RASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYTEEN

Jemina Lesonen Pauliina Pääkkönen RASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYTEEN Oppimateriaali raskaana olevien suuhygieniasta Oulun Ammattikorkeakoulun kätilöopiskelijoille

RASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYTEEN Oppimateriaali raskaana olevien suun terveydestä Oulun Ammattikorkeakoulun kätilöopiskelijoille Jemina Lesonen Pauliina Pääkkönen Opinnäytetyö Syksy 2015 Suun terveydenhuollon koulutusohjelma Oulun Ammattikorkeakoulu 2

TIIVISTELMÄ Oulun Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma Tekijät: Jemina Lesonen & Pauliina Pääkkönen Opinnäytetyön nimi: Raskauden vaikutukset suun terveyteen oppimateriaali raskaana olevien suun terveydestä Oulun Ammattikorkeakoulun kätilöopiskelijoille Ohjaaja: Anne Korteniemi Työn valmistumislukukausi ja vuosi: Syksy 2015 Sivumäärä: 46 + 3 liitesivua Raskaus vaikuttaa suuhun usealla tavalla esimerkiksi estrogeenin ja progesteronin pitoisuuksien muutosten vuoksi. Raskausaikana sylki happamoituu ja sen puskurointikyky heikkenee, suu voi tuntua kuivalta ja mikrobien määrä suussa kasvaa. Esimerkiksi nämä tekijät yhdessä mahdollisen napostelun ja raskauspahoinvoinnin kanssa vaikuttavat raskaana olevan karies- ja eroosioriskiin. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa selkeä ja asiantuntijatietoon perustuva sähköinen oppimateriaali raskaana olevien suun terveydestä Oulun Ammattikorkeakoulun kätilöopiskelijoille. Opinnäytetyömme tavoitteena oli kätilöiden ja suuhygienistien moniammatillisen yhteistyön edistäminen ja näin ollen raskaana olevien suun terveyden parantaminen. Opinnäytetyöprojekti jakautui projektisuunnitelman laadintaan, aiheeseen perehtymiseen sekä loppuraportin laadintaan. Oppimateriaalin laatimistyövaiheet olivat luonnostelu, kehittely ja viimeistely. Projektin tuloksena syntyi asiantuntijatietoon perustuva ja selkeä, sähköinen oppimateriaali. Oppimateriaalista ja sen tarpeesta kerättiin palautetta kätilöopiskelijoilta. Palautteen avulla viimeistelimme oppimateriaalin kohderyhmälle mahdollisimman hyvin soveltuvaksi. Opinnäytetyönä tehtyä sähköistä oppimateriaalia voidaan hyödyntää kätilökoulutuksen aikana muun opetuksen yhteydessä ja itseopiskelumateriaalina. Oppimateriaalissa käsitellään raskauden vaikutuksia suun terveyteen sekä raskaana olevan päivittäistä suuhygieniaa. Tulevaisuudessa voitaisiin tehdä jatkotutkimus esimerkiksi siitä, miten oppimateriaali on otettu käyttöön. Asiasanat: raskaus, suun terveys, suunhoito, kätilö 3

ABSTRACT Oulu University of Applied Sciences Degree Programme in Dental Health Care Authors: Jemina Lesonen & Pauliina Pääkkönen Title of thesis: Oral Health During Pregnancy Learning Material for Student Midwives at Oulu University of Applied Sciences Supervisor(s): Anne Korteniemi Term and year when the thesis was submitted: Autumn 2015 Number of pages: 46 + 3 appendix pages During pregnancy maternal hormone levels increase significantly and the increased hormone levels also affect the periodontium. The saliva turns sour and the ph level and the buffering capacity of the saliva decrease. The quantity of bacteria such as streptococcus mutans increase in the oral cavity during pregnancy. All above mentioned things affect for example the risk of caries and gingivitis. The purpose of this thesis was to create an e-learning material for student midwives about oral health during pregnancy. The aim was to give future midwives knowledge so that they could guide their pregnant patients if they had any questions related to common changes in the oral health during pregnancy. The first step of our project was to prepare the project plan and after that the second step was to search for reliable information about our topic. Then we made the first version of the e-learning material and got feedback from the student midwives and their teacher. Based on the feedback we made the necessary changes to the material. The last part of our project was to write the report. As a result we produced an e-learning material which includes information of all the pregnancy related changes in the oral cavity and of daily oral care during pregnancy. The feedback from the student midwives and their teacher was positive and they considered the learning material to be very useful. The learning material will improve multiprofessional cooperation and the oral health of pregnant women in Finland. In the long run it would be interesting to know whether the student midwives and their teachers have found the learning material helpful. Keywords: pregnancy, oral health, oral care, midwife 4

SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 6 2 PROJEKTIN TAVOITTEET... 8 3 PROJEKTIN TOTEUTUS... 10 3.1 Työsuunnitelma... 10 3.2 Työmenetelmät... 13 3.3 Organisaatio ja johtaminen... 14 4 RASKAANA OLEVAN SUUN TERVEYS... 15 4.1 Raskaushormonien vaikutus suuhun... 16 4.2 Syljen koostumus ja sen tehtävät... 17 4.3 Raskausgingiviitti... 17 4.4 Parodontiitti... 18 4.5 Raskausepulis... 19 4.6 Karies... 21 4.6.1 Napostelu ja mieliteot... 22 4.7 Hampaiden eroosio... 23 4.7.1 Raskauspahoinvointi... 24 5 SUUN HOITO... 25 5.1 Raskaana olevan päivittäinen suuhygienia... 25 5.2 Fluori... 26 5.3 Ksylitoli... 27 5.4 Hammashoitotoimenpiteet raskaana olevalle... 28 6 TUOTTEEN KEHITTÄMISEN PROSESSIKUVAUS... 30 6.1 Luonnostelu... 30 6.2 Kehittely... 33 6.3 Viimeistely... 33 7 ARVIOINTI... 35 7.1 Projektityöskentelyn arviointi... 35 7.2 Tuotteen arviointi... 36 8 POHDINTA... 38 LÄHTEET... 41 LIITTEET... 47 5

1 JOHDANTO Raskaus vaikuttaa suuhun usealla tavalla esimerkiksi estrogeenin ja progesteronin pitoisuuksien muutosten vuoksi (Sariola & Tikkanen 2011, viitattu 20.7.2015). Raskausaikana sylki happamoituu, suu voi tuntua kuivalta ja napostelu lisääntyä (Suomen Hammaslääkäriliitto 2013a; Sirviö 2009, viitattu 12.8.2015). Lisäksi mikrobien, kuten mutans streptokokkien ja laktobasillien määrä suussa kasvaa raskauden aikana (Autti 2014, viitattu 3.9.2015). Nämä kaikki tekijät yhdessä mahdollisen napostelun ja raskauspahoinvoinnin kanssa vaikuttavat raskaana olevan karies- ja eroosioriskiin. Myös raskausgingiviitti ja raskausepulis ovat seurausta raskaushormonien pitoisuuksien muutoksista. (Heinonen 2007, 65; Autti 2014, viitattu 3.9.2015.) Lisäksi hormonipitoisuuksien muutokset voivat vaikuttaa parodontiitin, eli hampaan kiinnityskudossairauden pahenemiseen tai pitkittymiseen (Sorsa & Meurman 2007, viitattu 3.9.2015). Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa selkeä ja asiantuntijatietoon perustuva, sähköinen oppimateriaali raskaana olevan suun terveydestä Oulun Ammattikorkeakoulun kätilöopiskelijoille. Oppimateriaalin avulla kätilöopiskelijat voivat oppia ymmärtämään raskauden ja suun terveyden yhteyden laajemmin. Opinnäytetyömme tavoitteena oli raskaana olevien suun terveyden parantaminen sekä kätilöiden ja suuhygienistien moniammatillisen yhteistyön edistäminen. Oppimateriaalin avulla yhä useampi ammattiryhmä voi aktiivisesti ja asiakaslähtöisesti olla mukana raskaana olevien suun terveyden järjestelmällisessä parantamisessa. Havaitsimme tarpeen tämän kaltaiselle oppimateriaalille, kun suoritimme Varhainen vuorovaikutus ja imetysohjaus opintojaksoa. Opintojakson aikana ja tiedonkartoituskyselyn (liite 1) perusteella selvisi, että Oulun Ammattikorkeakoulussa kätilöksi opiskelevien tietous raskaana olevien suun terveydestä oli puutteellista. Selvityksemme perusteella kätilöiden opetussuunnitelma sisältää hyvin suppeasti opetusta raskaana olevan suun terveyteen liittyen. Myös moniammatillisuuden lisääntyminen sosiaali- ja terveysalalla lisää projektin tarpeellisuutta. 6

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 380/2009 perusteluissa ja soveltamisohjeissa on kirjattuna odottavan perheen suun terveydenhuoltoon liittyviä haasteita, joihin projektimme on tarkoitus vastata. Yksi asetuksen perusteluissa ja soveltamisohjeissa mainituista haasteista on se, että nuorilla aikuisilla on puutteita suun terveydenhoidon tottumuksissa. Tämä heijastuu myöhemmin mahdollisesti perustettuun perheeseen. Suusairaudet ovatkin puutteellisten tottumusten ja huonojen elämäntapojen vuoksi yleisiä odottavissa perheissä. (Viitattu 15.9.2014.) Tähän haasteeseen pyrimme vastaamaan omalta osaltamme siten, että opinnäytetyömme tavoitteena oli moniammatillisen yhteistyön lisääminen ja raskaana olevien suun terveyden parantaminen. Käsittelimme projektissamme vain raskaana olevan suun terveyttä. Emme käsitelleet opinnäytetyössämme isän tai syntyvän lapsen suun terveyteen liittyviä kysymyksiä, sillä lopputuotoksesta olisi tällöin tullut liian laaja tarkoitukseensa nähden. Projektin alussa teimme tiedonkartoituskyselyn kätilöopiskelijoille. Tavoitteidemme saavuttamista mittasimme palautekyselyllä, jonka loimme Webropolohjelmalla, aivan kuten tiedonkartoituskyselynkin. Oppimateriaalin loimme Microsoft Powerpoint ohjelmalla. 7

2 PROJEKTIN TAVOITTEET Projektimme välitön tavoite oli saada kätilöopiskelijat ja heidän opettajansa lukemaan oppimateriaalia ja ottamaan se käyttöön esimerkiksi opetuksessa. Toinen välitön tavoitteemme oli lisätä kohderyhmämme kätilöopiskelijoiden tietoutta raskaana olevan suun terveydestä ja auttaa heitä ymmärtämään hyvän suuhygienian merkitys raskaana olevalle. Välittömiä tavoitteitamme edisti selkeä ja asiantuntijatietoon perustuva oppimateriaali. Pitkän aikavälin kehitystavoitteemme oli raskaana olevien suun terveyden parantaminen sekä kätilöiden ja suuhygienistien moniammatillisen yhteistyön edistäminen. Oppimateriaalin avulla yhä useampi ammattiryhmä voi aktiivisesti ja asiakaslähtöisesti olla mukana raskaana olevien suun terveyden järjestelmällisessä parantamisessa. Karilan ja Nummenmaan mukaan moniammatillisen yhteistyön peruslähtökohtana on asiakas, joka huomioidaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti viiden moniammatillisen yhteistyön perusperiaatteen (asiakaslähtöisyys, tiedon ja eri näkökulmien kokoaminen yhteen, vuorovaikutustietoinen yhteistyö, rajojen ylittäminen sekä verkostojen luominen) avulla (2001, 3). WHO:n, Kansainvälisen Kätilöliiton ja Kansainvälisen Naistentautien- ja Synnytyslääkäreiden Liiton määritelmän mukaan kätilön työnkuvaan kuuluvat esimerkiksi ohjaus, hoito ja neuvonta naisille heidän ollessaan raskaana ja synnyttäneitä sekä lapsivuoteen aikana. Lisäksi he hoitavat esimerkiksi synnytyksiä ja ultraäänitutkimuksia. Määritelmän mukaan kätilöillä on erittäin tärkeä rooli terveysneuvonnassa ja -kasvatuksessa niin naisten kuin heidän perheidensäkin piirissä. Heillä on merkittävä rooli terveysneuvonnassa ja -kasvatuksessa myös koko yhteiskunnan tasolla. (Suomen Kätilöliitto 2014, viitattu 3.11.2014.) Laatutavoitteitamme olivat selkeys ja ajantasaisuus. Tuotteemme laatutavoitteita olivat lisäksi helppolukuisuus ja ymmärrettävyys sekä se, että oppimateriaali herättää mielenkiintoa kätilöopiskelijoissa. Tärkeä laatutavoite oli myös se, että oppimateriaali perustui asiantuntijatietoon. Raskaana olevan suun terveyteen 8

liittyen julkaistaan jatkuvasti uutta tietoa ja vanhoja tutkimustuloksia todetaan virheellisiksi, joten mikäli oppimateriaalia halutaan käyttää jatkossakin, tulisi tietoja välillä päivittää. Usein juuri tiedon muuttumisen ja vanhenemisen mahdollisuus koetaan oppaan tai oppimateriaalin tekijän ongelmana (Jämsä & Manninen 2000, 54). Oma pitkän aikavälin oppimistavoitteenamme oli saavuttaa laaja-alaisempi ymmärrys raskauden vaikutuksista suun terveyteen. Välittömiä oppimistavoitteitamme oli oppia lähdekritiikkiä ja tutkimustyötä, sekä pitkäjänteisestä työskentelyä laajemman projektin parissa. Mittasimme tavoitteidemme saavuttamista käyttäjälähtöisesti kohderyhmältämme kätilöopiskelijoilta saamamme palautteen avulla. Keräsimme palautetta Webropol -ohjelmalla luodulla tuotteen arviointikyselyllä (liite 2). Heikkasen ja Österbergin (2012) mukaan käyttäjälähtöisessä tuotteessa käyttäjä otetaan aktiiviseksi toimijaksi tuotteen kehittämiseen. Toimintatapana käyttäjälähtöisyys tarkoittaa siis kokonaisvaltaista käyttäjän huomioimista sekä käyttäjästä inspiroitumista. Käyttäjillä voi olla tuotteen kannalta hyödynnettävää osaamista ja tietämystä. Käyttäjälähtöisyydellä siis pyritään keskittymään itse tuotteen käyttäjään sekä vastaamaan tämän tarpeisiin. (Viitattu 4.2.2015.) 9

3 PROJEKTIN TOTEUTUS Aloitimme opinnäytetyön suunnitelman laatimisen syyskuussa 2014. Suunnitelmamme valmistui ajallaan helmikuussa 2015. Huhtikuussa 2015 aloimme tekemään yhtäaikaisesti oppimateriaalia sekä tietoperustaa. Loppuraportin laadimme syksyn 2015 aikana. 3.1 Työsuunnitelma Projektimme ensimmäinen päävaihe oli ideointi. Ideointivaiheessa valitsimme opinnäytetyömme aiheen ja kehittelimme sille nimen. Ideointivaiheen aikana päätimme myös, että toteutamme opinnäytetyömme projektina. Ensimmäisen vaiheen jälkeen laadimme opinnäytetyösuunnitelman. Suunnitelmaan sisältyi esimerkiksi projektin tavoitteiden asettaminen ja aikataulun sekä oppimateriaalin suunnitteleminen. Lisäksi laadimme opinnäytetyön yhteistyösopimuksen Oulun Ammattikorkeakoulun kanssa. Tiedonkeruuvaiheessa kokosimme tietoperustan, johon sisältyi asiantuntijatietoa esimerkiksi raskaushormonien vaikutuksesta suun terveyteen. Ennen oppimateriaalin luonnostelua lähetimme kätilöopiskelijoille laatimamme tiedonkartoituskyselyn ja analysoimme saamamme vastaukset. Vastausten perusteella aloitimme oppimateriaalin luonnostelun. Aloitimme projektin toteutuksen kehittelemällä oppimateriaalista ensimmäisen version. Kehittelemisen jälkeen lähetimme kätilöopiskelijoille palautekyselyn (liite 2) ja ensimmäisen version oppimateriaalista. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella viimeistelimme oppimateriaalin, jonka jälkeen luovutimme valmiin oppimateriaalin kätilötyön opiskelijoille ja opettajalle opetuskäyttöön. Oppimateriaalin viimeistelyn jälkeen kirjoitimme loppuraportin syksyllä 2015. 10

Viimeisessä vaiheessa esitimme opinnäytetyömme Hyvinvointia yhdessä tapahtumassa. Tapahtuma järjestetään Oulun Ammattikorkeakoulussa puolivuosittain. Tarkoituksenamme oli saada paikalle mahdollisimman moni kätilöopiskelija. Hieman ennen Hyvinvointia yhdessä päivää kirjoitimme maturiteetit. 11

TAULUKKO 1. Projektin vaiheet. Päävaihe Alavaiheet Aikataulu Ideointi Aiheen valinta Työn nimen kehittely Työn tyypin määrittely Kevät 2014 Suunnittelu Opinnäytetyön suunnitelman laatiminen Yhteistyösopimus Syksy 2014 Tiedonkeruu Tietoperustan kokoaminen Tiedonkartoituskysely kätilöopiskelijoille (liite 1) Oppimateriaalin luonnostelu Kevät 2015 Projektin toteutus Oppimateriaalin kehittely Palautekysely kätilöopiskelijoille (liite 2) Oppimateriaalin viimeistely Oppimateriaalin toimittaminen kohderyhmälle Raportin kirjoitus Syksy 2015 Opinnäytetyön valmistuminen Opinnäytetyön esittäminen Hyvinvointia yhdessä päivänä Maturiteetin kirjoittaminen Syksy 2015 12

3.2 Työmenetelmät Oppimateriaali toteutettiin Microsoft Powerpoint -ohjelmalla, koska olemme saaneet koulutuksemme aikana ohjausta sen käytössä ja koimme hallitsevamme ohjelman käytön hyvin. Ammattikorkeakoulu tarjoaa opiskelijoille ilmaisen lisenssin Microsoft Office ohjelmiin, joten Powerpoint on hyvä alusta oppimateriaalillemme. Näin se on helposti myös kätilöopiskelijoiden saatavilla, sillä opiskelijalla on mahdollisuus itse päättää, missä ja milloin hän lukee materiaalia. Verkossa oppiminen voi tarjota mahdollisuuksia ja välineitä ymmärtävään ja yhteisölliseen oppimiseen osallistumisen kautta, mikäli opiskelija pyrkii tietoisesti ymmärtämään oppimiseen (Salovaara 2004, viitattu 10.10.2014). Kyselyiden laatimiseen käytimme Webropol -ohjelmaa, jolla luodaan sähköisiä kyselyitä. Sähköisen kyselyn etuna on se, ettei kyselyä tai kyselyn vastauksia tarvitse postittaa. Ongelmana tällaisessa sähköisessä kyselyssä on se, ettei kyselyyn osallistuvilta kerätä minkäänlaisia tunnistetietoja, kuten nimeä, joten kyselyyn voi internetlinkin kautta vastata kuka tahansa. (Hotulainen 2014, viitattu 2.11.2014.) Kyselyn kysymysten tulee olla sellaisia, että ne ovat mahdollisimman helposti ymmärrettäviä, eivätkä ne sisällä ammattisanastoa (Hotulainen 2014, viitattu 2.11.2014). Kyselylomakkeilla kerätty tieto on helposti vertailukelpoista ja apu projektimme kehittymiselle (Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti 2010, viitattu 10.10.2014). Kyselyiden alussa oli saatekirje, jossa kerrottiin kyselyn tekijöiden yhteystiedot, kyselyn tärkeys ja merkitys niin vastaajalle kuin kyselyn tekijöillekin, sekä kyselyn viimeinen palautuspäivä. Käytimme kyselyissämme niin avointa kuin strukturoituakin kysymystyyppiä. Avoimia kysymyksiä käytetään syvemmän tiedon keruuseen ja strukturoitujen kysymysten vastausten tarkentamiseen. Strukturoituja kysymyksiä on helppo analysoida ja niihin vastaaminen on helppoa, sillä vastausvaihtoehdot ovat jo valmiina. (Hotulainen 2014, viitattu 2.11.2014.) 13

3.3 Organisaatio ja johtaminen Perustimme opinnäytetyöprojektiamme varten organisaation, johon kuuluvat projektipäällikkö Jemina Lesonen ja sihteeri Pauliina Pääkkönen. Ohjausryhmämme koostuu opinnäytetyömme ohjaajasta Anne Korteniemestä sekä vertaisarvioijistamme Anna Heikkisestä ja Heidi Tuomaalasta. Yhteistyökumppaninamme toimii Oulun Ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikön hoitotyön tutkinto-ohjelman kätilötyön suuntautumisvaihtoehto. Lisäksi opinnäytetyön kirjoittamisprosessissa apunamme toimi Oulun Ammattikorkeakoulun äidinkielen opettaja Marja Kuure sekä englannin kielen opettaja Marketta Rusanen. 14

4 RASKAANA OLEVAN SUUN TERVEYS Täysiaikaisen raskauden kesto on noin 40 viikkoa eli 280 päivää. Raskauden kesto, sekä synnytykseen laskettu aika voidaan määrittää edellisten kuukautisten alkamispäivästä. Tällöin on oletettava, että kuukautiskierto on säännöllinen. (Tiitinen 2014, viitattu 1.9.2015.) Raskausaika voidaan jakaa kolmeen eri vaiheeseen. Ensimmäisellä kolmanneksella esiintyy usein pahoinvointia ja heikotusta, kun taas toisella kolmanneksella vointi on yleensä energinen ja hyvä. Viimeisellä kolmanneksella saattaa esiintyä väsymystä sekä masennusta. Raskauteen liittyviä sairauksia ovat esimerkiksi raskausajan diabetes, verenpaineen nousu raskauden loppuajalla ja raskausepulis. Kolmannen vaiheen aikana äidin suun happamuus eli ph laskee ja suun olosuhteet happamoituvat. Tällöin myös kariesta eli hampaiden reikiintymistä aiheuttavat Streptococcus mutans -bakteerit ja hiivat lisääntyvät suussa. (Autti 2014, viitattu 6.10.2014.) Aura Heimosen (2012, 48-56) tutkimuksessa todettiin, että aiemmassa raskaudessa keskenmenon saaneet naiset, olivat tarvinneet ensiapuluonteista hammashoitoa viimeisen vuoden aikana useammin kuin ne naiset, jotka eivät olleet saaneet keskenmenoa aiemmin. Lisäksi huonolla suuhygienialla ja keskenmenoilla oli yhteys, sillä ehkäisevää hammashoitoa käyttäneet olivat harvemmin saaneet keskenmenon aiemmin. Heimosen (2012, 48) tutkimuksessa todettiin myös, että naiset, joilla oli korkeampi OIBI (Oral inflammatory Burden Index, kokonaisinfektiokuorma), synnyttivät todennäköisesti ennenaikaisesti. Kokonaisinfektiokuormaa selvitettäessä tutkitaan BOP (Bleeding on probing) eli ikenien vuotoherkkyys, ientaskujen syvyys, plakin määrä suussa sekä mahdollinen mukosiitti. 15

4.1 Raskaushormonien vaikutus suuhun Raskauden aikana useiden hormonien pitoisuudet naisen kehossa muuttuvat, sillä istukka ja muut rauhaset erittävät suurenevia hormonimääriä. Raskausajan tärkeimpien steroidihormonien, progesteronin ja estradiolin, eritys kasvaa tasaisesti raskauden loppua kohden. Progesteroni ylläpitää raskautta, ja estradioli taas edistää kohdun supistelua. Muita raskauteen vaikuttavia hormoneja ovat esimerkiksi oksitosiini ja prostaglandiinit, jotka molemmat vaikuttavat kohtuun supistavasti. (Sariola & Tikkanen 2011, viitattu 20.7.2015.) Pääasialliset naishormonit ovat estrogeeni ja progesteroni, joita tuottavat munasarjat ja istukka. Niillä on tärkeä rooli naisen kehoon liittyvissä muutoksissa aina murrosiästä lähtien, sillä ne vaikuttavat kuukautiskierron ja raskauden ylläpidon lisäksi esimerkiksi synnytyksen käynnistymiseen. Raskauden aikana naisen estrogeeni- ja progesteronitasot nousevat huomattavasti, sillä esimerkiksi estrogeenitaso voi kohota kolmekymmenkertaiseksi ei-raskaana olevan estrogeenitasosta. Näiden hormonien kohonneet pitoisuudet vaikuttavat esimerkiksi parodontiumiin eli hampaan kiinnityskudokseen. (Amar & Chung 1994, 79-87.) Progesteronin ja estrogeenin vaikutuksesta anaerobisten bakteereiden suhteellinen osuus suussa kasvaa raskauden aikana (Heinonen 2007, 65). Erityisesti progesteronin ajatellaan vaikuttavan ientulehdusriskiin usealla eri mekanismilla, sillä se lisää verisuonten läpäisevyyttä, voimistaa tulehdusreaktiota ja vaikuttaa neutrofiilien toimintaan (Gürsoy, Pajukanta, Sorsa & Könönen 2008, 581). Raskauden aikana suun olosuhteet happamoituvat hormonitoiminnan muuttumisen seurauksena erityisesti viimeisen kolmanneksen aikana. Tällöin suun ph laskee ja syljen puskurointikyky voi heiketä. (Suomen Hammaslääkäriliitto 2013b, viitattu 20.10.2015.) Lisäksi mikrobien, kuten mutans streptokokkien, laktobasillien ja hiivojen määrä suussa kasvaa (Autti 2014, viitattu 3.9.2015). Puskurointikyvyn heikkeneminen johtuu siitä, että syljen remineralisaatioon liittyvien elekrolyyttien, kuten kalsiumin määrä pienenee raskauden aikana (Anju, A. J., Asha, M. L., Atul, A. B., Naveen, S. & Shubha, G. 2013. 6). Synnytyksen jälkeen puskurointikyky palaa ennalleen, mutta mikrobien määrä suussa voi py- 16

syä korkeana imetyksen ajan (Suomen Hammaslääkäriliitto 2013b, viitattu 20.10.2015). 4.2 Syljen koostumus ja sen tehtävät Sylki koostuu pääosin vedestä, jossa on epäorgaanisia suoloja sekä hieman lipidejä ja proteiineja. Syljen tehtäviä ovat esimerkiksi suun huuhtelu ja liukastaminen, puskurointi, hampaiden remineralisaatio (hampaan pinnan uudelleen kovettuminen), osallistuminen nestetasapainon säätelyyn sekä hormonien eritys. Lisäksi sylki suojelee suuta bakteereilta, viruksilta ja sieniltä. (Tenovuo 2008c, viitattu 8.12.2014.) Sylki sisältää esimerkiksi natriumia, kalsiumia sekä musiinia. Musiinien tehtävänä on liukastaa suuta ja suojella elimistöä bakteereilta, viruksilta ja sieniltä sitoutumalla mikrobeihin. (Tenovuo 2008d, viitattu 8.12.2014.) Syljen erityksestä vastaavat isot ja pienet sylkirauhaset. Isoihin, parillisiin sylkirauhasiin kuuluvat parotis-, submandibulaari- ja sublinguaalirauhaset. Pienten ja isojen sylkirauhasten erona on se, että pienet sylkirauhaset erittävät sylkeä jatkuvasti, toisin kuin isot, jotka vaativat stimulointia (pureskelu) aktivoituakseen. (Tenovuo 2008b, viitattu 8.12.2014.) 4.3 Raskausgingiviitti Raskausgingiviitti, eli raskauden aikainen ientulehdus, on tulehdustila, jossa ientulehduksen oireet ovat tavallista gingiviittiä rajummat. Tulehdus voi laueta jo hyvin pienestä plakkimäärästä, sillä hormonit vaikuttavat elimistön tulehdusvasteeseen. Ien voi punoittaa ja turvota. Lisäksi ikenen verenvuoto on usein normaalia runsaampaa. (Gürsoy 2012a, viitattu 12.8.2015.) Raskausgingiviitti liittyy läheisesti naisen progesteroni- ja estrogeenihormonien pitoisuuksien muutoksiin raskauden aikana. Näiden hormonien kohonneet pitoisuudet vaikuttavat ientaskussa siten, että anaerobisten bakteerien suhteellinen osuus ientaskussa kasvaa. (Heinonen 2007, 65.) Osa anaerobisista bakteereis- 17

ta altistaa kiinnityskudossairauksille (Könönen 2012a, viitattu 6.10.2014). Raskaus ei kuitenkaan itsessään aiheuta ientulehdusta, vaan pahentaa jo olemassa olevaa tulehdusta suussa (Heinonen 2007, 65). HLL Mervi Gürsoyn (2012b, 51 52) pitkittäistutkimus osoitti, että raskausgingiviitti lisääntyy merkittävästi toisen raskauskolmanneksen aikana. Tulehduksen esiintyvyys oli korkeimmillaan raskauden puolivälissä, jolloin tutkimukseen osallistuneilla naisilta mitattiin keskimäärin korkein BOP (%, bleeding on probing) sekä turvotuksesta johtuvat syvimmät ientaskut. Gürsoyn (2012b, 51 52) tutkimuksessa selvisi myös, että raskauden toisen kolmanneksen aikana Prevotella Nigrescens -bakteerien määrä subgingivaalisessa plakissa kasvaa ja neutrofiiliperäisten entsyymien ja proteinaasien taso pysyy matalana. Osittain entsyymien matalan tason vuoksi raskausgingiviitti ei itsessään johda kiinnityskudoksia tuhoavaan parodontiittiin kuten ei-raskaana olevalla väestöllä. Raskauden loppuvaiheessa tulehdus laantuu ja imetyksen loppuessa parodontiumin tila vastaa tutkimuksen mukaan tilaa, joka vallitsi parodontiumissa ennen raskautta. 4.4 Parodontiitti Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudosten tulehdus on yksi merkittävimmistä kansansairauksista. Parodontiitin varhainen toteaminen edesauttaa sen ehkäisyn ja hoidon kohdentamista. Kun sairaus on diagnosoitu, se tulee hoitaa viipymättä. Ylläpitohoito on osa parodontiitin hoitamista. Terveet hampaan kiinnityskudokset ovat osa yleisterveyttä. (Käypä hoito 2010, viitattu 16.9.2015.) Krooniselle parodontiitille altistavat mm. huono suuhygienia, hampaiden plakkia retentoivat tekijät ja anatomiset poikkeavuudet, tupakointi, diabetes, iän mukana tulevat yleissairaudet ja lääkitykset, huono sosioekonominen asema, häiriöt neutrofiilisten leukosyyttien määrässä tai toiminnassa sekä perinnöllisyys. Parodontiitissa yhtenä oireena esiintyy ienverenvuotoa, mutta tupakoivilla vuoto on lievempää. Lisäksi parodontiitissa esiintyy syventyneistä ientaskuja, hampaiden lisääntynyttä liikkuvuutta sekä siirtymistä, rakojen muodostumista hammasvä- 18

leihin sekä märkävuotoa ientaskusta. Parodontiittiin saattaa liittyä myös pahanhajuinen hengitys. (Käypä hoito 2010, viitattu 16.9.2015.) Useissa tutkimuksissa on todettu, että parodontiitti mahdollisesti lisää keskossynnytyksen vaaraa ja että se on yhteydessä raskauskomplikaatioihin. Raskauskomplikaatioihin yhteydessä olevia ientaskun bakteereita ovat esimerkiksi Tannerella Forsynthesis sekä Actinobasillus actinomycetemcomitans. On mahdollista, että mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet sekä mikrobien proinflammatoriset tekijät kulkeutuvat istukkaan ja sitä kautta sikiöön. Ne voivat käynnistää sikiössä biokemiallisia tulehdusreaktioita. (Könönen 2012c; Sorsa & Meurman 2007, viitattu 5.10.2015.) 4.5 Raskausepulis Raskausepulis johtuu usein raskauden aikaisista hormonaalisista muutoksista (Autti 2014, viitattu 3.9.2015). Raskausepuliksessa nähdään yleensä reaktiivista ja hyvälaatuista ikenen liikakasvua pienellä alueella. Ienmuutos kasvaa nopeasti, yleensä muutaman viikon aikana. Muutos haavautuu ja vuotaa helposti, mutta se on kuitenkin yleensä kivuton. Runsaan suonituksen vuoksi vaskulaarinen epulis on tummanpunainen ja usein myös pehmeähkö. Raskausepulista esiintyy 5 %:lla raskaana olevista. (Konttinen, Scully & Hietanen 2014, viitattu 31.8.2015.) Raskausepulis on histologisesti pyogeenisen granulooman kaltainen. Se muodostuu pieniä kapillaareja sisältävästä granulaatiokudoksesta, jota tulehdussolut infiltroivat. Muutokset kuitenkin häviävät synnytyksen jälkeen tai laukaisevan tekijän poistuessa. Syyt muutoksen taustalla ovat hormonaalisia ja farmakologisia. Taustalla voi myös olla synnynnäisiä vaskulaarisia epämuodostumia, protoonkogeeneja ja angiogeenisiä kasvutekijöitä, mutta näiden syntymekanismi ei ole täysin selvä. (Konttinen ym. 2014, viitattu 31.8.2015.) Hoitona kivuliaille ja vuotaville sekä kosmeettisesti häiritseville vaskulaarisille ärsytyshyperplasioille on niiden poistaminen. Tällöin on kuitenkin huomioitava, 19

että ne voivat uusiutua helposti, jos niiden aiheuttavaa tekijää ei poisteta. (Konttinen ym. 2014, viitattu 1.9.2015.) 20

4.6 Karies Karies eli hampaiden reikiintyminen on infektiosairaus. Sen syntymiseen vaikuttavat happoa tuottavien bakteerien määrä hampaan pinnalla biofilmissä eli plakissa, sokeripitoinen ravinto ja sen nauttimistiheys sekä hampaan ja syljen ominaisuudet. (Könönen 2012b, viitattu 3.9.2015.) Myös suun mikrobiston koostumus vaikuttaa karioitumiseen (Käypä hoito 2014, viitattu 3.9.2015). Yleisimmät hampaiden reikiintymistä aiheuttavat bakteerit ovat mutans streptokokkeja. Tämä bakteeritartunta saadaan hyvin usein varhaisessa vaiheessa lapsuutta äidiltä syljen välityksellä. Mitä varhaisemmin bakteeritartunta saadaan, sitä suurempi on hampaiden reikiintymisalttius. (Könönen 2012, viitattu 3.9.2015.) Raskaus altistaa kariekselle, sillä raskaushormonien pitoisuuksien muutokset lisäävät reikiintymistä aiheuttavien bakteerien määrää suuontelossa ja heikentävät syljen puskurikapasiteettia (Tenovuo 2014b, viitattu 20.10.2015). Raskauden jälkeen mutans streptokokki -bakteerien määrä laskee kyseiselle raskaana olevalle tavanomaisiin arvoihin kuukautiskierron alettua (Tenovuo 2014b, viitattu 5.9.2015). Erityisesti sokeripitoisen ravinnon napostelu pitkin päivää aiheuttaa kariesbakteerien aineenvaihdunnassa happoja, jolloin ne aiheuttavat hampaalle jokaisella napostelukerralla happohyökkäyksen. Happohyökkäyksessä hampaan kiilteen mineraaleja liukenee niin kauan, kunnes syljen puskurointikyky kumoaa happamuuden ja mineraalit saostuvat takaisin hampaan pintaan (remineralisaatio). Joskus hampaan kiille kuitenkin vaurioituu eli reikiintyy, kun syljen puolustustekijät eivät riitä suojaamaan kiillettä. (Könönen, 2012, viitattu 3.9.2015.) Hammas saattaa karioitua, mikäli biofilmi saa kehittyä hampaan pinnalla häiriöttä. Tälläisiä kohtia hampaiden pinnoissa ovat erityisesti hampaiden purupintojen syvät uurteet eli fissuurat, hampaiden välipinnat, ienrajat sekä paljastuneet juuripinnat ja oikomiskojeiden ja irtoproteesien viereiset alueet. Karies voidaan havainnoida näönvaraisesti käyttäen kuituvaloa sekä röntgenkuvia. (Käypä hoito 2014, viitattu 3.9.2015.) 21

Lasten hampaiden karioituminen on yleinen terveysongelma Suomessa. Vaikka kaksi kertaa päivässä hampaansa harjaavien osuus onkin kasvanut 2000- luvulla, ovat suomalaisten hampaiston puhdistukseen liittyvät tavat puutteelliset ja melko huonot. (Käypä hoito 2014, viitattu 25.9.2015.) Yksinkertaisimmillaan karioitumista voidaan kuvata niin sanotulla Keyesin ympyrämallilla. Mallissa ympyrät havainnollistavat, kuinka suun bakteerien saadessa ravinnon hiilihydraatteja syntyy happoa, joka aiheuttaa karioitumiselle alttiissa hampaassa mineraalien liukenemista. Ympyrämallin kuvauksessa ympyrät ovat erikokoiset eri yksilöillä. Niiden pienentämisellä tai irrottamisella toisistaan, voidaan estää karieksen syntymistä. Ympyrämallin kariekseen vaikuttaviin tekijöihin voidaan myös vaikuttaa profylaktisesti ja estää tällä tavoin kariesta. (Tenovuo 2014b, viitattu 25.9.2015.) 4.6.1 Napostelu ja mieliteot Raskaus voi lisätä napostelun määrää. Tämän takia raskaana ollessa olisi hyvä kiinnittää huomiota ravinnon nauttimiskertoihin, sillä hiilihydraattipitoisten ruokien napostelu on suurin syy hampaiden karioitumiselle eli reikiintymiselle. Napostelulla tarkoitetaan sekä syömistä että juomista. (Sirviö 2009, viitattu 12.8.2015.) Raskausaikana lisäravinnon tarve nousee, jolloin mahdollisesti pieniä välipaloja tulee syötyä päivän aikana hieman useammin kuin aiemmin. Tällöin myös happohyökkäysten määrä päivän aikana lisääntyy. Sokeriset välipalat sekä happamat, sokeria sisältävät juomat usein nautittuna voivat aiheuttaa hampaiden karioitumista sekä eroosiota. (Sirviö 2009, viitattu 12.8.2015.) Tämän takia välipalojen tulisi olla vähäsokerisia ja pitkin päivää tapahtuvaa napostelua tulisi välttää. Hampaisto kestää 5-6 happohyökkäystä päivän aikana. Tällöin sylki ehtii vielä neutraloida suun happamuutta ja liuenneet mineraalit ehtivät palata hampaan pinnalle takaisin. (Suomen Hammaslääkäriliitto 2013b, viitattu 12.8.2015.) Yleisin raskausajan mieliteko on suklaa. Muita yleisiä raskausajan mielitekoja ovat esimerkiksi sitrushedelmät, suolakurkku, salmiakki ja maitotaloustuotteet. 22

On terveydelle haitallista, mikäli mielitekoja aiheuttava ruoka-aine sisältää paljon sokeria, suolaa tai haitta-aineita. Pica-oire, eli jonkin ravinnoksi kelpaamattoman syöminen, on mahdollinen, mutta harvinainen raskaana ollessa. Mieliteot voivat kohdistua esimerkiksi saveen tai hiekkaan. (Hasunen ym. 2004, 85.) Melkein jokainen syömis- ja juomiskerta aiheuttaa suuhun happohyökkäyksen. Sen aikana suun bakteerit tuottavat sokereista ja hiilihydraateista happoja, jotka aiheuttavat hampaan pintaosan, kiilteen liukenemista ja irrottavat siitä mineraaleja. Tätä reaktiota hampaan pinnalla kutsutaan demineralisaatioksi. Happohyökkäyksen haittavaikutuksia voi ehkäistä nauttimalla syönnin tai juonnin jälkeen ksylitolia. Myös pureskeltava ravinto stimuloi syljen eritystä, jolloin sylki edesauttaa suun ja hampaiston huuhtomista ja näin happohyökkäyksen neutralisointia. (Suomen Hammaslääkäriliitto 2013b, viitattu 2.9.2015.) 4.7 Hampaiden eroosio Hampaan kovakudoksen pinnallista syöpymistä kutsutaan eroosioksi. Sen syy voi olla ulkoinen, esimerkiksi ravinto, kuten happamat juomat tai lääkeaine. Syy voi myös olla sisäinen, kuten esimerkiksi mahahapon joutuminen suuhun tai oksentaminen. (Hausen 2012, viitattu 8.10.2014.) Eroosiossa hampaiden liukeneminen tapahtuu happojen vaikutuksesta, ilman bakteeritoimintaa. Syljen määrä vaikuttaa myös eroosion kehittymiseen. Mikäli suu on kuiva, hapan tuote jää hampaiden pinnoille pidemmäksi aikaa ja aiheuttaa näin suuremman riskin eroosiolle. Ruoka-aineet, joiden ph-arvo on alle 5,5, voivat aiheuttaa eroosiota. Eniten eroosiota aiheuttavia tuotteita ovat sitruunahappoa sisältävät ruoka-aineet, kuten sitrushedelmät ja niistä valmistetut erilaiset juomat. (Suomen Hammaslääkäriliitto 2013c, viitattu 11.8.2015.) Energiajuomilla on suurempi eroosiovaikutus kuin virvoitusjuomilla. Kuitenkaan, tavallinen, maustamaton kivennäisvesi eivätkä sen hiilihapot aiheuta eroosiota. Ruoka-aine ei myöskään aiheuta eroosiota, mikäli se sisältää kalsiumia, kuten juusto. (Suomen Hammaslääkäriliitto 2013b, viitattu 2.9.2015.) 23

Eroosio ilmenee yleensä hampaan pinnan tummumisena mattamaiseksi, kehitysuurteiden häviämisenä ja murtuma-alttiutena, kuten etuhampaiden kärkien lohkeamisena. Eroosion vuoksi hampaat kuluvat nopeasti, minkä voi huomata niiden lyhenemisenä. Hampaat voivat myös olla arat kylmälle. (Tenovuo 2014a, viitattu 11.8.2015.) Toistuva oksentaminen esimerkiksi raskauspahoinvoinnin aikana voi aiheuttaa hampaistoon eroosiota. Mahan sisällön päästyä suuhun se leviää kielenselälle. Tämän takia eroosiovauriot sijaitsevat yleisimmin hampaissa, jotka koskettavat kielenselkää. Näitä hampaita ovat yläposkihampaat ja ylävälihampaat. Varhainen eroosion havaitseminen hampaistosta vaatii tarkkuutta ja on tärkeää, koska pitkälle edenneessä eroosiossa oireina alkaa esiintyä hampaiden vihlontaa tai kipua. (Hausen 2012, viitattu 8.10.2014.) 4.7.1 Raskauspahoinvointi Lähes jokainen raskaana oleva kokee raskausaikana pahoinvointia. Pahimmillaan se on yleensä ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Tällöin tutut ruoka-aineet saatavat muuttua vastenmielisiksi tai aiheuttaa pahoinvoinnin tunnetta. (Sariola & Tikkanen 2011, viitattu 11.8.2015.) On myös mahdollista, että pahoinvointia esiintyy koko raskauden ajan. Raskauspahoinvoinnin syytä ei tunneta. Myös närästys on yleistä raskaana olevalla henkilöllä. (Tiitinen 2014, viitattu 12.8.2015.) Raju raskauspahoinvointi, jossa oksentaminen on tiuhaa, voi aiheuttaa hampaistoon eroosiota, kun mahalaukusta nousee useasti hapanta nestettä suuhun (Hausen 2012, viitattu 12.8.2015). Raskaana oleva voi myös kokea närästystä raskauden jälkipuoliskolla. Tämä johtuu siitä, että kohtu aiheuttaa mahalaukkuun mekaanisen paineen, mutta lisäksi myös gastroesofageaalisen sulkijalihaksen (mahalaukun ja ruokatorven välinen sulkijalihas) jäntevyys vähenee. (Uotila, 2014, viitattu 1.9.2015.) 24

5 SUUN HOITO Hampaiden reikiintymisen ehkäisemiseksi päivittäinen ja huolellinen suunhoito on tärkeää. Myös kiinnityskudoksien ja ikenien terveenä pysymiseksi hampaisto ja suu tulee puhdistaa. (Tarnanen, Hausen & Pöllänen 2014, viitattu 6.10.2015.) Raskaana olevan hormonipitoisuuksien muutosten takia, suun hoito on erityisen tärkeää, sillä silloin esimerkiksi raskausgingiviitin riski on huomattava (Gürsoy 2012a, viitattu 12.8.2015). 5.1 Raskaana olevan päivittäinen suuhygienia Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla poistaa biofilmiä hampaan pinnalta. Parhaan harjaustuloksen saa sähköhammasharjalla. Harjauksen jälkeen suuta ei tulisi huuhdella voimakkaasti vedellä, jotta hammastahnan fluoria jäisi sylkeen. Merkittävää eroa sillä, pestäänkö hampaat aamuisin ennen vai jälkeen aamupalaa, ei ole todettu. Iltaisin kuitenkin hampaiden harjaus suositellaan jättämään viimeiseksi juuri ennen nukkumaanmenoa. Harjauksen lisäksi päivittäin suositellaan myös hammasvälien puhdistamista esimerkiksi hammaslankaa tai hammasväliharjaa käyttäen. (Tarnanen, Hausen & Pöllänen 2014, viitattu 6.10.2015.) Lisäksi suositellaan ksylitolin säännöllistä käyttöä, janojuomana käytettäväksi vettä sekä monipuolista ja säännöllistä ruokavaliota. Hampaiden hoidattaminen säännöllisesti hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanotolla edesauttaa hampaiden ja suun terveenä pysymistä. (Tarnanen, Hausen & Pöllänen 2014, viitattu 6.10.2015.) Klooriheksidiiniä ei tule käyttää raskauden tai imetyksen aikana, sillä klooriheksidiini kulkeutuu mahdollisesti istukan läpi sikiöön sekä äidinmaitoon (Tenovuo & Pienihäkkinen, 2014, viitattu 5.9.2015). 25

5.2 Fluori Fluori on esimerkiksi syljestä löytyvä epäorgaaninen aine, joka on usein yhdistyneenä muihin alkuaineisiin, kuten natriumiin. Syljen fluoripitoisuus riippuu esimerkiksi juomaveden sekä hammastahnan ja fluoritablettien fluoripitoisuudesta. Osa niellystä fluorista imeytyy verenkiertoon ja veren plasma-arvot ovat ylimmillään 0,5 1 tunnin kuluttua fluorin nielemisestä. Veren plasmasta fluori siirtyy edelleen sylkeen diffuusion avulla, jolloin sylkiarvot ovat aina 30-40 % alhaisemmat kuin veren plasma-arvot. (Tenovuo 2008a, viitattu 2.11.2014.) Fluoria sisältävien yhdisteiden tiedetään suojaavan hampaita reikiintymiseltä, sillä fluorin reagoidessa hampaan pinnalla se muodostaa siihen suojaavan kerroksen. Fluorilla on myönteisiä vaikutuksia hampaiden terveyteen, mutta sen liiallisella käytöllä on lisäksi haitallisia vaikutuksia kiilteeseen. Suositusten mukaisilla fluorimäärillä vaikutukset ovat kuitenkin hammasterveyttä tukevia. (Savolainen 2013, viitattu 2.11.2014.) Hammastahnassa tulisi olla 1450 ppm-yksikköä (0,145 %) fluoridia, jotta se pystyy ehkäisemään reikiintymistä. Suomessa aikuisille suunnatuissa hammastahnoissa on lähes aina riittävä fluoripitoisuus. Tahnassa olevan fluorin vaikutusta hampaistossa voidaan tehostaa esimerkiksi lisäämällä harjauskertoja, suurentamalla tahnan määrää, purskuttelemalla tahna-sylkivaahtoa ja olemalla syömättä ja juomatta muutaman tunnin harjauksen jälkeen. Tämä on suositeltavaa henkilöille, joiden hampaiden reikiintymisriski on suurentunut. Suurentunut reikiintymisriski liittyy usein elämänmuutoksiin, kuten raskauteen. (Käypä Hoito 2014, viitattu 6.10.2015.) Fluorilähdettä tärkeämpää on, että kun kokosyljen fluoripitoisuus lisääntyy, yhä enemmän fluori-ioneja diffundoituu plakkiin, jossa fluori kiihdyttää remineralisaatiota yhdessä kalsiumin ja fosfaatin kanssa. Tällöin estetään hampaiden reikiintymistä. Syljessä olevan fluorin vuoksi fluorin vaikutusmekanismi ei koskaan ole täysin systeeminen, sillä osa elimistöön kulkeutuneesta fluorista kulkeutuu takaisin suuonteloon sylkirauhasten kautta, jolloin vaikutus on myös paikallinen. (Tenovuo 2008a, viitattu 2.11.2014.) 26

Lisäfluorin käyttö voi indikoitua esimerkiksi silloin, jos raskaana olevan syljen eritys on vähentynyt. Raskaus ja imetys eivät estä lisäfluorin käyttöä, mutta lisäfluorituotteiden käyttö tulisi ajoittaa muuhun kuin fluorihammastahnan käyttöhetkeen, jotta fluorista saatava hyöty olisi maksimaalinen. Fluoritablettien hyöty on melko pieni, sillä fluori vaikuttaa lähinnä paikallisesti ja nieltynä vaikutus on suurelta osin systeeminen, vaikka osa fluorista kulkeutuukin takaisin suuhun sylkirauhasten kautta. (Sirviö 2009, viitattu 2.11.2014.) 5.3 Ksylitoli Ksylitoli on hydrofiilinen eli helposti veteen liukeneva sokerialkoholi (polyoli), jossa on viisi hiiliatomia ja viisi hydroksyyliryhmää (pentitoli). Ksylitolin pentitoliluonteen vuoksi suurin osa kariesta aiheuttavista bakteereista ei voi käyttää sitä ravintonaan. (Mäkinen 2003, 25 26.) Ksylitolin toimintatapoja suuontelossa ovat syljen stimulointi, plakin kiinnittymiskyvynheikentäminen, kariesta aiheuttavien bakteerien vähentäminen sekä remineralisaation mahdollistaminen ja vahvistaminen (sama, 20). Teollisesti ksylitolia valmistetaan yleensä esimerkiksi koivuhakkeesta. Luonnossa ksylitolia on pieninä määrinä esimerkiksi hedelmissä ja erilaisissa kasvien osissa. Lisäksi ihmisen elimistö tuottaa täysin teollisesti tuotetun kaltaista ksylitolia hiilihydraattimetaboliassaan. (sama, 5-6.) Ksylitolia tulisi nauttia vähintään 5 grammaa päivässä. Tämä vastaa noin kuutta purukumityynyä, jotka ovat täysksylitolia. Mitä enemmän ksylitoli tuote sisältää, sitä parempi se on hampaalle. Säännöllisenä käytettynä ksylitoli antaa suojan reikiintymistä vastaan. Se ei kuitenkaan korvaa hampaiden harjausta. (Suomen Hammaslääkäriliitto 2013b, viitattu 2.9.2015.) Raskaana olevan säännöllinen ksylitolin käyttö pienentää syntyvän lapsen riskiä saada hampaiden reikiintymistä aiheuttava Streptococcus mutans -tartunta, jolloin lapsen kariesriski pienenee. Suositusten mukaan raskaana olevan tulisi aloit-taa ksylitolituotteiden säännöllinen käyttö viimeistään muutamaa kuukautta 27

ennen synnytystä, vaikka hyödyllisintä ksylitolin käytön aloitus olisi jo raskauden alussa. (sama, 64.) Lisäksi Ylivieskassa suoritetussa äiti-lapsitutkimuksessa (Isokangas, Söderling, Pienihäkkinen & Alanen 2000) havaittiin, että äitien säännöllinen ksylitolin nauttiminen myös synnytyksen jälkeen hidastaa selkeästi syntyneiden lasten karieskehitystä. Ksylitoli havaittiin tutkimuksessa tehokkaammaksi karieksen ehkäisykeinoksi kuin fluori- ja klooriheksidiinilakkaukset. Yhtenä selityksenä ksylitolin ylivertaisuudelle tutkimuksessa esitetään ksylitolin kykyä muuttaa kariogeenisten bakteereiden tarttumisominaisuutta, jolloin sylki huuhtoo bakteerit helposti pois hampaan pinnalta. 5.4 Hammashoitotoimenpiteet raskaana olevalle Raskauden aikana vältetään erityisesti röntgenkuvaamista, lääkekuureja ja amalgaamipaikkojen purkamista (Sirviö 2009, viitattu 8.10.2014). Lisäksi vältetään myös puuduteaineiden käyttöä, sillä sikiölle voi aiheutua puudutusaineista brakykardiaa ja hapenpuutetta (Autti 2014, viitattu 4.11.2014). Mikäli esimerkiksi röntgenkuvia joudutaan kuitenkin ottamaan, on ne hyvä rajata vain Bite-Wing- ja periapikaalikuviin niin, että äiti on suojattu röntgensäteilyltä (Autti 2014, viitattu 4.11.2014). STUK (Säteilyturvakeskus) linjaa kuitenkin uudessa 21.9.2015 tehdyssä, tutkimukseen perustuvassa päätöksessään, että raskauden aikainen hammasröntgenkuvaaminen ei aiheuta sikiölle haittaa. Raskauden aikana ei siis tule välttää tai siirtää myöhemmäksi tarpeelliseksi katsottua hammasröntgentutkimusta, mikäli hammaslääkäri kokee että tutkimuksesta saatava hyöty on mahdollista haittaa suurempi. STUK:n, Helsingin yliopiston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tekemän tutkimuksen mukaan säteilyannos, joka aiheutuu röntgenkuvauksesta, on niin pieni, ettei se aiheuta sikiölle haittaa. Sen sijaan havaitsematta tai hoitamatta jäävä hammastulehdus voi olla sekä kehittyvälle sikiölle että äidille monin verroin haitallisempaa kuin kuvauksesta aiheutuva vähäinen säteilyaltistus. (2015, viitattu 5.10.2015.) 28

Raskaana olevan hoidossa vältetään kaikkia suuria, äitiä rasittavia hammashoidon toimenpiteitä. Ensimmäisellä kolmanneksella mahdollisia ovat erilaiset tarkastukset ja ehkäisevät toimenpiteet. Usein laaditaan myös suunnitelma tulevaa hoitoa koskien. (Sirviö 2009, viitattu 8.10.2014.) Huono suun terveys korreloi raskauskomplikaatioiden ja lapsen pienen syntymäpainon kanssa, jolloin ehkäisevän hammashoidon merkitys vielä korostuu raskauden aikana (Autti 2014, viitattu 3.9.2015). Toisella kolmanneksella ja viimeisen kolmanneksen alussa voidaan suorittaa mahdollinen elektiivinen eli korjaava hoito. Suuret hoitotoimenpiteet tulisi kuitenkin suorittaa vasta synnytyksen jälkeen. Tavallisimmilla hammashoidon toimenpiteillä ja keskenmenoilla tai synnynnäisillä epämuodostumilla ei kuitenkaan ole havaittu yhteyttä. (Autti 2014, viitattu 3.9.2015.) Raskauden lopussa ei suoriteta lainkaan hoitotoimenpiteitä, vaan keskitytään äidin ja lapsen suun kotihoidon ohjaukseen. (Sirviö 2009, viitattu 8.10.2014.) Odottavan äidin hammashoidossa tulee huomioida myös supiinisyndrooman riski erityisesti viimeisen kolmanneksen aikana pitämällä hoitoasento puoliistuvana. Supiinisyndroomassa odottava äiti kokee jopa pyörryttävää pahan olon tunnetta kohdun painaessa yläonttolaskimoa (vena cava inferior) niin, että veren laskimopaluu häiriintyy, verenpaine laskee ja sydämen pumppaama verimäärä pienenee. (Autti 2014, viitattu 4.10.2014.) 29

6 TUOTTEEN KEHITTÄMISEN PROSESSIKUVAUS Projektimme lopputuotoksena oli kätilöopiskelijoille suunnattu sähköinen oppimateriaali raskaana olevien suun terveydestä, jollaista heillä ei ole aikaisemmin ollut käytössään. Verkko-oppimateriaali on digitaalista, dynaamista ja joustavaa ja sillä on myös opetuksellisia tarkoituksia. Valtakunnallisessa verkkoopetuksen laatuhankkeessa verkko-oppimateriaali on määritelty seuraavasti: Verkko-oppimateriaali on opetuksellinen kokonaisuus, jolla on omat sisällölliset vaatimuksensa ja oppimiselle asetetut tavoitteensa, ja joka on käytettävissä internetin kautta. Oppimateriaali on yleensä jollekin opinjaksolle tai kurssille tehty. (Karjalainen 2014, viitattu 3.11.2014.) Oppimateriaalimme on tarkoitus liittää jonkin kätilötyön opintojakson verkko-oppimateriaaleihin itseopiskelua varten. 6.1 Luonnostelu Kartoitimme keväällä 2015 kätilöopiskelijoiden sen hetkistä tietoutta raskaana olevan suun terveydestä tiedonkartoituskyselyllä, joka laadittiin Webropolohjelmalla. Kyselyyn saatujen vastausten avulla rakensimme oppimateriaalista mahdollisimman hyvin kätilöopiskelijoiden tarpeita vastaavan. Tiedonkartoituskyselyn (liite 1) ensimmäisessä osiossa kartoitimme kätilöopiskelijoiden tietoutta raskausgingiviitistä, raskausepuliksesta, suun happamoitumisesta, hampaiden eroosiosta ja mutans streptokokki tartunnasta. Tässä osiossa kartoitimme myös kätilöopiskelijoiden tietoutta raskaana olevan päivittäisestä suuhygieniasta sekä mahdollisista raskaudenaikaisista hammashoidollisista toimenpiteistä. Vastaajat kokivat tietävänsä kysytyistä asioista vähiten raskausepuliksesta. Eniten vastaajat kokivat tietävänsä raskaana olevan päivittäisestä suuhygieniasta ja ksylitolin käytöstä raskauden aikana. Toisessa osiossa kysyimme, mitä kätilöopiskelijat halusivat erityisesti tietää raskaana olevan suun terveyteen liittyen. Vastaajat kertoivat esimerkiksi, että he halusivat tietää, mitkä ovat tärkeimmät raskauden aikaiset muutokset suun ter- 30

veydessä. Lisäksi he halusivat tietoa siitä, vaikuttavatko raskaana olevan suun terveyden muutokset sikiöön tai syntyvän lapsen terveyteen. Suurin osa vastaajista koki aiheen tärkeäksi, mutta hieman etäiseksi. Viimeisessä osiossa kysyimme kätilöopiskelijoilta, mitä ominaisuuksia he odottavat oppimateriaalilta. Tärkeintä vastaajien mukaan oli materiaalin käytettävyys tulevassa työssä sekä oppimateriaalin havainnollisuus. Tiedonkartoituskyselyn vastausten perusteella päätimme luonnosteluvaiheessa sisällyttää oppimateriaaliin tietoa kaikista tiedonkartoituskyselyn ensimmäisessä kysymyksessä kysytyistä asioista. Luonnosteluvaiheessa oppimateriaali alkoi päivittäiseen suuhygieniaan liittyvillä dioilla, jonka jälkeen käsiteltiin raskausgingiviittiä, mutans streptokokki tartuntaa, hampaiden eroosiota ja suun happamoitumista. Lisäksi päätimme käsitellä oppimateriaalissa myös raskauspahoinvointia, parodontiittia sekä syljen koostumusta. Päätimme tekijänoikeudellisista syistä kuvittaa oppimateriaalimme itse, jottemme joutuisi hakemaan lupia valmiiden kuvien käyttöön. Kaikkia suuhun liittyviä sairauksia oli kuitenkin haastavaa havainnollistaa tarpeeksi selkeästi piirtämällä. Tämän vuoksi lisäsimme jo luonnostellessamme oppimateriaaliin valokuvia Suomen Hammaslääkäriliiton kuvapankista, sillä siellä olevat kuvat olivat vapaassa käytössä. Lisäsimme myös lisätietoa ja valokuvia sisältäviä internetlinkkejä niihin kohtiin, joissa koimme linkit oppijan kannalta hyödyllisiksi. Oppimateriaali luonnosteltiin ulkonäöllisesti pelkistetyksi ja selkeäksi. Päätimme pitää pohjadiat yksivärisinä laatutavoitteemme selkeyden säilyttämiseksi. Oppimateriaalimme pääväriksi valitsimme luonnosteluvaiheessa sinisen yhdistettynä hampaanvalkoiseen. Sininen nähdään usein tunneperäisesti avarana ja kuulakkaana värinä. Psykologisesti se liitetään ilmavuuteen, keveyteen ja selkeyteen. Profaanisti eli maailmallisesti sinisen ajatellaan olevan tieteen ja viisauden väri. Fyysisesti sininen vaikuttaa katsojaan rauhoittavasti ja se tekee katselijasta levollisen. Taitettu sininen sopii syväluotaavaan mietiskelyyn ja uusien ideoiden kehittelyyn. Valkoinen taas symboloi psykologisesti puhtautta ja valoisuutta, ja profaanisti se liitetään hyveisiin, puhtauteen ja siisteyteen. Yleisesti valkoinen 31

koetaan harkitulla yhteiskäytöllä miellyttäväksi turvallisuuteen liittyvissä kilvissä ja viitoissa. (Rihlama 1987, 68 71.) Valitsemamme värit sopivat oppimateriaaliimme, sillä laatutavoitteenamme oli luoda materiaali, joka on helppolukuinen (ilmavuus ja selkeys). Lisäksi materiaalin laatutavoitteisiin kuului asiantuntijatietoon perustuvuus (tieto ja viisaus). Valitsemamme värit auttavat kätilöopiskelijoita pohtimaan raskaana olevan suun terveyttä ja innovoimaan uusia tapoja opastaa heitä hyviin suuhygieniatottumuksiin (uusien ideoiden kehittely ja syvällinen mietiskely). Valkoinen oli oppimateriaaliimme sopiva väri, sillä halusimme oppimateriaalimme ilmentävän suun puhtautta ja suuhygienian merkitystä. Valitsimme luonnosteluvaiheessa kirjaintyypiksi eli fontiksi groteskeihin luokitellun Verdanan, sillä se on yksi näytöille suunnitelluista kirjaintyypeistä. Nämä kirjaintyypit ovat muodoltaan yksinkertaisia ja niiden sisämuodot ovat suuria, jotta kirjaimet näkyisivät selkeästi myös pienellä pistekoolla. Näiden kirjaintyyppien merkkivälistyskin on normaalia suurempi, jotta kirjaimet eivät näytöllä osu toisiinsa. (Itkonen 2007, 68 69.) Tämä kirjaintyyppi sopi materiaaliimme hyvin, sillä se tuki laatutavoitteitamme helppolukuisuudesta ja selkeydestä. Materiaaliamme sähköisestä muodosta johtuen päädyimme näytölle hyvin soveltuvaan fonttiin. Riviväliksi materiaaliimme valitsimme 1.0, sillä tätä suurempi riviväli harventaisi tekstiä liikaa siten, ettei yhdelle sivulle mahtuisi tarpeeksi tekstiä. Hiukan harvempi riviväli houkuttaa lukijaa tiivistä paremmin. (Itkonen 2007, 75.) Leipätekstin fonttikooksi valitsimme luonnostellessamme samasta syystä koon 20. Mikäli riviväli ja fonttikoko olisivat suurempia, tulisi oppimateriaalista tarkoituksettoman pitkä. Otsikoiden kirjainkooksi taas valitsimme koon 40, sillä emme halunneet dioihin liian hallitsevaa ja tilaa vievää otsikkoa. Merkkivälin päätimme pitää Powerpoint-ohjelman oletusarvossa. Päätimme vaihdella tekstin asettelua oppimateriaalin eri diojen välillä, jotta diat eivät toistaisi itseään eivätkä sekoittuisi toisiinsa. 32