POHJATUTKIMUKSET JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Ryhmäkoti Oulaisten kaupunki Kuntotie Oulainen
Sivu 2 / 10 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHDE JA TUTKIMUKSET... 3 1.1 Toimeksianto ja tutkimuskohde... 3 1.2 Tehdyt tutkimukset... 3 1.3 Tutkimusalueen maasto- ja ympäristöolosuhteet... 4 1.4 Pohjasuhteet... 4 1.5 Maaperän pilaantuneisuus... 4 2. SUUNNITTELUOHJEET... 4 2.1 Rakennuksen korkeusasema... 4 2.2 Kantavien rakenteiden perustaminen... 4 2.3 Geotekninen kantavuus... 5 2.4 Routasuojaus... 6 2.5 Salaojitus... 6 2.6 Kapilaarinen nousu... 6 2.7 Piha- ja liikennealueet... 7 2.8 Putkijohdot... 7 2.9 Pintakuivatus... 7 3. POHJARAKENNUSTYÖN SUORITUSOHJEET... 8 3.1 Yleistä... 8 3.2 Kaivu- ja täyttötyöt... 8 3.3 Kaivot ja kanaalit... 9 3.4 Salaojat... 10 3.5 Pihan liikennealueet ja muut rakenteet... 10 3.6 Laadun valvonta... 10 MAVEPLAN OY Oulun toimisto, Kiilakiventie 1, 90250 Oulu, puh. (08) 534 9400, faksi (08) 373 307 Kuopion toimisto, PL 1096 (Minna Canthin katu 25), 70111 Kuopio, puh.(017) 288 8130, faksi (017) 288 8131 www.maveplan.fi
POHJATUTKIMUKSET JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO 1. KOHDE JA TUTKIMUKSET 1.1 Toimeksianto ja tutkimuskohde Sivu 3 / 10 Oulaisten kaupungin / Jarkko Vilppolan toimeksiannosta Maveplan Oy on tehnyt pohjatutkimukset ja perustamistapalausunnon puurakenteisen ryhmäkotitalon rakennushanketta varten. Pohjatutkimukset tehtiin lokakuussa 2013. Tutkimuskohteet sijaitsevat Oulaisten kaupungissa Kuntotiellä. Tila 563-8-18-1. Käytössämme ei ollut rakennussuunnitelmia. Tutkimusten tavoitteena oli selvittää perustusolosuhteet rakennussuunnittelua, perustussuunnittelua ja rakentamista varten. Maastotutkimukset ja perustamistapalausunto on tehty Suomen rakentamismääräyskokoelman B3 mukaisesti. Noudatetaan konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja (KSE1995). 1.2 Tehdyt tutkimukset Maastotutkimukset teki Aki Siira. Tutkimuksina kohteessa on tehty: -painokairauksia 14 eri pisteessä -rakennuspaikan pintavaaitus (maastomalli) -maanäytteiden otto -pohjaveden pinnan mittaus Painokairaukset lopetettiin 2,7 6,8 m syvyydellä maanpinnasta tiiviiseen perusmaahan ja suuriin kiviin. Tutkimuspisteiden sijainnit ja korot on esitetty liitteenä olevassa pohjatutkimuskartassa. Kairauspisteiltä otettujen maanäytteiden mukaan perusmaan on savista silttiä. Silttikerroksista otettujen häiriintyneiden maanäytteiden vesipitoisuudet vaihtelivat välillä 13 35 %. Näytteiden vesipitoisuudet mitattiin laboratoriossa ja näytteiden rakeisuus tutkittiin silmämääräisesti. Tutkimusalueelle ei asennettu pohjavesiputkia mutta tutkimushetkellä pohjavedenpinta oli näytteenottoreiästä mitattuna kairauspisteellä 2 tasossa N2000+67,72, joka on noin 1,6 m nykyisen maanpinnan alapuolella. MAVEPLAN OY Oulun toimisto, Kiilakiventie 1, 90250 Oulu, puh. (08) 534 9400, faksi (08) 373 307 Kuopion toimisto, PL 1096 (Minna Canthin katu 25), 70111 Kuopio, puh.(017) 288 8130, faksi (017) 288 8131 www.maveplan.fi
Sivu 4 / 10 1.3 Tutkimusalueen maasto- ja ympäristöolosuhteet Tutkittu alue on vanhaa peltoa. Alueen maanpinta on kohtalaisen tasaista korkeuksien vaihdellessa karkeasti välillä N2000+69,1 69,8. 1.4 Pohjasuhteet Maakerrosjako on kairatulla alueella seuraava: - pintakerroksena on ohut humuskerros - humuskerroksen alapuolella on 2,6 5,2 m paksu löyhä savinen siltti-/silttikerros, jonka vesipitoisuus vaihtelee näytteiden mukaan välillä 13 35 % - löyhän savisen sitti-/silttikerroksen alapuolella on tiivistä perusmaata kairausten lopettamissyvyyteen saakka - painokairaukset lopetettiin 2,7 6,8 m syvyydellä maanpinnasta tiiviiseen perusmaahan ja suuriin kiviin. 1.5 Maaperän pilaantuneisuus Tutkitulla alueella ei tietojemme mukaan ole tehty pilaantuneisuusselvitystä. 2. SUUNNITTELUOHJEET 2.1 Rakennuksen korkeusasema Tutkimuksissa käytetty korkojärjestelmä on N2000+. Rakennuksen korkeusasemaa valittaessa on huomioitava pintavesien pois johtaminen rakennuksen seinustoilta ja maanvaraisten rakenteiden kuivanapysyminen. Lattioiden on oltava rakennuksen seinustoilla vähintään 0,3 m ylempänä tulevia maanpintoja. Rakennuksen välittömästi ympäröivät maanpinnat muotoillaan rakennuksesta poispäin viettäväksi. Sopiva vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20. 2.2 Kantavien rakenteiden perustaminen Perusmaan löyhät saviset silttikerrokset painuvat kokoonpuristuvuusindeksimenetelmällä vesipitoisuuteen perustuvan painumalaskelman mukaan ilman pohjanvahvistustoimenpiteitä perusmaahan kuivakuorikerroksen päälle kohdistuvalla 10 kn/m 2 lisäkuormalla eri kohdissa 3 7 cm ja 30 kn/m 2 lisäkuormalla eri kohdissa 9 14 cm. Painumalaskelmissa jännityskuvioksi on oletettu 10*10 m kokoinen jäykkä laatta. Painumien suuruuden ja epätasaisuuden vuoksi perustamista ilman pohjanvahvistustoimenpiteitä ei suositella. Rakenteet voidaan perustaa perusmuurianturalla perusmaan varaan esikuormituksen jälkeen tai tiiviiseen pohjaan ulotettavan tukipaalutuksen varaan. MAVEPLAN OY Oulun toimisto, Kiilakiventie 1, 90250 Oulu, puh. (08) 534 9400, faksi (08) 373 307 Kuopion toimisto, PL 1096 (Minna Canthin katu 25), 70111 Kuopio, puh.(017) 288 8130, faksi (017) 288 8131 www.maveplan.fi
Sivu 5 / 10 Esikuormitus. Rakennuksen alue esikuormitetaan humusmaiden poiston jälkeen perusmaan ja suodatinkankaan (N2) päälle hiekasta tehdyllä painopenkereellä. Penkereen yläpinta tehdään vähintään tasoon, tuleva lattiapinta +1,2 m. Penger tehdään koko rakennuksen alueelle niin että penkereen yläpinta ulottuu täydessä korkeudessa vähintään 1 m perustuksen ulkoreunan ulkopuolelle. Penkereen pitoaika on laskelmien mukaan noin 6 kuukautta. Lopullinen penkereen pitoaika määritellään penkereen eri kohdista tehtävien painumamittausten perusteella niin että penkereen kokonaispainumista on painunut vähintään puolet. Penkereen välittömään läheisyyteen kaivetaan penkereen rakentamisen yhteydessä penkereen reunan suuntainen kuivakuorikerroksen läpäisevä oja, jolla nopeutetaan painumien tapahtumista ja varmistetaan perusmaan löyhän kerroksen varmuus murtumista vastaan. Tukipaalutus. Paalutustyö suoritetaan loppulyönnit täyttäen, paalutusluokka II mukaan. Kairausdiagrammien perusteella tiivis pohja on alimmillaan noin tasossa N2000+63,3, jolloin paalujen pituudeksi maanpinnasta tulisi enimmillään noin 7 m. Lopulliset paalujen pituudet määritellään liitteenä olevien kairausdiagrammien perusteella. 2.3 Geotekninen kantavuus Esikuormitus. Perusmaan geotekninen kantavuus esikuormituksen jälkeen murtorajatilassa perusmaan kuivakuorikerroksen päälle tehdyn 0,2 m paksun hiekka ja 0,3 m paksun murskearinakerroksen varaan perustettaessa jatkuvalla 0,3 m leveällä anturalla ja 0,5 m perustamissyvyydellä on 120 kn/m 2. Geotekninen kantavuus on laskettu oletuksella että rakennuksen maanvarainen lattiapinta tulee nykyisen maapinna yläpuolelle noin 0,8 m, esikuormituspenkereen yläpinta rakennetaan tasoon lattiapinta +1,2 m ja penkereen kokonaispainumista annetaan painua vähintään puolet. Penkereen kokonaispainumat ovat eri kohdissa painumalaskelmien mukaan 10 16 cm. Tällöin rakenteille jää murtorajatilan mukaisilla maksimikuormilla 1 3 cm. Tukipaalutus. Esim. teräsbetonisen tukipaalun, jonka pituus on 7 m ja poikkileikkaus 250*250 mm 2 ja käyristymä 1:400, sallittu paalukuorma paalutusluokka II mukaan. Perusmaan siltin suljettuna leikkauslujuutena käytetään arviolta (leikkauslujuutta ei mitattu) 8 kn/m 2. Sallituksi paalukuormaksi saadaan ~437 kn. Lyhyiden paalujen sivutuenta saattaa jäädä liian pieneksi, jolloin paaluperustuksen vakavuus vaarantuu. Tämän vuoksi 5 m lyhempien tukipaalujen sallittua paalukuormaa onkin pienennettävä ja tämä pienennys on (5 m L)/5 m, kun L = paalun pituus. Kolmea metriä lyhempiä paaluja on syytä välttää. Lopulliset paalupituudet ja sallitut paalukuormat käytettävien paalutyyppien mukaan määrittelee perustussuunnittelija. MAVEPLAN OY Oulun toimisto, Kiilakiventie 1, 90250 Oulu, puh. (08) 534 9400, faksi (08) 373 307 Kuopion toimisto, PL 1096 (Minna Canthin katu 25), 70111 Kuopio, puh.(017) 288 8130, faksi (017) 288 8131 www.maveplan.fi
Sivu 6 / 10 2.4 Routasuojaus Alueen pohjamaan peruskerrokset ovat routivia. Rakennukset suositellaan routaeristettäväksi. Kerran 50 vuodessa esiintyvää mitoituspakkasmäärää, F 50 =50 000 Kh, vastaava roudaton perustussyvyys mitattuna maanpinnasta anturan alapintaan tai anturan alapuolisen routimattoman alustäytön alapintaan on seinälinjalla 1,4 m ja nurkissa 1,9 m. Kylmien rakenteiden osalla roudaton perustussyvyys on 2,3 m. Rakennusten perustusten ulkopuolisena routaeristeenä(ei liikenne- yms. kuormitusta) voidaan käyttää eristelevyä, jonka puristuslujuus on vähintään 120 kn/m 2, ja jonka vedenimeytyminen on 2-tilavuus-%. Liikennealueilla eristeen puristuslujuuden tulee olla suurempi, vähintään 200 KN/m 2. Routaeristys mitoitetaan VTT:n julkaisun "Talonrakennuksen routaeristysohjeet" mukaisesti. Välittömästi sisäänkäynteihin liittyvät portaat yms. kylmät rakenteet routaeristetään. 2.5 Salaojitus Rakennuksen ympärille (suurissa rakennuksissa myös alle) on suositeltavaa rakentaa salaojitus perustustöiden yhteydessä varmistamaan perustusrakenteiden ja routaeristeiden kuivana pysyminen (esim. kevään sulamisvedet, orsivedet) ja samalla rakennuksen vierustoille karkeisiin täyttöihin kertyvät vajovedet voidaan johtaa pois perustusalueilta. Salaojat sijoitetaan 0,2 m perustustason alapuolelle, niin että ylin kuivatustaso on vähintään 0,1 m anturan alapintaa syvemmällä. 2.6 Radon Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat Euroopan ja mahdollisesti koko maailman suurimpia. Soraharju tai kallio on todennäköisiä paikkoja joissa radonpitoisuus voivat ylittää ohjearvot. Tämän tutkimuksen yhteydessä radon pitoisuuksia ei ole mitattu mutta Oulainen ei säteilyturvakeskuksen radonkarttojen perusteella kuulu merkittävään radonriski alueeseen ja tutkitulla alueella ei ole kallio lähellä maanpintaa eikä pohjamaa ole soraa, jolloin radonin poistoa ei todennäköisesti tarvita. 2.7 Kapilaarinen nousu Alapohjan eristeiden alle tehdään vähintään 0,3 m paksu pohjaveden kapillaarisen nousun katkaiseva täyttö, jonka kapilaarinen nousukorkeus on alle 0,2 m. MAVEPLAN OY Oulun toimisto, Kiilakiventie 1, 90250 Oulu, puh. (08) 534 9400, faksi (08) 373 307 Kuopion toimisto, PL 1096 (Minna Canthin katu 25), 70111 Kuopio, puh.(017) 288 8130, faksi (017) 288 8131 www.maveplan.fi
Sivu 7 / 10 2.8 Piha- ja liikennealueet Pohjamaa on tutkimusalueella routivaa savista silttiä ja pohjavedenpinnan oletetaan olevan alle 2 m etäisyydellä rakennettavien liikennealueiden tasausviivasta. Uusien liikennealueiden rakennekerroksina voidaan tällöin käyttää seuraavia aluetyyppi 3 (tavanomaiselle henkilöautoliikenteelle tarkoitetut piha- ja paikoitusalueet) mukaisia rakennekerroksia. Ilman routaeristettä massanvaihdolla (laskennallinen routanousu ~70 mm): -kulutuskerros -kantavakerros, murske # 0/32 mm -jakavakerros, murske # 0/56 mm -eristys- /suodatinkerros, routimaton hiekka 50 mm 150 mm 250 mm 950 mm yht. 1400 mm Routaliikettä ei huomioida tai alueet routaeristetään: -kulutuskerros -kantavakerros, murske # 0/32 mm -jakavakerros, murske # 0/56 mm -kuivatus- /suodatinkerros, routimaton hiekka 50 mm 150 mm 250 mm 100 mm yht. 550 mm Eristettäessä routaeristeenä esim. suulakepuristettu polystyreeni (XPS), paksuus 50 mm, jolloin laskennallinen routanousu ~50 mm. Routaeristeen alapuolelle tehdään kuivatuskerros. 2.9 Putkijohdot Putkijohdot tulee pyrkiä sijoittamaan liikennealueiden ulkopuolelle. Jos painovoimaisesti toimivia putkijohtoja laitetaan alueille missä nykyiseen maanpintaa kohdistuu merkittäviä lisäkuormia esim. täyttömaista, on alueet syytä rakentaa vähintään lopullisen maanpinnan tasoon hyvissä ajoin ennen putkijohtojen asentamista ja painumien riittävä vähentyminen todettava mittauksin tai vaihtoehtoisesti putket suunnitellaan riittävillä kaltevuuksilla ja liikettä sallivilla liitoksilla. Jätevesiviemäreiden ja muiden putkijohtojen alkutäyttö tehdään putken toimittajan ohjeen mukaan. Vesijohto- ja viemäriliittymät suunnitellaan Oulaisten kaupungin määräysten ja ohjeiden mukaisesti. 2.10 Pintakuivatus Alueen pintavedet johdetaan sopivin kallistuksin sadevesikaivoihin ja / tai avo-ojiin. MAVEPLAN OY Oulun toimisto, Kiilakiventie 1, 90250 Oulu, puh. (08) 534 9400, faksi (08) 373 307 Kuopion toimisto, PL 1096 (Minna Canthin katu 25), 70111 Kuopio, puh.(017) 288 8130, faksi (017) 288 8131 www.maveplan.fi
Sivu 8 / 10 3. POHJARAKENNUSTYÖN SUORITUSOHJEET 3.1 Yleistä Tämän kohdekohtaisen työohjeen ja suunnitelmien lisäksi maarakennustöissä on huomioitava seuraavat määräykset ja ohjeet: -Suomen rakentamismääräyskokoelma B 3, Pohjarakennus -Suomen rakentamismääräyskokoelma C 2, Kosteus, Määräykset ja ohjeet 2007 -Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset, Talonrakennuksen maatyöt MaaRYL 2010 3.2 Kaivu- ja täyttötyöt Rakennuspaikalta kaivetaan ensin pois kaikki humusmaat sekä kannot ja juuret. Sen jälkeen poistetaan roudan löyhyttämät perusmaan pintakerrokset ja suuret kivet. Esikuormitus Pohja leikataan tasoon anturan alapinta -0,5 m. Leikkauksen on kaivun pohjalla ulotuttava perustuksen reunan ulkopuolelle vähintään anturan alapinnan ja kaivun pohjan välinen etäisyys + 1 metriä ja siitä kaltevuudessa 1:1 maanpintaan saakka. Ennen täyttötöihin ryhtymistä rakennuspohjalla on pidettävä pohjakatselmus. Kairausten perusteella todetut perusmaan kerrokset edustavat vain kairauspisteiden aluetta. Kaivutöiden yhteydessä tulee rakennustyön valvojan seurata työtä ja todeta ettei merkittäviä muutoksia maalajissa tai sen tiiveydessä tapahdu kairauspisteiden välisellä alueella. Jos silmämääräisesti merkittäviä muutoksia tapahtuu, on ennen täyttöjen tekemistä otettava yhteyttä suunnittelijoihin. Leikkauksen päälle laitetaan suodatinkangas N2. Suodatinkankaan päälle tehdään painopenger hiekasta. Painumamittausten perusteella tehtyjen johtopäätöksien perusteella penger puretaan ja pohja leikataan tasoon anturan alapinta -0,3 m. Painopenkereen purun jälkeen tehtävien täyttöjen tiivistyksessä ei suositella käytettäväksi yli 400 kg tärylevyä. Perustusten alustäytöt anturan alapintaan saakka rakennetaan kerroksittain tiivistäen puhtaasta ja kantavasta kapilaarisorasta. Tiivistettävä täyttö on ulotettava täytön pohjalla vähintään etäisyydelle täytekerroksen paksuus + 1 metri perustuksen reunan ulkopuolelle. Perustamistasossa tiivistetyn täytteen on ulotuttava vähintään yhden metrin etäisyydelle perustuksen reunasta. Perustamistasosta ylöspäin tehtävien maanvaraisten lattioiden alustäytöt tehdään kerroksittain tiivistäen puhtaasta, kantavasta ja hyvin tiivistyvästä hiekasta tai sorasta. MAVEPLAN OY Oulun toimisto, Kiilakiventie 1, 90250 Oulu, puh. (08) 534 9400, faksi (08) 373 307 Kuopion toimisto, PL 1096 (Minna Canthin katu 25), 70111 Kuopio, puh.(017) 288 8130, faksi (017) 288 8131 www.maveplan.fi
Sivu 9 / 10 Tukipaalutus Pohja leikataan tasoon paalutustaso -0,3 0,5 m (riippuen paalutuskaluston vaatimuksista). Leikkauksen on kaivun pohjalla ulotuttava perustuksen reunan ulkopuolelle vähintään perustuksen alapinnan ja kaivun pohjan välinen etäisyys + 1 metriä ja siitä kaltevuudessa 1:1 maanpintaan saakka. Leikkauksen päälle laitetaan suodatinkangas, käyttöluokka N2. Tarvittaessa pohja oikaistaan ja täytetään routimattomalla hiekalla kerroksittain tiivistäen, tasoon paalutustaso -0,3 m. Pohja täytetään paalutustasoon kerroksittain tiivistäen murskeella (esim. # 0/64), tai karkealla sepelillä. Tiivistettävä täyttö on ulotettava täytön pohjalla vähintään etäisyydelle täytekerroksen paksuus + 1 metri perustuksen reunan ulkopuolelle. Perustamistasossa tiivistetyn täytteen on ulotuttava vähintään yhden metrin etäisyydelle perustuksen reunasta. Paalutustyö suoritetaan tiivistetyn sepeli-/murskekerroksen päältä. Paalutustason yläpuoliset täytöt tehdään kerroksittain tiivistäen puhtaasta, kantavasta ja hyvin tiivistyvästä hiekasta tai sorasta. Yleistä Jos työ ajoittuu pakkaskauteen, täytöt on rakennettava kuivasta maa-aineksesta, jonka vesipitoisuus on. 3 %. Pakkaskaudella rakennettaessa on perusmaan ja täyttöjen jäätyminen estettävä koko rakentamisen ajan. Alapohjien eristeiden alle tulee tehdä vähintään 0,3 m paksu kosteuden kapillaarisen nousun katkaiseva salaojasepeli tms. kerros, jonka kapillaarinen nousukorkeus on < 0,2 m. Kapilaarisen nousun katkaisevan täytön ja sen päälle tehtävien alapohjatäyttöjen väliin laitetaan suodatinkangas, käyttöluokka II. Rakennuksen vierustoille on tehtävä sokkelin vastainen, 0,2 m paksuinen salaojituskerros, esim. sepelistä # 6...8/16. 3.3 Kaivot ja kanaalit Kaivojen tasauskerros tehdään murskeella # 0/16 ja ympärystäyttö murskeella # 0/16 tai routimattomalla hiekalla. Tasauskerroksen paksuus 200 mm ja ympärystäyttö kaivon ympärille 500 mm. Lopputäyttö tehdään kaivannon viereisen rakenteen täyttömateriaalilla. Putkikanaalien tasauskerros tehdään murskeella # 0/16 ja ympärystäyttö murskeella # 0/16 tai routimattomalla hiekalla. Tasauskerroksen paksuus 150 mm ja alkutäyttö ulotetaan vähintään 300 mm ylimmän putken laen yläpuolelle. Lopputäyttö tehdään kanaalin viereisen rakenteen täyttömateriaalilla. MAVEPLAN OY Oulun toimisto, Kiilakiventie 1, 90250 Oulu, puh. (08) 534 9400, faksi (08) 373 307 Kuopion toimisto, PL 1096 (Minna Canthin katu 25), 70111 Kuopio, puh.(017) 288 8130, faksi (017) 288 8131 www.maveplan.fi
Sivu 10 / 10 Kaapelikanaalien tasauskerros ja alkutäyttö tehdään hiekalla. Tasauskerroksen paksuus on 200 mm, alkutäyttö vähintään 200 mm ylimmän putken tai kaapelin suojakourun yläpuolelle. Lopputäyttö tehdään kanaalin viereisen rakenteen täyttömateriaalilla. 3.4 Salaojat Salaojituskerros putkien ympärille tehdään sepelistä # 6...8/16, alle ja sivuille vähintään 100 mm ja päälle vähintään 200 mm. Sepeli ympäröidään kuitukankaalla. Lopputäyttö tehdään rakenteen edellyttämällä täyttömateriaalilla. Salaojien paikkaa saa siirtää sivusuunnassa suunnitelmissa esitetystä korkeintaan 500 mm, suurempiin sivuttaissiirtoihin on saatava suunnittelijan lupa. Salaojaputkien sallitut poikkeamat ovat vaakasuorasta linjasta + 50 mm ja suunnitelmien mukaisesta korkeudesta + 20 mm. 3.5 Pihan liikennealueet ja muut rakenteet Maanpintojen korkeudet rakennuksen seinustoilla on oltava vähintään 0,3 m lattiatasoa alempana ja muotoiltava seinustoilta poispäin laskeviksi kaltevuudessa 1:20 vähintään 3 m. Rummut yms. perustetaan vähintään 0,3 m paksun murske- / sora-arinan avulla pohjamaan varaan. Rumpujen kohdille yms. paikkoihin, missä voi esiintyä epätasaista routanousua, tehdään routimattomasta hiekasta siirtymäkiilat kaltevuuteen 1:5. Siirtymäkiilasyvyys on oltava vähintään 1,8 m. 3.6 Laadun valvonta Perustusten alustäyttö on vaativuudeltaan laatuluokkaan II kuuluva (RIL 132). Anturoiden alla vaadittava täytön tiiveysastevaatimus 95 % (Proctor) ja maanvaraisten lattioiden alustäytössä tiiveysastevaatimus 90 % (Proctor). Liikennealueiden rakennekerrosten laatuvaatimukset RIL:n julkaisun: Talonrakennuksen maarakenteet- yleinen rakennusselostus ja laatuvaatimukset RIL 132-2000 kohdan 4.14 Rakennekerrokset, mukaan. Oulussa 10.10.2013 RI Ilkka Räihä MAVEPLAN OY Oulun toimisto, Kiilakiventie 1, 90250 Oulu, puh. (08) 534 9400, faksi (08) 373 307 Kuopion toimisto, PL 1096 (Minna Canthin katu 25), 70111 Kuopio, puh.(017) 288 8130, faksi (017) 288 8131 www.maveplan.fi