1 TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1. Yleistä Lohjan seudun mielenterveysseura ry on sitoutumaton, suvaitseva ja luotettava järjestö, joka tukee vapaaehtoisvoimin ihmisten hyvinvointia. Seura on perustettu vuonna 1993 ja olemme Suomen Mielenterveysseuran jäsenjärjestö. Jäsenmäärämme on noin 170 ja olemme yksi suurimmista Suomen Mielenterveysseuran jäsenjärjestöistä. Seurassa toimii kaksi kokopäivästä palkattua vakituista työntekijää, toiminnanjohtaja ja toiminnanohjaaja. Toiminnanohjaaja vastaa erityisesti tukikoirakkotoiminnasta. Koulutettuja tukihenkilöitä on noin 50, joista noin 20 toimii/toimivat tukikoirakkoina. Näiden lisäksi on vaihteleva määrä muita aktiivisia vapaaehtoistoimijoita. Yhteensä aktiivisia vapaaehtoistoimijoita on noin 65. 2. Päämäärä Seuran päämäärä on edistää ja ylläpitää mielenterveyttä Lohjan alueella. Kansalaisjärjestönä haluamme tarjota vapaaehtoistyön muodossa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia mielenterveyden alalla. Suomen mielenterveysseuran kansalaistoiminta ja yhteisöllisyys - strategian mukaisesti olemme paikallisesti nostamassa mielenterveyden merkitystä yhteiskunnalliseen keskusteluun, lisäämässä vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuutta sekä vahvistamassa vaikuttamistyötä paikallisia tarpeita ja ruohonjuuritason kehittämiskohteita esiin tuomalla. 3. Arvot 1. Sitoutumattomuus, olemme poliittisesti, uskonnollisesti ja aatteellisesti riippumattomia ja tuemme kaikkia apua tarvitsevia. 2. Suvaitsevaisuus, toimintamme perustana on kaikkien tasa-arvo ja kunnioitus. 3. Luottamuksellisuus, joka on tukityön kulmakivi. Siihen kuuluu myös turvallinen ja yksityisyyttä kunnioittava ilmapiiri. 4. Vastuullisuus, johon kuuluu asiakkaiden kuuleminen, tukihenkilöistä ja vapaaehtoisista huolehtiminen sekä talouden hyvä hoito. 4. Tavoitteet Toiminnan yleiset tavoitteet 1. Perustoimintamme (tukihenkilö- ja tukikoirakkotoiminnan) jatkaminen: järjestää aktivoivaa tukitoimintaa mielenterveyskuntoutujien ja muiden arjen kriisejä kohdanneiden toimintakyvyn parantamiseksi. 2. Uusien tukihenkilöiden löytäminen. Sellaisten toimintamuotojen löytäminen, joille on tarvetta ja jotka sopivat nykyiseen kiireiseen elämänrytmiin ja innostavat tukihenkilöitä pysymään mukana toiminnassa. 3. Vakiinnuttaa työntekijämäärä 2:ksi (alkaen 2017) vapaaehtoisten tuen ja sitouttamisen turvaamiseksi sekä toiminnan kehittämiseen. 4. Yhteistyön jatkaminen Lohjan Klubitalon kanssa: tilojen yhteiskäyttö ja yhteistyö ryhmätoiminnassa. Yhteistyön jatkaminen Vihdin mielenterveysseuran kanssa: Vihdin ylläpitämä kriisikeskuspäivystys Lohjalla sekä yhteisiä tukihenkilökoulutuksia ja tapahtumia vapaaehtoisille. 5. Jatkaa ja kehittää olemassa olevia arviointi- ja palautekäytäntöjä, joiden pohjalta toimintaa voidaan kehittää asiakaslähtöisesti.
2 6. Lisätä toimintamme näkyvyyttä ja vaikuttavuutta alueellamme toimitilan, Hyvän mielen majan keskeistä sijaintia hyödyntämällä. 7. Uusien rahoitusmuotojen kartoittaminen. Toiminnallisesti täsmennetyt tavoitteet 1. Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen 2. Mielenterveystietoisuuden lisääminen 3. Tukimuotojen ylläpitäminen ja kehittäminen 4. Osallistuminen alueen yhteistyö- ja kehityshankkeisiin 5. Resurssien turvaaminen 4.1. Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen Järjestämme aktivoivia tukitoimia ensi sijassa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, mutta myös erilaisissa tilapäisissä arjen ongelmissa apua tarvitseville. Tavoitteenamme on auttaa asiakkaita selviytymään itsenäisesti arjessaan tarvitsematta hakeutua raskaampien hoitomuotojen pariin ja tukea heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Korostamme näkemystä mielenterveydestä voimavarana ja opittavana olevana elämäntaitona, jonka tukemisessa vertaistuella ja vapaaehtoistyöllä on merkittävä rooli. 4.2. Mielenterveystietoisuuden lisääminen Haluamme vaikuttaa mielenterveyden asemaan yhteiskunnassa ja olla mukana mielen hyvinvointi - käsitteen tutuksi tekemisessä. Toimistomme, Hyvän mielen maja, on viikoittain avoinna jäsentemme ja vapaaehtoistemme lisäksi kenelle tahansa asiasta kiinnostuneelle. Järjestämme yleisötilaisuuksia mielenterveysasioista mm. luentoina. Yleisöluentojen järjestäminen yhteistyössä Hiiden opiston kanssa jatkuu. Seuran avoimiin oviin ovat kaikki tervetulleita. Osallistumme paikkakunnalla järjestettäviin tapahtumiin yhdessä muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Niissä tehdään seuramme toimintaa tunnetuksi, jaetaan tietoa mielenterveydestä, hankitaan jäseniä ja vapaaehtoisia ja järjestetään arpajaisia ym. varainhankintaa. Paikallista Hyvää mieltä kulttuurista viikkoa toukokuussa erilaisine tapahtumineen jatketaan erityisesti lisäämällä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Yhteistyön tiivistäminen median, yritysten, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa antaa seuralle mahdollisuuden viedä mielen hyvinvoinnin viestiä eteenpäin. Verkostoituminen kaiken kaikkiaan on seuralle tärkeää. Uudistetuilla kotisivuillamme ja Facebookissa tiedotamme seuran toiminnasta ja käytämme myös hyödyksi muuta sosiaalista mediaa. Osallistumalla Suomen Mielenterveysseuran järjestämiin tilaisuuksiin saamme tuotua lisätietoa mielenterveydestä seuralle ja sen toimijoille. Samoin osallistuminen valtakunnallisesti ja paikallisesti alalla tapahtuviin seminaareihin ja koulutuksiin lisää mielenterveystietoutta Lohjan alueella. Järjestämme Mielenterveyden ensiapukoulutuksia alueemme kuntalaisille ja muille asiasta kiinnostuneille. Osallistumme Suomen Mielenterveysseuran hankkeisiin mahdollisuuksien mukaan. Haluamme toimia arvovaikuttajana alueellamme.
3 4. 3 Tukimuotojen ylläpitäminen ja kehittäminen 4.3.1 Yleistä Seura ylläpitää ja koordinoi erilaisia vapaaehtoisia tukimuotoja. Tukimuotojen kehittämisessä seuran on vastattava yhteiskunnan muutokseen. Kaikki vapaaehtoiset eivät ole valmiita sitoutumaan niin pitkäksi aikaa kuin esim. yksilötukisuhde vaatii. Tämän vuoksi pyritään löytämään uusia tuki- ja toimintamuotoja, jotka vastaavat sekä vapaaehtoisten että tuettavien tarpeisiin. Eri tukimuotojen välistä yhteistyötä lisätään; erityisesti yhteistyökumppanuutta Lohjan Klubitalon, Vihdin mielenterveysseuran ja lohjalaisten asumisyksiköiden (mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten) kanssa. 4.3.2 Tukimuodot Perinteisin tukimuoto on yksilötukisuhde, jossa tukihenkilö kulkee tuettavan rinnalla määräaikaisesti. Tukihenkilöpyyntöjä tulee mm. asumispalveluyksiköistä: Aspa ja Männikkö, Lohjan kaupungin nuorten tukija neuvontakeskus Linkistä, psykiatrisilta hoitoyksiköiltä, päihdeklinikalta, omaisilta ja yhä enenevässä määrin tuettavilta itseltään. Ryhmätoiminta on toinen perinteinen tukimuoto, jota on pyritty jo useana vuonna lisäämään. Useat tuettavat ovat eristyneet sosiaalisista kontakteista ja ryhmistä löytyvä vertaistuki on todettu toimivaksi. Avoimiin ryhmiin, jotka ovat vastanneet enimmäkseen yksinäisyyteen, etsitään uusia ajankohtaisia sisältöjä myös miehille (1-2 ryhmää). Tavoitteena on saada toimintaan 6-8 ryhmää sekä syksyisin että keväisin. Suunnitteilla on, että tukihenkilöt vierailevat pareina tai ryhmissä asumispalveluyksiköissä ja että 2-3 tukihenkilöä tuettavineen kokoontuisivat välillä yhdessä erilaisten toimintamuotojen merkeissä. Tämä lisäisi asiakkaiden sosiaalisia kontakteja ja toimisi keskinäisenä vertaistukena. Päivystäminen valtakunnallisessa kriisipuhelimessa on kolmas perinteinen tukimuoto. Puhelujen sisällön ennakoimattomuus on suuri haaste. Tähän vastataan koulutuksella ja työnohjauksella. Toimintaa jatketaan päivystämällä kerran joka viikko ja joka toinen viikko kaksi kertaa. Vakiintunut tukikoirakkotoiminta on eläinavusteista toimintaa, jossa koirat tuovat iloa ja eloa asiakkaillemme. Tukikoirakot pitävät koirakahvilaa ja vierailevat laitoksissa. Toiminnanohjaaja vastaa toiminnasta ja kehittää sitä. Tukikoirakot ovat mukana myös erilaisissa tempauksissa, mm. päiväkotien ja vanhusten hoivakotien teemapäivät (ystävänpäivä, vanhusten viikko, päiväkodin eläinpäivä). Tukikoirakoilla on yhteistyötä myös HUS:n kanssa heidän vieraillessaan Paloniemen sairaalan (psykiatria) nk. kipuryhmissä. Uusin tukimuoto on Tukinet -verkkoneuvonta, jossa voi käydä kahdenkeskeisiä ja luottamuksellisia keskusteluja tuettavan kanssa. Toiminta jatkuu pienimuotoisena. Odotamme pääseuran järjestämiä peruskoulutuksia. Hyvinvointitreenejä jatketaan Hiiden opiston kanssa. Uusin kohderyhmä on maahanmuuttajat. Liikuntaryhmiä jatketaan. Keilailuryhmän lisäksi järjestämme muutakin liikunnallista toimintaa vapaaehtoisten tarpeiden mukaan. Olemme edelleen matalan kynnyksen tukipiste, josta on helppo pyytää apua omaan elämäntilanteeseen. Edellytyksenä ei ole diagnoosi eikä hoito- tai asiakassuhde terveys- tai sosiaalipalveluihin, vaan otamme vastaan kaikki tukipyynnöt. Tarvittaessa ohjaamme eteenpäin ammattilaisille. 4.3.3 Koulutus Järjestämme tukihenkilön peruskurssin (35 h) kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Se on pohjana kaikille, jotka tekevät tukityötä. Peruskurssin voi täydentää tukikoirakko-osuudella (n. 12 h).
4 Alueen oppilaitokset kuten Luksia, Laurea amk ja Kanneljärven opisto tarjoavat seuran tukihenkilökoulutusta vapaavalinnaisena kurssina opiskelijoilleen. Järjestämme vuoden aikana toiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille monipuolisia koulutusmahdollisuuksia. Huomioimme niissä tukihenkilöiden erilaiset koulutustarpeet. Koulutusiltoja / -päiviä tarjotaan noin 8 x vuosi ja kannustamme tukihenkilöitä osallistumaan Suomen Mielenterveysseuran järjestämiin perus- ja täydennyskoulutuksiin. Tiukentuneesta taloustilanteesta johtuen veloitamme pienen omavastuuosuuden koulutuksista. Tarjoamme jäsentemme kouluttamana Mielenterveyden ensiapukursseja omien vapaaehtoisten lisäksi myös ulkopuolisille tarpeen mukaan. Koulutusta on myös mahdollista ostaa seuralta esimerkiksi osana yrityksen hyvinvointiohjelmaa. 4.3.4 Työnohjaus Laadukkaan ja monipuolisen tukihenkilötyön varmistamiseksi on tukihenkilönä työskentelevistä vapaaehtoisista pidettävä hyvää huolta. Tukihenkilöille tarjotaan kuukausittain (9 kertaa/vuodessa) työnohjausta ryhmissä sekä erikoistapauksissa yksilötyönohjausta. Seuralla on useampia työnohjausryhmiä, jotka perustuvat tehtäväjakoon: yksilötukisuhdetta hoitavilla ja ryhmänohjaajilla on yhteisiä ryhmiä sekä oma ryhmä kriisipuhelinpäivystäjille ja tarpeen mukaan myös muille ryhmille. Uusia työnohjaajia omaan työnohjaustarpeeseen koulutetaan pääseuran kautta. 4.3.5 Virkistys Tuemme vapaaehtoisiamme jaksamaan virkistystoiminnalla tai liittämällä virkistysosuuksia koulutuspäivien yhteyteen. Vietämme vuosittain joulujuhlaa, kesäkauden avajaisia sekä hyvän olon iltoja erilaisine hoitoineen ja ohjelmineen. Virkistys on myös kulttuuri- ja liikuntapainotteista, vapaaehtoisten toiveet huomioiden. Etsimme uusia muotoja jaksamisen tukemiseen ja vapaaehtoisten aktivointiin talousarvion puitteissa. 4.3.6 Muuta Riskien arviointia ja itsearviointia päivitetään Suomen Mielenterveysseuran mallien mukaan koko seuran ja tukitoiminnassa mukana olevien turvaksi. Kaikilta osapuolilta säännöllisesti kerättyjen palautekyselyjen ja toistuvan tilastoinnin kautta toimijoiden/ kohderyhmän toiveet ja kehittämisideat voidaan huomioida ja ottaa käyttöön. Järjestämme sekä hallituksen että vapaaehtoistoimijoiden kehittämispäivät (itsearviointityöpajat), joissa yhdessä etsitään konkreettisia parannusehdotuksia toimintaan. Seurantavastuu on hallituksella ja palkatulla henkilökunnalla. Toimintojen tilastoinnin järkeistäminen on jatkuva haaste, samoin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaaminen. 4.4 Kehitysprojektien ylläpitäminen Olemme kiinnostuneita erityisesti yhteisistä kehityshankkeista eri toimijoiden kanssa. Pääosin keskitymme perustoimintamme sisältöihin. 4.5 Resurssien turvaaminen 4.5.1 Henkilökunta Motivoituneet ja sitoutuneet vapaaehtoiset sekä palkattu henkilökunta ovat yhdistyksen tärkeimmät resurssit. Ylläpitämällä avointa vuorovaikutusta ja pitämällä huolta heistä seura takaa toiminnan jatkuvuuden. 4.5.2 Rahoitus Seura rahoittaa toimintaansa pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustuksella. Lohjan kaupungin järjestöavustus ja Suomen Mielenterveysseuran avustukset ja kulukorvaukset ovat pienenä lisänä tuotoissamme. Lohjan kaupungilta on mahdollista saada korvausta tukisuhteesta, joka sisältyy asiakkaan henkilökohtaiseen palvelusuunnitelmaan. Osapäiväisen työntekijämme palkkaaminen
5 päätoimisesti on tavoitteena vuodesta 2017. Myös yhteistyökumppaneiden löytäminen saman alan toimijoista on tärkeää. Seura rahoittaa toimintaansa myös hankkimalla uusia jäseniä, järjestämällä arpajaisia ja muuta varainhankintaa. Näiden merkitys kokonaisbudjetissa on kuitenkin vähäinen. Vuosittain pyritään löytämään tapahtuma- ja hankekohtaista muuta rahoitusta. Kansalaisjärjestötoiminnan perusidea on vapaaehtoistoiminnan ja osallisuuden vakiinnuttaminen ja laajentaminen. Vapaaehtoistyö tarvitsee pysyvät tukirakenteet tavoitteidensa toteuttamiseksi ja tukikustannusten kattamiseksi. Uusien tukimuotojen etsiminen ja kartoittaminen ovat vuoden 2017 haaste. 5. Tulevaisuus Katsomme positiivisesti tulevaisuuteen ja uskomme kansalaistoiminnan ja vapaaehtoisen vertaistuen vaikuttavuuteen. Jatkamme taloudellisen tilanteen uhista huolimatta vakiotoimintojamme ja pyrimme kehittämään uusia ajankohtaisia teemoja tukityöhömme. Yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävän työn tiivistäminen ja monipuolistaminen ovat yksi lähitulevaisuuden tärkeimmistä kehitystehtävistä. Nykyiset tilat osoitteessa Karstuntie 2 antavat keskeisen sijainnin myötä mahdollisuuden toimia matalan kynnyksen paikkana. Panostamme jatkuvasti tilojen näkyvyyteen ja viihtyvyyteen. Yhteistyötä Vihdin kriisikeskuksen kanssa kriisivastaanoton laajentamiseksi Lohjan alueelle jatketaan. Hyvän mielen majassa toiminut viikoittainen Vihdin mielenterveysseuran kriisityöntekijän vastaanotto on vuoden 2016 aikana vakiinnuttanut asemansa. Rikosuhripäivystyksen Länsi-Uudenmaan toiminnanohjaaja päivystää Hyvän mielen majassa, joka kolmas perjantai. Olemme aktiivisesti osallistuneet Apuomena ry:n Lohjastuu-projektiin 2014 2016, jonka tavoitteena on ollut kehittää ja vahvistaa yhteistyötä ja rakentaa toimintamalleja lohjalaisten järjestöjen ja kaupungin toimijoiden sekä yritysten väliseen yhteistyöhön. Jos toiminta jatkuu vakiintuneella rahoituksella Kansalaistoiminnan keskuksena, olemme siinä edelleen aktiivisesti mukana.