Väestöliitto 2/09 Rovasti Liisa Tuovinen: Rakkaus on valinta s.4 Karikkoja kahden kulttuurin liitoissa s.16 Kypsien hedelmien poimimista Ikääntyminen muuttaa seksuaalisuutta s.19 Häävalmistelut: Morsiusunelmia ja nopeustaistelua s.26 Hyvä parisuhde on jokaisen oikeus
päätoimittajalta PÄÄTOIMITTAJA Helena Hiila TOIMITUSSIHTEERI Paula Alkio ULKOASU JA TAITTO innocorp Oy TOIMITUSNEUVOSTO Paula Alkio kirsikka Bonsdorff ida Hakola Helena Hiila elina korhonen Päivi Seppälä Pirjo Somerkivi jaana Syrjälä Heli Vaaranen TOIMITUKSEN OSOITE Kalevankatu 16 A PL 849, 00101 Helsinki Puh. (09) 228 050 pari.perhe@vaestoliitto.fi KANSIKUVA Plugi KUSTANTAJA Väestöliitto ry. www.vaestoliitto.fi PAINOPAIKKA Edita Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Kaarina Rautelin, (09) 2280 5129 kaarina.rautelin@vaestoliitto.fi ISSN 1796-850X (Painettu) ISSN 1796-8518 (Verkkolehti) Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Kolmas vuosikerta Aikakausilehtien Liiton jäsenlehti Seuraavassa numerossa aiheena hyvinvoinnin haasteet. Onni yksillä kesä kaikilla Taas on se aika vuodesta, jolloin sesonki käynnistyy. Suosituimmat häävihkikirkot ja juhlapaikat on pitänyt varata vuosi etukäteen, siviilivihkimisiin hellinnee aikoja helpommin. Suuret ja näyttävät häät ovat pitäneet pintansa vuosikausia, vaikka kyllä naimisiin pääsisi vähemmälläkin. Vielä ollaan kuitenkin aika kaukana amerikkalaisista unelmahäistä, joista ei selviä tutuilla kaasoilla, vaan tarvitaan erityisiä hääsuunnittelijoita ja tuhansien dollarien budjetti. Suomessa solmittiin viime vuonna 31 014 avioliittoa ja 249 rekisteröityä parisuhdetta; noin 13 500 liittoa purkautui. Ennen kumppani haettiin korkeintaan naapuri kylästä. Nyt yhä useampi suomalainen menee naimisiin ulkomaalaisen kanssa. Yhä useampi monikulttuurisistakin avioliitoista purkautuu. Eroriskistä huolimatta avioliitto on pitänyt pintansa. Erityisesti lapsen tulo johtaa avioliittoon. Siinä suhteessa on muuttunut vain ajoitus. Ennen oli tärkeää päästä vihille ennen kuin raskaus näkyy liikaa, nyt voi rauhassa odottaa lapsen syntymää ja järjestää vaikkapa häät ja ristiäiset samalla kertaa. Avioliitto suojaa ja turvaa monella tavalla heikompaa osapuolta, monesti juuri naista ja lasta. Etenkin, jos avioliitto päättyy toisen kuolemaan. Leskeneläke, oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja lievempi verotus perinnöstä koskevat vain avioleskeä. Harva tiedostaa tätä ja vielä harvempi edes ajattelee koko asiaa. Kuitenkin Suomessa on alaikäisen huoltajana noin 4 700 leskeä. Useammin kuin kuolemaan avioliitto päättyy eroon. Avioero ei kuitenkaan ole luonnon laki, jolle ihminen ei mahda mitään. Mutta jos rakkaus päättyy niin eikö ole parempi erota ja antaa itselle ja toiselle mahdollisuus löytää uusi rakkaus? Lehdessämme parisuhdetyön uranuurtaja Liisa Tuovinen toteaa viisaasti, että rakkaus ei ole tunne vaan valinta. Rakastuminen tapahtuu, mutta mitä siitä seuraa on valintaa. Kun valit- see rakkauden, valitsee halun nähdä toinen ihminen, kuunnella häntä ja vastata hänelle. Mitään todellista yhteyttä ei voi syntyä ilman sitä. Aina eivät pariskunnan omat konstit riitä pitämään tahtoakaan yllä. Silloin voi turvautua parisuhdeammattilaisten apuun. Tässä numerossa Väestöliiton omat parisuhdeasiantuntijat analysoivat seksuaalisuutta, intiimiyttä ja rohkaisevat myös ikääntyviä pariskuntia nauttimaan seksuaa lisuudesta. Erokin voi toimia ikään kuin pakollisena kasvunpaikkana jos malttaa kohdata aidosti pettymyksen ja surun. Rakastuminen vaatii rohkeutta, rakkaus ja parisuhde luottamusta ja uskoa. Ehkä suuret häät ovat ikään kuin rohkaisuryyppy, joka auttaa ottamaan niin hullunrohkean askeleen, että päättää jakaa elämänsä toisen kanssa. Pari & perhe -lehden toimitus toivottaa kaikille hääpareille sylin täydeltä onnea ja kestävyyttä parisuhteeseen. Meille muille lämmintä ja aurinkoista kesää suomalaisen sanan laskun toivorikkain sanoin: kyllä se paistaa vielä risukasaankin! l Helena Hiila 2 pari & perhe 2/2009
pari & perhe 2/2009 4 Rakkaus on halua nähdä toinen ihminen, kuunnella häntä ja vastata hänelle. 23 Lomalla aika ei ole rahaa 26 4 Pari- ja perhetyön uranuurtaja Liisa Tuovinen Kaikilla on oikeus hyvään parisuhteeseen 7 Kupillinen historiaa Konkreettista apua kodin perustamiseen 8 Parisuhde ja vauvaonni 10 Väitöstutkimus: Lapsettomuushoidot vahvistavat parisuhdetta 12 Sateenkaariperheiden elämää maailmalla 15 Kysy lakimieheltä 16 Kahden kulttuurin liitossa omat karikkonsa 19 Seksuaalisuus ja intiimiys parisuhteessa 21 Kypsien mehukkaiden hedelmien poimimista ikääntyminen muuttaa seksuaalisuutta 23 Tarpeettoman tyyris kesäloma? 24 Perheiden aika ja ajan suhteellisuus 26 Koh Taolta kohti kohtalon alttaria 27 Parisuhde suojaa dementialta 28 Ero pakotettu kasvumahdollisuus Häävalmistelut: morsiusunelmia ja nopeustaistelua Katso syksyn parisuhdekoulutukset s. 31 pari & perhe 2/2009 3
Teksti Sirpa Kurvinen Suomalaisen parisuhde- ja perhetyön uranuurtaja Liisa Tuovinen Kaikilla oikeus hyvään parisuhteeseen Rovasti Liisa Tuovinen on ollut runsaasti julkisuudessa kannanotoistaan ja toimistaan samaa sukupuolta olevien parien oikeuksien puolesta sekä siunattuaan heidän suhteensa. Hän on tehnyt pitkän uran kirkon parisuhde- ja perhetyön kouluttajana ja oli ensimmäisiä, joka toi meille parisuhdekurssit 1970-luvulla. Hän on myös perhe- ja parisuhdetyötä edistävän Kataja ry:n puheenjohtaja ja yksi perustajajäsenistä. Vasta viime vuosina ihmiset ovat Tuovisen mukaan oppineet ymmärtämään, että ihmissuhteisiin liittyy myös taitoja, ja nyt niitä osataan hakea jo ennakkoon. Hän siteeraa Jacques Delors n esittämää ajatusta, että minkä tahansa merkittävän asian läpiajaminen kestää vähintään kolmekymmentä vuotta. Se näyttää pätevän myös parisuhdetyön merkityksen ymmärtämiseen. 70-luvulla parisuhdetyö tuntui monista oudolta, vaikka uusi toiminta sai myös kannatusta. Nykyisin lähes joka naistenlehti tarjoaa ohjeita parisuhteen ylläpitoon. Niiden toimivuuteen Tuovinen ei välttämättä usko, sillä suhteen hoitoon tarvitaan myös uskallus ylittää ääneen puhumisen kynnys. Lisäksi tarvitaan ryhmän tuki ja tilanteessa annettu tehtävä. Monesti ihmisiltä puuttuu esimerkiksi lapsuudenkodin malli keskustelusta siten, että se auttaa eikä pahenna tilannetta. Parisuhteessa stressipisteitä Nykyiset avioeroluvut kertovat Liisa Tuovisen mielestä muun muassa siitä, että eroa pidetään jo ennakkoon vaihtoehtona suhteelle. Nykyisin eroaminen on helppoa, kun se ennen oli lähes mahdotonta. Toisaalta nykyiset suuret ja komeat häät kertovat kuitenkin siitä, että naimisiin mennään tositarkoituksella ja asiaa pidetään tärkeänä. Useimmat parit ovat seurustelleet ja asuneetkin yhdessä jo pitkään ennen häitä. Liitto toisen ihmisen kanssa tuo silti mukanaan niin monia elämänmuutoksia, että ei ihme, jos puolisot oireilevat. Erityisesti aiemmin, kun ei vielä ollut tapana asua yhdessä ennen naimisiinmenoa, sopeutuminen uuteen elämätilanteeseen saattoi aiheuttaa paineita suhteelle. Samoin voi tapahtua myös nykyisin, jos samanaikaisesti tapahtuu monia asioita. Helposti tilanteessa, jossa perinteisessä elämäntavassa tapahtuu yhtä aikaa monia suuria muutoksia, kuten asunnon vaihto, häät, valmistuminen, uusi työpaikka, asuntolaina, uudet sukulaiset ja ehkä vielä ensimmäinen raskaus, ahdistuminen on ymmärrettävää. Nuoren parin stressikertoimet nousevat liian korkeiksi. Silloin osapuolet voivat ajatella, että ovat väärän ihmisen kanssa naimisissa, vaikka kyse onkin aivan muista ongelmista, Tuovinen toteaa. Tuovinen antaa pareille neuvoksi yrittää huomata, mistä paineet koostuvat. Tärkeintä on puhuminen ja parisuhteen kommunikointitaitojen kehittäminen, jotta osaa sanoa, mitä haluaa ja mitä ei. Tabut estävät puhumisen Liisa Tuovinen kertoo, että perheissä on tunnistettu kaksi tabua. Ensimmäinen on kielto puhua perheen sisäisistä asioista. Toinen on se, että kielteiset asiat tunnistetaan paremmin kuin myönteiset. Myönteisten asioiden huomaaminen on todettu oleelliseksi esimerkiksi ratkaisukeskeisessä, voimavarasuuntautuneessa terapiassa. Silloin ihmisten täytyy tie- 4 pari & perhe 2/2009
Antero aaltonen toisesti huomata se, mitä tapahtuu, kun ei toimikaan negatiivisesti. Kaikki tietävät, mitä tapahtuu, kun aletaan riidellä, mutta mitä tapahtuu silloin, kun ei aletakaan riidellä? On todettu, että eniten ihmiset puhuvat asiatason asioista: onko kesärenkaat vaihdettu, kuka ehtii käydä kaupassa tai pitäisikö ostaa uusi sohva. Toiseksi eniten puhutaan omista asioista: onkohan minulla kuumetta, pitääköhän minun tehdä ylitöitä. Kaikkein vähiten perheessä ja parisuhteessa puhutaan suhdetason asioista: miltä tuntuu olla toisen kanssa, mitä tapahtuu, kun aletaan riidellä tai mikä suhteessa ilahduttaa. Yleensä ihmiset puhuvat myös eniten kielteisistä asioista. Lapsiakin puhutellaan useimmiten silloin kun he ärsyttävät tai aiheuttavat häiriötä. Usein ihmiset eivät edes huomaa, mikä lapsessa tai puolisossa on sitä, mikä antaa syyn iloita tai ylipäätään elää. Suhteen tärkeät, intiimit asiat ovat useimmiten niitä, joista on vaikea jopa mahdotonta puhua. On hyvin tavallista, että suhdetta hoidetaan vaikenemalla. Osa ongelmista tietysti katoaa ajan myötä tällä tavalla, mutta osa ei. Sisään nieleminen pitemmän päälle etäännyttää osapuolia, ja vuosikausien vaikeneminen tekee entistä vaikeammaksi nostaa asioita esille. Ja jos sitten jonain päivänä lataa koko lis- pari & perhe 2/2009 5
rodeo tan kerralla, niin eihän sitä kukaan kestä, Tuovinen sanoo. Rakkaus on valinta Kyvyttömyys käsitellä ongelmia ei ole vain suomalaisten vaikeus, se on koko ihmiskunnan ongelma. Ihmissuhteissa ei ymmärretä sitä, että ei ole oikeita tai vääriä henkilöitä, vaan kyse on siitä, osaatko hoitaa suhdetta. Tuovinen sanoo hieman yllättäen, että rakkaus ei ole tunne vaan valinta. Rakastuminen sinällään ei ole valinta, se vain tapahtuu, mutta se mitä siitä seuraa, eli rakkauden hoitaminen, on valintaa. Se on samanlainen tahdon valinta kuin esimerkiksi rauha. Kun valitsee rakkauden, valitsee halun nähdä toinen ihminen, kuunnella häntä ja vastata hänelle. Mitään todellista yhteyttä ei voi syntyä ilman sitä. Rakkaus on suhde toiseen ihmiseen tai asiaan. Siihen liittyy toki paljon tunteita, kuten ilo ja suru tai vaaran pelko ja suuttumus. Jokainen voi itse valita, miten suhtautuu toisiin ihmisiin ja elämään. Liisa Tuovinen toimii myös kirkkojen rajat ylittävän Yhteys-liikkeen puheenjohtajana. Se on solidaarisuus- ja tukiryhmä, joka puolustaa ihmisarvoista ja kristillistä tapaa suhtautua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Hän on ensimmäisten joukossa siunannut heidän parisuhteitaan. Homo- ja lesboparien suhteita rasittavat normaalien parisuhdeongelmien lisäksi monet ulkoiset uhat, muiden ihmisten ennakkoluulot, oman itsensä hyväksyminen ja esimerkiksi kysymys lasten saannista. Ne ovat aivan erityisiä taakkoja kannettavaksi. Osattomuuden tunne siitä, jääkö ilman omaa lasta, on riipaiseva. Seksuaalisuus on ihmiselle iso ja äärettömän mutkikas asia. Seksuaalisen minuuden löytäminen vie vuosia. Liisa Tuovinen pamauttaa, että eniten ennakkoluuloja samaa sukupuolta olevien parisuhteita kohtaan on niillä, joiden omaa identiteettiä se tuntuu uhkaavan. Lisäksi ihmisten on tavattoman helppoa ottaa kantaa sellaisiin asioihin, joista eivät tiedä mitään. Jos ei ole koskaan ollut Somaliassa, on helppo sanoa, ettei ihmisillä ole syytä lähteä pois sieltä: ihan kivaahan teillä siellä on, mitä te tänne tulette kyse on ihan samasta asiasta kuin homo- ja lesboparien ihmisoikeuksien vähättelyssä. Homous ei ole sairaus, vaan yleensä siihen synnytään. Kaikilla on oikeus elää parisuhteessa ja olla oma itsensä. Sovinnossa elämän kanssa Parisuhde- ja perhetyö on ollut Liisa Tuoviselle paitsi keskeinen osa työuraa, myös elintärkeää oman elämän ja avioliiton kannalta. Hän toteaakin, että kaikki hänen ajamansa asiat ovat sellaisia, joita ei voi tehdä ellei itse usko niihin. Hän torjuu arvion, että olisi ollut työssään jotenkin erityisen rohkea ja toteaa hyvin rauhallisesti, että todellisuuden kohtaaminen on ollut hänelle se johdattava asia, joka on kannustanut tekemään työtä parien, myös samaa sukupuolta olevien, eteen. Tärkeintä on se, että ihmiset jaksavat elää ja löytävät yhteyden itseensä ja toisiinsa. Että he kokevat elämisen mielekkääksi ja elämisen arvoiseksi, voivat olla sovinnossa ja tehdä rakkaudesta nousevia valintoja. l 6 pari & perhe 2/2009
Kupillinen historiaa, olkaa hyvä! Jo Väestöliiton ensimmäisinä vuosina 1940-luvun alussa toiminnan tärkeänä painopistealueena oli perheellistymisen tukeminen. Työtä asian edistämiseksi tehtiin laajasti ja luovasti. Nuorten parien tarvitsema tuki oli hyvin konkreettista ja apua tarvittiin yhteisen kodin perustamiseen. Nuorenparin koti Väestöliitto julkaisi vuonna 1945 yhteisestä elämää aloittaville nuorille oppaan Nuorenparin koti. Ohjekirjanen oli tarkoitettu niitä tuhansia ja kymmeniä tuhansia nuoria pareja varten, jotka sotien vuoksi olivat joutuneet lykkäämään kotinsa perustamista ja joutuivat nyt tekemään sen erittäin vaikeissa olosuhteissa. Kirjaseen oli koottu kattavan tavara- ja tilausluettelon lisäksi kokeneiden perheenemäntien ja kodinsisustajien antamia ohjeita. Väestöliitosta välitettiin vuosien aikana nuorille pareille kymmeniä tuhansia pöytiä, tuoleja, kaapistoja sekä kattiloita ja astiastoja. Sisustusarkkitehti Arttu Brummerin tervehdys kirjasessa: Te ajattelette perustaa oman kodin. Elämänne kaari tuntuu mielestänne kohoavan kohti arvaamattomia korkeuksia rohjetkaamme toivoa, että niin myös tapahtuu. Huonekalut eivät tietysti tee kotia eikä kaunis koti takaa avioliiton onnea, mutta se saattaa kuitenkin osaltaan olla sitä edistämässä. l Parien hyvinvointia edistämässä 2000-luvulla Kodinperustajia silmälläpitäen Väestöliitto on suunnitellut erityisen nuoren parin astiaston. Se on Arabian valmistetta ja käsittää 40 erilaista esinettä hauskoin siniraidoin. Arabiassa astiaston suunnitteli muotoilija Kaj Franck, joka ansiokkaasti otti muotoilussa huomioon Väestöliiton toiveet astioiden käytännöllisyydestä. Tänä päivänä Väestöliiton Parisuhdekeskus tarjoaa parisuhdetta suunnitteleville ja parisuhteissa eläville suhdetietoja ja -taitoja. Lähtökohtana on ajatus, että tukemalla parisuhdetta voidaan vaikuttaa myönteisesti niin tulevaan perhe-elämään kuin vanhemmuuteen. Parisuhdeongelmiin ja -kriiseihin ei ole nykyisin saatavissa riittävästi ammattiapua ja odotusajat hoitoon pääsyyn ovat kohtuuttoman pitkiä. Parit hyötyvät helposti saatavasta parisuhdetiedosta, -taidosta ja avusta. Ongelmiin on mahdollista löytää ratkaisuja, kun niihin puututaan aktiivisesti ja ajoissa. Lisää tietoa: www.vaestoliitto.fi/toimiva_parisuhde Kumppaneiden ja lahjoittajien tuki tekevät tämän työn mahdolliseksi. Parisuhdekeskus on Raha-automaattiyhdistyksen tukema hanke. l pari & perhe 2/2009 7
rodeo TekSTi: Keijo Markova Parisuhde ja vauvaonni kuka sinä ihanuus olet, mitä sinulle kuuluu? vanhemmat pyrkivät parhaansa mukaan lukemaan vauvaa onko vauvalla hyvä olla? onko sillä nälkä, jano, kylmä mitä vauva tarvitsee? 8 pari & perhe 2/2009
Vanhemmat pyrkivät kaikin puolin vastaamaan vauvan tarpeisiin. He luovat vauvan ympärille turvakehän se on kuin ilmakehä maapallon ympärillä, ja sen tehtävänä on suojella vauvaa. Vanhempien turvamiehen rooli on ratkaiseva vauvan kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta. Turvallisesti elävän ihmisen aivojen osassa, hippocampuksessa, syntyy uusia aivosoluja ilmeisesti elämän loppuun saakka. Pelko ja turvattomuus heikentävät uusien aivosolujen syntymistä ja heikentävät oppimista. Vanhempien ja läheisten rakkaus on vauvan kasvun ja kehityksen tärkein tekijä. Onko täällä ketään minua varten? Kun vanhemmat yrittävät lukea vauvaa, heillä on aina lukihäiriöitä. Tutkimukset kertovat, että vanhemmat erehtyvät noin 70 prosentissa tapauksista. Mutta ei hätää vauvalla on jo syntymästään hallussaan kaksi sanaa. Ne ovat ei ja kyllä. Isän ja äidin pitää vain oppia ymmärtämään, kumpaa vauva milloinkin tarkoittaa. Ihminen on rakennettu olemaan yhteydessä toisiin ihmisiin. Kun vauva syntyy, sen ensimmäinen kysymys kuuluu: onko täällä ketään minua varten? Isä, äiti ja muu perhe pyrkivät vastaamaan, että kyllä, me olemme täällä sinua varten. Tämä tapahtuu siten, että vanhemmat kuuntelevat herkällä korvalla vauvan tarpeita ja pyrkivät jopa ennakoimaan niitä. Varmuus toisen läsnäolosta ja tarpeisiin vastaamisesta antaa hyvän pohjan läheisen ihmissuhteen syntymiselle. Suhteen turvallisuus puolestaan antaa hyvän pohjan menestymiselle myös ulkoisen maailman valloituksessa. Rakastutaan! Jotta on päästy näin pitkälle on saatu syntymään rakkausvauva ovat vanhemmat useimmiten löytäneet toisensa, ja toivon mukaan myös itsensä, rakastettavina ja arvostettavina. Ihmiset haluavat lapsensa isäksi tai äidiksi kumppanin, jota voi rakastaa, arvostaa ja kunnioittaa. Rakastumisvaiheen vahvat tunteet ovat auttaneet parin yhteen ja luoneet hyvän pohjan toiveelle saada yhdessä vauva. Mutta entä kun vauva täyttää koko näyttämön? Uuden käsikirjoituksen nimi on Vauva sitä ja vauva tätä ja vauva nukkuu ja vauva ei nuku ja ja Minne hävisikään Romeo ja Julia -käsikirjoitus? Vauva haastaa vanhemmat uuteen tilanteeseen. Kuinka luoda rakkaussuhde uuteen perheenjäseneen ja samalla pitää yllä parin välistä aikuisrakkautta? Onko mahdollista sovittaa aikuisrakkaus ja vauvarakkaus siten, että sekä isä että äiti ovat mukana vauvarakkaudessa? Tai jos perheeseen kuuluu jo aikaisempia lapsia, kuvioon pitäisi sisältyä myös lapsirak kaus vanhempien rakkaus perheen muihin lapsiin. Kolmenkeskeisen rakastavan suhteen ylläpitäminen on haasteellista, mutta tärkeää. Kun vanhemmat rakastavat toisiaan, se mahdollistaa yhdessä olemisen vauvan kanssa. Jos vanhempien suhde on etäinen, silloin voidaan siirtyä hoitamaan vauvaa vuorotellen. Vauvalta voi jäädä tällöin kokematta se ihana tunne, että molemmat vanhemmat yhdessä onnellisina voivat puuhata hänen kanssaan. Herkkyys ja kuuleminen kantavat suhteessa Rakastuneet ovat virittäytyneet toistensa aaltopituudelle. He ovat valmiita herkin korvin kuuntelemaan toisen pienimpiäkin tunteiden ja toiveiden ilmaisuja. Vauvan syntymän tulisi lisätä keskinäistä läheisyyttä ja herkkyyttä toisen tarpeille. Vauva on tarvitseva ja vauvan haavoittuvuus tuo esiin myös isän ja äidin haavoittuvuutta ja herkkyyttä. Kun vanhemmat vastaavat myös toistensa lisääntyneeseen herkkyyteen ja tarvitsevuuteen, voi heidän keskinäinen suhteensa kohota kokonaan uusiin mittasuhteisiin. Parisuhteen haaste, sekä ilman vauvaa että vauvan kanssa, on läheisyyden ja rakkauden ylläpitäminen niin, etteivät arjen muut haasteet saa meitä kasvamaan erilleen. Rakastumisvaiheen jälkeenkin saatetaan kaivata vielä tiiviin yhdessäolon ja jakamisen hetkiä. Jos molemmille kuitenkin löytyy työelämästä tai muualta sopivia projekteja, kumpikaan ei välttämättä kiinnitä huomiota siihen, että läheisyys ja jaka minen suhteessa voivat vähentyä. Jos kumppanit loittonevat liiaksi toisistaan, he voivat jossain vaiheessa joutua kysymään toisiltaan Missä olet? Entä sen ihanan vauvan tulo? Vauvan tullessa aika, jolloin toinen on vain minun mieheni tai minun naiseni, päättyy. Vauva tarjoaa meille uutta minuuden määrittelyä. Jokaisella aktivoituu äitiyteen ja isyyteen liittyviä tietoisia ja ei- tietoisia mielikuvia. Vanhemmille alkaa kehittyä itsetunto äitinä tai isänä, samoin myös itsen tuntemus äitinä tai isänä. Vauva tuo mukanaan kokonaan uuden vaiheen vanhemmuusmoodin. Se, miten puolisot suhtautuvat omaan ja toisen vanhemmuuteen, ratkaisee paljolti suhteen menestymisen vauvantulovaiheessa. Jos toinen sukeltaa kokopäivätoimisesti vanhemmuuteen, ja toinen jatkaakin vielä pääsääntöisesti mies- tai naismoodissa, pettymys voi olla molemmin puolin suuri. Tuntuu kuin toinen ei olisikaan läsnä, koska hän ei vastaa sillä alueella, jossa toinen haluisi hänen vastaavan. Vaarana on, että molemmat voivat kokea jäävänsä yksin ja miettiä, tätäkö se vauvan tuleminen onkin. Vauvan syntyminen ei vaikuta pelkästään kielteisesti koettuun miehuuteen tai naiseuteen, vaan useimmiten tuleva äitiys ja isyys antavat lisäarvoa ja itsetuntoa myös miehuudellemme ja naiseudellemme. Mutta miehuus ja naiseus voivat tilapäisesti kärsiä vauvan odotuksesta. Ruumiin kuvan muutokset voivat hämmentää, toiminnallinen seksi jää jossain vaiheessa sivuun ja sen palautuminen voi viivästyä. Vauva tuo mukanaan myös unettomia öitä, väsymystä, ratkaistavia asioita ja ristiriitoja. Keskinäinen läheisyys on koetuksella ja voi olla väsymyksen hetkillä veitsenterällä. Mieleen voi tulla kysymys tätäkö tämä ihanan vauvan tuleminen merkitsee? l Tuomassa vauvaa kotiin -koulutus Väestöliiton Tuomassa vauvaa kotiin -koulutus lasta odottaville tai juuri lapsen saaneille pareille pyrkii antamaan vastauksia vauvan tulon parisuhteelle asettamille haasteille. Tavoitteena on antaa valmiuksia rakkaussuhteen luomiseen vauvan kanssa. Sitoutuminen kasvamaan yhdessä on suurenmoinen kasvun mahdollisuus, vaikka se voi olla välillä haasteellista ja kivuliastakin. Koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena on me-tiimin, keskinäisen rakkauden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen vahvistaminen. Mikä voisikaan sitä paremmin vahvistaa kuin tietoisuus siitä, että oma kumppani on ihana mies tai nainen samalla hän on ihana isä tai äiti lapselleni. Onnelliset vanhemmat onnellinen vauva rakastava pari, hyvä luottavainen läheisyys. Tämä kaikki on mahdollista. Lisätietoja: keijo.markova@vaestoliitto.fi. pari & perhe 2/2009 9
TekSTi: Heli Yli-räisänen Lapsettomuushoidot vahvistavat parisuhdetta Lapsettomuus on useille pareille tuskallinen asia, joka koettelee myös parisuhdetta. onnistuneiden lapsettomuushoitojen myötä parisuhteeseen ollaan kuitenkin tyytyväisempiä verrattaessa pareihin, jotka saavat lapsen ilman hoitoja. rodeo Lapsettomuushoidot vaikuttavat myös vanhempien parisuhdetyytyväisyyteen. Tämä selviää HYKSin lastenpsykiatrian klinikan lastenpsykiatrian erikoislääkärin Leena Repokarin tekemästä tutkimuksesta. Repokari tutki väitöskirjassaan vanhemmuutta lapsettomuushoitojen jälkeen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsen tulo lähes aina vähentää parisuhdetyytyväisyyttä, oli lapsen saannissa ongelmia tai ei. Repokarin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lapsettomuushoitoja saaneiden parien yhteisymmärrys säilyi paremmin lapsen syntymän jälkeen kuin ilman hoitoja lapsen saaneiden parien. Näyttäisi siltä, että yhdessä koettu kriisi, lapsettomuus, sen takia kärsityt hoidot ja lopulta sen selättäminen, vahvistavat parisuhdetta. Lapsen saannin osoittautuessa ongelmalliseksi ja hoitojen aikana on opittava kommunikoimaan loukkaamatta kumppania, koska lapsettomuus loukkaa itsessään jo niin paljon molempia. Lapsettomuus voi myös korostaa parisuhteen ongelmia Lapsettomuus näyttäisi vaikuttavan enemmän miehiin kuin naisiin. Väitettä voidaan kritisoida, koska naiset ja miehet ilmentävät emotionaalisuuttaan usein eri tavoin. Molempien tapauksessa elämä kuitenkin käpertyy sisäänpäin hedelmättömyyden ja hoitojen ympärille, sosiaaliset suhteet kärsivät ja parisuhteeseen tuntuu tulevan mukaan muitakin ongelmia tai ne korostuvat entisestään. Ihmisluonnolle lienee tyypillistä etsiä syitä asioihin, ja hedelmättömyyden kohdalla etsitään myös "syyllisiä". Naiset ovat taipuvaisia suojelemaan miestä, jos lapsettomuus johtuu miehestä, eivätkä halua kertoa siitä, Repokari kertoo. Hän arvelee, että miehen hedelmättömyyttä pidetään jollain tavoin häpeällisempänä kuin naisen. Tutkimuksen mukaan naiset ja miehet kokivat vähemmän ahdistusoireita raskauden aikana ja lapsen synnyttyä silloin kun lapsi oli saanut alkunsa hedelmöityshoitojen avulla kuin silloin, kun lapsi oli saanut alkunsa ilman hoitoja. Ahdistuneisuusoireet olivat vähäisempiä hoitoja saanneilla vanhemmilla kuin hoitamattomilla vanhemmilla myös silloin, jos lapsella heti syntymän jälkeen ilmeni sairautta tai muita ongelmia. Lapsettomuushoidot eivät vaikuta lapsen kehitykseen Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös, vaikuttavatko lapsettomuushoidot lapsen kehitykseen vanhempien kokemusten kautta. Repokarin tutkimuksessa oli mukana vain omia sukusolujaan käyttäneitä pareja. He eivät joutuneet onnistuneiden hoitojen jälkeen törmäämään hämmentäviin tilanteisiin, joissa vieraat ihmiset ihastelevat, kuinka luovutetuista siemenistä syntynyt lapsi onkaan isänsä näköinen. Hoidot ovat kuitenkin raskas kokemus sukusolujen alkuperästä riippumatta. Repokarin mukaan lapsen saamisen vaikea alkutaival ei kuitenkaan vaikuta lapsen psyyken kehitykseen. Parisuhde on enemmän lapsen koti kuin konkreettinen koti, johon lapsi syntyy, joten oli tärkeää tutkia myös sitä, miten vanhempien lapsettomuudesta kärsiminen vaikuttaa hoidon viimein onnistuessa lapseen, Repokari sanoo. l Lähde: LT Leena Repokarin väitöskirja "Transition to parenthood after assisted reproductive treatment: Follow-up study of singleton pregnancies" elokuu 2008. 10 pari & perhe 2/2009
KAre bonsdorff Ihana arki eli yksi ainoa vinkki Saila Susiluoto Media tulvii vinkkejä siitä, miten pitää parisuhde kunnossa. On muistettava varata kahdenkeskistä aikaa, muistettava että toinen on muutakin kuin äiti tai isä, muistettava viehättävyys, viettely ja romantiikka, joka tuo mieleen kynttiläillalliset, kalliit viikonloppumatkat, lahjat, hemmottelun suurperheiden arjen ja todellisuuden välissä nykiville aikuisille melko tuntemattomat asiat. Uupuneet vanhemmat eivät välttämättä jaksa rakentaa kokoon kynttiläillallista, viikonloppumatkan järjestely voi olla tuskaista, ja lopulta arkitodellisuudesta irtirepäisty pariskunta saattaa istua sateisessa kahvilassa hiljaisena tai miettiä sitä, että olisi mieluummin viety lapset etelään tai vaatetettu pienet perheenpäät kevättä varten. Kaikki vanhemmat eivät halua satojen kilometrien päähän lapsistaan, eikä kaikilla ole siihen varaa. Köyhäilyn ja romantiikkavinkkien välille tuntuu muutenkin avautuvan mahdoton kuilu: niksit ovat melko vaivaannuttavia (kirjoita puolisollesi rakkauskirje) tai selittämättömiä (yllätä hänet jotenkin ). Kaikki tämä muuttuu yhdentekeväksi silloin, kun tapahtuu jotain vakavaa. Kun kolme isompaa lasta sairastuu vatsatautiin, kun pienin lapsista täytyy pitää terveenä, jotta hän pääsee pelottavaan, aikuisen mielen kuolemaan, kipuun ja sairauteen kääntävään luuydintutkimukseen; silloin parisuhde on selviytymistä. Silloin ei paljon puhuta, silloin toinen pyykkää lä- on kepeän ja tunnelmallisen kynttilänvalon aika, tavallisen ja tylsän arkipäivän selviytymisrumban aika, ja syvien ja pelottavien asioiden aika. pi yön, kulkee desinfiointisuihkeen ja rätin kanssa, toinen kokkaa potilaille lihalientä, rahtaa kaupasta limsaa ja mehua. Se on arjen ja kauhun epätasapainon ja tasapainon vuorottelua, kipua, surua, epäilyä ja toisaalta luottamusta toiseen ja haurasta yritystä ulottaa tämä luottamus myös itse elämään. Silloin ei pohdi lapsenvahtiongelmia, rahahuolia, kahdenkeskisen ajan puutetta, ja ainut mitä uskaltaa toivoa, on se, että perheen kaikki ihmiset pysyvät lähellä ja elossa. Vanhan viisauden mukaan kaikelle on aikansa ja paikkansa, ja tämä on epäilemättä totta: että on kepeän ja tunnelmallisen kynttilänvalon aika, tavallisen ja tylsän arkipäivän selviytymisrumban aika, ja syvien ja pelottavien asioiden aika, aika, jonka varjotkin tuntuvat liittävän ihmiset yhteen. Yksi myötämielinen kosketus sellaisena hetkenä kantaa luultavasti pidemmälle kuin viikonloppumatka, ja arki pienine vaikeuksineen tuntuu tavoittelemisen arvoiselta ylellisyydeltä; siihen palaaminen on helpottavaa mutta äkkiä myös suurin mahdollinen kuviteltavissa oleva onni. l pari & perhe 2/2009 11
Teksti: Mia Hemming Sateenkaariperheiden elämää maailmalla 12 pari & perhe 2/2009
Latinalaisen Amerikan maista viimeksi Kolumbiassa on tapahtunut edistystä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksissa, kun tämän vuoden puolella samaa sukupuolta olevat kolumbialaispariskunnat saivat samat oikeudet kuin naimattomat heteroparit adoptio-oikeutta lukuunottamatta. colombia diversa Eduskunta aloitti viime syksynä hallituksen esityksen käsittelyn perheen sisäisen adoption sallimiseksi rekisteröidyssä parisuhteessa. Homoseksuaalinen suuntautuminen tai rekisteröity parisuhde ei tällä hetkellä muodosta estettä yksin adoptoimiselle. Oikeudellisesti lapsella voi toistaiseksi olla vain yksi isä ja yksi äiti. Vanhemmilla on oikeus yhteishuoltajuuteen, mutta huoltajuus eroaa juridisesti vanhemmuudesta. Myös muualla maailmassa homo- ja lesboparien perheisiin kuuluu lapsia, vanhempien ollessa virallisia tai epävirallisia. Esimerkiksi sekä sisäinen että ulkoinen adoptio on laillista samaa sukupuolta oleville pareille Alankomaissa, Andorrassa, Belgiassa, Englannissa ja Walesissa, Espanjassa, Etelä-Afrikassa, Islannissa, Norjassa, Ruotsissa sekä useassa Yhdysvaltain osavaltiossa. Sen sijaan erityisesti vähemmän kehittyneissä maissa laki ei tunnusta samaa sukupuolta olevien parien molempia osapuolia virallisiksi vanhemmiksi. Vilkaisemme Latinalaisen Amerikan sekä Venäjän tilannetta. Latinalaisessa Amerikassa ei ole oikeutta adoptioon Latinalaisen Amerikan maista noin kolmannes tunnustaa lailla samaa sukupuolta olevien parien oikeudet. Latinalaisessa Amerikassa samaa sukupuolta olevilla pareilla ei ole oikeutta sisäiseen eikä ulkoiseen adoptioon. Molemmat vanhemmat eivät voi olla juridisesti vanhempia. Heillä on mahdollisuus adoptoida yksinäisinä henkilöinä salaten suhteensa. Joskus seksuaalivähemmistöön kuuluvia henkilöitä vastaan on käytetty adoptiolainsäädännön niin kutsuttuja moraalisia vaatimuksia. Mutta joissakin harvoissa oikeuskäsittelyissä on myös todettu, että adoptiomahdollisuutta ei voida evätä seksuaalisen suuntautumisen perusteella, argentiinalainen Juan Marco Vaggione mainitsee. Vaggione työskentelee opettajana ja tutkijana Cordoban kansallisen yliopiston oikeus- ja yhteiskuntatieteiden koulussa. Lapsi voi myös olla toisen synnyttämä aiemmassa avioliitossaan tai lapsi voi olla saatu sopimalla siitä esimerkiksi yhdessä toisen pariskunnan tai yksineläjän kanssa. Joissakin maissa laki ei kiellä yksinäisiltä naisilta hedelmöityshoitoja, mutta toisissa hoidot ovat sallittuja ainoastaan naimisissa oleville naisille. Epävirallisena keinona voidaan käyttää myös esimerkiksi kohdunvuokrausta Brasiliassa on osassa maata mahdollista rekisteröidä parisuhde ja paikoin homoseksuaalien syrjintä on kielletty. Psykologi Vera Lúcia Moris valmistelee väitöskirjaa homoseksuaali-isistä ja kertoo olevan tavalpari & perhe 2/2009 13
Nadja kasinskajan perheeseen kuuluu elämänkumppani ja kaksi lasta, jotka molemmat ovat kasinskajan kumppanin entisestä avioliitosta. lista, että samaa sukupuolta olevien parien muodostamiin perheisiin, erityisesti naisparien, kuuluu myös lapsia. Vain toinen vanhemmista on virallisesti lapsen tai lapsien vanhempi. Moriksen isistä lähes kaikki ovat biologisia isiä, joiden luo lapset ovat jääneet asumaan avioeron jälkeen. Heillä on paljon erityislaatuisia ongelmia johtuen heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan. He kohtaavat syrjintää sukujensa, työtovereidensa sekä ex-vaimojensa taholta. Ongelmien välttämiseksi osa isistä pyrkii salaamaan seksuaalisen suuntautumisensa, Moris kertoo. Vaikka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista keskustellaan ja väitellään aktiivisesti, niin samaa sukupuolta olevien parien oikeuksia vanhemmuuteen ei Moriksen mielestä ole huomioitu riittävästi. Venäjällä laki vaikenee sateenkaariväen vanhemmuusoikeuksista Venäjällä laki ei sano yhtään mitään samaa sukupuolta olevista pareista ja heidän oikeuksistaan vanhemmuuteen. Myöskään syrjintää sukupuolisen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella ei ole kielletty. Koska samaa sukupuolta olevia pareja ei laissa erikseen kielletäkään, niin lapsia ei periaatteessa voi viedä heiltä pois sillä perusteella. Vanhemmuus on heille siten mahdollista, mutta ei juridisesti parina, käytettävyysasiantuntija ja sateenkaariperheen äiti Nadja Kasinskaja selvittää. Kasinskaja asuu Etelä-Venäjällä Rostov-Na-Donun kaupungissa. Samaa sukupuolta olevien parien osapuolista toinen voi adoptoida lapsen yksinhakijana. Yksityiset klinikat ovat antaneet naispareille hedelmöityshoitoja, jotka eivät ole heiltä kiellettyjä. Naisparit voivat myös hankkia lapsia käyttämällä tuttua sperman luovuttajaa eli koti-inseminaatiolla tai heillä voi olla lapsia entisistä heterosuhteista. Venäjällä elää edelleen hyvin vahvana käsitys, että lapsen ensisijainen paikka on äidin luona. Kun mies on halunnut viedä lapsen sen naissuhteen solmineelta äidiltä, niin asianajaja ei ole ottanut edes hoitaakseen niin toivotonta tapausta. Miespareilla on siten vastaavankaltaisissa tilanteissa paljon vaikeampaa, kun miehen tulee olla paljon parempi vanhempi lapselle kuin äiti saadakseen lapsen itselleen. Sateenkaariperheet haluaisivat olla tavallisia perheitä Naispareihin suhtaudutaan Venäjällä Nadja Kasinskajan mukaan myönteisemmin kuin miespareihin, mutta homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan yleisesti ottaen kielteisesti. Vaikka sateenkaariperheitä on olemassa, Kasinskaja ei tunne oman perheensä lisäksi yhtään avoimesti sateenkaariperheenä esiintyvää perhettä. Pienet lapset eivät aina tiedä, kuka perheen toinen nainen oikeastaan on, joku äidin ystävä. Isommille lapsille yleensä kerrotaan. Venäjällä sateenkaariperheet ovat vielä paljon epätavallisempia kuin Suomessa siitä huolimatta, että perinteiset perhearvot ovat kunniassaan ainakin naisparien keskuudessa. He haluavat lapsia sekä perustaa perheen ja naiset arvostavat kokemuksena äitiyttä. Äitiys koetaan naisen oikeudeksi. Venäjällä kyllä kamppaillaan sateenkaariväen oikeuksien puolesta, mutta ei niinkään vanhemmuusoikeuksien. Ensiksi syrjintäperustekieltoihin täytyy saada kirjatuiksi seksuaalinen ja sukupuolinen suuntautuminen ja kun vastaavan kaltaiset perusasiat on saatu kuntoon, voidaan pyrkiä tavallistamaan sateenkaariperheitä. Suomessa on jo niin avoin ilmapiiri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan, että niihin lukeutuviltakin voidaan jo kuulla soraääniä sateenkaariperheitä kohtaan. Esimerkiksi Setassa ei haluta, että sateenkaariperheitä pidettäisiin tavallisina perheinä. Me sen sijaan Venäjällä unelmoimme siitä. l 14 pari & perhe 2/2009
Kysy lakimieheltä Hyvä lukija, voit lähettää mm. avio- ja avoliittoon, pari suhteeseen ja vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä väestöliiton lakimiehelle osoitteeseen väestöliitto, Pari & perhe -lehti, PL 849, 00101 Helsinki. Lakimiehemme Arto nikkarinen vastaa. Olemme 53- ja 56-vuotias avopari. Yhteinen lapsemme on jo aikuinen ja asuu omillaan. Onko olemassa mitään lainopillista syytä, miksi meidän olisi hyvä vahvistaa suhteemme eli mennä naimisiin 28 avoliittovuoden jälkeen? Onnelliset Lainsäädännöstä löytyy useita määräyksiä, joilla pyritään suojaamaan aviopuolisoiden asemaa ja joita ei sovelleta avopuolisoihin. Näitä ovat mm. seuraavat: Aviopuolisot ovat toistensa lähimmät sukulaiset ja heillä on siten oikeus saada tietoa puolison terveydentilasta ja päättää tämän hoidosta, jos tämä ei siihen itse pysty. Aviopuolison suostumus vaaditaan perheen asuntoa koskeviin oikeustoimiin, vaikka hän ei olisi omistaja. Lesken asema pesän muita osakkaita vastaan on hyvin suojattu. Leskellä on mm. oikeus jäädä asumaan puolisoiden viimeiseen yhteiseen asuntoon ja oikeus hallita yhteisessä kodissa olevaa tavanomaista asuntoirtaimistoa jakamattomana. Avioliiton päättyessä puolisoiden netto-omaisuus jaetaan tasan siten, että enemmän omistava puoliso joutuu luovuttamaan ns. tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle. Tasingolla saadusta omaisuudesta ei makseta veroa. Tämä oikeus voidaan sulkea pois tai rajoittaa sitä avioehdolla. Aviopuolisot perivät toisensa, ellei rintaperillisiä ole. Aviopuolisoiden perintöverotus on avopuolisoita huomattavasti alhaisempaa. Leskelle voidaan maksaa leskeneläkettä jos aviopuolisot olivat menneet naimisiin ennen kuin kuollut puoliso täytti 65 vuotta. Leskellä on aina oikeus perhe-eläkkeeseen jos puolisoilla on tai on ollut yhteinen oma tai ottolapsi. Olemme menossa kesällä naimisiin. Olen perinyt isältäni hieman omaisuutta ja miettinyt sen vuoksi avioehtoa. Onko avioehdon esittäminen tässä vaiheessa epäluottamus kumppaniani kohtaan? Voiko sen tehdä myöhemminkin? Mitä jos toinen ei suostukaan? Kesämorsian Jos puolisoiden taloudellinen asema on suhteellisen samankaltainen, ei avioehtoa mielestäni tarvita. Mikäli jommankumman varallisuus on huomattavasti toista suurempi, on avioehdon solmimista syytä harkita. Avioehdon voi solmia milloin tahansa avioliiton aikana tai ennen sitä. Avioehto edellyttää molempien osapuolten suostumusta. Arto Nikkarinen pari & perhe 2/2009 15
TekSTi ja kuvat: Tuula Ainasoja kahden kulttuurin liitossa on omat karikkonsa Parhaimmillaan monikulttuurisuus on makoisa mauste parisuhteelle, mutta joskus voi syntyä melkoinen soppa, kun kaksi ehkä hyvinkin erilaista kulttuuria kohtaavat kodin seinien sisällä. Puolisoiden pitäisi löytää elämän perusasioihin yhteinen sävel molempien kulttuureja kunnioittaen. Erimielisyydet puolisojen rooleista saattavat putkahtaa esiin jo ensiaskelilla yhteisen arjen alettua. Rahankäytöstä voi tulla kiistaa ja puolison arvostamia traditiota on ehkä vaikea ymmärtää. Uskonnon keskeinen merkitys on monelle kantaväestön edustajalle vierasta ja maahan muuttanut osapuoli pitää ehkä puolestaan täkäläistä lasten kasvatusta liian lepsuna. Myös ulkopuolelta tulevat paineet voivat kuormittaa pariskunnan yhteiseloa. Suomalaisen puolison perhe ja suku saattavat suhtautua nihkeästi liittoon ja yhteiseloa joudutaan ehkä selittelemään myös ystäville ja työkavereille. Miespuolisen maahanmuuttajan työttömyys rasittaa parisuhdetta erityisesti, jos miehen identiteetti rakentuu hänen omassa kulttuurissaan perheen elättäjän roolin varaan. Puolison taustan erilaisuus saattaa aluksi viehättää, mutta alkaa ehkä tuottaa hyvinkin pian syvältä kirpaisevaa kitkaa. Myös pariskunnan keskinäinen vuorovaikutus voi olla varsin vajavaista, etenkin jos yhteinen kieli ei ole kummankaan äidinkieli. Heikko suomen kielen taito tekee maahan muuttaneesta osapuolesta väistämättä ainakin tilapäisesti riippuvaisen suomalaisesta puolisostaan. Suomeen avioituu naisia, joilla ei ole lainkaan yhteistä kieltä suomalaisen aviomiehensä kanssa. Yksi heistä on 31-vuotias Praiwan*), joka ajautui paremman elämän toivossa Hämeenlinnaan suomalaisen miehen Aasian matkamuistona nelisen vuotta sitten. Muuten meni ihan hyvin, mutta kun mieheni joi alkoholia, hänestä tuli kuin eri ihminen. Hän löi ja loukkasi minua puheillaan, ja heitti minut monta kertaa ulos yhteisestä asunnosta. Aamulla mies ei muistanut mitään ja pyysi anteeksi, mutta illalla sama homma jatkui, jos seuraavana päivänä ei ollut työpäivä, Praiwan kertoo. Luottamuspula vaikeuttaa Monen muun maahanmuuttajan tavoin Praiwanin ei ollut helppo hakea apua. Omassa maassa saatujen huonojen kokemusten vuoksi hänen oli vaikea luottaa katri Lartama toteaa, että monikulttuurinen perhetyö voi olla välillä rankkaa, mutta myös palkitsevaa. suomalaisiin viranomaisiin ja ammattiauttajiin. Nuori nainen sinnitteli vuosia väkivaltaisessa parisuhteessa, kunnes työvoimaneuvoja ohjasi hänet Hämeenlinnan Setlementin monikulttuuristen tukipalvelujen piiriin. Toisinaan avioliiton kautta Suomeen tulleiden odotukset ja täällä kohdattu todellisuus eivät kohtaa. Elämä uudessa kotimaassa ei välttämättä olekaan sellaista kuin puoliso on kuvaillut, Setlementin perhe- ja kriisityönohjaaja Katri Lartama sanoo. Hämeenlinnan Setlementti ry. on tukenut yli kymmenen vuoden ajan paikallisia maahanmuuttajia. Toimintaa ovat rahoittaneet pääasiassa Raha-automaattiyhdistys ja Hämeenlinnan kaupunki. Monikulttuurinen perhe- ja kriisityö on kehittynyt viime vuosina yhdeksi yhdistyksen tärkeäksi toiminta-alueeksi. Hämeenlinnan Setlementin toiminnanjohtaja Sirpa Mäkinen korostaa, että ammattiauttamisen ohella myös vertaistuki on tärkeää työssä. Usein maahanmuuttajan on helpompi löytää luottamus yhteiskuntaan, kun vastaavanlaisia ongelmia kokenut henkilö kulkee jonkin mat- 16 pari & perhe 2/2009
Rebekka Wadhwa korostaa, että maahanmuuttajien omien voimavarojen löytymien on tärkeää. Virallisten asiakirjojen kääntäminen selkokielelle auttaa tukea hakevia ymmärtämään mihin toimen piteisiin heidän on ryhdyttävä. kaa rinnalla. Maaliskuussa alkaneen Tukiverkko -projektin myötä yhdistys rekrytoi ja kouluttaa vapaaehtoisia tukemaan monikulttuuristen perheiden selviytymistä kriisitilanteissa. Tukikodissa muutoksen alkuun Parisuhdekriisiinsä tukea hakevan ongelmien taustalla piilee usein omakohtaisia tai läheisen traumakokemuksia. Masennus, ahdistus ja muu oireilu saattaa puhjeta vasta turvallisiin oloihin päästyä, eikä niitä välttämättä osata yhdistää traumatisoitumisen seurauksiksi. Rankat kokemukset voivat kuormittaa perhettä tai parisuhdetta varsin salakavalasti ja epämääräinen oireilu vaikeuttaa ehkä myös tuen piiriin hakeutumista. Toisaalta maahanmuuttaja ei ehkä edes tiedä yhteiskunnan tuesta Suomessa tai hän ei ole valmis ottamaan vastaan apua, koska hän on omassa maassaan tottunut tulemaan toimeen suvun avulla, Setlementin perhe- ja kriisityönohjaaja Rebekka Wadhwa sanoo. Setlementin työntekijät korostavat, etteivät he holhoa vaan auttavat ahdinkoon joutuneita maahanmuuttajia näkemään toivon ja muutoksen mahdollisuuksia omassa elämässään. Praiwan pääsi Setlementin TukiKotiprojektin tarjoaman asunnon suojiin, jotta hän voisi rauhassa miettiä ulospääsyä vaikeasta elämäntilanteestaan. Arjen kuviot selkeiksi Sain apua virallisten papereiden täyttämisessä ja lakiin liittyvissä asioissa, koska en ymmärtänyt mitä Suomen laki sanoo lähestymiskiellosta ja avioerosta. Setlementin työntekijät neuvoivat myös mistä voi saada ruoka-apua ja olivat mukana velkaneuvonnassa, kaksi kuukautta Setlementin tukikodissa asunut Praiwan sanoo. Erotilanteessa Suomeen avioitunutta puolisoa saattaa ahdistaa pelko tulla karkotetuksi maasta. Mieheni yritti juonia, että minut karkotettaisiin Suomesta. Hän ei tiennyt, että asuin tukikodissa, mutta silti minua pelotti kovasti. Setlementin työntekijä soitti onneksi säännöllisesti. Me tehtiin yhdessä lukujärjestys, johon oli merkitty soittoajat ja kaikki yhdessä tehtävät virastokäynnit ja muut tärkeät asiat, Praiwan kertoo. Setlementti auttoi Praiwania löytämään oman asunnon, jonne hän muutti suoraan tukiasunnosta viime vuoden elokuussa. Tukiasunnosta poismuuton jälkeen vaikeassa elämäntilanteessa olevan on mahdollista saada edelleen tukea. Siten halutaan varmistaa maahanmuuttajan arjen sujuminen ja ohjata hänet sopivien palveluiden piiriin, Katri Lartama sanoo. Paitsi oman asunnon avaimet, Praiwanilla näyttää olevan taskussaan myös avaimet suomalaiseen yhteiskuntaan. Nuori nainen on oppinut suomea, opiskellut ammattiin ja saanut koulutustaan vastaavaa työtä. Monikulttuuriset liitot Suomessa Suomen väestöstä noin 2,3 prosenttia on ulkomaan kansalaisia. Avioliittoja suomalaisten ja ei-suomalaisten välillä solmitaan enemmän kuin koskaan. Noin 60 prosenttia maahan muuttaneista tulee Suomeen perhesyiden vuoksi. Perhesiteisiin perustuvia oleskelulupahakemuksien määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Vuonna 2007 niitä tehtiin lähes 6000. Maassamme oli vuonna 2007 noin 53 000 monikulttuurista perhettä. Suomen ja ulkomaalaisen kansalaisen välille solmittujen avo- tai avioliittojen määrä on noin 33 000. Suomalainen naisen ulkomaalainen puoliso tulee yleisimmin Ruotsista, Britanniasta, Saksasta tai Venäjältä. Suomalaisen miehen ulkomaalainen puoliso on yleisimmin kotoisin Venäjältä, Virosta tai Thaimaasta. Lähde: Tilastokeskus 2007 Kaksi vuotta sitten olisin halunnut mennä elämää pakoon, mutta nyt kaikki näyttää paremmalta, uusi elämä on alkanut, Praiwan sanoo luottavaiseen sävyyn. l *) nimi muutettu pari & perhe 2/2009 17
Lasta huoltavien opintotukeen vaaditaan parannusta opiskelijaperheiden taloudellisia edellytyksiä päätoimiseen opiskeluun pitäisi parantaa, esittää opiskelijaperheet ja opintotuki -työryhmä. Työryhmä esittää opintorahaan huoltajakorotusta, lisäksi se ehdottaa opintolainan korkoavustuksen tulorajojen korottamista. esitys luovutettiin opintotuesta vastaavalle kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille 1. huhtikuuta. väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila kertoo, että järjestö on puhunut opintotuen lapsikorotuksen puolesta jo pitkään. Tämä on meidän pitkäaikainen vaatimuksemme. olemme ajaneet asiaa jo kaksien eduskuntavaalien ajan, Hiila sanoo. opintorahan korotus parantaisi omaltaan osaltaan köyhien lapsiperheiden asemaa. varsinkin nuoret äidit kaipaavat yhteiskunnalta tukea, ja opintotuen lapsikorotus vastaisi Hiilan mukaan tähän tarpeeseen. Työryhmän mukaan korotus on tarpeellinen, sillä selvityksen mukaan opintotuella elävän opiskelijalapsiperheen taloudellinen tilanne on tiukka ja opiskelu on sivutoimisempaa kuin muilla opiskelijoilla. Huoltajakorotus koskisi opiskelijaa, joka on alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja. Korotus olisi 145 euroa kuukaudessa riippumatta lasten määrästä. Varusmiesten tukipuhelin 0800-180 362 väestöliitto avasi 4.5. varusmiehille ilmaisen tukipuhelimen yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Puhelin 0800-180 362 päivystää arkisin klo 18 20. Salla Hyvärinen, Maaret kallio, Pirkko Brusila, kirsi Porras eikö se kuulu kenellekään? -kirjalle Tekryn kunniamaininta väestöliiton julkaisema Eikö se kuulu kenellekään? Rohkene kohdata seksuaalisesti kaltoinkohdeltu nuori -kirjan käsikirjoitus sai kunniamaininnan Tekryn parhaat terveysaineistot -kilpailussa. Terveyden edistämisen keskus ry palkitsi vuoden 2009 parhaita aineistoja 22. huhtikuuta Helsingissä. Käsikirjoitus nosti rankan aiheen rohkeasti esiin. Se on merkittävä uusi avaus ja tarjoaa AnTero AALTonen ammattilaisten käyttöön keinoja kohdata vaikea asia nuoren kanssa, sanoi Tekryn toiminnanjohtaja janne juvakka. vuoden 2009 parhaana terveysaineistona palkittiin Yhdessä liikkeelle Yhdistykset ja kunnat liikunnan kumppaneina -kirja. Mukana kilpailussa oli 60 aineistoa. Lisäksi Tekry jakoi vuoden Terveystekotunnuspalkinnon. Tunnustus myönnetään vuosittain huomionarvoiselle työlle, joka nostaa esille terveyttä edistävän toimintatavan tai näkökulman. Tänä vuonna palkittiin Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Kännissä olet ääliö -kampanja. KAre bonsdorff Helena Hiila STkL:n valtuuston puheenjohtajaksi väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila valittiin maaliskuussa Sosiaali- ja terveysturvan liittovaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi. valtuustoa kuusi vuotta johtaneella tohtori Pentti Arajärvellä tulivat täyteen liiton sääntöjen sallimat kaksi liittokokouskautta. valtuuston varapuheenjohtajina toimivat Folkhälsanin toimitusjohtajana Stefan Mutasen sekä Kotkan sosiaalijohtaja Marja-Liisa Grönvall ja näkövammaisten Keskusliiton toimitusjohtaja Mauno Lehtinen. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspoliittinen yhteistoiminta- ja asiantuntijajärjestö. Sen jäseninä on 141 valtakunnallista sosiaali- ja terveysjärjestöä ja 16 alueellista sosiaali- ja terveysturvayhdistystä. 18 pari & perhe 2/2009
GoriLLA TekSTi: Sinikka Kumpula ja vuokko Malinen Seksuaalisuus ja intiimiys kohdataan parisuhteessa ihmisillä seksuaalisuutta säätelee ennen kaikkea keskushermosto, ei niinkään hormonit, kuten eläimillä. Seksuaalinen halukkuus syntyy kehon ja mielen kiinteästä yhteistyöstä. Parisuhde on ainutlaatuinen aikuinen suhde, jossa seksuaalisuus ja intiimiys kohdataan. Tyydyttävä seksuaalinen kanssakäyminen edellyttää kiintymystä, arvostusta ja toisen kokonaisvaltaista hyväksymistä. Jos kumppanille ei synny turvallista kokemusta rakastavasta sylistä, jossa voi koskettaa toista ja tulla itse kosketetuksi, hänen on vaikeaa antautua intiimiin läheisyyteen toisen kanssa. Jatkuva kiintymyksen ja kiinnostuksen osoitus toista kohtaan kantaa pitkälle. Se lujittaa suhdetta ja auttaa paria kestämään pettymyksiä ja ristiriitoja myös seksuaalisuuden alueella. Seksisuhteen tulee olla sillä tavalla riittävä, että molemmat voivat tuntea olevansa tarpeeksi toisen rakastamia. Jotta tähän päästään parisuhteen on selvittävä alun romanttisesta ihastumisesta ja idealisoinnista läpi sellaisten vaiheiden, joissa esiintyy enemmän tai vähemmän ristiriitoja. Kun suhde realisoituu pari & perhe 2/2009 19
SHUTTERSTOCK arjessa, kumppanit etsivät heille sopivia tapoja elää yhdessä ilman turhia valtakamppailuja ja kilpailuja siitä, kumman tavoilla eletään. Suhteessa saattaa olla vallalla enemmän pettymystä ja kiukkua kuin ihailua ja arvostusta, kun puolisot kamppailevat sekä omien että toisen huonojen puolien hyväksymisen kanssa. Tällöin seksikin voi jäädä enemmän taustalle. Sopuisamman vaiheen löydyttyä seksuaalinen kanssakäyminen voi saada uusia ulottuvuuksia, kun kumpikin pystyy olemaan enemmän oma itsensä ja toteuttamaan rohkeammin ja luovemmin seksuaalisuuttaan. Media on tänä päivänä kyllästetty seksillä ja se käsittelee sitä pakonomaisesti kertomalla skandaaleista ja huvittavista suhteispahtuvien asioiden lisäksi jommankumman elämässä oleviin stressitekijöihin, elämän muutoksiin ja vaatimuksiin. Parisuhteen seksiongelmien syyt näyttävät olevan hyvin samanlaisia ympäri maailmaa myös hetero-, lesbo- ja homopareilla. Vaikeudet onkin viisasta hyväksyä osaksi toimivaa seksielämää. Parisuhde on paljon enemmän kuin seksisuhde. Toisaalta suhteessa olevat muut ongelmat heijastuvat seksisuhteeseen ja jos niitä ei riittävästi ratkaista, vähitellen seksisuhdekin muuttuu tylsäksi tai se loppuu kokonaan. Seksuaalisuhteen luonne, kiihottavuus ja tyydyttävyys vaihtelevat suhteen kehittyessä. Suhteen alun intohimo ei ole pysyvää, vaikka elementtejä siitä voi tavoittaa myöhemminkin. Vaikeudet seksuaalisuudessa ovat normaaleja ja osa seksielämää. Myös se, ettei seksi aina haluta yhtä paljon on luonnollista. Seksuaalisten tarpeiden määrä ja laatu ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia, ja niistä syyllistäminen voi pahentaa tilannetta. ta. Todellisuus on kuitenkin toisenlaista: ihmisten on nykyään melko vaikeaa peilata ja tunnistaa omaa arkista seksuaalielämäänsä skandaalien ja supersankaritarinoiden keskellä. Seksuaalisuudessa on oleellista läheisyys ja intiimiys, johon tarvitaan rehellisyyttä, avoimuutta itsensä suhteen toisen kohtaamisessa. On erityinen saavutus, että osaa pitää itseään arvossa samalla, kun arvostaa ja ottaa huomioon toista. Seksiongelmat samanlaisia kaikkialla Kaikissa parisuhteissa on enemmän tai vähemmän seksuaalista toimimattomuutta ja tyytymättömyyttä. Ongelmat ovat normaaleja ja ne voivat liittyä suhteessa ta- Parisuhteen ystävyyden laatu tärkeintä Hyvän seksisuhteen rakennuspalikoina voidaan pitää luottamusta, intiimiyttä, tietoisuutta itsestä ja toisesta, ja lohdutuksen mahdollisuutta sekä turvallisuutta. Tietoisuus itsestä ja toisesta tarkoittaa sitä, että osaa ilmaista tarpeeksi selkeästi toiselle, mitä tarvitsee kiihottuakseen ja nauttiakseen. Toisaalta se on sitä, että nauttii myös niistä asioista, joista toinen pitää ja osaa ottaa ne riittävästi huomioon rakastellessa. Tutkimusten mukaan 70 prosenttia naisista pitää parisuhteen ystävyyden laatua merkittävimpänä yksittäisenä avioliiton seksiin, romantiikkaan ja intohimoon vaikuttavana tekijänä. Myös miehistä 70 prosenttia pitää parisuhteen ystävyyden laatua määräävänä tekijänä. Loppujen lopuksi miehet ja naiset ovat tunnetasolla hyvin samankaltaisia. l Seksuaalisuus on luomakunnan parhaiten varjeltu salaisuus. Yksikään nainen ei tule koskaan tietämään millaista on olla mies ja päinvastoin. Rudy Kousbroek 20 pari & perhe 2/2009