomen saamiseksi nousuun negatiivisen talouskasvun ja lamaantumisen tilasta. Strategisessa hallitusohjelmassa kuvataan nimensä mukaisesti yleisellä strategisella tasolla sitä keinovalikoimaa, joilla maan hallitus näkee Suomen ongelmat mahdollisiksi ratkaista. Valtioneuvoston kansliasta saapui kaupungille 11.8.2015 päivätty ja kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläisen allekirjoittama kirje, joka on otsikoitu Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri!. Kirjeessä kerrotaan, että hallitusohjelman mukaisesti kokeilukulttuuri on yksi toimintatapojen uudistamisen kulmakivistä. Kokeilukulttuuri syntyy halusta ja rohkeudesta kokeilla ja valita erilaisia lähestymistapoja. Kuntaministerin mukaan kokeilutoimintaa toteutetaan kolmella tasolla, jotka ovat 1) strateginen taso (hallituksen valitsemat kokeilut, kuten perustulo, palvelualoite ja vapaakuntakokeilu), 2) kokeilukeskittymien/kumppaneiden taso (sellainen kokeilutoiminta, joka edistää hallitusohjelman tavoitteita, mutta jota toteuttavat kunnat, alueet, maakunnat, järjestöt ja elinkeinoelämä) ja 3) ruohonjuuritaso (kansalaisyhteiskunta). Kokeilutoiminnalla haetaan uusia ratkaisuja palvelujen uudistamiseen ja toimintatapojen joustavoittamiseen myös kunnissa. Kansalaisia ja yhteisöjä varten on avattu Otakantaa.fi palvelu, jossa voi 6.7. 5.9.2015 välillä tuoda omat ehdotuksensa valtioneuvoston kokeiluideoiksi. Pudasjärven kaupunki kannattaa hallitusohjelman mukaisesti toimintaa ja kehittämistä jäykistävien säädöksien sujuvoittamista sekä kokeilukulttuurin käyttöön ottamista. Kaupungin mielestä tärkeää on myös puun liikkeelle saaminen ja uusien tuotteiden saaminen metsästä. Näihin tavoitteisiin liittyen Pudasjärven kaupunki osoittaa kiinnostuksensa ja ilmoittautuu kokeilualueeksi rakentamisen ja kaavoituksen joustavoittamisessa hallitusohjelmassa linjatulla tavalla. Pudasjärven kaupunki esittää, että kaupungin alueella toteutettaisiin määräaikainen kokeilu, jossa erityisesti hallitusohjelman liitteen 4 mukaisia asuntopolitiikan ja rakentamisen edistämiseksi tähtääviä, erityisesti harvaan asutulle pitkien etäisyyksien alueille soveltuvia, kehittämistoimenpiteitä ja kokeiluja testattaisiin käytännössä. Samalla rakentamisen edistämiseen tähtäävät toimet edistäisivät myös puun käytön lisäämistä rakentamisessa ja saisivat kansalliset metsävarat tehokkaampaan käyttöön sekä lisää työtä ja toimeentuloa suomalaisille. Ilmoittautuminen kokeilualueeksi rakentamisen ja kaavoituksen edistämisessä Seuraavassa on listattu niitä hallitusohjelman liitteessä 4 kuvattuja
toimenpiteitä, joita Pudasjärven kaupunki on halukas kokeilualueena toimimisen aikana edistämään ja testaamaan niiden toimivuutta käytännössä. Toimenpidelistaa voidaan muokata ja tarvittaessa täydentää tarpeen mukaan, mikäli järkevän ja pääosin kaupungin nykyresursseilla toteutettavan kokonaisuuden aikaan saaminen sitä vaatii. Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan rakentamismahdollisuuksien helpottamiseksi: lyhennetään päätösprosessia muun ohella valitusmenettelyjä muuttamalla, helpotetaan haja-asutusalueiden rakentamista muun muassa suunnittelutarvealuesäännöstöä lieventämällä, siirretään päätösvaltaa poikkeamistilanteissa ELY-keskuksilta kunnille ja yhdistetään hankekaavoitus ja YVA-menettely. Kunnan suunnittelutarveratkaisusta ELY-keskuksella ei olisi valitusoikeutta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ohjausvaltaa selvennetään kuntien maankäyttövallan ja - vastuun lisäämiseksi. ELY-keskusten rooli kaavoitus- ja rakentamisasioissa muutetaan konsultoivaksi. ELY-keskusten valitusoikeutta kaavapäätöksistä rajoitetaan. Maakuntakaavojen ja kuntien yhteisten yleiskaavojen vahvistusmenettelystä ympäristöministeriössä luovutaan. Rantarakentamisen poikkeamispäätökset siirretään kokonaisuudessaan kuntiin. Tämä lisäisi huomattavasti rantarakentamisen mahdollisuuksia, mutta Pudasjärven kaupungin alueella ei johtaisi kuitenkaan hallitsemattomaan tilanteeseen, kun kaupunki on viime vuosina kaavoittanut melkein kaikki rantarakentamiseen parhaiten sopivat merkittävät vesistöjen varret. Viranomaiskäsittelylle asetetaan kaavoitusprosessissa, mukaan lukien YVA, sitovat käsittelyajat. Kaikissa rakentamis- ja ympäristöasioissa siirrytään menettelyyn, jossa valitusoikeus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää ensin valitusluvan saamista. Valituslupapäätöksen saamiselle asetetaan sitova määräaika. Maankäyttö- ja rakennuslupapäätösten valitustapausten oikeudenkäyntimaksuja korotetaan. Harkitaan mahdollisuutta lisätä kielteiseen päätökseen rajattu vahingonkorvausvelvoite hankkeen viivästymisestä. Tärkeää olisi myös asettaa hallinto-oikeudelle määräaika, missä ajassa asian käsittely tulee toimittaa. Selvitetään siirtyminen kaavoitusasioissa kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen. Korjausrakentamisen helpottamiseksi luodaan alueellisten poikkeuslupien menetelmä. Sujuvoitetaan asunto-osakeyhtiön päätöksentekoa peruskorjaus-, esteettömyys- ja täydennysrakentamisessa. Korjausrakentamisessa energiataloudellisuus sidottaisiin vain korjattavaan osaan, ei koko rakennusmassaan. Rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia ja täydennysrakentamista sujuvoitetaan ottamalla käyttöön kevennetty kaavamenettely.
Edistetään rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista toimisto- ja liiketiloista asunnoiksi. Rakennuksen korjaaminen, käyttötarkoituksen muuttaminen tai perusparantaminen ei laukaise uudisrakentamistasoisia velvoitteita esimerkiksi esteettömyys- ja äänieristysvaatimusten osalta. Energiatehokkuusvaatimusten osalta energiatehokkuusdirektiivin mukaisessa sääntelyssä on hyödynnettävä kaikki direktiivin sallimat joustot ja poikkeusmahdollisuudet. Kaupan laatuluokituksesta kaavoituksessa luovutaan. Suuryksikkösääntelyä kevennetään keskustatoimintojen alueella. Kaavoitus- ja rakennussuojelulainsäädäntöä muutetaan siten, että suojelulla ei estetä asuinrakennusten esteettömyyden poistamista, esimerkiksi hissien jälkiasentamista. Rakentamismahdollisuuksia haja-asutusalueilla lisätään mm. siten, että yleiskaava voisi nykyistä laajemmin toimia rakentamisen perusteena. Vapaa-ajan asuntojen muuttamista pysyvään asuinkäyttöön joustavoitetaan sekä rakentamismääräyksiin että kaavoitukseen tehtävillä joustoilla. Pysyvään asuinkäyttöön voitaisiin muuttaa kuitenkin vain sellaiset vapaa-ajanasunnot, jotka kohtuullisella tasolla täyttäisivät asumiselle asetetut vaatimukset niin rakennuksen energiatehokkuuden, palveluvarustuksen kuin sijainninkin osalta. Edellytyksistä tulisi päättää etukäteen tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi. Vapaa-ajan asunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön helpottaisi myös tilanteita, kun maistraateissa merkitään mökille muuttaneita henkilöitä vailla vakituista osoitetta oleviksi silloin, kun heillä ei ole muuta asuntoa kuin vapaa-ajan asunto. Maankäyttö- ja rakennuslakiin luodaan edellytykset nykyistä selvästi laajemmille mahdollisuuksille pienimuotoiseen piharakentamiseen ja erilaisten toimenpiteiden kuten aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen toteuttamiseksi ilmoitusmenettelyllä. Erityisesti puurakentamisen edistämiseksi luodaan valtakunnallisesti samat rakentamisen standardit ja koko maassa rakennuslupakäsittelyssä yleisesti yhteisesti hyväksyttävät tekniset ratkaisut. Ennen kaikkea on tärkeää yksinkertaistaa rakentamisen energiatehokkuutta koskevia määräyksiä. Puurakentamisen edistämiseksi on otettava käyttöön koko rakennuksen ja materiaalin elinkaarta koskeva energiavertailu. Tähän liittyen on kaupungin tarkempi esitys energiatehokkuusmääräysten järkevöittämiseksi. Rakennuslupa-asioissa toteutetaan asiakkaan kannalta yhden luukun periaate sekä viranomaistoimipisteissä, että sähköisessä asioinnissa. Rakentamisen energiatehokkuusvaatimusten järkevöittäminen ja puun käytön edistäminen rakentamisessa Suomessa on merkittävällä tavalla kiristetty rakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia samalla, kun muutakin rakentamismääräyksiin liittyvää sääntelyä ja vaatimuksia on lisätty. Taustalla energiavaatimusten kiristämiseen on Suomen sitoutuminen
toteuttaa EU:n tavoitteita kasvihuonepäästöjen vähentämisessä, uusiutuvien energialähteiden käyttöön ottamisessa ja energiatehokkuuden parantamisessa. Näitä tavoitteita kohti pyritään mm. Energiatehokkuusdirektiivin (EED), Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD), Uusiutuvien energialähteiden edistämistä koskevan direktiivin (RES) ja Ekosuunnittelu- ja tuotemerkintädirektiivien kautta. Energiatehokkuusvaatimuksiin pääseminen edellyttää lähes nollaenergiarakennuksilta erittäin korkeaa energiatehokkuutta, jossa rakennuksen tarvitsema lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla. EPBD direktiivissa määritellään, että jäsenvaltion on varmistettava, että 31.12.2020 mennessä kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia ja jo 31.12.2018 jälkeen uudet rakennukset, jotka ovat viranomaisen käytössä ja omistuksessa, ovat lähes nollaenergiarakennuksia. Edellä mainittujen direktiivien toteuttamiseksi ympäristöministeriössä on laadittu asetuspohjaa ja viranomaisohjeistuksia. Tämän hetkinen sääntelytilanne on jo hyvin sekava ja tulevat edelleen tiukkenevat energiatehokkuusvaatimukset uhkaavat johtaa tilanteeseen, jossa Suomen ilmasto-olosuhteisiin sopiva järkevä rakentaminen ei ole enää mahdollista. Samalla käytännössä vaikeutetaan puun käytön lisäämistä rakentamisessa ja lisätään kuntien rakennusvalvonnan taakkaa liian sekavien ja yksityiskohtaisten rakentamismääräyksien toteuttamisessa ja valvomisessa. Rakentamisen määräyksiä valmistelevalla ympäristöministeriöllä on käytettävissään lukuisia tutkimuksia ja selvityksiä, joissa osoitetaan, että Suomen olosuhteissa lähes nollaenergiarakennuksien rakentaminen direktiiveissä esitetyllä tavalla ei ole kaikissa tapauksissa järkevää, eikä mahdollistakaan. Sinänsä nykyisen kaltainen kokonaisenergiatarkastelu toimii ja sitä on syytä jatkaa, mutta paikallisille suunnitteluratkaisuille ja -vapauksille tulee antaa enemmän tilaa. Eristepaksuuksien lisääminen nykymääräyksistä ei ole enää taloudellisesti kannattavaa ja isommissa rakennuksissa valaistuksen, ilmanvaihdon ja käyttäjälaitteiden sähkön kulutus asumisen aikana korostuu. Lämmityskulut eivät ole enää kokonaisuuden kannalta niin merkittäviä. Lähes nollaenergiarakennus termi ei käytännössä toimi, kun rakennus kuluttaa Suomen olosuhteissa joka tapauksessa yli 100 kwh/m2/vuosi. On eri asia toteuttaa Etelä-Euroopassa lähes nollaenergiarakennus, kun rakennuksen energiatase saadaan positiiviseksi vähimmillään pelkästään asentamalla talon katolle aurinkopaneelit. Puurakentamisen edistämisessä on järkevää ottaa käyttöön materiaali- ja resurssitehokkuustarkastelu, jossa esimerkiksi huomioidaan nykyistä paremmin puumateriaalien pieni hiilijalanjälki. Energiatehokkuuden tarkastelu koko elinkaaren aikana helpottaa puun, myös massiivirakenteisen eristämättömän hirren, käyttöä rakentamisessa. Vähintään pitäisi varmistaa, että Pudasjärven kaupungin toteuttamalla tavalla olisi mahdollista myös vuoden 2018 jälkeen rakentaa hirrestä julkisia rakennuksia, esimerkiksi kouluja, päiväkoteja ja palvelutaloja. Silti
jää huomioimatta käyttäjien positiiviset kokemukset puusta rakentamismateriaalina mm. viihtyvyyteen, terveyteen ja puhtaaseen sisäilmaan liittyen. Pudasjärven kaupunki esittää, että rakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia järkevöitetään ja yksinkertaistetaan siten, että kannustetaan energiatehokkaaseen, ekologiseen ja rakennuksen koko elinkaarta koskevaan energiatehokkuustarkasteluun. Samalla edistetään puun käyttöä rakentamisessa ja mahdollistetaan muun muassa puurakenteisten julkisten rakennuksien rakentaminen myös vuoden 2018 jälkeen. Kuntien käytöstä poistuvien rakennusten alaskirjauskäytännön muuttaminen Kuntien nykyisistä kirjanpitokäytännöistä johtuen kunnille on muodostunut merkittävä käytöstä poistuneiden tai poistumassa olevien kiinteistöjen taakka, joka rasittaa kuntien taloutta. Käytännössä monessa kunnassa on palvelurakenteiden muuttumisen seurauksena, rakennusten teknisen käyttöiän täytyttyä ja osin myös taloudellisten resurssien niukkuuden vuoksi, paljon rakennuksia, joille ei kunnalla ole enää käyttöä. Myöskään muuta käyttöä rakennuksille on alkuperäisestä käyttötarkoituksesta johtuen vaikea löytää. Nykyisessä kuntien rahoitustilanteessa rakennuksien poistaminen käytöstä, kylmilleen jättäminen tai purkaminen on merkittävien alaskirjauksien vuoksi vaikeaa tai jopa mahdotonta. Alaskirjaukset vaikuttavat suoraan kyseisen vuoden tai vuosien tulokseen ja painavat entisestään vaikeaa kuntataloutta ahdinkoon. Pudasjärven kaupunki esittää, että kunnille myönnettäisiin määräaikainen oikeus (esim. 2 vuotta) poistaa kirjanpidostaan käytöstä poistettuja tai poistumassa olevia rakennuksia ilman alaskirjauksien tulosvaikutusta kyseisien vuosien tilikauden tulokseen. Tällä pienennettäisiin turhien kiinteistöjen ylläpidosta aiheutuvia käyttötalouden menoja ja piristettäisiin uuden rakentamista, koska alaskirjaus ei olisi enää esteenä sille että vanhan tilalle rakennetaan uutta. Samalla saisimme suomalaisille lisää työtä ja toimeentuloa. Asian on valmistellut kaupunginjohtaja Tomi Timonen, puh. 050 454 8230. Kaupunginjohtajan esitys: Päätös: Kaupunginhallitus päättää edellä kuvatulla tavalla: 1) ilmoittautua kokeilualueeksi rakentamisen ja kaavoituksen joustavoittamisessa, 2) esittää rakentamisen energiatehokkuusvaatimusten järkevöittämistä ja puun käytön edistämistä rakentamisessa sekä 3) esittää kuntien käytöstä poistuvien rakennusten alaskirjauskäytännön muuttamista. Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti.
--- Merkitään pöytäkirjaan, että Henrik Hämäläinen poistui klo 19.07.