Tutkimus- ja innovaatiot Terveysalan kasvustrategia 10.12.2013 Mikko Alkio Strategiatyöryhmien puheenjohtaja 1
Kiitos! 2
Aikataulu Analyysin ja strategisten tavoitteiden esittely Lokakuu 9, 2013 Palaute 2013 maalis touko heinä syys marras tammi maalis touko heinä syys marras 2014 Life Science Finland -ryhmä perustetaan Kesäkuu 2013 Valmisteluvaihe Koko strategialuonnoksen, ml. toimenpideohjelman esittely Joulukuu 10, 2013 Strategiavaihe Strategian luovutus ministeriöille Helmikuu 2014 Seurantavaihe Tiivis kommunikointi ja julkisen / yksityisen sektorin vuoropuhelu
Analyysin peruslähtökohtia Globaali kasvusektori Paikallisilla toimintaympäristöillä suuri merkitys Merkittävä osa terveyshyödystä tuotetaan uusilla innovaatioilla, tutkimustoiminnasta lisäarvoa potilaille Terveyssektorin innovaatioiden kysyntä tulee viime kädessä potilailta Kuluttajien suora rooli korostuu terveyden edistämisen tukena olevissa innovaatioissa Julkisen ja yksityisen sektorin tiivis kumppanuus, yritysten rooli kaupallistaja Pitkäjänteisyys Teollisuuden muutos suljetuista malleista verkostoihin 11.12.2013 4
Suomen tavoitteena Kansainvälisesti tunnettu terveysalan tutkimuksen, investointien ja uuden liiketoiminnan edelläkävijä, mikä hyödyttää ihmisten terveyttä ja toimintakykyä Monipuolisen ja tieteellisesti korkeatasoisen tutkimuksen ja siitä syntyvien keksintöjen ja innovaatioiden lähde ja hyödyntäjä Alan start-up yritysten dynaaminen toimintaympäristö ja yritysten kansainväliselle kasvulle suotuisa toimintaympäristö Houkutteleva ja luotettava terveysalan investointien kohdemaa Kestävän terveysjärjestelmän mallimaa 5
Realistista? 6
Kaksi kuvaa Kansainvälisen menestyksen kynnyksellä oleva kasvusektori? vai Yrityssaneerauksessa oleva ekosysteemi? 7
Suomen lähtökohdat terveystoimialoilla 1. Suomen heikkoudet ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden korjaaminen on kansallisesti tehtävissä ja korjaavat toimet ovat tehtävissä suhteellisen lyhyessä ajassa. 2. Suomella on merkittäviä sellaisia vahvuuksia, joiden kehittäminen veisi eri mailta pitkään, tavallisesti vuosikymmeniä. 3. Korjaustoimenpiteet pitää tehdä nykyisillä tai mahdollisesti jopa pienenevillä julkisilla resursseilla 8
Yritysten rooli kumppanina ja keksintöjen kaupallistajana The important thing for Government is not to do things which individuals are doing already, and to do them a little better or a little worse, but to do those things which at present are not done at all. John Maynard Keynes (1926) 9
Tiekartta Terveysalan innovaatioekosysteemin rikkonaisuudet ja toimenpidesuositukset sen korjaamiseksi 10
Sirpaleisuus? 11
Rikkonaisuudet 1. Sairaalakeskittymät 2. Riittämätön yliopistojen välinen yhteistyö ja yleinen instituutiokeskeinen ajattelutapa 3. Alan johtavan tutkimuslaitoksen puuttuminen 4. Julkisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen teknologiasiirtotoimintojen laatu ja mittakaavaetujen puute. 5. Rikkonainen kasvurahoituksen polku 6. Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen pirstaloituneisuus. 7. Henkilökohtaisen terveystiedon ja potilastietojen heikko hyödyntäminen. 8. Hajallaan oleva terveyteen liittyvä EU-vaikuttamistyö. 9. Heikko markkinoillepääsy, pilotointi- ja testausympäristöjen puuttuminen 10. Osaamisen ja investointimahdollisuuksien markkinointitoiminnan puuttuminen. 12
Korjaustoimenpiteet (1) 1. Toimet sairaalakeskittymien tutkimus- ja innovaatioekosysteemien sekä tähän liittyvän yritysyhteistyön kehittämiseksi. 2. Kansallinen työnjako eri sairaanhoitopiirien välillä ja perustetaan tätä varten tarvittavat kansainvälisesti kilpailukykyiset keskittymät. 3. Arvioidaan tarve alan johtavan tutkimuslaitoksen perustamiseksi (esim. Institute of Finnish Health Sciences) tai muu uudelleenjärjestely. 4. Yliopistot ja tutkimuslaitokset perustavat kansallisen eri keskeisillä yliopistopaikkakunnilla toimivan teknologiansiirto- ja kaupallistamistoimiston. 5. Kasvurahoituksen polun korjaustoimenpiteet: 1. Kasvurahoitusinstrumentti 2. Rahastojen rahasto 6. Julkisten toimijoiden tiivistetyn yhteistyön toimintamalli 13
Korjaustoimenpiteet (2) 7. Henkilökohtaisten terveystietojen, potilastietojen sekä genomitiedon hyödyntämistä kansallinen toimintaohjelma ja pelisäännöt 8. Yhteistoimintamalli EU-vaikuttamiseen (sääntely ja rahoitus) 9. Innovatiivisten hyödykkeiden käyttöönottoa edistetään terveysteknologia- ja lääkelainsäädäntöä uudistettaessa 10. Fimean aloittama lääkeneuvolakonsepti kattamaan koko terveysalan lainsäädäntöön liittyvä neuvonta. 11. Toiminta alan ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi ja siihen liittyvä työnjako 12. Perustetaan Team Health Finland verkosto, vuosittainen kasvutapahtuma 14
Tavoitteena 1. Tieteen ja osaamisen korkea taso ja monipuolisuus 2. Tutkimustoiminta ja innovaatiot tuottavat terveyshyötyjä 3. Kasvu 1. Uudet yritykset 2. Tutkimuskumppanuudet 3. Investoinnit 4. Liikevaihto 5. Työllisyys 15
Toimeenpano ja seuranta 16
"[ ] historian todellisia luojia ovat tavalliset naiset ja miehet maassamme. Heidän osallistumisensa jokaiseen tulevaisuutta koskevaan päätökseen on ainoa takuu todellisesta demokratiasta ja vapaudesta. Nelson Rolihlahla Mandela (1990) 17
Palaute Strategiaryhmien puheenjohtaja Mikko Alkio mikko.alkio@avanceattorneys.com p. 050-413 5502 18
Keskustelu (klo 16.20) 19
Sairaalakeskittymät Yliopistot ja yliopistosairaalakaupungit laativat toimintasuunnitelmat sairaalakeskittymien tutkimus- ja innovaatioekosysteemien sekä tähän liittyvän yritysyhteistyön kehittämiseksi. Suunnitelmien keskiössä on paikallisen toimintaympäristön ja tukimekanismien kehittäminen niissä toimivien luovien ja innovatiivisten ihmisten näkökulmasta. (Rikkonaisuus 1; vastuu: STM, TEM, VM ja OKM) Laaditaan yliopistojen, yliopistosairaaloiden ja eri tutkimuslaitosten osaamispohjainen (esim. eri teknologiat, syöpäkeskus, neurotieteet, diabetes) työnjako eri sairaanhoitopiirien välillä ja perustetaan tätä varten tarvittavat kansainvälisesti kilpailukykyiset keskittymät. Vetovastuun ottavat alueet pyrkivät integroimaan verkostoon tiiviisti muissa alueellisissa osaamiskeskittymissä olevia tutkimusyksiköitä ja osaajia. Työssä hyödynnetään muun muassa meneillään olevaa Innovatiiviset kaupungit (INKA) -prosessia. (Rikkonaisuudet 1 ja 2; vastuu: STM, OKM ja TEM) 20
Riittämätön yliopistojen välinen yhteistyö ja yleinen instituutiokeskeinen ajattelutapa Laaditaan yliopistojen, yliopistosairaaloiden ja eri tutkimuslaitosten osaamispohjainen (esim. eri teknologiat, syöpäkeskus, neurotieteet, diabetes) työnjako eri sairaanhoitopiirien välillä ja perustetaan tätä varten tarvittavat kansainvälisesti kilpailukykyiset keskittymät. Vetovastuun ottavat alueet pyrkivät integroimaan verkostoon tiiviisti muissa alueellisissa osaamiskeskittymissä olevia tutkimusyksiköitä ja osaajia. Työssä hyödynnetään muun muassa meneillään olevaa Innovatiiviset kaupungit (INKA) -prosessia. (Rikkonaisuudet 1 ja 2; vastuu: STM, OKM ja TEM) 21
Alan johtavan tutkimuslaitoksen puuttuminen Arvioidaan tarve alan johtavan tutkimuslaitoksen perustamiseksi (esim. Institute of Finnish Health Sciences) tai muuta uudelleenjärjestelyä tavalla, jossa eriytetään yleinen päätöksenteon tueksi tehtävä selvitystoiminta varsinaisesta teknologisesta ja lääketieteellisestä tieteellisestä toiminnasta (ks. Valtioneuvoston periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi). Työssä hyödynnetään Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten (Soterko) yhteistyön puitteissa saatuja kokemuksia. Tutkimuslaitoksen tulisi toimia tiiviissä yhteistyössä yliopistosairaalakampusten sekä biopankkien kanssa ja huolehtia erityisesti yksilöllisen lääketieteen ratkaisujen kehittämisestä Suomessa sekä niiden integroimisesta perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. (Rikkonaisuus 3; vastuu: STM, VM, OKM ja TEM) 22
Julkisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen teknologiasiirtotoimintojen laatu ja mittakaavaetujen puute Yliopistot ja tutkimuslaitokset perustavat kansallisen eri keskeisillä yliopistopaikkakunnilla toimivan teknologiansiirto- ja kaupallistamistoimiston. Toimisto integroituu tiiviisti keskeisten keksintöpotentiaalia omaavien tiedekuntien ja näiden kärkiosaajien kanssa avustaen ideoiden ja keksintöjen kehitystyössä ja oikeiden kumppanuuksien identifioinnissa. Toimisto on ekosysteemin merkittävä solmukohta ja sen tehtävänä on verkottua kansainvälisesti yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa sekä hankkia tarvittavaa patentointi- ja muuta substanssiosaamista tapauskohtaisesti. (Rikkonaisuus 4; vastuu: OKM, TEM ja STM) 23
Rikkonainen kasvurahoituksen polku Perustetaan erityinen kasvurahoitusinstrumentti (esim. n. 200 000 EUR / hanke), joka kannustaa erityisesti tutkijoita ja tutkijaryhmiä yritysten tai muiden kaupallistamishankkeiden perustamiseen 1 3 vuoden koeajaksi kansainvälistä potentiaalia omaavien ideoiden pohjalle (tarvelähtöisyys). Lisäksi perustetaan terveysalan rahastojen rahasto. Tavoitteena on ensivaiheessa noin 50 miljoonan euron rahasto. Rahastoa kehitetään huomioiden alan pitkäjänteisen rahoituksen tarpeellisuus. (Rikkonaisuus 5; vastuu: TEM, Sitra) 24
Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen pirstaloituneisuus Luodaan terveyssektorille tutkimus- ja innovaatiorahoittajien (Suomen Akatemia ja Tekes) tiivistetyn yhteistyön toimintamalli strategisessa sekä käytännön operatiivisessa toiminnassa. (Rikkonaisuus 6; vastuu: OKM, TEM ja STM) 25
Henkilökohtaisen terveystiedon ja potilastietojen heikko hyödyntäminen Laaditaan henkilökohtaisten terveystietojen, potilastietojen sekä genomitiedon hyödyntämistä koskeva kansallinen toimintaohjelma ja pelisäännöt. (Rikkonaisuus 7; vastuu: STM, OKM, TEM, OM ja Sitra) 26
Hajallaan oleva terveyteen liittyvä EU-vaikuttamistyö Perustetaan keskeisten ministeriöiden ja elinkeinoelämän EU:ssa tapahtuvaa vaikuttamistyötä tehostava yhteinen toimintamalli (Rikkonaisuus 8; vastuu: STM, TEM ja OKM) 27
Heikko markkinoillepääsy, pilotointi- ja testausympäristöjen puuttuminen Innovatiivisten hyödykkeiden käyttöönottoa edistetään terveysteknologia- ja lääkelainsäädäntöä uudistettaessa ja toimialan instituutioiden strategioissa sekä julkisissa hankinnoissa ja muissa päätöksissä. Huolehditaan yliopistosairaaloiden järjestelmien rajapintojen avoimuudesta, joka mahdollistaa yritysten mahdollisuudet pilotointiin ja yhteistyöhön erilaisessa kehitystyössä. (Rikkonaisuus 9; vastuu: STM) Kehitetään Fimean aloittama lääkeneuvolakonsepti kattamaan koko terveysalan lainsäädäntöön liittyvä neuvonta. Luodaan seuranta- ja valvontajärjestelmä, jonka avulla saadaan tietoa innovaatioiden vaikuttavuudesta ja varmistutaan niiden turvallisuudesta. (Rikkonaisuus 9; vastuu: STM) 28
Osaamisen ja investointimahdollisuuksien markkinointitoiminnan puuttuminen Aloitetaan systemaattinen toiminta alan ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi ja päätetään siihen liittyvästä työnjaosta. (Rikkonaisuus 10; vastuu: TEM ja Sitra) Perustetaan Team Health Finland -verkosto ja laaditaan yhteistyössä toimialaliittojen ja osaamiskeskittymien kanssa vuotuinen alan markkinointisuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä alan toimialaliittojen ja Slush-tapahtuman järjestäjien kanssa vuotuinen terveysalan kasvutapahtuma, joka kokoaa alan tutkijat, yrittäjät, rahoittajat, kansallisen ja kansainvälisen teollisuuden sekä julkisen sektorin keskeiset toimijat. (Rikkonaisuus 10; vastuu: TEM, Sitra, STM ja OKM) 29