Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA tutkimuksessa

Samankaltaiset tiedostot
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

S A I P. Avaimet osaamiseen ja tulevaisuuteen

ongelmanratkaisutaito määriteltiin seuraavasti

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus

PISA JA TULEVAISUUS. Jouni Välijärvi, professori. Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Muutamasta erityistapauksesta moninaiseksi joukoksi ajankohtaista maahanmuutosta ja maahanmuuttajanuorten tilanteesta alueella

Suomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

Miten lähtömaa on yhteydessä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamiseen?

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta

Suomessa koulujen väliset erot sekä kotitaustan merkitys olivat yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa. pienimmät.

OECD on vuodesta 2000

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Lukutaidon ja luonnontieteiden Luonnontieteiden osaamisessa suoma- Myös OECD-maiden matematiikan osaamisen keskiarvo on laskenut: vuoden 2003

Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen Uudenmaan liitto

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Kuvio 1 Matematiikan kansalliset suorituspistemäärät

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Suomi-Ruotsi-maaottelu: Kilpailulajina lukiolaisten historian tekstitaidot

YHTEISTOIMINNALLINEN ONGELMANRATKAISU PISA2015-TUTKIMUKSESSA

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Vaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD

Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Somalien ja venäläisten näkökulma

Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen. Pakolaiskoordinaattori Anja Sarasoja Ohjaaja Guure Huubow

Monikulttuuriasiain neuvottelukunta

Maahanmuuttajat ja erityisoppilaat - Miten Suomessa on onnistuttu ja mitä taloudellisia vaikutuksia tuloksilla voi olla

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Kaikkien yhteinen Vantaa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Oppimistulosten digitaalinen arviointi PISA. Eri maissa eri tahdilla, miten vaikuttaa? Arto K. Ahonen & Kari Nissinen

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018

suomi huippumaita, Luonnontieteiden keskiarvo on pudonnut 32 pistettä vuoteen 2006 verrattuna, jolloin luonnontiede oli edellisen kerran pääalueena.

Valmis viestintämalli monikieliseen kuntatiedotukseen

Väestörakenne ja väestönmuutokset

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019

Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä Siirtolaisuusinstituutti

MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista

Maahanmuuton vaiheet ja tunteet. Serene - Infot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia. Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

tuottavia malleja ja onnistuneita urapolkuja on jo olemassa

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

38. vuosikerta Kasvatusopillisen aikakauskirjan 144. vuosikerta Kasvatus ja koulun 93. vuosikerta. Pekka Kupari 301 PISAn kertomaa

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus. Opetusneuvos Leena Nissilä

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Summanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

Tilastokeskuksen Pekka Myrskylän tietoja koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneistä vuotiaista nuorista

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

ONGELMIA OPPIMISTULOKSISSA

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous

Ammatillinen koulutus

Fysikaaliset tieteet, kemia ja matemaattiset tieteet

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Transkriptio:

KT Heidi Harju-Luukkainen FT Kari Nissinen Prof. Mirja Tarnanen MMT Jouni Vettenranta Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA 2012 -tutkimuksessa

PISA 2012 OECD:n arviointiohjelma Arvioi 15-vuotiaita nuoria lukutaidossa, matematiikassa, luonnontieteissä ja ongelmanratkaisutaidossa Toteutetaan kaikkiaan 70 maassa tai alueella Tutkimukseen osallistuu kaikkiaan noin 500 000 nuorta ympäri maailman Ruotsinkieliset koulut ja maahanmuuttajataustaiset nuoret arvioitiin yliotoksella

PISA 2012-tutkimuksen aineistonkeruu

Kouluja mukana tutkimuksessa Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta 50 47 45 40 35 30 25 20 15 18 17 10 5 0 Helsinki Espoo Vantaa

Havaintomäärät Suomen PISA 2012 -aineistossa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Helsinki Espoo Vantaa Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset 282 409 153 41 87 Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset 397 206 251 41 105 Ei maahanmuuttajataustaa 1942 5593 1098 422 385 Yhteensä 2621 6208 1502 504 577 Erityisesti Espoon kohdalla maahanmuuttajaoppilaiden pieni määrä heikentää tulosten luotettavuutta.

Yleisimmät ilmoitetut syntymämaat ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla nuorilla Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Helsinki Espoo Vantaa Venäjä 23% Venäjä 18% Venäjä 26% Venäjä 20% Viro 17% Viro 23% Viro 15% Viro 17% Viro 14% Viro 14% Somalia 12% Venäjä 19% Somalia 7% Somalia 9% Irak 8% Somalia 10% Entinen Jugoslavia 8% Entinen Jugoslavia 6% Irak 6% Entinen Jugoslavia 5% Somalia 6% - Venäjä 5% Somalia 5% ei tietoa 39% ei tietoa 43% ei tietoa 37% ei tietoa 43% ei tietoa 53% ei tietoa 39%

Yleisimmin kotona puhuttu kieli ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla nuorilla Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Helsinki Espoo Vantaa Venäjä 26% Venäjä 22% Venäjä 28% Venäjä 23% Venäjä 17% Venäjä 24% Viro 10% Viro 12% Suomi 11% Somali 13% Somali 12% Viro 14% Suomi 10% Somali 11% Viro 9% Viro 11% Suomi 10% Suomi 11% Somali 7% Suomi 7% Somali 5% - Viro 9% Somali 9% ei tietoa 39% ei tietoa 40% ei tietoa 39% ei tietoa 40% ei tietoa 47% ei tietoa 36%

Yleisimmin kotona puhuttu kieli toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla nuorilla Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Helsinki Espoo Vantaa Suomi 27% Somali 26% Suomi 39% Somali 28% Suomi 29% Somali 24% Venäjä 17% Suomi 18% Venäjä 21% Venäjä 17% Somali 17 % Suomi 23% Somali 16% Venäjä 14% Suomi 15% Venäjä 7% Venäjä 8% - - - Kiina 6% - Turkki 6% ei tietoa 28% ei tietoa 27% ei tietoa 29% ei tietoa 24% ei tietoa 46% ei tietoa 26%

Nuorten perheiden sosioekonominen tausta ja kulttuurinen pääoma (ESCS) 1 0,8 0,6 0,64 0,60 0,81 0,54 0,4 0,39 0,34 0,2 0-0,2-0,4-0,6 0,02 Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Helsinki Espoo Vantaa -0,08-0,13-0,12-0,17-0,21-0,26-0,23-0,24-0,33-0,38-0,45-0,8-1 Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla nuorilla pääkaupunkiseudulla merkitsevästi korkeampi ESCS kuin muualla Suomessa. Toisen sukupolven nuorilla ei merkitsevää eroa.

Nuorilla kotona yli 200 kirjaa 40 35 35 30 31 30 prosenttia 25 20 22 20 18 23 22 15 10 5 10 9 5 11 8 10 5 5 4 6 0 Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Helsinki Espoo Vantaa Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla nuorilla pääkaupunkiseutu ei eroa merkitsevästi muusta Suomesta. Toisen sukupolven nuorten kotona on yli 200 kirjaa merkitsevästi useammin muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla.

Vähintään toinen vanhemmista ei ole suorittanut peruskoulua 18 17 16 15 14 13 13 12 11 12 12 Prosenttia 10 8 10 10 7 8 8 6 4 2 1 1 1 2 1 2 0 Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Helsinki Espoo Vantaa Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset

Vähintään toisella vanhemmista korkeakoulututkinto 80 70 69 70 73 60 54 52 60 Prosenttia 50 40 30 44 44 35 44 46 31 44 45 43 43 42 47 20 10 0 Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Helsinki Espoo Vantaa Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven nuorilla vanhempien korkeakoulutus on pääkaupunkiseudulla merkitsevästi yleisempää kuin muualla Suomessa. Toisen sukupolven nuorilla ei ole eroa.

Matematiikan pistemäärien keskiarvo eri oppilasryhmillä 600 Matematiikan pistemäärien keskiarvo 550 500 450 400 522 449 425 529 439 433 520 464 422 525 437 428 547 461 465 517 435 424 350 300 Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Helsinki Espoo Vantaa Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven nuorilla ei merkitsevää eroa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Toisen sukupolven nuorilla muualla Suomessa merkitsevästi paremmat tulokset.

Matematiikan pistemäärien keskihajonta 120 110 109 100 90 80 84 84 91 85 88 87 83 79 93 91 91 82 77 90 74 79 75 70 60 Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Helsinki Espoo Vantaa Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset

Oppilaiden jakautuminen matematiikan suoritustasoille: koko Suomi 35,0 30,0 25,0 Prosenttia 20,0 15,0 10,0 5,0 taso 6 taso 5 taso 4 taso 3 taso 2 taso 1 alle tason 1 Ei maahanmuuttajataustaa 3,6 12,0 23,7 29,2 20,4 8,3 2,7 Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset 0,4 2,4 10,4 22,1 26,6 24,2 13,9 Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset 0,0 0,7 2,3 8,3 14,9 22,2 26,2 25,3

Oppilaiden jakautuminen matematiikan suoritustasoille: Helsinki 35,0 30,0 25,0 Prosenttia 20,0 15,0 10,0 5,0 taso 6 taso 5 taso 4 taso 3 taso 2 taso 1 alle tason 1 Ei maahanmuuttajataustaa 5,0 13,5 24,8 25,5 18,4 8,7 4,0 Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset 0,7 3,2 9,8 15,2 26,5 24,9 19,8 Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset 0,0 0,2 2,1 5,8 14,4 29,5 28,4 19,6

Oppilaiden jakautuminen matematiikan suoritustasoille: Espoo 35,0 30,0 25,0 Prosenttia 20,0 15,0 10,0 5,0 taso 6 taso 5 taso 4 taso 3 taso 2 taso 1 alle tason 1 Ei maahanmuuttajataustaa 5,6 18,1 26,9 29,8 14,3 4,5 0,8 Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset 0,0 5,3 10,2 23,5 32,0 18,5 10,5 Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset 0,0 5,2 9,7 8,8 18,0 17,0 23,0 18,3

Oppilaiden jakautuminen matematiikan suoritustasoille: Vantaa 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 taso 6 taso 5 taso 4 taso 3 taso 2 taso 1 alle tason 1 Ei maahanmuuttajataustaa 2,0 9,4 23,6 34,1 21,6 7,5 1,8 Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset 0,2 0,7 7,9 19,9 26,3 28,0 17,0 Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset 0,0 0,2 2,0 2,2 15,9 28,7 33,2 17,8

Luonnontieteiden pistemäärien keskiarvo eri oppilasryhmillä 600 566 550 549 552 549 547 546 Luonnontieteiden pistemäärien keskiarvo 500 450 400 467 425 454 432 483 422 453 427 471 462 450 425 350 300 Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Helsinki Espoo Vantaa Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven nuorilla ei merkitsevää eroa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Toisen sukupolven nuorilla muualla Suomessa merkitsevästi paremmat tulokset.

Lukutaidon pistemäärien keskiarvo eri oppilasryhmillä 600 558 550 527 537 526 529 533 Lukutaidon pistemäärien keskiarvo 500 450 400 460 413 446 421 477 439 409 410 487 470 450 417 350 300 Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Helsinki Espoo Vantaa Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven nuorilla ei merkitsevää eroa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Toisen sukupolven nuorilla muualla Suomessa merkitsevästi paremmat tulokset.

Ongelmanratkaisutaidon pistemäärien keskiarvo eri oppilasryhmillä 600 Ongelmanratkaisutaidon pistemäärien keskiarvo 550 500 450 400 350 526 530 459 426 447 435 525 527 472 422 546 448 449 430 461 521 443 429 300 Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Helsinki Espoo Vantaa Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven nuorilla ei merkitsevää eroa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Toisen sukupolven nuorilla muualla Suomessa merkitsevästi paremmat tulokset.

Maahantuloikä ja matematiikan pistemäärien keskiarvo (vironkielisten osuus vakioitu) Vantaa Espoo Helsinki Muu Suomi Pääkaupunkiseutu Koko maa 0 100 200 300 400 500 600 Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Helsinki Espoo Vantaa 8-15 412 420 407 418 435 425 0-7 442 444 439 446 492 422 Alle ja yli 7-vuotiaina maahan tulleiden ero on merkitsevä koko maan tasolla sekä pääkaupunkiseudulla kokonaisuutena.

Nuorten suoritusluottamus 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi -0,1-0,2-0,3-0,4-0,27-0,33-0,28-0,23-0,3-0,25-0,28-0,33-0,29 Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset

Nuorten minäkäsitys 0,4 0,3 0,2 0,18 0,1 0-0,1 0,03 0,05 0,06 0,03 Koko maa -0,03 Pääkaupunkiseutu -0,03 Muu -0,01 Suomi 0,00-0,2-0,3-0,4 Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Pääkaupunkiseudun ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten nuorten minäkäsitys on merkitsevästi korkeampi kuin muun Suomen. Toisen sukupolven kohdalla ei merkitseviä eroja.

Nuorten matematiikka-ahdistuneisuus 0,4 0,3 0,2 0,1 0-0,1 0,01 0,02 0,00 0 Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi -0,02-0,01-0,2-0,3-0,4-0,34-0,30-0,34 Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset

Matemaattisten käsitteiden tuttuus 0,2 0,1 0-0,1 Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi -0,2-0,3-0,4-0,5-0,36-0,43-0,32-0,39-0,37-0,48-0,6-0,55-0,7-0,8-0,68-0,74 Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Pääkaupunkiseudun ensimmäisen sukupolven nuorille käsitteet ovat merkitsevästi tutumpia kuin muun Suomen nuorille. Toisen sukupolven nuorilla ei merkitsevää eroa.

Nuorten avoimuus ongelmanratkaisuun 0,4 0,3 0,2 0,1 0-0,1-0,2-0,11 0,02 0,00 0,00 Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi -0,04-0,08-0,12-0,14 0,04-0,3-0,4 Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset

Sinnikkyys 0,4 0,3 0,2 0,17 0,18 0,1 0,0 0,00 0,12 0,11 0,04 0,01 Koko maa Pääkaupunkiseutu -0,01 Muu Suomi 0,08-0,1-0,2-0,3-0,4 Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset

Sisäinen motivaatio 0,4 0,34 0,34 0,33 0,3 0,2 0,1 0,04 0,11 0,0 Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi -0,1-0,2-0,15-0,12-0,3-0,24-0,25-0,4 Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset

Oppilaiden sisäinen motivaation neljänneksittäin ja matematiikan pistekeskiarvot Kantaväestö -0,24 Toisen sukupolven 0,04 Ensimmäisen sukupolven 0,34

Kotona pääasiassa puhuttu kieli ja sisäinen sekä ulkoinen motivaatio 1,1 0,9 0,7 0,5 0,3 0,1-0,1 suomi ruotsi venäjä somali viro turkki kiina thai muu -0,3-0,5 Sisäinen motivaatio Ulkoinen motivaatio

Ulkoinen motivaatio 0,4 0,3 0,32 0,31 0,35 0,30 0,2 0,22 0,15 0,1 0,07 0,0-0,1-0,02 Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi -0,04-0,2-0,3-0,4 Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset

Oppilaiden ulkoinen motivaatio neljänneksittäin ja matematiikan pistekeskiarvot Kantaväestö 0,02 Toisen sukupolven 0,32 Ensimmäisen sukupolven 0,22

Luokan kertaaminen yhden tai useamman kerran peruskoulun aikana 25 23,8 20 16,3 17,5 Prosenttia 15 10 9,6 13 9 7,3 5 0 3,7 0,8 2,5 2,6 Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajatausta Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajatausta 4,2 Muu Suomi Espoo Helsinki Vantaa Ensimmäisen sukupolven nuorilla luokan kertaaminen oli merkitsevästi yleisempää muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla. Toisen sukupolven nuorilla erot eivät olleet merkitseviä.

Luvaton koulupäivän poissaolo yhden tai useamman kerran viimeisen kahden viikon aikana 35 31,3 30 25 23,9 Prosenttia 20 15 10 10,1 11 9,5 11,2 12,6 20,3 16,1 19,7 17,1 5 6 0 Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajatausta Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajatausta Muu Suomi Espoo Helsinki Vantaa Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorilla luvaton koulupäivän poissaolo oli merkitsevästi yleisempää muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla. Toisen sukupolven nuorilla tilanne oli päinvastainen.

Myöhästynyt koulusta yhden tai useamman kerran viimeisen kahden viikon aikana 80 70 62 64,8 66,2 63,6 64,6 62,2 67,7 60 50 52,2 56,5 47 49,9 prosenttia 40 30 39,8 20 10 0 Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajatausta Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajatausta Muu Suomi Espoo Helsinki Vantaa Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla nuorilla oli pääkaupunkiseudulla merkitsevästi enemmän myöhästymisiä kuin muualla Suomessa.

Olen keskustellut kouluni opinto-ohjaajan kanssa saadakseni selvää jatko-opintopaikasta tai työmahdollisuuksistani 90 80 84,7 84,5 85,3 85,5 82 80 79,3 82 70 60 65,9 66,2 69,4 61,6 Prosenttia 50 40 30 20 10 0 Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajatausta Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajatausta Muu Suomi Espoo Helsinki Vantaa

Olen oppinut koulussa, kuinka etsiä työtä 60 50 51,7 55,3 54,5 51,8 50,8 47,1 40 40,7 38,3 36,3 36,6 Prosenttia 30 26,7 30 20 10 0 Ei maahanmuuttajataustaa Toisen sukupolven maahanmuuttajatausta Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajatausta Muu Suomi Espoo Helsinki Vantaa

Yhteenvetoa taustakysymyksistä Maahanmuuttajanuorissa oli eniten Venäjältä ja Virosta tulleita; venäläistaustaisten nuorten osuus on muualla Suomessa hieman suurempi kuin pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla merkitsevästi suurempi osuus maahanmuuttajaoppilaista puhuu kotonaan somalin kieltä kuin muualla Suomessa. Suomen kielen käyttö kotona on yleistä toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla nuorilla. Pääkaupunkiseudulla ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajaperheiden sosioekonomisessa asemassa ja koulutustasossa ei ole olennaista eroa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella ensimmäisen sukupolven perheiden koulutustaso ja sosioekonominen asema ovat toisen polven perheitä ja pääkaupunkiseutua matalampia. Maahanmuuttajaperheiden sosioekonominen asema ja koulutustaso ovat kuitenkin huomattavasti matalammat kuin ei-maahanmuuttajaperheillä.

Yhteenvetoa tuloksista Heikosti matematiikkaa osaavien maahanmuuttajataustaisten nuorten määrä on kokonaisuutena hälyttävän suuri. Ensimmäisen sukupolven nuorilla osaaminen on samalla tasolla pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorten matematiikan minäkäsitys on pääkaupunkiseudulla korkeampi kuin muualla Suomessa. Ensimmäisen sukupolven nuoret pinnaavat koulusta pääkaupunkiseudulla muuta Suomea vähemmän. Ensimmäisen sukupolven nuorilla luokan kertaaminen on muualla Suomessa yleisempää kuin pääkaupunkiseudulla.

Yhteenvetoa tuloksista Toisen sukupolven nuorilla matematiikan, lukutaidon, luonnontieteiden ja ongelmanratkaisun osaaminen on heikompaa pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa. Toisen sukupolven nuoret pinnaavat ja myöhästelevät koulusta pääkaupunkiseudulla muuta Suomea enemmän. Espoossa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorissa on poikkeuksellisen paljon hyvin matematiikkaa osaavia. Espoossa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorten keskihajonta on myös poikkeuksellisen suuri, mikä kertoo ryhmän epätavallisen suuresta heterogeenisuudesta.

KT Heidi Harju-Luukkainen FT Kari Nissinen Prof. Mirja Tarnanen MMT Jouni Vettenranta Kiitos mielenkiinnostasi! Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto